Leonora tiesi, että hänen olisi pitänyt olla järkyttynyt. Murtunut. Hänen kihlauksensa oli juuri purkautunut, hyvin julkisesti ja nolosti. Mutta hän tunsi vain… helpotusta. Ja kuumaa kihelmöintiä, kun Gabriel Ortega Cruz y Torres, mies joka oli tullut hänen avukseen kuin satujen kiiltävähaarniskainen ritari, painoi huulensa hänen huulilleen…
Hetki intohimoa
Frankie oli kuvitellut olevansa immuuni Grantien kuululle viehätysvoimalle – olihan hän työskennellyt veljeksistä nuoremman ja hurmaavamman sihteerinä ongelmitta. Mutta Harrison oli toista maata – äkäinen työnarkomaani, joka halusi voittaa hinnalla millä hyvänsä. Heidän välillään ritisi niin vahva jännite, ettei sitä voinut olla huomioimatta.
