Lumoava Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja jatkuu! Ida Erikssonin lahjakas tyttärentytär Viena itsenäistyy sodanjälkeisessä Amerikassa, missä kaikki on mahdollista. Jouluna 1949 pula-aika alkaa lopulta helpottaa. Kirsti yrittää sopeutua elämäänsä sotaleskenä ja isättömän Ilpo-pojan äitinä. Tytär Viena on kirjoitusten jälkeen ollut piikomassa Englannissa ja palaamassa jouluksi kotiin. Kirsti on tyttärestään huolissaan, Ida-mumma on puolestaan varma, että taiteellinen ja käsistään kätevä nuori nainen löytää paikkansa maailmasta. Viena suuntaakin muotialalle. Marimekon ensimmäisen muotinäytöksen ja Miss Universum -kisojen kautta hän päätyy Hollywoodiin, elokuvatähtien puvustajaksi.

Syrjästäkatsojan tarinoita

Pukija

Piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt. Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi. Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi? Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Ruokarouva

Valkokankaalla rakkaus voittaa lopulta, mutta voiko niin tapahtua Hollywoodin unelmatehtaassa? Elokuussa 1953 menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat, kun Kirsti saapuu tapaamaan tytärtään Los Angelesiin. Työ pitää Vienan järjissään silloinkin, kun sydän uhkaa särkyä. Kulisseissa ja pukuhuoneissa Viena näkee tähtien syttyvän ja sammuvan. Kun Vienasta tulee lopulta miss Monroen luottopukija, kyse ei enää ole vain roolivaatteista vaan elämästä ja kuolemasta. Näkijä vie lukijansa niin Tuntemattoman sotilaan joukkueteltoille kuin 20th Century Foxin studiokaupungin loisteliaisiin lavasteisiin. Enni Mustosen hittisarja kertoo kolmen sukupolven naisista ja maailman muutoksesta heidän ympärillään.

Näkijä

Heinähatun ja Vilttitossun vanhemmat odottelevat perheeseen uutta tulokasta, jota "pitää rasvata aamusta iltaan". Vilttitossu uskoo, että se on auto... mutta vauvahan sieltä onkin tulossa. Vauvan odotus täyttää koko talon: äiti Hanna saa suursiivoustaudin ja desinfioi kaiken eteentulevan, isä Matti taas uppoutuu kasvatusoppaisiin. Vauva syntyy juhannusaattona. Heinähatusta vauva on suloinen, mutta Vilttitossu aikoo raivata tungettelijan pois tieltä. Hän kaappaa vauvan yöllä, päättää, että se on löytölapsi ja kuuluu siis poliisiasemalle. Poliisit, Rillirousku ja Isonapa, ovat kerrankin nopeita. He tutkivat vauvan ja yhdessä yössä vauvasta on kehkeytymässä liikennepoliisin alku. - Senhän piti olla salaisuus, Hanna sanoi Matille. - En minä ole kertonut, sanoi Matti. - Mutta ehkä se näkyy jo. - Näkyy jo, kiljaisi Vilttitossu ja katsoi ulos ikkunasta. - Missä? kysyi Heinähattu. - Eihän se siellä ole, se on täällä, Hanna sanoi. Heinähattu ja Vilttitossu katsoivat ympärilleen. - Kellarissako? kysyi Vilttitossu. - No eivät ne nyt kellarista tule, Matti sanoi. - Me kirjoitettiin jo kauan sitten sinne tehtaaseen ja tilattiin se sieltä. - Minkä merkkinen se on? Vilttitossu kysyi. - Eivät ne siellä tehtaalla kertoneet, onko se tyttö vai poika, Hanna sanoi. Heinähattu ja Vilttitossu menivät sanattomiksi. Ei se tainnutkaan olla auto. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Heinähattu ja Vilttitossu -sarja aloitti heidän menestyksekkään yhteistyönsä lastenkirjailijoina.

Heinähattu ja Vilttitossu

Heinähattu, Vilttitossu ja vauva

Riina palaa vuosien jälkeen töihin kotiseudulleen ja törmää rauhallisessa maalaiskylässä sinnikkääseen vaikenemiseen. Onko nuoren naisen surmaaja yhä vapaana, ja miksi Riinan valvepainajaisissa toistuu yhä uudestaan kuva mökkiinsä palavasta miehestä? Kun naapurin kellarista löytyy kuollut mies, Riinan on pakko alkaa tutkia Vihainperän menneisyyttä. Miten hänen mielenterveytensä menettänyt äitinsä liittyy näkyihin – ja onko Riina itse vaarassa?

Vihainperä

Metsän äiti

Kaksi nuorta naista saapuu kohtalon oikusta samaan talouteen 1890-luvun Helsinkiin – työntekoon tottunut Hilma piikomaan ja pappissuvun haaveellinen tytär Anna opiskelemaan. Sopeutuminen naisasianainen ja matkakirjailijatar Augusta Ahlstedtin huushollin vaatimuksiin ei ole helppoa, mutta lahjakkaat naiset pyrkivät korkealle. Riittääkö heidän sinnikkyytensä,kun vastassa ovat niin sovinnaisuusääntöjen paineet, palvelijoiden ja herrasväen välinen kuilu kuin rakkauden arvaamattomat oikut?

Järjen ja tunteen tarinoita

Nimettömät

Menestyssarjan koskettava huipennus kuvaa vahvoja naisia Suomen historian käännekohdassa. 1807. Frugårdin uusi uljas päärakennus on vihdoin valmis. Hedda Noora tyttärineen on valvonut rakennustöitä, sillä aviomies Adolfia ja esikoispoika Carlia ovat työllistäneet Viaporin kiihtyvät varustelutoimet. Juuri kun kartanossa näyttää alkavan valoisampi vaihe, puhkeaa Suomen sota. Venäjän joukot vyöryvät rajan yli ja piirittävät Viaporin. Sodan kurimuksessa Hedda Noorasta kehkeytyy neuvokas matriarkka, johon muut turvautuvat, kun vuosisatainen yhteys Ruotsiin katkeaa ja on sopeuduttava elämään Venäjän keisarivallan alla. Entä miten käy suuren rakkauden, kun Adolf palaa kotikartanon rauhaan?

