Nainen joka söi napoleonin

Arki on täynnä pieniä iloja ja nautintoja. Ylellisyyksiä, joihin tarttua tilaisuuden tullen. Leivoskahvit ja päiväunet. Rapeat lakanat, ensilumi, mutteripannu. Silmänisku kadulla. Kirjan loppuratkaisun vakoileminen. Salasuklaat, tarttuva nauru ja etätyöt sohvalla. Kiireisen päivän lounas ylhäisessä yksinäisyydessä.

Tämä kirja on pienten ilojen ylistys, ja sen lukeminen itsessään hengähdyshetki arjessa. Tittamari Marttisen tarinalliset tekstit kurkistavat naisen elämään, jossa saa välillä ajatella myös itseään ja antautua arjen viettelyksille