Jatkosodan alkaessa Suomi valmistautui valtaamaan takaisin talvisodassa menetetyn Karjalan Kannaksen. Hyökkäystä pohjustettiin lähettämällä kaukopartioita vihollisen selustaan tiedustelemaan ja häiritsemään sotilaallisia kohteita. Hyökkäyksen edellä kertoo yhden Kannakselle lähetetyn partion tarinan. Partioon värvättiin kahdeksan Kannaksella kasvanutta nuorta miestä: orpopoikia, kanta-aliupseereita ja rajaseudun venäjäntaitoisia hurjapäitä, jotka palasivat metsiä pitkin kotiseudulleen - tällä kertaa aseistettuina. Kolmeviikkoisella partiomatkalla viholliselle tuotettiin suuria tappioita, mutta myös partiosta kaatui kolme miestä. Hyökkäyksen edellä kuvaa suomalaisen erikoisjoukkosodankäynnin syntyhetkiä ja kaukopartioiden äärimmäisiä olosuhteita. Teos perustuu matkasta selvinneiden partiomiesten kertomuksiin, Yleisradion arkistomateriaaliin sekä tutkimukseen tämän erikoisen kaukopartion vaiheista. Mikko Porvali (s. 1980) on kirjailija, historioitsija ja poliisin rikostutkija.

Hyökkäyksen edellä

Teemu Keskisarjan tutkimus painottuu Suuren Pohjan sodan vähän tunnettuihin taisteluihin. Päähenkilöt ovat etupäässä suomalaisia, pieniä, suuria ja keskikokoisia ihmisiä.

Murhanenkeli

Päivitetty, omaääninen elämäkerta Remu Aaltosesta. Hurriganesista ja Henry Olavi Aaltosen elämästä on kirjoitettu ennenkin, mutta tässä tulee viimeinen sana. Ja sen Remu sanoo niin kuin vain hän osaa. Remu Aaltosen elämä on ollut ihmeellinen, ei sitä oikein muuten voi kuvailla. Välillä se on koetellut tarinan sankaria kovalla kädellä, joskus silitellyt hellästikin. Koskaan Remun elämä ei kuitenkaan ole ollut tasaista. Hän on vankilatuomionsa istunut, ihmisrakas rock’n’rollin kunniavanhus, joka on aina valmis auttamaan kaveria, kun tämä apua kaipaa. Vaikka avunpyyntö olisikin tehty huijaustarkoituksessa. Kirja kertoo Remun elämän ylä- ja alamäet remunkielisesti ja riemumielisesti, isännän äänellä. ”On typerää kiistellä siitä, onko Hurriganes hyvä vai huono. Se on Hurriganes ja sillä siisti. 2 000 vuotta on kiistelty jo siitäkin, oliko Jeesus hyvä vai huono, ja yhä siitä ollaan eri mieltä.” – Remu Suosikissa 1974 Markku Salo on helsinkiläinen toimittaja, joka on ollut kirjoittamassa muun muassa Tuomari Nurmio -elämäkertaa Dumari sekä suomirock-teosta Jee jee jee – Suomalaisen rockin historia.

Remu

Legendaarinen Nikke Pärmi lähikuvassa Rangaistuspataljoona Mustan nuolen komentajan, everstiluutnantti Nikke Pärmin elämäkerta. Everstiluutnantti Nikke Pärmi oli linnassa istunut tappaja, kuten moni muu rangaistuspataljoona Mustan nuolen mies. Pataljoona laitettiin vuoden 1941 suurhyökkäyksessä säälimättä kovimpiin paikkoihin. Ensimmäisessä taistelussa miehet joutuivat pakokauhun valtaan. Silloin mukana oli turvasäilöstä haalittuja kommunisteja, joista osa loikkasi naapurin kenttäpostikonttorin piiriin. Loput passitettiin työleirille, jonka jälkeen Musta nuoli ei enää perääntynyt. Päivä päivältä ja kuukausi kuukaudelta Pärmin Pirut menivät häikäilemättä läpi siitä, mistä muut eivät päässeet. He takavarikoivat viholliselta itselleen kelvolliset aseet, lämpimät turkit ja kuormakaupalla votkaa. Lyhyenläntä Nikke Pärmi tunnettiin värikkäästä kielenkäytöstään ja kovasta komentoäänestään jo Preussin jääkäripataljoona 27:ssä. Suomen sisällissotaan hän osallistui jääkärivänrikkinä. Pärmistä tuli legenda. Hän ennakoi maailmansodan lopputuloksen vuonna 1939: – Jos Villi länsi tulee leikkiin mukaan, niin Aatu tulee ennen pitkää näkemään Suur-Saksan rajat bunkkerinsa ikkunasta. Jatkosodassa Pärmi määrättiin rangaistuspataljoonan komentajaksi. Miehiltä kysyttiin heidän taustaansa: ”Vai että taposta tuomittu”, Pärmi kerran tokaisi. ”Erinomainen ansioluettelo. Sodassa tarvitaan ammattimiehiä.” Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.

Nikke Pärmi - Musta nuoli

Postiryöstöt, pankkiryöstöt ja lopulta näyttävät elokuvatyyliin tehdyt arvokuljetusryöstöt kuuluivat Matti Sarenin, 46, kansainväliseen rikosuraan. Ystävyyden yhteen sitomaa ryöstöjengiä alettiin kutsua lahden toisella puolella Ruotsin Mafiaksi. Yhden keikan saalis saattoi olla kymmeniä miljoonia kruunuja. Saren tutustui Ruotsin kuuluisimpiin rikollisiin, jengeihin kuten Helvetin enkeleihin sekä Ruotsissa vaikuttavaan Italian mafian perheeseen. Tutuksi tulivat myös alamaailman ympärillä hännystelleet julkkikset, kuten juuri omat huumehuuruiset muistelmansa julkaissut näyttelijä Mikael Persbrandt. Saren teki yhteistyötä Kolumbiassa sikäläisen huumekartellin kanssa. Saint-Tropezissa Ranskassa hän pyöritti keikkarahoilla hankittua ravintolaa, jossa mm. Gambinon mafiaperheen johtajan John Gottin poika kävi juhlimassa syntymäpäiviään. Lopulta Saren palasi Suomeen ja toi mukanaan tänne ammattimaisesti toteutetut arvokuljetusryöstöt. Hän oli päätekijä Suomen Pankin Turun konttorin ryöstössä, jonka saalis oli 1,5 miljoonaa euroa, sekä Salon näyttävässä arvokuljetusryöstössä, joka epäonnistui ja johti pitkään vankeustuomioon. Muistelmissaan Saren kertoo rikollisen elämän sovittamisesta arkeen, jonka hän halusi näyttävän ulospäin mahdollisimman tavalliselta. Usein valheen verho kuitenkin repesi kokaiininpöllyiseksi juhlinnaksi, jossa paloi satoja tuhansia rikoksilla hankittuja varoja. Myös kuolema oli koko ajan läsnä. Sarenin ystäviä murhattiin ja myös hänet yritettiin tappaa. Yksi yrittäjistä oli vankilajengi Mordpatin perustaja Danny Fitzpatrick. Sarenin kirja avaa ainutlaatuinen näkymän useimmille vain rikoselokuvista tuttuun alamaailmaan ja sen kylmiin lakeihin. Kirjan on toimittanut kirjailija ja rikostoimittaja Harri Nykänen.