Rouvankartanon tarinoita

Matriarkka

Vereväkielinen romaani Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla Keitä olivat maalarit, jotka koristivat Suomen keskiaikaisia kirkkoja pyhimysten ja Raamatun kertomusten kuvin? Miten he maalasivat, mitä he tavoittelivat, mitä ajattelivat? Hattulan kirkon maalaaminen on valtava urakka. Jotta työ valmistuisi ajoissa, maalareiden on pakko pestata ryhmäänsä omituisena pidetty tyttö, Pelliina, koska hän osaa piirtää. Kirkko, työtoveruus ja kesä mullistavat kaikkien elämän. Hersyväjuoninen tarina perustuu sekä tunnettuun että kuviteltuun historiaan ja kuvaa kiehtovasti keskiaikaisen kirkon maalaamista sekä kyläyhteisön silmäätekeviä ja rahvasta.

Rottien pyhimys

Huippusuositun Enni Mustosen sarjan toinen osa kuvaa nuoren kartanonemännän elämää 1700-luvun lopun Suomessa. Hedvig Eleonora Lilliehöökin tyttövuodet ovat jääneet taakse, ja hän emännöi tarmokkaasti Frugårdin kartanoa. Lapsiakin on siunaantunut jo pieni katras. Kun eräänä kirkkaana talvipäivänä Hedda Nooran seitsemännen lapsen syntymä on käsillä, pelko kouraisee sydänalaa. Miten hän selviää, kun aviomies Adolf on kaukana Viaporissa ja luotettu emäntäpiika jo vanha ja sairas? Vaikka Frugård on syrjässä, sodan varjo ja poliittiset vehkeilyt ulottuvat sinnekin. Miten käy Hedda Nooran ja hänen perheensä, jos itsevaltias kuningas Kustaa III aloittaa sodan Venäjää vastaan?

Kartanonrouva

Täältä tulee Aino Ritari! Mummohuumori valloittaa - ja pöyristyttää herkkähermoisia Kahdeksankymppisellä Ainolla on kuolemaanvalmistautumisprojekti, mutta siitä ei tahdo tulla mitään, kun naapurustossa tapahtuu alati kaikenlaista kuohuttavaa. Rullaattori rämisten Aino kiirehtii asioiden ja naapurin Munan (Monan) edelle. Mutta sitten saapuu Lähetysyhdistykseltä kirje, joka mullistaa hetkeksi Ainon elämän. Tarvitaanko tässä nyt neuvolan vai pikemminkin seksiammattilaisen apua? Seppo Miekk'oja on avulias ja herkkäsieluinen leskimies. Muutto Aino Ritarin naapuriin ei tee Sepon sydämelle hyvää - vai tekeekö sittenkin? Riemukas esikoisromaani repii huumorin esiin sieltä, missä sitä ei mielellään saisi olla.

Aino Ritari

Pitkään meni ihan hyvin

Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin. Vuonna 1898 Ida pestataan lapsenpiiaksi Aino ja Jean Sibeliuksen perheeseen. Helsingissä Ida kohtaa jälleen ensi-ihastuksensa Eliaksen. Hän myötäelää emäntänsä rinnalla Janne-herran sävellystyön tuskat ja taiteelliset voitot mutta myös isännän viftireissut, muuton maaseudun rauhaan Keravalle ja perheen osaksi tulevan suuren tragedian. Idan on aika varttua aikuiseksi naiseksi ja ottaa vastuu omasta elämästään.

Lapsenpiika

Taiteilijaelämää ja muodin huumaa villillä 1920-luvulla supersuositussa romaanisarjassa! Ida Erikssonin tytär Kirsti palaa kotiin ja avioituu äitinsä iloksi kuvanveistäjä Ilmari Aaltosen kanssa. Unelmat uhkaavat kuitenkin paleltua pakkasissa. Niinpä nuoripari palaa seuraavana keväänä etelään, hummailee pitkin Rivieraa Tulenkantajien seurassa ja saapuu Suomeen entistä vahvempana. Menestys odottaa nurkan takana, mutta kuinka käy muotitalon, kun Kirsti on raskaana? Entä onnistuuko Ilmari väistämään Minna Craucherin juonet? Pikku Vienan syntymä hellyttää Idan lopulta paljastamaan totuuden Kirstin isästä. Ankarien aikojen koittaessa Ida ja Kirsti turvautuvat jälleen toisiinsa.

Taiteilijan vaimo

Suomen kohtalonvuodet koettelevat Ida Erikssonin perhettä - rakastettu sarja jatkuu! Hellekesänä 1939 Kirsti Eriksson matkustaa kymmenvuotiaan tyttärensä Vienan kanssa Laatokan rannalle tapaamaan miestään Iivoa, joka on lähtenyt vapaaehtoisena linnoitustöihin Karjalan kannakselle. Vaikka muut vähättelevät sodan uhkaa, Ida tuntee nahoissaan, että ankarat ajat ovat tulossa. Marraskuun viimeisen päivän aamuna pommikoneet ilmestyvät Helsingin taivaalle. Kansakunnan eloonjäämistaistelu tempaa Kirstin ompelukoneen äärestä ranskan kielen tulkiksi. Idan huvilasta tulee jälleen naisten, lasten ja vanhusten turvapaikka, mutta miten käy Iivon ja kaksospoikien siellä jossakin?

Sotaleski

Täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville. Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä. Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset. Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Ruokarouvan tytär

Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään. Vuonna 1900 Ida Eriksson aloittaa taloudenhoitajana Edelfeltien perheessä. Hän ihastuu isäntäänsä ja joutuu katsomaan sivusta tämän onnetonta avioelämää ja vaihtuvia rakastajattaria. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa. Enni Mustosen lumoava historiallinen sarja kertoo sipoolaisen Ida Erikssonin elämänvaiheista. Pienen, tuntemattoman tyttöpahasen vaiheet yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.

