Rapistuvan Kremlin renkinä
Kommunismin usko, toivo ja tappio
Tietoa kirjasta
Neuvostopropagandan palveluksessa työskennelleen toimittajan tunnustukset.
Ilkka Lappalainen on tallentanut kirjaansa paljon ennen julkaisematonta historiaa suomalaisten kommunistien ja NKP:n keskinäisistä suhmuroinneista ja siitä, millä ehdoin kommunistilehtiä tehtiin.
Toimittaja Ilkka Lappalainen kutsuttiin 1985 päätoimittajaksi Moskovan ”Valituiksi Paloiksi” tituleerattuun Maailma ja Me-lehteen. Lehti oli tarkoitettu Neuvostoliiton propagandavälineeksi Suomeen, ja sitä tehtiin tarkan valvonnan alla.
Porvarisperheen vesa Ilkka Lappalainen oli tehnyt pitkän uran toimittajana tamperelaisessa kommunistilehdessä, jossa työ oli niin ikään kaukana objektiivisesta journalismista. Hän pääsi seuraamaan aitiopaikalta, kuinka SKP:n valtataistelu johti puolueen jakaantumiseen saarislaisiin ja taistolaisiin sekä muihin kuppikuntiin.
Myös Maailma ja Me -lehdessä itsesensuuri oli kunniassa, eikä joitakin nimiä saanut edes mainita. Kaikki jutut menivät monen seulan läpi. Lopullinen hyväksyntä joka sivuun oli saatava Moskovasta.
Maailma ja Me kaatui yhdessä Neuvostoliiton kanssa. Millaisesta tilanteesta Kremlin suomalaisrengit löysivät itsensä Neuvostoliiton hajotessa? Ja mihin päätyi lehden kassa?
Ilkka Lappalainen kuvaa elävästi kommunistisen järjestelmän ihanuutta, nousua ja tuhoa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Ilkka Lappalainen(1953) on pitkän linjan toimittaja, joka toimi päätoimittajana sekä Hämeen Yhteistyö että Yhteistyö -lehdissä ennen kuin tuli kutsutuksi Maailma ja Me -lehden päätoimittajaksi vuonna 1985. Vuodesta 1993 Lappalainen työskenteli sanomalehti Kalevassa, jonka pääkirjoitustoimittajan pestistä hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2016. Ilkka Lappalainen asuu Oulussa.
Kielet:
suomi