Minä olen Eva Braun. Ja haluan vain rakkautta. Kuuletteko? Vain rakkautta! PS. Ja olympialaisten kultamitalipallille. PPS. Ja elokuvatähdeksi Hollywoodiin.
Kaikki alkaa aidon päiväkirjan sivuista, joiden kirjoitustyylin, sütterlinin, harva hallitsee. Jos tekstiä löytyy lisää, keräilijät maksavat maltaita. Kolmas valtakunta ja Hitler eivät ole koskaan kiinnostaneet Johannaa. Ystäviensä houkuttelemana hän silti ryhtyy Eva Brauniksi. Kaikki on autenttista, niin muste kuin vihot. Vain tyylistä ei ole sovittu: kirjeitä kaupittelevien ystävien kauhuksi ensimmäisen katkelman Hitler on naurettava, ja Eva – niin, mitä hän on, naiivi vai häikäilemätön? Yllättäen keräilijä on haltioissaan: juuri näin! Pian Johanna ei enää itsekään tiedä, kuka häntä peilistä katsoo.
Jari Järvelä (s. 1966) on ennenkin kirjoittanut tunnettujen miesten varjoon jääneistä naisista. Tällä kertaa hänen fiktiivisen romaaninsa henkilö on vähän toisenlainen: nainen, josta kukaan ei tosiaankaan tiedä oikein mitään. Eva Braunia ei politiikka kiinnostanut, hän halusi tähdeksi elokuviin ja olympialaisiin. Millainen oli Hitlerin rakastettu, enkeli vai paholainen? Voiko fiksu ihminen olla myös lapsenomaisen tietämätön?