Emännöitsijä

Rakastetun romaanisarjan upea loppuhuipennus! Viena etsii paikkaansa kuohuvalla 1960-luvulla. Viena on palannut Amerikan-vuosien jälkeen juurilleen Leppävaaran vanhaan huvilaan. Suvun naiset totuttelevat taas elämään saman katon alla, mutta mistä löytyisi työpaikka Vienalle? Onneksi muuan määrätietoinen teräsrouva on ryhtynyt valloittamaan puuvillakoltuillaan Yhdysvaltain markkinoita. Vienasta tulee yksi tarmokkaista naisista, joiden uurastuksen ja uskollisuuden varaan Armi Ratia rakentaa imperiuminsa. Viena pyörii myös kulttuuriradikaalien joukossa ja Lapualaisoopperan kulisseissa, mutta vasta kun hän uskaltaa noudattaa Ida-mumman esimerkkiä, tulee hänestäkin oman elämänsä sankaritar.

Tekijä

Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan avaus on huikeaa Enni Mustosta: rikkaiden ja köyhien erilaiset taustat suodattuvat suomalaisen historian läpi. On 18oo-luvun viimeinen vuosikymmen. Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta Ida on älykäs ja nopea oppimaan. Vastassa on niin kieli- kuin säätymuuri, mutta vähitellen Ida tutustuu vanhenevaan kirjailijaan ja tämän tyttäriin, ja elämä ottaa aivan uuden suunnan.

Paimentyttö

Kun poliisi Hannah Kaufman on eräänä tavallisena päivänä matkalla töihin, hän saa yllättävän puhelun. Tukholman yliopistollisessa lastensairaalassa on ammuttu laukauksia. Hannah ajaa suoraan sairaalaan, jossa häntä odottaa kauhistuttava tilanne. Terroristit ovat vallanneet rakennuksen. He aikovat teloittaa kylmäverisesti yhden lapsen tunnissa, jolleivat saa haluamaansa. Hannah on joutunut keskelle panttivankidraamaa, joka vaikuttaa pahalta painajaiselta – onko hänellä mitään mahdollisuuksia pelastaa viattomien lasten henkeä? Karl Eidem on ruotsalainen kirjailija ja talousanalyytikko. Jale Poljarevius puolestaan on ruotsalainen poliisiylitarkastaja. Yhdessä he ovat kirjoittaneet hyytävän "Lastensairaala"-trillerin.

Hannah Kaufman

Lastensairaala

Cavendon Hall - Uuden ajan portailla. Rakkautta, salaisuuksia ja kostonhalua – loistava kertomus kahden perheen kohtaloista. Cavendon Hall – Yorkshiressa Englannissa sijaitseva sukukartano on vuosisatojen ajan ollut Inghamin perheen omistuksessa. Swannin perhe on ollut lähes yhtä kauan heidän palveluksessaan. Rinnakkain eläen he ovat jakaneet surut ja ilot, salaisuudet ja skandaalit. Ensimmäinen maailmansota lähestyy ja perheet kohtaavat haasteita, jollaisia he eivät olleet voineet kuvitellakaan. Ihmissuhteet laitetaan koetukselle, uskollisuutta epäillään ja salaisuuksia nousee pintaan. Kun epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa suurimmilleen, yksi asia tulee selväksi: perheet eivät koskaan enää tule olemaan niin kuin ennen. Barbara Taylor Bradford on yksi kaikkien aikojen myydyimmistä kirjailijoista; hänen kirjojaan on myyty 30 miljoonaa kappaletta. Bradfordin romaaneja on käännetty yli 40:lle kielelle ja niitä on myyty yli 90:ssä maassa. Nykyisin Barbara asuu miehensä kanssa New Yorkissa.

Cavendon Hall

Cavendon Hall - Uuden ajan portailla

Kulje aina mukanani. Kun Tegan ja Gabe ovat juuri onnensa kukkuloilla, tapahtuu se mitä kukaan ei osannut odottaa tapahtuvaksi. Matka Gaben vanhempien luokse katkeaa katastrofaalisin seurauksin heidän autonsa törmätessä lyhtypylvääseen. Syntymättömän poikalapsen menetyksen lisäksi katoaa myös Teganin mahdollisuus tulla vielä joskus äidiksi. Surun lamaannuttama Tegan menettää elämänhalunsa. Haavojen parantamiseksi Gabe ehdottaa yhteistä kaukomatkaa. Tavoitteena on toteuttaa muutamia heidän haaveistaan ja samalla luoda uusia, ihania muistoja. He vetävät esiin kolme toivomuslistan lappua yhteisestä toivomusmaljakostaan – "Matkusta Thaimaahan ja osta elefantin maalaama taulu", "Kokkikurssi Italiassa" ja "Surffailua Mauilla". Teganin on nyt yritettävä nousta surun alhosta, ottaa ensimmäinen askel haavoittuneen sydämensä parantamiseksi ja katsoa kohti tulevaisuutta. Kulje aina mukanani on sydäntäsärkevä, toivoa antava romaani elämän tarkoituksen löytämisestä myös silloin kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaisesti.

