Voiko hylätyksi tulemisen jäljistä koskaan toipua? Omakohtaisessa kasvutarinassaan Anne-Maarit Koivuniemi matkaa lapsuuteensa ja kokoaa elämänsä palasia yhteen. Menneisyyteen palaaminen altistaa monille kipeille tunteille ja tarinoille, mutta siinä on voimansa: kun muistot eivät enää määritä elämää, ne antavat sille merkityksen.
Koivuniemi on yksi sadoista lapsista, jotka annettiin adoptiolapseksi 1960-luvun Suomessa. Kun adoptioon liittynyt salaisuuden verho vihdoin raottui, hyvän kasvattiperheen jäsenenäkin ”onnetarten ottolapsi” koki olevansa ulkopuolinen. Elämän täyttivät monenlaiset ahdistus- ja pelkotilat, joita 60-luvun kasvatusilmapiirissä ei osattu rakentavasti kohdata. Turvallisuuden järkkyminen varhaislapsuudessa on näkynyt elämässä monin tavoin läpi vuosikymmenten.
Poisannettu-kirjassaan Koivuniemi antaa äänen Suomessa adoptoitujen kokemuksille. Hän kirjoittaa omakohtaista, proosallista tietokirjallisuutta ja avaa lukijalle yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien maailmaa.
Anne-Maarit Koivuniemi (s.1964) on sairaanhoitaja ja geronomi. Koivuniemi on toiminut vanhempiensa omaishoitajana ja kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Muista minut - vanhempieni Alzheimer (Atena 2016).
