Pommi on väsynyt räjähtelemään. Hän on väsynyt siihen, että hän pelottelee ystäviään räjähtelemällä yllättäen milloin mistäkin syystä. Lopulta hän päättää tehdä asialle jotain. Ongelma on siinä, että kun hän yrittää saada räjähtelynsä kuriin, keinot saavat hänet vain entistä kireämmäksi ja turhautuneemmaksi. Pystyykö hän ikinä ymmärtämään ainutlaatuista ominaisuuttaan? Oppiiko hän, että se mikä tekee meistä erilaisia, tekee meistä myös aivan ainutlaatuisia?