Kulje aina mukanani

Vanha nainen kävelee hautausmaalla ja kutsuu sitä seikkailuksi.    Hänen lapsensa on kuollut, tehnyt itsemurhan. Nainen kantaa pysyväksi asettunutta kuolemansuruaan, pohjajäätä, tekee Hietaniemestä itselleen kodin. Täällä hän on arvaamattomien mahdollisuuksien äärellä.    Sillä hautausmaa on maailma maailman sisällä, paikaton paikka, jossa elämästä tulee kuolemaa ja kuolemasta elämää, yksityisestä surusta yhteistä, julkista ja puolueetonta. Hautausmaalla kaikki katoaa ja säilyy ikuisesti.    Suru asuu hautausmaalla, ja siellä asuvat itkukuuset, verivaahterat ja pieni pyökki. Sammal, jäkälä, saniainen, isomaksaruoho ja muratti. Mustarastas, orava, kärppä ja rotta. Vuodet vaihtuvat, kukat lakastuvat, toisinaan meri on jäässä. Vahtimestarit tekevät työtään, sirottelevat uutta tuhkaa Kuusilehtoon.    Nainen kävelee, merkitsee muistiin vanhojen helsinkiläisten ammatit, uudet haudat, ikuisuuden keston ja liian nuorina kuolleet liian monet lapset. Oman lapsensa haudalla hän pitää liekin palamassa.    Mustaa valoa on Katriina Huttusen toinen kaunokirjallinen teos. Se on hypnoottinen kertomus ajattomuuden ja ajallisuuden leikkauspinnalta, valppaille kävelyretkille houkutteleva henkiopas, kunnianosoitus ikivihannalle surulle ja hautausmaakasveille.

Mustaa valoa

”Minä en halua koskaan mennä naimisiin, koska kuitenkaan en voi saada miehekseni sinua.” Flemingin suvun jäsenet tunnetaan voimakkaasta tahdostaan ja kiivaasta luonteestaan, eikä Ruotsin laivaston nuori amiraali Klaus Fleming ole poikkeus. Samaan aikaan kun hovissa Kustaa Vaasan pojat Eerik ja Juhana kisailevat vallasta ja maineesta, Klaus Flemingin mieltä painaa synkkä salaisuus. Linnan saleissa kuiskitaan, että Klaus-herra ihailee ja rakastaa niin suuresti omaa sisartaan, ettei suo tätä kenellekään toiselle. Kaiken lisäksi itsepäinen ja kaunis Flilippa on nyt mennyt rakastumaan Anders Stubbeen, tavalliseen nihtipäällikköön, joka ei Klaun mielestä ole millään tavalla kelvollinen Filipan aviomieheksi… 1500-luvun kiihkeisiin pyörteisiin sijoittuva Kuninkaan amiraali on toinen osa kutkuttavassa Kielletty rakkaus -sarjassa, joka kokoaa yhteen rakastetun menestyskirjailija Ursula Pohjolan-Pirhosen (1925–1984) viekoittelevimpia historiallisia rakkausromaaneja, nyt ensimmäistä kertaa äänikirjoina. Sarjan teokset ovat itsenäisiä mutta niitä sitoo yhteen kielletyn rakkauden tematiikka ja kiehtova historiallinen maailma.

Kielletty rakkaus

Kuninkaan amiraali

Rakkaimmat muistot ovat kaikkein kielletyimpiä. Helsinki 1958. Elannon leipätehtaalla vuosikymmeniä työskennellyt Sofia huomaa mustan Pobeda-auton ilmaantuneen tehtaan portille. KGB:n nahkatakkiset miehet antavat Sofialle tehtävän viedä merkillinen kirjepaketti Leningradiin, kaupunkiin, jonka hän koki kymmeniä vuosia sitten tsaarinajan Pietarina ja jossa hän palveli Jusupovien palatsissa ja rakastui vallankumoukselliseen Borikseen, hevosrenkiin, joka muutti maailmaa. Paluusta Leningradiin muodostuu Sofialle hänen elämänsä mittainen matka halki Venäjän vallankumouksen, Leninin valtaannousun, kommunismin rakentamisen ja hetkien, jolloin vallankumous söi omat perillisensä.

Toivon että tapaamme

Muistista piirretty kaupunki on eloisasti soljuva romaani ja muistelmateos, jossa Pietari näyttäytyy lähes myyttisenä muistin tyyssijana. Jelena Tsizova kokoaa pala palalta sukunsa mieleenpainuvan tarinan, niin kuin hänen isomummonsa, mummonsa ja äitinsä ovat sen kertoneet. Kreivin sisäkkö, tekstiilitehtaan omistajatar, muurarimestari, ompelijatar, sotilas, posliinitehtaan yli-insinööri, puoliksi juutalainen tyttö, nuori dissidentti... Tsizovan suku on kulkenut vaiheikkaan tien talonpojista työläisiksi ja lopulta sivistyneistöksi. Neljä sukupolvea kantaa muistoa pietarilaisten ja leningradilaisten elämästä 1900-luvun myllerryksissä. Tsizova kertoo koskettavasti käännekohdista, joissa todellisuus on näyttänyt kaupunkilaisille toiset kasvonsa: vallankumouksesta ja sisällissodasta, 1930-luvun vainoista, Leningradin piirityksestä, sodanjälkeisestä kurjuudesta ja neuvostojärjestelmän murenemisesta.

Muistista piirretty kaupunki

Kesäloma ei ole ehtinyt kunnolla edes alkaa, kun Hilma-tädin salapoliisin vaistot heräävät. Vanhan tavaran kauppiaita kiertää yhtäkkiä pilvin pimein ympäri naapurustoa. Katuvalo syttyy ja sammuu outoihin aikoihin. Maasta löytyy erikoisia kolikoita, puhelin soi joka päivä samaan aikaan ja harvinainen lintu laulaa iltaisin portin päällä. Pian on vanha jengi koossa, kun Hilma, Viltsu ja Sakari pystyttävät salapoliisitoimiston puutalokodin keittiöön. Eriskummalliset vihjeet johdattavat kolmikon lopulta vanhan kartan luokse. Mitä kartan merkintöihin on piilotettu? Mitä kartantekijä haluaa kertoa? Selvää on, että joku muukin on salaperäisen kapistuksen perässä. Nyt tarvitaankin oveluutta, kiipeilytaitoja sekä kuppi vahvaa kahvia. Tällä lomalla ei ehditä lepäillä!

