Kuilun partaalta

Kyseessä on talouspoliittinen trilleri euron kohtalonhetkistä. Rehn pureutuu kriisin syihin ja avaa, miten vaikeat päätökset lopulta tehtiin.

Eurooppa ajautui syvään velka- ja talouskriisiin vuosikymmen sitten. Markkinapaine kohdistui aluksi yksittäisiin maihin mutta laajeni nopeasti ja uhkasi lopulta koko euroalueen ja siten euronkin olemassaoloa.

Olli Rehn toimi kriisivuosina Euroopan unionin talouskomissaarina. Kirjassaan hän pureutuu kriisin syihin ja avaa, miten vaikeat päätökset lopulta tehtiin. Kriisinhallintaa vaikeuttivat yksimielisyyden vaatimus isoissa asioissa ja vakausunionia kannattavan pohjoisen ja yhteisvastuuta ajavan etelän suuret näkemyserot. Jarrumiehille avautui liikaa tilaa. Pankkien ja valtioiden myrkyllinen kytkös murensi rahoituksen vakauden. Korot nousivat, kasvu tukahtui ja työttömyys kasvoi nopeasti.

Eurooppa kuitenkin nousi kuilun partaalta, kun euroalueen talous saatiin vakautettua vuosina 2010-12. Ratkaiseva tekijä oli Euroopan keskuspankin muuttuminen passiivisesta saksalaisperäisestä aktiiviseksi amerikkalaistyyppiseksi keskuspankiksi kesällä 2012. Tämä pelasti euron, ja vuodesta 2013 lähtien euroalue on elpynyt ja työllisyys kohentunut.

Euro ei silti ole valuuttana valmis. Myös taloustieteellä on aihetta itsekritiikkiin, sillä se aliarvioi rahoitusvakauden merkityksen. Edellisen kriisin opit ovat korvaamattomia siinä, miten eurosta tehdään iskunkestävämpi ennen seuraavaa kriisiä tai taantumaa.

Rehnin mukaan euro on yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen projekti, ja siksi euroalueen uudistaminen vaatii selkeää ohjelmaa. Euron tulevaisuus riippuu siitä.

FT Olli Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja. Hän toimi Euroopan unionin komissaarina vuosina 2004-2014 vastaten EU:n laajentumisasioista 2004-2009 ja talous- ja raha-asioista 2010-2014, jolloin hän oli myös komission varapuheenjohtaja. Rehn on toiminut myös elinkeinoministerinä, kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Rehnin harrastuksiin kuuluvat jalkapallo, lukeminen sekä rock- ja jazzmusiikki.