Arvokuljetusryöstäjä

Saksaan asettunut suomalaismatemaatikko Erika on vältellyt koko elämänsä pimeyttä, järjettömyyttä, kosteutta ja kuvottavaa hajua. Sitten pahin tapahtuu, ja Erikan on paettava kotimaahansa. Samoihin aikoihin Suomenlahdella öljytankkeri valuttaa sisältönsä mereen. Varsinainen katastrofi syntyy kuitenkin siellä, missä laivat kuljettavat lastinsa luotettavasti perille. Iida Rauma kirjoittaa kriisiytyvästä elämäntavastamme ja rajoihinsa törmäävästä järjestä. Lajikadon, lämpenevän ilmaston ja yleisen epävakauden maailmassa on kysyttävä, mikä ajattelussamme on johtanut meidät tähän. Seksistä ja matematiikasta on loistelias romaani kummituksista ja ihmisistä, unihalvauksista ja rytmihäiriöistä ja peruttamattomista virheistä. Se on romaani Erikan pissahädästä ja seksuaalisesta halusta. Järki kiskoo meitä tuhoon, rakkaus ei voita kaikkea, ja rappukäytävässä odottaa se, jonka kaikista vähiten haluaisit kohdata.

Seksistä ja matematiikasta

Moskovan rauhan rajalinja, huhtikuu 1940. Rajalta kaapataan Neuvostoliiton puolelle Päämajan valvontaosaston kapteeni, ja etsiväkomisariot Salomon Eckert ja Jussi Kähönen määrätään selvittämään työtoverinsa kohtaloa. Mies löytyy, mutta venäläiset ovat perillä hänen menneisyydestään eivätkä luovuta häntä takaisin. Poliisit joutuvat tekemään tiukan valinnan: on uhrattava työtoverin henki tai vaarannettava tulenarka rauha. Karelia Noir -trilogian päätösosassa liikutaan sodan kuohuista vaaran vuosiin. Jatkosodan alussa poliisit palaavat Viipurin kaduille, mutta selittämättömät räjähdykset pitävät heidät varuillaan. Lopulta Viipuri menetetään lähes taistelutta, ja edessä on kaoottinen lähtö länteen. Rauhan solmiminen ei tuo mukanaan vakautta - punainen Valpo kidnappaa suomalaisia Neuvostoliittoon, ja neuvostosotavangit yrittävät välttyä palautukselta kotimaahansa. Karanneet ovat suojattomia, kunnes poliisit jakaantuvat kahteen leiriin: uuden politiikan kannattajiin ja vastustajiin, jotka Kähösen ja Eckertin tavoin salakuljettavat pakolaisia maasta. Autojonojen valokeilat pyyhkivät yötä, kun vaiteliaita miehiä kuljetetaan Pohjanlahden satamiin ja -Tornioon. Kadonneen kaupungin varjo on Mikko Porvalin Karelia Noir -sarjan kolmas osa. Romaani kuvaa sodanjälkeistä sekasortoista todellisuutta poliisin näkökulmasta. Paenneen sotavangin henkilöllisyyttä on yhtä vaikea selvittää kuin sitä, kenen puolella kollega on. Aito identiteetti on lopulta yhdentekevää: se ratkaisee, kuka voi todistaa olevansa.

Karelia Noir

Kadonneen kaupungin varjo

Uusi päivitetty ja korjattu laitos vuonna 2012 ensi kerran ilmestyneestä elämäkerrasta. Se kertoo koko kansan rakastaman viihdyttäjän tarinan loppuun asti. Simo Salmisen (1932-2015) elämässä yksi asia johti aina toiseen. Lapsuuden uintiharrastus vei suorien kerroshyppyjen Suomen mestaruuteen, pellehyppääjäksi, trampoliinitaiteilijaksi, Spede Pasasen elokuvista tutuksi koomikoksi ja Rotestilaulun laulajaksi. Rakkaus leipomiseen teki Simosta kondiittorimestarin, kuvanveistäjän ja lasitaiteilijan. Ja sitten kun yksi asia alkoi mennä pieleen, meni monta muutakin: ihmissuhteet, raha-asiat ja terveys. Simo Salminen muisteli elämänsä huippuhetkiä ja myöhempiä vastoinkäymisiäänkin rehellisesti ja pilke silmäkulmassaan juuri 80-vuotispäiviensä alla. Miten sujui kakkujen leipominen neuvostojohtajalle? Millaista oli ottaa viisikymppiselle Sörsselssönille punkkarikampaus? Miten Simo pelasti Vesa-Matti Loirin hengen? Miten menestynyt viihdetaiteilija onnistui järjestämään perhe-elämänsä? No mikä ettei! Suostuin kaikkeen, mutta kysyin aina ensin, että miksi aina minä. Ihmiset alkoivat sääliä mua roolieni takia. Tulin sitten alas katolta tai sain lunta päälleni, kaduilla tultiin joskus surkuttelemaan, että pitääkö sen Simon aina kärsiä. Mulle tämä roolijako sopi erinomaisesti, sehän oli ihan komiikan perusteita. - Simo Salminen

Simo Salminen

Ainutlaatuinen yhdistelmä sanoja ja säveliä. ”Näihin kertomuksiin ja lauluihin tiivistyy tarinani kaikessa keskeneräisyydessään.” Omaelämäkerta yhdistää ensimmäistä kertaa kirjan, äänimaiseman ja albumillisen uusia lauluja. Teos on vahvasti emotionaalinen matka laulaja-lauluntekijän sielunmaisemaan ja kokemuksiin. Mikko Kuustonen kasvoi kaivoskylässä ja tuli tunnetuksi muusikkona, ihmisoikeusaktivistina sekä mediapersoonana. Mitä käänteissä lopulta tapahtui ja kuka on Mikko Kuustonen rooliensa ulkopuolella. ”Haluan jakaa kanssasi jotain ainutlaatuista ja haurasta. Tämä ei ole paljastuskirja vaan paljas kirja.” Mikko Kuustonen on suomalainen muusikko ja tv-persoona.

Omaelämäkerta

Lumoava Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu! Ida Erikssonin lahjakas tyttärentytär Viena itsenäistyy sodanjälkeisessä Amerikassa, missä kaikki on mahdollista. Jouluna 1949 pula-aika alkaa lopulta helpottaa. Kirsti yrittää sopeutua elämäänsä sotaleskenä ja isättömän Ilpo-pojan äitinä. Tytär Viena on kirjoitusten jälkeen ollut piikomassa Englannissa ja palaamassa jouluksi kotiin. Kirsti on tyttärestään huolissaan, Ida-mumma on puolestaan varma, että taiteellinen ja käsistään kätevä nuori nainen löytää paikkansa maailmasta. Viena suuntaakin muotialalle. Marimekon ensimmäisen muotinäytöksen ja Miss Universum -kisojen kautta hän päätyy Hollywoodiin, elokuvatähtien puvustajaksi.

Syrjästäkatsojan tarinoita

Pukija

Raid palaa Suomeen vuosien tauon jälkeen. Hän matkaa Rovaniemelle auttamaan kuolleen enonsa Nygrenin vaikeuksiin joutunutta rosvokaveria. Hiltusen poika on sotkeutunut hengenvaaralliseen salakuljetusbisnekseen, jota pyöritetään Mursmankista Rovamiemen kautta Hampuriin.. Keikka tarjoaa Raidille tilaisuuden häipyä Ruotsista, jossa sekä rosvot että poliisit käyvät kuumana hänen hoitamastaan gangsteripomon tappokeikasta. Sattunmalta Raidin kaveri Sundman on samaan aikaan Lapissa tekemässä saksalaiselle erotiikkajätille Christmas Sex -videota. Kun salakuljetukseen sekaantunut bussikuski löytyy ammuttuna lumenkaatopaikalta Helsingistä, vedetään Raidin vanha tuttu, komisario Janssonkin kansainväliseen juttuun, jossa mikään ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Monet veriset jäljet ehtivät risteämään susirajan takana ennen kuin Raid on täyttänyt enonsa jättämän kunniavelan.