Hilma-täti

Hilma-täti ja vanhan kartan arvoitus

Päivi Alasalmen ihastuttavat sadut kuljettavat kuulijan turvallisesti höyhensaarille tai rauhoittavat keskellä vauhdikasta leikkipäivää. Perinteisistä satumaailmoista innostuksensa ammentanut Alasalmi on päivittänyt tarinansa railakkaasti nykyaikaan. Äänikirjojen lisäksi saduista on saatavilla myös e-kirjaversiot heitä ajatellen, jotka mieluiten kuuntelevat sadut ikioman aikuisen lukemana. Turhamainen aasi on iltasatusarjan ensimmäinen kirja.

Iltasatuja

Turhamainen aasi

Päivi Alasalmen ihastuttavat sadut kuljettavat kuulijan turvallisesti höyhensaarille tai rauhoittavat keskellä vauhdikasta leikkipäivää. Perinteisistä satumaailmoista innostuksensa ammentanut Alasalmi on päivittänyt tarinansa railakkaasti nykyaikaan. Äänikirjojen lisäksi saduista on saatavilla myös e-kirjaversiot heitä ajatellen, jotka mieluiten kuuntelevat sadut ikioman aikuisen lukemana. Sinnikäs meripoika on iltasatusarjan toinen kirja.

Sinnikäs meripoika

Kirjamaailman valloittanut pieni suuri kirja yhteisön ja mielikuvituksen voimasta, lapsuudesta ja rakkaudesta Surulla on sulkapeite -romaanin kirjoittajalta. Porterin ainutlaatuinen taito kutoa yhteen runoa, romaania, satua ja totta avaa lukijalle uusia maailmoja ja hämmästyttää: että näinkin voi kirjoittaa, kertoa ja koskettaa. Sadan kilometrin päässä Lontoosta on pieni kylä. Sellaisia kyliä on Englannissa monta: pubi, kirkko, punatiilirivitaloja, muutama kunnan omistama asunto, pari isompaa taloa. Kylä kuuluu niille ihmisille, jotka siellä asuvat ja niille, jotka asuivat siellä satoja vuosia sitten. Kylä kuuluu myös Isä Suomukka -vainaalle, joka kuulee kaiken ympärillään, niin jokapäiväisten äänten kakofonian kuin historian äänekkäämmän havinan. Erityisesti hän kuulee äänen, joka kuuluu ei-vielä-niin-kovin-isolle pojalle, Lannylle. Lanny rakentaa lehtimajaa, opettelee piirtämään hiilellä, hyräilee, rakastaa, on läsnä tässä ja nyt. Kun Lanny katoaa, kylästä kumpuavat reaktiot ovat parhainta ja pahinta, mitä ihmisissä on. Max Porterin (s. 1981) palkittu romaani Surulla on sulkapeite (Grief is the Thing with Feathers, suom. Irmeli Ruuska) oli huima arvostelu- ja myyntimenestys. Lannyn elokuvaoikeudet on ostettu ja kirjan oikeudet on myyty yli 20 maahan.

Lanny

Runoilijan kultakausi. "Moni asettuu elämään kuin sänkyyn, / havahtuu hitaasti, tai äkkiä / on aamu, eikä tunne taloa eikä seutua, / kurkkaa varovasti / vieruskumppania, kuka se on ja mistä / siihen tipahti. / Tulee kiire pukeutua." Teos sisältää runoja Arja Tiaisen kokoelmista Nukun silmät auki, Palava susi, Saatanan tytär, Vallan Casanovat, Isolde, pakolainen ja Kalastaja Merlin. Arja Tiainen (s. 1947) on Vantaalla asuva kirjailija. Tiainen on istunut runoutemme etupenkissä esikoiskokoelmastaan Nukun silmät auki (1971) alkaen.

Runoja 1971-1982

"Mitä me odotimme, parempaa kevättä." Vähän turhan aktiivista sakkia liikkeellä. Runokirja ilman suurta rakkautta on paskaa. Eräänlaista opinnäytettä korkeintaan. Ensin pitää hankkia minuus, imago. Sitten päästä siitä eroon. Levitoi ton einoleinon yli. En ollut köyhä samaan aikaan kuin muut. Piirrä tuohon tie. Sille kulkija. Tännepäin tulossa. oikeasti suurta, toisinaan Lapsilta kielletty on kaipauksen täyteinen kokoelma, mutta tekijälleen ominaisesti hauska ja täynnä yllätyksiä. Arja Tiainen (s. 1947) on Vantaalla asuva kirjailija. Tiainen on istunut runoutemme etupenkissä esikoiskokoelmastaan Nukun silmät auki (1971) saakka.

Lapsilta kielletty

Miksi laatia hoitotestamentti, kun voi hankkia uudet tapetit? Äkkiä on ilta on vahvatunnelmainen romaani aikuisen tyttären ja ikääntyvien vanhempien suhteesta, ylisukupolvisesta syyllisyydentunnosta ja perhesuhteista. Romaani tarkastelee muistisairautta, pitkän liiton riippuvuussuhteita ja vanhenemisen raadollisuutta tarkasti mutta rakastavasti. Tapahtumien keskiössä on kuusikymppinen Helka, joka on vihainen ja levoton, alakuloinen ja jotenkin kesken. Miten hänen rapistuvat vanhempansa tuntuvat edelleen elävän niin kuin haluavat, kun Helka ei edes tunnu pääsevän aloittamaan omaansa? Kun Helka löytää itsensä kesäiltana vanhempiensa rintamiestalon pihalta kaivamasta raivokkaasti kuoppaa pakastearkun sisällöille, hänenkin on hetkeksi pysähdyttävä pohtimaan: mitä tämä kaikki tarkoittaa? Riitta Heimosen esikoisromaani on absurdi, hauska, koskettava ja hurja, vähän samaan tapaan kuin usein elämäkin, etenkin silloin, kun sitä ei ole enää välttämättä kovin paljon jäljellä. Riitta Heimonen on helsinkiläinen toimittaja, joka työskenteli uransa alkuvaiheessa myös sairaanhoitajana. Äkkiä on ilta on hänen esikoisromaaninsa.

