Oliko hän hienopiirteinen ja lempeäsilmäinen paimen vai tavallinen ihminen omiensa joukossa? Millainen hän oli läheistensä ja aikalaistensa mielestä?
Juha-Pekka Koskinen vastaa romaanissaan näihin kysymyksiin ja piirtää hätkähdyttävän kuvan puusepän pojasta, joka oli karkeatekoinen mutta lempeä, kömpelö mutta hellämielinen. Samalla hän kuvaa ajanlaskumme alun elämää kaikessa raadollisuudessaan ja vimmassaan.
