Mannerheim – Tsaarin upseeri 1867–1914

Suurin suomalainen lähikuvassa

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867−1951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Neliosaisen Mannerheim-sarjan avausosa kertoo Gustafin värikkäistä nuoruusvuosista. Kuinka nuoresta suomalaisesta paronista tuli tyylikäs kosmopoliitti ja itsenäisyytemme vankin takuumies?

Gustaf oli vilkas nuorukainen, kun hänen ylivelkaantunut isänsä pakeni toisen naisen kanssa Pariisiin. Poika erotettiin lyseosta häiriköinnin vuoksi ja hän joutui muuttamaan pois vasaran alle joutuneesta Louhisaaren sukukartanosta. Haminan kadettikoulusta Gustaf sai lähtöpassit ennen ylioppilastutkintoa. Hän luki yksityisesti ylioppilaaksi enonsa, Fiskarsin ruukinpatruunan Albert von Julinin tuella, valmistui upseeriksi Nikolain ratsuväkikoulusta ja hyväksyttiin tsaarin Chevalier-kaartiin.

Nuori upseeri avioitui rikkaan Anastasia Arapovan kanssa. Kun Anastasia karkasi lapsineen Cannesiin, Gustaf lähti Japanin sotaan, josta palasi sankarina. Paluuta seurasi komennus kahden vuoden vakoiluretkelle Kiinaan, jossa hän tapasi muun muassa maanpaossa olevan Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman.

Gustaf nimitettiin ulaanirykmentin komentajaksi Puolaan ja ylennettiin tsaarin seurueen kenraaliksi. Hän pääsi seuraamaan läheltä tsaari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandran elämää. Hän oppi tuntemaan Venäjän suurruhtinaat, kenraalit ja ministerit sekä Pietarin ja Varsovan seurapiirien kaunottaret. Hän harrasti hevosia, metsästystä ja vedonlyöntiä sekä seurasi tiiviisti aikansa kuohuvaa politiikkaa.

Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.