Raid

Kansa itsenäisyyden kynnyksellä. Miltä Suomen itsenäistymisvuosi näytti tuon ajan ihmisten silmissä? Miten he sen kokivat? Maamme johtavien historioitsijoiden upeasti kuvitettu katsaus Suomen itsenäistymisvuoteen 1917. Vuosi 1917 oli täynnä tapahtumia ja toimintaa suomalaisen politiikan kulisseissa. Oli emämaa Venäjän vallankumoukset ja niiden kirvoittama kiivas keskustelu siitä, kenelle korkein valta Suomessa itsenäisyyden koittaessa kuuluisi ja miten itsenäisyys ylipäätään saavutettaisiin. Mutta miltä ovat vuoden 1917 historialliset pyörteet ja tavallinen arki mahtaneet näyttää? Kiehtovasti kirjoitettu 1917 sukeltaa kadunmiehen, talouden voimahahmojen ja kulttuurin merkkihenkilöiden kautta syvälle itsenäistyvään Suomeen ja tuo näkyviin myös itsenäistymistä seuranneeseen sisällissotaan johtaneet juonteet. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1917

Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven (1834-1872) pääteos, rakastettu romaani Jukolan veljesten vaiheista. Vuonna 1870 julkaistu teos ei ilmestyessään saanut ymmärrystä, mutta myöhemmät sukupolvet ovat ottaneet sen omakseen. Monessa asiassa ympäröivän yhteisön kanssa vastakkain joutuvien veljesten tielle osuu monia vastoinkäymisiä, mutta vaikeuksista huolimatta heidän keskinäiset siteensä pitävät. Suomenkielisen kirjallisuuden kivijalka syntyi Aleksis Kiven käsissä, ja veljesten luonteista nykysuomalaisetkin löytävät juurensa. Lukija Ahti Jokinen.

Seitsemän veljestä

Botnia-trilogian vaikuttava päätös. Bertellin väkevä ja vaivaton kerronta piirtää puhuttelevan kuvan suvun vaiheista, siirtolaisten ikävästä ja äitien ja tyttärien haastavista suhteista 1950-luvun pohjalaiskylässä. Pohjanmaan lakeudet ovat kahdeksanvuotiaalle kanadansuomalaiselle Marlenelle ja hänen kaksoselleen Susannelle tuttuja vain vanhempien puheista, kunnes siirtolaisperhe palaa koti-Suomeen. Paluu Vöyrille on yhtä katkeransuloinen kuin lähtö Atlantin toiselta puolen, eikä elämä suju kuten suunniteltiin. Ikuinen kaipuu on nuoren Marlenen kasvutarina ja sisarteos Ikävän jälkeen -romaanille, jossa näkökulma on Marlenen äidin. Bertellin proosa vangitsee siirtolaiskokemuksen ja vaikenevien ihmisten tunnot ilmavin virkkein ja kysyy, miten sokea ihminen voi lähimmilleen olla. Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut myös proosaa ja draamaa. Ikuinen kaipuu päättää Botnia-trilogian, jonka avausosa Ikävän jälkeen sai ilmestyessään Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon ja toinen osa Oma maa nousi vuoden 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.

Botnia-trilogia

Ikuinen kaipuu

”Naiset kantavat arkkuani.” Henkeni edestä on kertomus naisen ikääntymisestä. Romaani tarkastelee itsenäisyyden olemusta ja kehollisuutta, suhteita sukuun ja ystäviin sekä pelkoa elämän rajallisuudesta. Elämä taiteilijana ja neljän lapsen äitinä on pitänyt naisen lakkaamattomassa liikkeessä. Merkitys on löytynyt toisten tarpeista ja toiveista. Kun lapset ovat muuttaneet omilleen, päivien tarkoitus on löydettävä uudelleen. Vapaana on vaikeaa, tulevaisuutta hankala hahmottaa. Kun suvun kesähuvila myydään, on aika luopua tavaroista. Tärkeistä muistoista. Kirkkaassa syyssäässä nainen lähtee yksin huvilalle, jossa kukaan ei odota häntä. Paitsi vääjäämätön muutos. Nainen käy läpi elämäänsä ja löytää hiljaisuuden keskeltä suunnan. Henkeni edestä on yhtä rohkea ja rehellinen kuin esikoisteos Ainoa kotini, joka saavutti huikean suosion poikkeuksellisen laajassa lukijakunnassa. Hanna Brotherus (s. 1968) on kirjailija ja tanssitaiteen ammattilainen.

Henkeni edestä

Piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt. Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi. Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi? Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Ruokarouva

Sissiluutnantti Takala tappaa, ryyppää ja rakastelee, mutta syvällä hänen sielussaan riehuu raivokas sodan, seksuaalisuuden ja uskon kolmiodraama. Pohjavireeltään uskonnollisessa ja sivilisaatiokriittisessä teoksessa Rintala tulkitsee sodan vaikutuksia ihmiseen: ihmisyyden katoamista ja muuttumista tappamiseksi ja paritteluksi. Romaani sytytti aikanaan kovan kirjasodan, jossa kirjailijan näkemys sivuutettiin. Paavo Rintala on merkittävä proosakirjailija, näytelmä- ja kuunnelmakirjailija sekä kolumnisti. Hänen laajaa tuotantoaan on käännetty lukuisille kielille. Rintala on palkittu mm. useaan kertaan kirjallisuuden valtionpalkinnolla sekä Runeberg-palkinnolla.

Sissiluutnantti

Kirja, jota luet kuin tosielämän agenttitarinaa. Journalistinen jännityskertomus modernin informaatiosodankäynnin toimintatavoista Venäjä käy netissä sotaa siviilejä vastaan. Jokainen kriittinen ääni on vihollinen. Resursseja ei säästetä eikä laeista piitata, kun kriitikot halutaan vaientaa. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti Suomessa ja useassa muussa länsimaassa viime vuosina toteutettuja, Kremlin masinoimia ja hyväksymiä mustamaalausoperaatioita. Kirjan polttopisteessä ovat kansainväliset, joskus rikoskynnyksen ylittävät, lokakampanjat yksityisiä ihmisiä vastaan. Tarkasti dokumentoidut tositarinat osoittavat, ettei Putinin Venäjä kaihda pimeimpiäkään keinoja vastustajiensa eliminoimiseksi nettivakoilun, sometrollien, valeuutisten, kyberhyökkäysten, tappouhkausten ja PR-ammattilaisten toteuttamien vihakampanjoiden avulla. Jessikka Aro sai Bonnierin Suuren Journalistipalkinnon 2016. Kirja ilmestyy samaan aikaan mm. Iso-Britanniassa.

Putinin trollit

Valkokankaalla rakkaus voittaa lopulta, mutta voiko niin tapahtua Hollywoodin unelmatehtaassa? Elokuussa 1953 menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat, kun Kirsti saapuu tapaamaan tytärtään Los Angelesiin. Työ pitää Vienan järjissään silloinkin, kun sydän uhkaa särkyä. Kulisseissa ja pukuhuoneissa Viena näkee tähtien syttyvän ja sammuvan. Kun Vienasta tulee lopulta miss Monroen luottopukija, kyse ei enää ole vain roolivaatteista vaan elämästä ja kuolemasta. Näkijä vie lukijansa niin Tuntemattoman sotilaan joukkueteltoille kuin 20th Century Foxin studiokaupungin loisteliaisiin lavasteisiin. Enni Mustosen hittisarja kertoo kolmen sukupolven naisista ja maailman muutoksesta heidän ympärillään.

