On kaksi maalaismiestä. On reki ja on viinapullo. Ja on heikkouksia ja on himoja.
Eletään talvisodan kynnyksellä, maailma on myllerryksen kourissa. Viisikymppiset Oppi ja Matti lähtevät reellä Opin äidin ruumista hakemaan, murheelliselle matkalle korpeen. Reissulla kilvoitellaan ja pinnistellään, taistellaan lihan heikkoutta vastaan, mutta kahdelle juopolle kiusaus on liian suuri ja yönseutu menee ryypiskelyksi ja rymistelyksi.
Heikki Turunen on romaanissaan tarinankertomisen alkulähteillä, kirjailijan ja lukijan yhteisessä mielikuvien syntymaastossa. Kuin tarinaukko jossain salotuvan uunin päällä hän paljastaa ihmisen elämässä ja kuolemassa.
"Minä kerron teille niin pitkiä satuja kuin suksenlatuja ja sanani vierivät sydämiinne kuin jäniksenpaskat kalliolta."
Heikki Turunen on syntynyt 1945 Pielisjärvellä ja asuu nykyisin Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hänen esikoisromaaninsa Simpauttaja julkaistiin vuonna 1973, ja vuonna 2000 se valittiin vuosisadan parhaaksi esikoisteokseksi.
Turunen varttui Suomen maaseudun kulta-aikaan, mikä teki hänestä parantumattoman maalaisromantikon. Hän kuvaa tuotannossaan suomalaisen yhteiskunnan murrosta, maaltamuuton vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Monesti palkittu kirjailija tunnetaan rehevästä, rehellisestä ja humoristisesta tarinankerronnastaan.
