Cynthia tapaa sankarinsa

Cynthia tapaa sankarinsa

Huhuu, tuomari Merritt, missä te olette?

Cynthia puristi silmänsä kiinni ja toivoi, ettei huhuilija avaisi siivouskomeron ovea. Siellä oli niin mukavaa, hämärää ja rauhallista. Kukaan ei vaatinut häntä olemaan tehokas ja pätevä. Uraohjus. Täydellinen tytär. Ei, hänen pitäisi ryhdistäytyä. Juuri siivouskomerossa piileskely oli koitunut hänen kohtalokseen. Hän odottaisi kuitenkin, että tulija kyllästyisi odottelemaan, ennen kuin itse poistuisi piilopaikastaan. Mutta sitten Cynthian nenää alkoi kutittaa…

Ethan höristi korviaan. Hän olisi voinut vaikka vannoa, että siivouskomerosta kuului aivastus. Hän kiskaisi oven auki ja tuijotti edessään seisovaa hämmentyneen näköistä naista, jonka hiuksissa ja kasvoilla oli pölyä. Tämäkö oli Cynthia Merritt, huippuasianajaja Atlantasta, joka oli tullut hoitamaan heidän pienen maalaiskaupunkinsa tuomarinvirkaa? Nainen näytti yhtä aikaa sekä hauraalta että vahvalta – ja hyvin, hyvin kauniilta. Ethan arveli, että heidän yhteistyöstään tulisi erittäin mielenkiintoista!