Kukkia Birgitalle on riemastuttava romaani sukupolvikuilusta, joka silloittuu yllättävällä tavalla. Parikymppiset nykynuoret kohtaavat sodan käyneen sukupolven hoitokodissa.
Miska lähtee äitinsä pyynnöstä viemään kukkia kaukaiselle sukulaiselleen hoitokotiin. Birgitta osoittautuu pahansisuiseksi, rikkaaksi alkoholistiksi, jonka jalat on juuri amputoitu. Eikä hän kaipaa tulppaaneita, vaan jotain tanakampaa mielialan kohentamiseen.
Miska ajautuu vähitellen salakuljettamaan kannabista ja lauantaimakkaraa hoitokodin muillekin rammoille, vanhuksille ja veteraaneille. Tästä alkaa energinen tarinavyöry, johon sekaantuu kummallinen ja teatraalinen herra Kurttu, hoitokodin asukkaat ja henkilökunta.
Kukkia Birgitalle näyttää, miten tekopyhästi suhtaudumme niin vanhusten kuin nuorison edesottamuksiin. Ei ole lainkaan päivänselvää, kummat käyttäytyvät huonommin. Mutta tämä on selvää: äkillinen myötätunnonpuuska on kaunista ja yksinäisyys on pahinta, mitä voi olla. Sen saavat tuta niin nuoret kuin vanhat.
Esikoisromaanissaan Siina Tiuraniemi todistaa armoitetun tarinankertojan lahjansa, jossa vakavat teemat yhdistyvät salaviisaaseen huumoriin.
