Francis Baconin kuolema

Kuoleva mies. Madrid, 1992. Sanat, muste, paperi.

Palkitun kirjailijan kunnianhimoinen pienoisromaani! Sanoilla maalattu sukellus tunnetun taiteilijan mieleen.

Kuuluisa taidemaalari Francis Bacon (1909–­1992) eli viimeiset elinpäivänsä pienessä hoitokodissa Madridissa. Francis Baconin kuolema kehottaa lukijaa unohtamaan taidehistorian ja antaa maalausten puhua. Romaani on ennennäkemätön, vimmainen yritys tallentaa Baconin rujo maalaustyyli paperille. Yksittäiset siveltimenvedot eivät vielä kerro mitään, mutta Porter koostaa siveltimenvedoista koskettavan ja kiihkeän kuolevasta miehestä. Kuolema nuolee jo kantapäitä, mutta taiteilijan ajatukset ovat menneessä loistossa, kadonneissa ystävissä, keskeneräisissä töissä.

Max Porterin (s. 1981) palkittu esikoisromaani Surulla on sulkapeite (Grief is the Thing with Feathers, suom. Irmeli Ruuska) oli huima arvostelu- ja myyntimenestys. Toisen romaanin Lannyn elokuvaoikeudet on ostettu ja kirjan oikeudet on myyty yli 20 maahan. Porter on työskennellyt myös kirjakauppiaana ja kustannustoimittajana.