Näkijä

Seitsemän sisarta -sarjan häikäisevä, unohtumaton päätös Lukijoiden sydämet valloittaneen Lucinda Rileyn ja hänen poikansa Harry Whittakerin kirjoittama Atlas, Papa Saltin tarina on elämänmittainen matka läpi rakkauden ja menetyksen, yli rajojen ja valtamerten. Pariisi, 1928. Ystävällinen perhe pelastaa nuoren pojan varmalta kuolemalta. Poika varttuu lempeäksi ja älykkääksi nuoreksi mieheksi, mutta omasta henkilöllisyydestään hän vaikenee. Opiskeluvuosinaan, ensirakkauden huumassa poika on unohtaa menneisyytensä kauhut ja tekemänsä lupaukset. Ympärillä kuohuu 1930-luvun Eurooppa, jossa pahuus valtaa tilaa, ja sydämessään poika tietää, että hänen on pian jälleen paettava. Egeanmeri, 2008. Kaikki seitsemän sisarta kokoontuvat Titan-huvijahdin kannella, ensimmäistä kertaa yhdessä. He ovat jättämässä hyvästit rakkaalle, arvoitukselliselle isälleen, Papa Saltille. Kaikkien yllätykseksi isä on uskonut vihjeet omasta menneisyydestään kadonneelle sisarelle. Sitä mukaa kun totuuksia selviää, uusia kysymyksiä kumpuaa esiin. Ja mikä kuohuttavinta, isän menneisyydellä voi olla seuraamuksia vielä tänäkin päivänä. Lukijoiden rakastaman Seitsemän sisarta -sarjan häikäisevä päätösosa kertoo vihdoin Papa Saltin tarinan. Lucinda Riley ehti kirjoittaa ennen kuolemaansa kesäkuussa 2021 vain osan tarinasta, mutta hän jätti sarjan salat perinnöksi pojalleen Harry Whittakerille, joka viimeisteli tarinan loppuun. Irlantilaissyntyinen Lucinda Riley (1965–2021) oli taiturimainen tarinankertoja, jonka teoksia on käännetty jo lähes neljällekymmenelle kielelle ja myyty kymmeniä miljoonia kappaleita maailmanlaajuisesti. Hänet tunnetaan ympäri maailman huippusuosion saaneen Seitsemän sisarta -sarjan kirjailijana. Sarjan viimeinen osa Atlas, Papa Saltin tarina julkaistiin suomeksi keväällä 2023. Lisäksi Rileyn romaaneista on suomennettu Keskiyön ruusu, Enkelipuu, Perhosten huone, Vaarallinen kirje, Oliivipuu, Italialainen tyttö, Orkideatarha, Auroran salaisuus, Kuolema sisäoppilaitoksessa ja Valo ikkunassa. Harry Whittaker vietti lapsuutensa läntisen Irlannin maaseudulla. Äitinsä, rakastetun Lucinda Rileyn jalanjäljissä Whittaker on luonut uraa kirjailijana, näyttelijänä ja radiojuontajana. Hän on viimeistellyt Rileyn muistiinpanojen pohjalta rakastetun Seitsemän sisarta -sarjan päätösosan Atlas, Papa Saltin tarina.

Seitsemän sisarta

Atlas, Papa Saltin tarina

Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi. Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918. Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin? Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917. Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1918

Miksi pienessä kylässä kasvava maalaislapsi alkaa puhua eläinten puolesta? Miten yhteiskunta reagoi eläinasian edistämiseen, ja mitä se paljastaa meistä ihmisistä? Filosofi Elisa Aaltola kuljettaa lukijaa oman henkilöhistoriansa eläinheräämisiin ja siihen palautteeseen, jota hän on työssään eläinten puolesta kohdannut. Aaltola pohtii esseissään, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun ihminen unohtaa eläinten näkökulman. Samalla Esseitä eläimistä muistuttaa eläinten mielestä, kokemuksista - ja arvosta yksilöinä. Aaltola käsittelee suorapuheisesti useita päivänpolttavia eläinaiheita aina ”rautakarhuista” susiin, ”haittaeläimiin” ja eläintuotantoon. Kirja on rohkeaa ja filosofista tekstiä siitä, miksi ihmisen olisi viimein aika muuttaa tapaansa kohdella toislajisia eläimiä. Mitä jos alkaisimme vaalia myös eläinten hyvää elämää? Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan erikoistunut filosofi. Hän toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina ja tutkijana Turun yliopistossa. Aaltola on julkaissut mainituista teemoista ahkerasti: mukaan mahtuu useita kymmeniä artikkeleita sekä 11 kirjaa. Aaltola osallistuu innokkaasti eläimiä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja on näkyvä hahmo myös median eläinaiheisissa jutuissa.

Esseitä eläimistä

Tove Janssonin mestarillisia novelleja. Selkeä ja täsmällinen tyyli, tarkka psykologinen oivalluskyky ja lempeä ironia ovat Tove Janssonin jäljittelemättömän kertomataiteen tunnuksia. Teokseensa Viesti Tove Jansson on valinnut novelleja kokoelmistaan Kuuntelija, Nukkekaappi, Kevyt kantamus, Reilua peliä ja Seuraleikki. Lisäksi mukana on kahdeksan muuta kertomusta. Novelleihin heijastuu kokemuksia kirjoittajansa lapsuudesta, sukulaisista, sota-ajasta sekä taiteilijan työn valo- ja varjopuolista. Tove Jansson (1914–2001) tunnetaan kansainvälisesti parhaiten lastenkirjailijana, kuvataiteilijana ja "muumien äitinä", mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös loistavia novellikokoelmia ja romaaneja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 30 kielelle ja sovitettu teatteriin, radioon ja televisioon.

Viesti. Valitut novellit 1971-1997

Suursodan pyörteissä käynnistyy suomalaisten salaisin operaatio, Übung -42... Saksalaiset ovat saaneet vihiä liittoutuneiden salaisesta avustusoperaatiosta. Onnistuessaan se vahvistaisi massiivisesti Venäjän asemaa. Suomen tiedustelu kutsutaan yhteiseen operaatioon. Suomalainen sodanjohto päättää kuitenkin pelata omaan pussiinsa. Syntyy ovela ja kylmäpäinen juoni, jonka toteuttamiseen osallistuu koko suomalaisen tiedustelun kenttä: radio- ja sotilastiedustelu, kaukopartiot ja salaiset asiamiehet. Lähes kaikki asiakirjat Übung -42:sta on hävitetty. Ville Kaarnakarin trillerimäisen iskevässä esikoisromaanissa tarkoin varjeltu salaisuus alkaa vihdoin raottua.

Operaatio

Operaatio Übung -42

Viktor Kärppä on tappajan näköinen mies ja melkein laillinen yrittäjä, jolla on monenkirjava menneisyys rajan takana. Menneisyys lyö Kärppää kasvoihin kesken harmittomalta näyttävien liikeneuvottelujen, kun kuvioon astuu mies nimeltä Vronski, armeijatuttu puna-armeijan erikoisjoukoista. Pian Kärppä huomaa joutuneensa pelinappulaksi Venäjän sisäiseen valtataisteluun. Kärpän perässä ovat sekä palkkatappajat että suojelupoliisi, ja vaarassa on myös Kärpän perhe. Viktor ei kuitenkaan suostu Supon käskyläiseksi vaan haluaa itse selvittää, kuka on juonittelun taustalla. Mutta voiko keneenkään luottaa, kun jopa läheisimmät ovat valmiita pettämään?

