"Kukaan meistä ei ikinä selviäisi elämästä keskiajalla", joku sanoi. Pimeän taivaan kilta. He kokisivat maailman keskiajan suomalaisen silmin. He söisivät räätikkäpataa, ompelisivat sarkakoltut ja samoaisivat ikiaikaisissa metsissä keinovalon ulottumattomissa. Sella ja muut historianopiskelijat aikoivat kurottaa historian halki tosissaan. Mutta mitä jos edeltäjiemme tarinat virtaavat suonissamme todempana kuin tajuammekaan? Niin kuin vaikka kertomus spitaaliseksi epäillystä piikatyttö Valpurista, joka hopeinen peili helmoissaan pakenee Hämeen härkätietä Turkuun. Mila Teräs maalaa sävykkäin vedoin niin 2000-luvun nuoren aikuisen todellisuuden kuin keskiajan maailman, jota taikausko hallitsee.