Kansankodin pimeämpi puoli

Ruotsalaisen rotuopin synkkä historia

Tukholmaa järkytti 1990-luvun alussa lasermieheksi kutsuttu murhaaja, joka valitsi uhreikseen maahanmuuttajia. Sittemmin uusnatsit ovat syyllistyneet väkivaltaan, jopa murhiin. Miksi uusnatsismi vetoaa ruotsalaisiin? Miksi äärinationalistiset ja muukalaisvihamieliset puolueet kasvattavat suosiotaan perinteisesti sosiaalidemokraattisessa maassa?

Kansankodin pimeämpi puoli valaisee rotuoppien, syrjinnän ja ruotsalaisen kansalliskiihkoilun historiaa, joka on pidempi kuin usein kuvitellaan. Ruotsalaiset kansallisromantikot vaikuttivat eurooppalaisen rasismin oppi-isiin jo 1800-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Ruotsista tuli rotubiologian johtava maa, ja Ruotsin eugeniikkaohjelma jatkui pakkosterilisaatioineen 1970-luvulle saakka. Kun maasta alettiin rakentaa sosiaalidemokraattien johdolla niin kutsuttua kansankotia, kansan yhtenäisyys ja rodun puhtaus olivat suuressa roolissa.

Nationalistisimmatkin ilmiöt levittäytyvät yli rajojen. Oikeistopopulistit ovat nousussa eri puolilla Eurooppaa, ja monet Kansankodin pimeämmän puolen kysymyksistä koskevat myös Suomea.