Maailman kauhea vihreys

Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Häikäisevä romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion välillä valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiä suhteita niin toisiinsa kuin heitä ympäröivään maailmaan.

"Benjamín Labatut nousee maailmankirjallisuuden kärkijoukkoon." -KALEVA

"Benjamín Labatutin romaani käsittelee aivot nyrjäyttäviä asioita, mutta ei vaadi lukijalta teoreettisen fysiikan tietoja." -KALEVA PREMIUM

"Se on järkyttävä kirja. Se on hämmentävä kirja. Hienosti, hienosti kirjoitettu kokoelma tarinoita joissa sekoittuu fakta ja fiktio niin, että lukijan on vaikea tietää mikä täsmälleen on totta ja mikä ei." -KRISTA KOSONEN

"Benjamín Labatutin romaani jää kutittelemaan mieleen, sen synkkiin sopukoihin. Se on monitulkintainen teos, joka on taiten faktojensa ympärille kasattu kaunokirjallinen esitys tieteestä ja sen tekemisestä – aiheesta, joka ei hevin tyhjene. Kannattaa lukea!" -KIRJAVINKIT

”Synkän häikäisevä.” -THE WALL STREET JOURNAL

Erwin Schrödinger, Niels Bohr, Albert Einstein… Booker-ehdokkaaksi noussut teksti käy poikkeuksellisella tavallaan läpi merkittäviä tiedemiehiä, joiden läpimurrot ovat ruokkineet heidän tiedonjanoaan entisestään – ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiä kuin suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistä W. G. Sebaldin hengessä: Missä menevät tietomme rajat? Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi.