Mannerheim – Ylipäällikkö ja presidentti 1940–1951

Suurin suomalainen lähikuvassa

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867−1951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Neliosaisen Mannerheim-sarjan päätösosa on itsenäinen jatko teoksille Mannerheim − Tsaarin upseeri 1867–1914, Mannerheim − Valkoinen kenraali 1914–1918 ja Mannerheim – Sotamarsalkka 1918−1940.

Mannerheim jatkoi talvisodan jälkeen Suomen armeijan ylipäällikkönä. Euroopassa jatkui suursota, Neuvostoliitto painosti Suomea uusiin myönnytyksiin. Jatkosotaan Suomi lähti Saksan rinnalla, koska muita vaihtoehtoja itsenäisyyden säilyttämiseksi ei ollut.

Joukot hyökkäsivät vuonna 1941 Mannerheimin johdolla Pietarin porteille, Syvärille, Petroskoihin, Rukajärvelle ja kauas Vienan korpeen. Pietaria ja Muurmannin rataa Mannerheim ei kuitenkaan suostunut valtaamaan.

Kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan, Suomi päätti ryhtyä rauhantunnusteluihin. Presidentti Risto Ryti oli sitoutunut Saksaan ja hänet korvattiin vuoden 1944 kesällä Mannerheimilla. Torjuntavoiton jälkeen Suomi solmi rauhan ja joutui ajamaan saksalaiset joukot maasta sekä maksamaan raskaat sotakorvaukset.

Mannerheim vetäytyi Sveitsiin kirjoittamaan muistelmiaan. Tässä häntä auttoivat Karjalan armeijan komentaja Erik Heinrichs sekä tiedustelupäällikkö Aladàr Paasonen.

Mannerheim kuoli Sveitsissä vuoden 1951 alussa. Laajat kansanjoukot saattoivat Suomen sotalipulla verhotun arkun marsalkan viimeiseen lepopaikkaan Hietaniemen hautausmaalle.

Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.