Äkkiä on ilta

Eeva Karikoski syntyi oman aikansa julkkisperheeseen. Äiti oli Mika Waltarin pään sekoittanut kaunotar, isä Mannerheimin alaisuudessa Mikkelin päämajassa työskennellyt upseeri, sittemmin Suomen Työnantajaliiton toimitusjohtaja. Pikku-Eevan kodissa keskusteltiin usein tuolloisista merkkihenkilöistä, ja omakohtaisesti Eeva tutustui jo koulu- ja opiskeluaikoinaan moniin valtakunnan tuleviin nimimiehiin ja -naisiin: Claes Anderssoniin, Pentti Saarikoskeen, Matti Klingeen, Jaakko Pakkasvirtaan, Elina Haavio-Mannilaan, Katariina Eskolaan. Näyttelijä Elina Salosta tuli Eevan hyvä ystävä loppuelämäksi. Läheiseksi tuli myös feminismi, johon Eeva suhtautui intohimoisesti ja antaumuksella. Opiskelu vei Eevan Pariisiin, missä hän tapasi tulevan miehensä Peter Lennonin. Pariisin-vuosina hänen tuttavapiiriinsä kuuluvat myös mm. Samuel Beckett, Pentti Holappa ja Kalevi ja Irene Sorsa. Päivänpolitiikka tuli tutuksi Eevalle, sillä hän oli alkanut tehdä juttuja Yleisradiolle, mutta siirtyi pian Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, kunnes palasi Yleisradion leipiin muutettuaan Lontooseen. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin - kaikesta tuosta kuultiin koti-Suomessa, luotettavana kertojana ”Eeva Lennon, Lontoo”. Eeva Lennonin uskomaton elämä - kokonainen aikakausi poliittista ja henkilökohtaista historiaa - avautuu lukijalle hämmästyttävänä, kiehtovana ja joskus hilpeyttä herättävänä, niin kuin vain Eeva Lennon sen itse osaa kuvata.

Eeva Lennon, Lontoo

Pohjois-Mosambikiin, Pemban kaupungin lähelle, on vienyt etelä-afrikkalaisen Danielin tie. Hän on saanut ansioistaan vapaustaistelijana lahjaksi Kilimakiton vanhan kartanon laajoine maa-alueineen. Daniel pitää kartanossa hotellia ja yrittää parhaan kykynsä mukaan suojella metsiä laittomilta hakkuilta. Valkoihoisella Danielilla ei ole paljon ystäviä ja ystävistä paras, Zé Marques, on aluetta arvovallallaan hallitsevan kenraali Capinden henkilääkäri. Capinde puolestaan on sekaantunut laittomaan puukauppaan, joten ristiriitoja on enemmän kuin riittävästi. Tapahtumat saavat uuden, ehkä ratkaisevan käänteen, kun remontin yhteydessä löytyvät Kilimakiton rakennuttajan, saksalaisen herttua Hans von Bouchardin päiväkirjat. Leposija Kilimakitossa on avartava ja viisas kirja, joka kuvaa nykypäivän Mosambikia ja vanhojen ystävysten ajautumista erilleen. Samalla se kertoo ainutkertaisesti sitä, miten maagisen uskon ja rationaalisen ajattelun on kyettävä rinnakkaiseloon, jotta asiat tulisivat valmiiksi. Kirja tempaa lukijansa myös matkalle menneisyyteen, siirtomaa-aikaan sisalviljelmineen ja vapaustaistelun melskeisiin. Ja kaukaa menneisyydestä kaivautuu esiin myös jotain, joka antaa toivon sovinnosta ja paremmasta tulevaisuudesta. Esa Salminen (s. 1976) on kehitysyhteistyön ammattilainen. Leposija Kilimakitossa on hänen toinen Afrikka-aiheinen romaaninsa. Teoksen on tulkinnut äänikirjaksi näyttelijä Erja Manto.

Leposija Kilimakitossa

Nuoren Helsingin vaikutusvaltaisimman kauppiaan poikkeuksellinen elämä Helsinki valmistautuu perustajansa kuningas Kustaa Vaasan vierailuun. Sataman koreana kruununkivenä loistaa hollantilainen kauppalaiva, joka herättää aarteineen sekä ihastusta että kaunaa kaupunkilaisissa. “Eikö meri ole levoton nykyään?” Hannu Laurinpoika kysyy kateellisena. “Meri on aina hiukan pelottava, mutta ei läheskään niin hankala kuin useimmat ihmiset”, lausuu kauppias van Sanden. Vastaperustettuun Helsinkiin asettunut komea hollantilainen on onnekas kuin itse piru ­­– ja lähes yhtä rikas. Jopa hallitsijakin on kutsunut porvarin liittymään seurueeseensa. Menestys liike-elämässä ei ole kuitenkaan valmistanut viisauteen sydämen asioissa. Helsingin varakkaimpana miehenä van Sanden on solminut liiton asemansa ohitse Jägerhornien suvun kanssa. Jalosukuinen mutta etäinen Anna yhtä kaunis ja kylmä kuin hopea, jolla avioliitto sinetöitiin. Uudet tuulet puhaltavat merireiteillä. Pystyykö nuori Helsinki varmistamaan paikkansa kauppakaupunkina? Onnistuuko porvari säilyttämään kruunun suosion? Kuninkaan kauppamies on porvari van Sandenin vaiheista kertovan käänteitä täynnä olevan sarjan aloitusosa. Tuotteliaan kirjailijanuran tehneen Ursula Pohjolan-Pirhosen (1925–1984) sarja valottaa menestyneen, mutta salaperäiseksi jääneen van Sandenin elämää 1500-luvun Suomessa.

