Mette saa yllättäen käsiinsä sormuksen, joka on legendan mukaan kulkeutunut Kunnaalan kartanossa naiselta toiselle aiheuttaen pelkkää harmia ja sydänsuruja. Huhutaan että sormuksen kirous on saanut alkunsa kreivittärestä, jonka elämä on päättynyt onnettomasti. Mette ei kuitenkaan moista humpuukia usko. Salailu ja huonot elämänvalinnat ne suruun johtavat – eivät mitkään taikasormukset.
Meten usko joutuu kuitenkin koetukselle, kun hän iskää silmänsä Kunnaalan komeaan isäntään. Tämä torjuu kaikki naisen lähestymisyritykset ja pitää tätä lähinnä huijarina ja varkaana, teki Mette mitä tahansa. Epätoivon noustessa Mette alkaa epäillä, voisiko kirouksessa olla sittenkin perää.
Kirjailija Emma Rannan romanttiset tarinat syntyvät neulomisen ja kirpputorilöytöjen bongailun lomassa. Häntä kiehtovat Suomen kesäiset pikkupaikkakunnat, vehreät metsät sekä vanhat hautausmaat.