Kun kirjailija kainostelematta paljastaa häpeäpilkkunsa, syntyy tragikoomisia ja tosia tarinoita Etenkin miehenä olemisen kanssa kirjailija Tamminen on jatkuvassa piinassa. Toisin kuin sukulaisenot ja kylän miehet, jotka osaavat suvereenisti olla miehiä pitämättä siitä porua. Kun Tamminen saa jalkapallokentällä täydellisen syötön ja varman maalipaikan, hän potkaisee hädissään pallon väärään suuntaan. Vaikka parhaatkin jalkapalloilijat - nuo miehekkyyden perikuvat - epäonnistuvat maalipaikoissaan jatkuvasti, hutaisematta jäänyt maali määrää kirjailijan mielentilan päiväkausiksi.
Maailman kaatuessa päälle vaatimuksineen Tamminen hakee piilonsa kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta. On huojentavaa kun voi lukea ja kirjoittaa kun joku toinen menee ja tekee. Kuvatessaan ujoutta ja häpeää Petri Tamminen asettaa itsensä esimerkkihenkilöksi ja joutuu kauhukseen muun muassa kirjoittamaan idolinsa Veijo Meren kirjoituskoneella.