van Sanden

Kuninkaan kauppamies

Supikoirat elävät pareittain. Tämän oppii Johannes, kun tulee yön pimeydessä ajaneeksi supikoiran yli. Pian Johannes huomaakin hoivaavansa kuolleen supikoiran puolisoa. Tamperelaisen rintamamiestalon villiintyneen puutarhan ja hajoavan perheensä keskellä Johannes on yhtä yksin kuin supikoira. Orvokki-vaimo ottaa takaisin kadotettua nuoruuttaan syöksymällä suhteeseen kolmekymppisen Kain kanssa, ja yhteys jälkikasvuunkin on katoamassa. Perheen aikuiset lapset Aura ja Arvi oireilevat ristiriitojen paineissa. Herkkä Arvi lukkiutuu kotiinsa, ja Aurasta huomatuksi tuleminen vaatisi vähintään pankkiryöstön. Johannes kohdistaa kaiken huomionsa supikoiraan. Suhde villiin eläimeen muodostuu Johannekselle itsenäisyyden ja vapauden symboliksi. Kunnes tapahtuu jotain peruuttamatonta. Kaikki minkä menetimme on tragikoominen tarina salaisuuksista, rakkauden kaipuusta ja tyydyttymättömistä tarpeista – mutta myös toivosta. Romaani kuvaa, miten yllättävällä tavalla ihmiset ylittävät rajat, kun ne tulevat vastaan.

Kaikki minkä menetimme

Lähes jokainen meistä joutuu jossakin elämänsä vaiheessa kohtaamaan ystävänsä tai perheenjäsenensä kuoleman. Miten toimia silloin, kun aikaa on vähän ja luopuminen tuntuu lohduttomalta? Loppuun asti ystävän vierellä opastaa kuolevan tukemisessa ja hänen kanssaan kulkemisessa. Kirja tarkastelee aihetta uudesta näkökulmasta: keskiössä on ystävien korvaamaton tuki tragedian kohdatessa. Kirja on kertomus parantumattomaan syöpään sairastuneesta ystävästä ja siitä, miten sairaus muutti myös lähipiirin elämän. Teos perustuu sairastuneen muistikirjamerkintöihin, rinnalla kulkeneen sisaren ja ystävien kokemuksiin sekä asiantuntijoiden ajatuksiin. Mitä tarkoittaa parantumaton syöpä? Miten ymmärtää parantumattomasti sairaan ajatusmaailmaa ja tunteita? Miten lohduttaa ja tukea? Voiko hänen kanssaan enää itkeä ja nauraa? Mitä hän toivoo? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaavat ja vaikeita perimmäisiä asioita selittävät aiemmin HUS Syöpäkeskuksessa työskennellyt syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Maija Tarkkanen, Koivikko-kodin johtaja, sosiaalipsykologi Riikka Grå, suomalaisten menetyskokemuksista väitellyt uskontotieteilijä Mari Pulkkinen ja sairaalapappi Hannele Lehtinen. Riitta Tulusto on erityisopettaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut koulutusta ja kasvatusta koskevia tietokirjoja sekä toimittanut lukuisia runovalikoimia. Viime vuosina kirjailijan lähipiirissä on ollut useita vakavia sairastumisia ja menehtymisiä.

Loppuun asti ystävän vierellä

Yksinäisyys voi yhdistää palkittua näyttelijää, perheenäitiä ja väkivaltarikollista. Millainen on yksinäisyyden koko kirjo? Raadollinen kokemus jättää jälkensä koko elämään, mutta siitä voi myös selvitä. Polut yksinäisyyteen ovat erilaisia. Yksi on jäänyt lapsuudessaan vaille turvaa, toinen pudonnut sattumalta ulos muiden kuvioista. Menestys, välinpitämättömyys tai viha voivat olla tapoja piilottaa yksinäisyys. Osa ei pääse kivusta koskaan eroon, mutta toiset selviytyvät. Haastatteluihin pohjautuva kirja auttaa ymmärtämään, miten eri tavoin ihmiset joutuvat yksin, miten sitä käsittelevät, kuinka siitä voi selvitä ja millaisia jälkiä se jättää. Yksinäisiä ja yksinäisyyksiä on monenlaisia. Kasvatuspsykologian professori, opetusneuvos Niina Junttila on tutkinut yksinäisyyttä eri elämäntilanteissa ja kirjoittanut kiitetyt tietokirjat Kaiken keskellä yksin (2018) ja Kavereita nolla (2015), joka oli ehdolla muun muassa Kanava-palkinnon saajaksi.

Yksinäisyyden monet kasvot

Voimanaisen elämä parrasvaloissa ja kulissien takana. Hilkka Ahde kertoo avoimesti ilon ja surun hetkistä, joiden keskellä perhe hänen ja Matti Ahteen näkyvien yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi eli. Julkisuuden valokeila heijastui voimakkaasti myös yksityiselämään. Hilkka Ahde (s. 1957) o.s. Riikonen, oli 1970-luvulla rytmisen kilpavoimistelun ensimmäinen suomalaistähti. Kilpaura loppui 19-vuotiaana, kun Hilkka rakastui itseään kaksitoista vuotta vanhempaan kansanedustaja Matti Ahteeseen. Valkeakoskelainen Hilkka muutti puolisonsa kotikaupunkiin Ouluun, jossa myös lapset Timo, Jussi ja Tiina syntyivät. Hilkka ei jäänyt kotiäidiksi, vaan opiskeli lastentarhanopettajaksi ja osallistui kunnallispolitiikkaan. Hän eteni urallaan AKT-lehden päätoimittajaksi ja viestintäpäälliköksi. Unelmien työstä tuli lopulta vuosien painajainen. Hän joutui esimiehensä työpaikkakiusaamaksi, ja eri oikeusasteiden jälkeen Hilkka voitti taistelunsa Korkeimmassa oikeudessa. Eläkeläisvuodet eivät tuoneet odotettua rauhaa. Hilkka toimi sekä äitinsä että syöpään sairastuneen Matin omaishoitajana. Matin kuoleman jälkeen Hilkka on tehnyt surutyötä samalla, kun edelleen hoitaa 87-vuotiasta muistisairasta äitiään. Nykyisin hän jakaa arkensa kolmen naisen kommuunissa äitinsä ja tyttärensä Tiinan kanssa ja istuu myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Toimittaja, filosofian maisteri Liisa Talvitie (s. 1955) on kirjoittanut muun muassa Sinikka Sokan, Asko Sarkolan, Matti Eskon, Ilkka Heiskasen ja Heidi Heralan elämäkerrat.