Viktor Kärppä

Tuliaiset Moskovasta

Törmälän pessimistinen ilmapiiri ei 1980-luvulla kannustanut suuriin tekoihin. Ladat ostettiin kimppa-alennuksella ja pojat tienasivat taskurahaa kantamalla isiä kotiin baarista. Pasi Kauppi oli niitä harvoja, jotka lähtivät. Hän nousi vaneritehtaan varjosta Kauppakorkeakouluun ja eteni keskiportaan pomoksi Metsäjätti-nimiseen suuryhtiöön. Nyt Pasin pitäisi irtisanoa vanhoja tuttuja, jotka ovat antaneet tehtaalle koko elämänsä. Kun liituraitamies Helsingistä kohtaa Törmälän jäärät ei paikallistuntemus auta: törmäys on väistämätön. Metsäjätti on lempeän melankolinen romaani lihamurekkeella kasvatetuista pojista vuohenjuustolla maustetussa tehostamisen valtakunnassa. Neuvostoliitto kaatui, mutta Metallica elää.

Metsäjätti

1800-luvun taitteessa syntyneen Alma Whittakerin intohimo on kasvitiede. Myös toisten ihmisten käytöksen hän pyrkii järjestelemään loogisesti mikroskoopin alle. Alman aikaansa edellä olevat sammaltutkimukset vievät hänet kotoa Philadelphiasta trooppiselle Tahitille saakka - ja Alma kehittää evoluutioteorian ennen kuin on kuullutkaan Darwinista. Vuoden parhaaksi kirjaksi hehkutettu bestseller-romaani ylistää rohkeutta valita oma tiensä sekä ihmisen vapautta olla samanaikaisesti monta. Alman hahmo on saanut inspiraatiota 1800-luvun eri tiedenaisista. Elizabeth Gilbertin läpimurtoteos Eat Pray Love on käännetty yli 30 kielelle ja myynyt yli 12 miljoonaa kappaletta. Menestysteoksensa jälkeen Elizabeth halusi kirjoittaa mahdollisimman kunnianhimoisen romaanin: Tämä kokonainen maailmani kenties yllättää lukijat, ja kriitikot ovat ylistäneet sitä varauksetta. "Parhaita lukemiani romaaneja vuosikausiin" - The Guardian

Tämä kokonainen maailmani

Epätoivoinen rakkaustarina, sankariksi patistava elämäntaito-opas, satiiria aikamme ilmiöistä - räävittömän hauska esikoisteos on kaikkea tätä Tarmo työskentelee hirviömäisen kirjastonjohtaja Lillukan alaisuudessa, mutta hänestä on enempään. Tarmo haluaa olla sankari. Hän jättää työnsä kirjastossa ja ryhtyy Suomalaisen Teatterin järjestäjäksi. Ja järjestäjänä hän todellakin järjestää: tarvittiin näyttämölle sitten pallomeri, kontillinen sanomalehtiä tai tosielämän romanikerjäläinen, Tarmo järjestää. Teatterin toinen toistaan erikoisempien persoonallisuuksien keskellä Tarmo myös opettelee sitä, mitä on olla todellinen mies. Samalla hän metsästää alati pakenevaa ihastustaan, teatterin nuorta tähteä Danielia

Järjestäjä

Takamäki 6. Alatason kokaiinikauppias on ammuttu asuntonsa eteiseen Helsingin Alppilassa. Tappaja on saatu kiinni, mutta murharyhmä on varma, että taustalta löytyy jotakin muuta. Tappaja ei puhu, mutta naapurissa asuva 12-vuotiaan tytön äiti Mari Lehtonen on nähnyt tapauksen. Lehtonen uskaltautuu todistajaksi, mutta joutuu pian pelkäämään henkensä puolesta. Jarkko Sipilän palkittujen poliisiromaanien keskushahmo, rikoskomisario Kari Takamäki on epätavallinen dekkarisankari. Takamäellä ei ole alkoholiongelmaa eikä rikkinäistä avioliittoa, eikä hän pakene työhön psyykkisiä ongelmiaan. Vähäpuheinen rikoskomisario on kokenut rikostutkija ja kunnollinen perheenisä, asiallinen mies joka osaa olla kova silloin kun tarvitaan. Poliisityön arki on karua, ja Takamäki on valmis pistämään kaikkensa peliin jotta rikolliset saadaan kiinni.

Takamäki

Mitään salaamatta

Horisontissa lumimyrsky ja kiukkuisia sukulaisia - ehtiikö joulurauha Rantakahvilaan? Kiireinen kesä rantakahvilassa on takana, ja Evie odottaa jo ensimmäistä yhteistä joulua ihanan Edin kanssa. Kodikas ja leppoisa tunnelma on kuitenkin uhattuna, kun Edin pahantuulinen veli saapuu kylään ja sitten Evien paras ystävä Amber tarvitsee lohtua eronsa jälkeen. Lumimyrskykin uhkaa - saako Rantakahvilan väki lainkaan joulurauhaa? Viihteen maailmantähti Lucy Diamond valloittaa nyt myös suomalaiset lukijat!

Rantakahvila

Joulu saapuu Rantakahvilaan

”Jääkylmä aurinko on mieletön pakkaus! Upea Islanti, hyytävä mysteeri ja pimeää rahaa jahtaava bad-ass yksityisetsivä Áróra. Tämä teos on yksi parhaista!” - Dekkaristi Satu Rämö Vuoden parhaaksi rikosromaaniksi Islannissa valittu tarina kylmää ensi sivuilta lähtien. Sisarukset Áróra ja Ísafold asuvat eri maissa eivätkä ole puheväleissä, mutta kun heidän äitinsä ei saa yhteyttä Ísafoldiin, Áróra palaa vastahakoisesti Islantiin etsimään siskoaan. Pian hän tajuaa, ettei sisko välttele häntä… hän on kadonnut jäljettömiin. Kun Áróra kohtaa Ísafoldin väkivaltaisen huumekauppiasmiesystävän Björnin hän ajautuu yhä synkempään juonittelun ja manipuloinnin verkkoon. Sisarensa elämän ristiriitaisista yksityiskohdista ymmällään ja Islannin kesän keskiyön auringon sokaisema Áróra pyytää poliisi Daníelia apuun yrittäessään jäljittää sisarensa liikkeitä. Hän alkaa varjostaa Björnia – mutta hän ei ole ainut miehen perässä… Taidokkaasti rakennettu, jännittävä ja tunnelmallinen Jääkylmä aurinko aloittaa koukuttavan sarjan yhdeltä Islannin suosituimmista rikoskirjailijoista. Tämä käännös on saanut tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Lilja Sigurðardóttir (s. 1972) on islantilainen dekkaristi ja näytelmäkirjailija, joka on palkittu kahdesti vuoden parhaasta dekkarista Islannissa. Hänen kirjojensa käännösoikeuksia on myyty yli 15 maahan.

Áróran tutkimuksia

Jääkylmä aurinko

Evelina on aina ollut isän tyttö. Jurona, pulskana ja esimurrosikäisenä hän on kaukana nätistä pikkutytöstä, josta hänen äitinsä oli haaveillut. Ja juuri isälle, pankinjohtajalle, soitetaan, kun Evelina on kidnapattu. Roland Järnek haluaa kostaa pankkimiehen hänelle tekemän vääryyden. Tytön vapauden hinta on isän kuolema. Evelinalla on salaisuuksia, joista vanhemmat eivät tiedä. Yksi niistä on suhde syöpään kuolevaan tyttöön Aliceen ja valkoinen kissa Cox. Tilanteen kiristyessä vanhempien välit tulehtuvat ennennäkemättömällä tavalla ja kaapeista kävelee luuranko toisensa jälkeen. Kaikki juttuun sekaantuneet liikkuvat miinakentällä, jolla yksikin harha-askel voi johtaa katastrofiin. Lamauttava pelko tekee virheistä väistämättömiä, ja jännitys on sietämätöntä alusta loppuun.

