Neuvostoliiton varjossa kasvanut kansa

Suomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Sen mukaisesti nähtiin historia, koettiin nykyisyys ja odotettiin tulevaisuutta. Vuosikymmenestä toiseen suomalaisten suuret tunteet - uho ja alistuminen, pelko ja huojennus, toivo ja toivottomuus suuntautuivat itään.

Suomalainen kokemus itänaapurin pitkästä varjosta ei rajoittunut vain ulkopolitiikkaan tai valtiollisiin instituutioihin, vaan siitä tuli osa suomalaisten itseymmärrystä kansallisen elämän kaikilla tasoilla.

Neuvostoliitto vaikutti kansakuntaamme niin merkittävällä tavalla, että sen häviäminen synnytti meillä suuren henkisen tyhjiön. Mielenkiintoinen kysymys on, mitä sen hävittyä on tullut tilalle.

Selvää on, että Jeltsinin, Medvedevin ja ennen kaikkea Putinin Venäjä on muokannut uudelleen meidän käsityksissämme itänaapurista, omasta itsestämme, historiastamme ja asemastamme tässä maailmassa.

Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.

FT Timo Vihavainen on toiminut Venäjän tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa ja mm. Suomen Pietarin instituutin johtajana Hän on julkaissut runsaasti Venäjän ja Suomen historiaan liittyviä tutkimuksia, yleisesityksiä ja esseitä suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Yksi hänen kiitetyimpiä julkaisujaan on erittäin hyvän vastaanoton saanut Ryssäviha - Venäjän-pelon historia.