Pohjan pimeillä perillä
Om bogen
Pohjan pimeillä perillä. Norjalainen Napaseuturetki 1893—1896.
Kirjoittanut Fridtjof Nansen, suomentanut Teuvo Pakkala. Ensimmäinen osa
Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen (10. lokakuuta 1861 Oslo – 13. toukokuuta 1930 Oslo) oli norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tieteilijä. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888.
Vuonna 1893 Nansen johti retkikuntaa, jonka tavoitteena oli päästä Pohjoisnavalle ajelehtimalla merivirtojen mukana Pohjoisen jäämeren yli. Tähän tehtävään suunniteltiin jään puristuksen kestävä laiva Fram. Mukaan otettiin myös rekien vetämiseen tarkoitettuja koiria siltä varalta, että laiva ajautuisi sivuun pohjoisnavalta. Syksyllä meri jäätyi, ja miehet jännittivät kestäisikö heidän laivansa jäiden puserruksen. Fram kesti ahtojäiden puristuksen. Kun parin vuoden päästä helmikuussa 1895 kävi selväksi ettei Fram saavuttaisi pohjoisnapaa, Nansen lähti Johansenin kanssa rekiretkelle kohti pohjoisnapaa. Koirat vetivät rekiä, ja mukana oli myös kajakkeja avovesirailojen ylitystä varten. Jääröykkiöt hidastivat matkantekoa, joka hidastui myös vastaan puskevan jäänalaisen merivirran takia. Niinpä Nansen päätti kääntyä huhtikuussa 1895 takaisin leveyspiiriltä 86° 14′ N. Vielä vaikeammalla paluumatkalla iski ruokapula, ja miehet joutuivat syömään vetokoiriaan. Nansen onnistui löytämään talvehtimispaikan Frans Joosefin maasta, jonne miehet rakensivat talvimajan. Miehet ampuivat hylkeitä ja jääkarhuja ravinnoksi ja rasvatuikun polttoaineeksi. Napayö kului pääosin majassa oleskellen. Tällä välin Fram oli vapautunut jäistä ja purjehtinut kotiin. Kun kevät koitti, Nansen ja Johansen alkoivat matkata rekien ja kajakkien kanssa kohti Frans Joosefin maan eteläosaa, missä törmäsivät ihmisiin, jotka auttoivat heidät kotiin Norjaan.
Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.
Pohjan pimeillä perillä: norjalainen napaseuturetki 1893-1896, on kertomus tästä yrityksestä päästä Pohjoisnavalle.