Tyttö ja kissa

Kaikkien tuhmuroijien sankari, vastustamaton Prinsessa Pikkiriikki pistää tuulemaan Joko tunnet Prinsessa Pikkiriikin? Etkö? No, pian tulet tuntemaan, sillä Pikkiriikki ja hänen taikakoiransa Makkara ovat täällä jäädäkseen. Kolme ihanaa ääneenluettavaa tarinaa yhdessä kirjassa. Ensimmäisessä tarinassa komenteluun kyllästynyt Pikkiriikki lähettää taikakoiransa Makkaran avustuksella kaikki aikuiset Himskattiin määräilemästä. Toisessa Pikkiriikki näyttää pitkää nenää Räkä-Eetulle ja saa ystävän Prinsessa Pöjöläisestä. Ja kolmannessa Pikkiriikin äidin sisuksiin muuttaa rasittava Urpo ja Pikkiriikki ja Pöjöläinen päättävät rakentaa oman talon.

Prinsessa Pikkiriikki

Eletään 1800-lukua. Roosa ja Hedda ovat kaksi iäkästä siskosta, jotka asuvat yhdessä. Joulu on tulossa, ja siskokset valmistavat nuorille sukulaisille leivoksia. Roosan terveys on alkanut reistailla. Asunto täyttyy iloisista äänistä ja elämänilosta, kun nuoret vihdoin saapuvat. Myöhemmin Tyyra-tyttö pujahtaa Roosan huoneeseen ja kertoo tädille kihlauksestaan. Tytön onni nostaa muistot pintaan. Roosa näyttää tälle kaksi sormusta – ja kertoo koskettavan rakkaustarinan omasta elämästään. Miksi Roosa ei saanut elämänsä rakkautta 35 vuotta sitten? Jouluvieraita sisältää kymmenen novellia 1800-luvun elämästä Suomessa. Kirjailija Emil Nervander (1840–1914) työskenteli myös toimittajana ja teatterikriitikkona. Nervander julkaisi niin runoja, proosaa kuin myös tietokirjallisuutta. Hän oli läheinen ystävä Aleksis Kiven kanssa.

Jouluvieraita

Koska johtajamme käyttäytyvät kuin lapset, meidän lasten täytyy ottaa vastuu, julisti Greta Thunberg, joka käynnisti esimerkillään koululaisten kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen.Vaikuta! Maailmanparantajien kirja kertoo, miten aktivistit toimivat paremman maailman puolesta. Nuorille suunnattu journalistinen tietokirja kannustaa lukijaa etsimään itselleen sopivimmat keinot ja tarttumaan toimeen epäkohtien korjaamiseksi. Inspiroituminen ja yhteistyö ovat vain klikkauksen päässä. Raha ja ikävuodet eivät enää ole edellytys ääneen pääsylle, vaan kuka vain voi aloittaa vallankumouksen.Kirja kertoo 18 tarinaa rohkeista nuorista ja yhteisöistä Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa. Nuoret näyttävät, että maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Ja että yksi ihminen voi saada paljon aikaan, mutta ei koskaan yksin.

Vaikuta!

E. P. Thompson (1924–1993) on viime vuosisadan siteeratuimpia – jos ei siteeratuin – historioitsija maailmassa, mutta historian tutkimisen ohella hän myös vaikutti historian kulkuun.Oman aikansa edelläkävijän kirjoitukset ovat hälyttävän ajankohtaisia.

Ydinaseeton Eurooppa

Elsa Lehtonen jää isättömäksi ja päätyy huolehtimaan sedästään jo nuoresta iästä. Kun hän matkustaa ensimmäistä kertaa Naantaliin 16-vuotiaana, hänelle aukeaa täysin uudenlainen maailma, joka sisältää paronittaria, virkamiehiä ja tärkeitä rouvia. Erityisesti paronitar tekee Elsaan vaikutuksen ja Elsa saakin kuulla hänen kiehtovan elämäntarinansa. Hän oppii, että sosiaalisesta asemasta huolimatta ihmisiä sitovat samankaltaiset ongelmat. Thedodolinda Hahnssonin Muistoja Naantalista" (1874) on yhteiskunnallinen romaani ja kasvutarina 1800-luvun Suomesta. Sofia Theodolinda Hahnsson (os. Limón, 1838–1919) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti yhteiskunnallisista aiheista romantiikan hengessä.

Muistoja Naantalista

”Älä koske! Se on äidin vihko.” ”Kaupunki oli täynnä legendaarisia houkutuksia: korkealle mustan veden ylle käkättäen selkänsä köyristäviä siltoja, kiiltäviä moottoriteitä kahden riemukkaan kallioleikkauksen välissä tai köysitehdas, jonka tuotteet olivat lopettaneet monen muunkin haikailevan elämän. Keinoja kyllä löytyi, kunhan saisin rohkeuteni rippeet kerättyä.” Talvi on pitkä ja pimeä, ylivoimainen. Tänä talvena kylmä on Kertulle liikaa. Hän varustautuu synkkään vuodenaikaan unikkovihkolla, johon suunnittelee salaa itsemurhapäiväänsä. Sitten kun perhe ei ole kotona. Sitten kun on sopiva päivä. Kerttu on pärjääjä. Hänellä on mies, kaksi lasta, opettajan työ ja unelmiensa talo, mutta. Sitten on se mutta. Mikä alkoi viirata elämän vinoon, mikä saa ympyröimään päivämääriä kolmesta kalenterista, mitä tapahtui kun hän oli pieni, mitä tapahtui viime syksynä? Psykologisesti rikkaasta aineistosta ammentava Katri Rauanjoki tarttuu romaanissaan nykyelämän armottomiin vaatimuksiin, työelämän seksuaaliseen häirintään, parisuhde- ja perheongelmiin sekä riittämättömyyden tuntoihin. Kun maailma ympärillä säröilee, saattaa terävin särö ja lempein lääke silti löytyä hämmästyttävän läheltä. Jonain keväänä herään käy kohti valoa ja toivoa saaden pohjoisen luonnon välkkymään lohduttavissa väreissä. Katri Rauanjoki (s. 1973) on oululainen äidinkielen ja luovan kirjoittamisen opettaja. Häneltä on vuonna 2012 ilmestynyt romaani nimeltä Muuri.

Jonain keväänä herään

Häikäisevän kaunis tarina ihmismielen hauraudesta ja kaiken polttavasta rakkaudesta. Vilja rakastaa kirjoja ja työtään kirjastossa. Vapaa-ajallaan hän puurtaa Minna Canth -tutkimuksen parissa. Kirjoittamisesta ei tahdo tulla kuitenkaan mitään, koska Vilja joutuu käyttämään mielialalääkkeitä, jotka sumentavat aistit ja tylsistyttävät mielen. Kymmeneen vuoteen hän ei ole kyennyt tuntemaan todellisia tunteita, ei näkemään aitoja värejä. Eräänä päivänä Vilja päättää vetää lääkkeet alas pöntöstä. Sen seurauksena maailma ympärillä muuttuu. Patsaat alkavat kävellä ja rakennukset kuiskia historiaa. Vilja kokee kaiken tarunomaisemmin, voimakkaammin ja elävämmin, aivan kuin joskus lapsena. Kuvien ja vanhojen kirjoitusten avulla Vilja sukeltaa 1800-luvulle ja näkee kaiken Minna Canthin silmin. Elämä mullistuu entisestään, kun Vilja kohtaa nuoren historian opiskelijan, Kareem Singhin. Tapahtuu jotakin, jota hän ei voinut koskaan aikaisemmin edes kuvitella tapahtuvaksi. Kävelevien patsaiden kaupunki oli Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaana v. 2019. "Kävelevien patsaiden kaupunki on sivumääräänsä (370s.) suuremmalta tuntuva teos, jonka jokainen rivi on ladattu täyteen tunnetta." AMMAN LUKUHETKI "Joku minussa sanoo, että olen kohdannut savolaisen ihmeen. Kävelevien patsaiden kaupunki tuoksuu tervalta, tulelta, savulta, eroottisilta nesteltä, hieltä, testosteronilta, sairaalalta, vastapaistetulta ruisleivältä." LEENA LUMI

Kävelevien patsaiden kaupunki

Vangitseva kuvaus omalaatuisesta suomalaisesta tiedemiehestä 1890-luvun Pariisissa. Voiko tiedemies olla kuin taiteilija? Vai unohtaako jälkimaailma ne, jotka olivat väärässä? Vanha kasvitieteilijä William N., etevä mutta näkemystensä vuoksi tutkimuksen valtalinjasta erkaantunut mies, elää yksinäistä elämäänsä Pariisissa. Hän tutkii jäkälänäytteitä ja yrittää kirjoittaa tieteellisen suurteoksensa toista osaa, vaikka terveys reistailee. Kaupungilla kävellessään hän näkee jos jonkinlaista huomauttamisen aihetta pariisilaisten elämästä. Hänen muistojaan hallitsevat eräät päähänpinttymät, joihin hän palaa kerran toisensa jälkeen. Kasvitieteilijän sapekkaista jupinoista kasvaa taitava tutkielma syrjäytyvän mutta vakaumuksistaan loppuun asti kiinni pitävän ihmisen mielenmaisemasta. William Nylander (1822–1899) oli suomalaisen kasvitieteen uran uurtajia ja kansainvälisesti merkittävä jäkälätutkija. Kristina Carlson on käyttänyt päiväkirjaromaaninsa lähtökohtana Nylanderin elämän käännekohtia, mutta itse muistiinpanot ovat täysin fiktiivisiä.

William N. päiväkirja

Puiston penkkiä ja sillä istuvaa miestä lähestyy koira, joka esittäytyy Gottfriediksi. Se on ajatellut ottaa itselleen ihmisen. Kun löyhistä järjestelyistä on sovittu, mies ja koira alkavat keskustella. Keskusteluja Gottfried-koiran kanssa on autofiktiivinen esikoisteos, jossa mies ja koira vaihtavat ajatuksia nykyajan työelämästä ja ihmisen luonteen heikkouksista, vanhoista kameroista ja James Bondista, pölystä ja universumista - sekä unettomuudesta ja rohkeudesta, kuolemasta ja ystävyydestä. Lempeässä sielujen sympatiassa syntyy oivalluksia. Jarmo Lehtinen on 60-vuotias esikoiskirjailija ja harrastajavalokuvaaja. Gottfried-koiran ja sen ihmisen jaaritusten kirjaaminen oli Lehtiselle uusi, tajuntaa laajentava kokemus, johon 35-vuotinen työura journalismin ja viestinnän parissa antoi tuskin lainkaan tukea.

Keskusteluja Gottfried-koiran kanssa

Eeva-Kaarina Volanen oli yksi 1900-luvun valovoimaisimpia suomalaisia näyttelijöitä. Hän oli myös elokuvatähti, mestarilausuja, teatteritaiteen opettaja ja akateemikko, joka kuoli yllättäen kesken intensiivisen teatterityön. Jatkosodan aikaisessa Rintamateatterissa aloittaneen näyttelijän työkaari ulottui kuudelle vuosikymmenelle. Hänelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 1982. Hän sai myös useita palkintoja, mm. Pro Finlandian ja Ida Aalberg -palkinnon. Parhaan naispääosan Jussi-palkinnon Volanen sai kolme kertaa ja neljännen Jussin hän sai vuonna 1992 elämäntyöstään. Kirja seuraa Eeva-Kaarina Volasen (1921-1999) elämänvaiheita kuusankoskelaisesta rautatieläisperheestä Suomen Kansallisteatteriin ja valkokankaalle, yleisön, kriitikoiden, työtoverien ja ystävien ihailemaksi ja rakastamaksi naiseksi. Elämäkerta pyrkii purkamaan kuvaa Eeva-Kaarina Volasesta hillittynä, hallittuna, nöyränä ja ahkerana, mutta silti niin kirkkaasti tuikkivana työmyyränäyttelijänä. Sitäkin hän oli, mutta myös vahva tahtoihminen, lähes meediomainen näyttämön sähköistäjä ja mitä hurmaavin nainen, johon myös moni nuori vastanäyttelijä ihastui.

Lumoava Eeva-Kaarina Volanen

Kesken ystäväpariskuntien iloisen yhteiselon saapuu viesti, joka romuttaa kaiken, mitä nainen oli ajatellut elämästään. Hän pakenee tilannetta kellariin ja jää sinne lukkojen taakse. Käynnistyy sisäinen keskustelu, jossa on käytävä läpi isoja kysymyksiä: Millainen olento ihminen on? Toisille ja itselleen? Miten rakentaa hajonnut uudelleen? Mitä kohti kulkea? Satu Taskisen romaani on lähikuva trauman repimän ihmisen sisimmästä. Se kuvaa hidasta liikettä ulos tilanteesta, jossa on vain kysymyksiä. Merkityksen kadotessa on tehtävä loogisia kuperkeikkoja, kokeiltava erilaisia olomuotoja, ylitettävä rajoja. Teos koettelee myös romaanin muotoa ja sommittelee vaihtoehtoisia järjestyksiä aristoteeliselle rakenteelle. ”Ihmisen rakkaus ei ole puhdasta, vaan vajavaista. Se on silti ihan hyvää rakkautta.” Satu Taskinen on Wienissä asuva kirjailija, joka on saanut Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, Toisinkoinen-palkinnon sekä useita palkintoehdokkuuksia. Luomistyö on hänen neljäs romaaninsa.

Luomistyö

Keskustelua herättävä tietokirja kommunistien traagisista kohtaloista kahtia jakautuneessa Suomessa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa säilytettiin suomalaisia kommunistivankeja 1920- ja 1930-luvuilla. Myös Sirpa Kähkösen isoisä Lauri Tuomainen vietti siellä yli seitsemän vuotta. Ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleismaailmallinen lama kärjistivät tunnelmat vankilassa äärimmilleen vuosina 1932-1933. Vankien kohtelussa, mutta myös heidän taisteluasenteessaan näkyi viha. Rakkauden liekit puolestaan leimuavat hurmaavan Anni Kukkosen, isoisän salaisen rakastetun kautta. Anni pakeni Suomesta vuonna 1929 ja tuhoutui myöhemmin Stalinin vainoissa. Tämä oli kommunistien piirissä tyypillinen rakkaustarina - surullinen ja katkennut. Teos kuvaa koskettavasti Suomen jännittynyttä poliittista tilannetta, mustia vuosia, suuria suruja ja aatteen murtamia ihmiskohtaloita rikkimenneiden unelmien keskellä.

Vihan ja rakkauden liekit

Anna luonnon viihdyttää, tutustu Suomen kalojen elämään! Sitkeä simppu ja muita kalajuttuja jatkaa upeaa, kotimaista luontokirjasarjaa. 1000 ilmiötä Suomen luonnosta -sarja havahduttaa Suomen luonnon pienten ja suurten ilmiöiden äärelle. Teos kertoo kalojen mystisestä maailmasta ja paljastaa monia hämmästyttäviä asioita vedenalaisesta elämästä. Miten kalat peseytyvät? Osaavatko silakat äännellä? Onko kolmipiikki-isästä yksinhuoltajaksi? Kuinka vanhaksi ahven elää? Miten ruutana selviää talvesta? Voiko kuha painaa yli 10 kiloa? Kasvaako hauelle uusia hampaita ja suomuja, jos vanhat irtoavat? Koko perheen teos tarjoaa 200 jännittävää tietoiskua vähemmän tunnetuista lajeista. Juha Laaksonen on kansan rakastama radioääni, tietokirjailija, lintuharrastaja, maantieteilijä ja tuttu muun muassa Yleisradion Luontoillasta ja Luonto-Suomesta. Juha on kirjoittanut useita tietokirjoja ja palkittu kahdesti Vuoden Luontokirja -palkinnolla (2004, 2013).

1000 ilmiötä Suomen luonnosta

Sitkeä simppu ja muita kalajuttuja

Aikalaisromaani 2020-luvun Helsingistä. ”Kuinka perverssiä olisi ryhtyä suhteeseen vain siksi että yksinolo tuntui sen jälkeen niin paljon paremmalta?” Juhani on päättänyt jäädä eläkkeelle ennen 40-vuotissyntymäpäiväänsä, eikä hänellä ole aikaa ihmissuhteille. Hän on tajunnut, että ihmisiin on parasta suhtautua kuten asiakkaisiin: antaa heidän olla oikeassa ja jatkaa sitten matkaansa. Mutta kun hän kesäisenä aamuna tapaa mökkirannasta Vilman, hän ymmärtää joutuneensa tekemisiin vaativan asiakkaan kanssa. Vastamelu on kertomus satunnaisista kohtaamisista, loputtomista vaihtoehdoista ja siitä, kuinka vaikeaa on löytää ihminen, joka on sovitettavissa edes jollain tapaa siihen mielikuvaan, jonka omasta elämästään on rakentanut. Anssi Hemmilä (s. 1983) on syntynyt Lahdessa, opiskellut kirjallisuudentutkimusta Joensuussa ja Ateenassa ja elää nykyisin Helsingissä. Vastamelu on hänen toinen romaaninsa.

Vastamelu

Hyvän mielen tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja yhteisön voimasta Leskeksi jääneet sisarukset Mimmi ja Vera pitävät eläkepäiviensä iloksi Tukholman Aspuddenissa Syster Yster -nimistä käytettyjen tavaroiden liikettä. Heidän apunaan on teini-ikäinen harjoittelija Lotten, taitava ompelijatar Margot sekä muuttofirman omistava Bosse, joka kuskaa tavaroita tarpeen tullen. Syster Ysterin siskokset ovat koetuksella, kun korttelia uhkaa remontti ja lisäksi tienoilla liikuskelee varkaita. Liikkeeseen eksyy mitä erikoisempia persoonia ja eräänä päivänä lähistöllä sattunut onnettomuus tuo myös hiljattain leskeytyneen entisen tanssijan Petran Syster Ysteriin. Petran tytär Amanda on muuttanut New Yorkiin ja yksinäisyydestä kärsivä Petra saa onnekseen huomata, kuinka persoonallisen Second hand -liikkeen mahtava porukka tarjoaa ravintoa sekä sielulle että ruumiille. Eva Swedenmark on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut lukuisia viihde- ja rikoskirjoja sekä lastenkirjoja. Hänen sydämellisissä tarinoissaan Syster Ysterin putiikista kypsään ikään ehtineet ihmiset nauttivat elämän iloista ja suruista huumoria unohtamatta. Sielulla ei ole ryppyjä on ensimmäinen osa suoraan äänikirjaksi kirjoitetussa sarjassa, jossa ikä ei estä elämistä täysillä.

Syster Yster

Sielulla ei ole ryppyjä

Finlandia-ehdokas 1999 Mies saa kuulla, että tutut myyvät aittaa. Aitta on hyväkuntoinen, kertaalleen käännetty. Hän ostaa aitan. Hirret pitää numeroida, aitta purkaa ja siirtää kotiin. "Pois otetaan vuoliaiset ja orret ja hirret yksitellen, täällä joen törmällä. Kaikki kootaan yksitellen siellä meren rannalla. Sama hämärä täällä, samat hirret, sisäpuoli aikoinaan ollut ulospäin ja harmaantunut. Tämä hämärä häviää, kun katto puretaan ja syntyy siellä, kun kootaan ja katetaan. Tämä häviää, kun tästä puretaan, kun siellä kotona pystytetään, syntyy toinen, erilainen, vaikka samannäköinen." Näin tapahtuu muun lomassa: lohenpyynnin, marjanpoiminnan, tulevien ja menevien ihmisten, vuodenkierron, sen mitä oleminen on.

Aitta

Meitä kaikkia kiinnostaa, miltä asiat tuntuvat, näyttävät, kuulostavat. Esteettisyys ei kuitenkaan ole pelkkää pintaa ja aistimellista mielihyvää. Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan pureutuu siihen, miten taide ja muut esteettiset ilmiöt kytkeytyvät tunteiden lisäksi tietoon ja ymmärrykseen. Mitä hyötyä taiteesta on? Miksi taideteos saattaa synnyttää niin voimakkaita reaktioita? Voiko myös jokapäiväinen arkemme olla esteettistä? Lukijaa kuljetetaan estetiikan peruskysymysten pariin lukuisten konkreettisten esimerkkien avulla, jotka ulottuvat klassisesta musiikista ja modernista romaanikirjallisuudesta poptaiteen kautta videopeleihin ja tieteiselokuviin. Kirjassa kiistellään makuasioista ja tarkastellaan muun muassa kauneuden perimmäistä olemusta, luonnon esteettistä arvoa sekä estetiikkaan liittyviä valtasuhteita. Siinä sivussa elvytetään aiemmin kuolleeksi todettua taideteoksen tekijää ja hänen tarkoitusperiään sekä pohditaan, millaisia mahtoivat olla ihmiskunnan historian ensimmäiset taideteokset.

Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan

Omakohtainen esikoisromaani sodasta, rakkaudesta ja sokeudesta. Nuori toimittaja lähtee Gazaan tekemään juttusarjaa Israelin ja Palestiinan kriisistä. Kokemukset seuraavat häntä Suomeen ja hän irtisanoutuu työstään muistoja paetakseen. Sodan kuvat eivät anna rauhaa ja arki muuttuu vaelteluksi tyhjyydessä, kunnes hän kohtaa vankilassa viruneen Hannahin, israelilaisen toisinajattelijan. Yhteisen kirjaprojektin myötä toimittaja rakastuu Hannahiin, mutta pian kaikki uhkaa muuttua peruuttamattomasti, kun hän menettää näkönsä yhtäkkisesti. Mutta pimeys näkee sydämen on tarina elämän hauraudesta, kaiken keskeneräisyydestä ja vankiloista, joihin ihmiset suljetaan tai joihin he itsensä sulkevat.

Mutta pimeys näkee sydämen

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Suomi

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet genießen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Finnische Bücher

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Info

BookBeat

BookBeat herunterladen