Hilkka Ahde, sinisilmäinen optimisti

Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin? Palkitun lyhytprosaistin yleiskielistä ajattelua – Erja Manton radiosta tutut hervottomuudet nyt kirjana. Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin? Entä mistä muodostuu puuhenkarin ylpeys? Miksi kyläilijöiden silmissä välähtää lähdön hetkellä pakokauhu? Mitä merkitsee, kun ihmisen alkionkehitys rytmittyy Armin ja Gilin tarinan alkutahdeilla 1953 ja lapsi kuulee ennen kymmenettä ikävuottaan satoja kertoja nimen Tabe Slioor? Varmaa on vain se, että kotiin kulkeutunut junan istuimen säätökahva olisi voinut pelastaa ihmishenkiä. Ja että hautajaisissa matka käytävää pitkin vainajan arkulle on kilpajuoksu, jossa on osattava sijoittua oikein. Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Kokoelman kirjoitukset on myös kuultu radiossa Erja Manton esittäminä.

Matkustan melko harvoin

"Jos minä kutsuisin teidät Pietariin niin tulisitteko te?" Hurmaava Aleksanteri I, Venäjän mahtava keisari ja Suomen suuriruhtinas, jättää jälkeensä palvovia alamaisia ja murskattuja sydämiä. Avioliitostaan ja rakastajattaristaan huolimatta hallitsijan raskasta taakkaa kantava Aleksanteri kaipaa rinnalleen todellista kumppania. Kun komea keisari sitten matkustaa Suomeen osallistuakseen Porvoon valtiopäiville, kohtaa hän tanssiaisissa viattoman ja suloisen 17-vuotiaan Ulla Möllersvärdin. Keisari hullaantuu ja kutsuu Ullan hovineidoksi Pietariin, jonka loisteliaan pinnan alla kytee katkera kilpailu ja korruptio... 1800-luvun Porvooseen ja Pietariin sijoittuva Keisari rakastaa on neljäs osa kutkuttavassa Kielletty rakkaus -sarjassa, joka kokoaa yhteen rakastetun Ursula Pohjolan-Pirhosen (1925–1984) viekoittelevimpia historiallisia rakkausromaaneja nyt ensimmäistä kertaa äänikirjoina. Sarjan teokset ovat itsenäisiä mutta niitä sitoo yhteen kielletyn rakkauden temantiikka ja kiehtova historiallinen maailma.

Keisari rakastaa

Poliittisesti takuuepäkorrekti mummohuumori iskee suoraan mustimpaan nauruhermoon! Pitkään meni ihan hyvin -romaanissa lukijat hurmanneen seniorisankari Aino Ritarin seikkailut jatkuvat entistäkin hulvattomammin kääntein. Salskeaa heimopäällikköä ei ikinä kuulunut noutamaan Ainoa alttarille, mutta kun naapurin Sepon ja turvapaikanhakija Kidanen kanssa lähdetään joulupukkikeikalle, saa Ainon estottomasta asenteesta osansa koko naapurusto. Kun Kidane sitten pitäisi pelastaa uhkaavalta palautukselta, osoittaa Aino, että peloton oma-aloitteisuus vie voittoon kiperimmässäkin tilanteessa. Ratsastaako pelastava ritari horisontista nakki suupielessään?

Tilanne päällä, Aino Ritari

"Eurooppa on jälleen sekaisin kuin huono moussaka." Aistivoimainen lukuromaani kahdesta naisesta ja odottamattomasta ystävyydestä. Sitkeydestä ja elämänhalusta. Kylistä, joilla on sielu. Kreetalainen 93-vuotias Agave elää autioituneessa vuoristokylässä aasin, kanojen, kissojen ja koiransa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää vuohipolulta pahoin loukkaantuneen ulkomaalaisen naisen, joka ei muista, miten on joutunut vuorille. Agaven ja nuoren Monikan yhden kesän mittainen, ystävyydeksi lämpenevä suhde ja risteilevät elämäntarinat ovat matka Euroopan kuohuviin vuosikymmeniin: raunioihin ja luksushotelleihin, rakkauden ja julmuuden tekoihin. Anja Snellman (s. 1954) on rakastettu kirjailija, terapeutti ja toimittaja, jolla on ollut toinen koti Kreetalla. Hän on asunut siellä eri pituisia aikoja 1990-luvun alusta lähtien, ja vihitty siellä ensimmäiseen avioliittoonsa. Hän on ollut Kreetalla myös järjestämiensä liikuntamatkojen oppaana.

Kaikkien toiveiden kylä

”Talon henki on muuttunut, mikään ei ole niin kuin ennen.” Linjasaneeraus suistaa taloyhtiön raiteiltaan vahvatunnelmaisessa jännärissä. Remonttipölyn hälvettyä lauttasaarelaisen kerrostalon asukkaat palaavat koteihinsa hermoja raastaneen saneerauksen jäljiltä. Kerrostalokyttääjä, opiskelijahissukka, erakkomies, juorukello insinööripuolisoineen, viestintäyrittäjä perheineen sekä muut vanhat ja uudet yrittävät sopeutua. Tunteet kiristyvät, etenkin kun remontin jättilasku lankeaa. Kuka lopulta vastaa järjettömän kalliista saneerauksesta? Jäähyväisiä entiselle jättää tarkkailija, joka istuu Kauniissa Kampelassa kadun toisella puolella. Tahtomattaan hän tulee todistaneeksi kolkkoja käänteitä.

Kylmä talo

"Hän näytteli muille, hän näytteli itselleen." Kolmekymmenluvun taajamassa asuu keski-ikäinen, verevä, hieman rauhaton rouva Glad. Rouva Gladilla on suhteita, valtaa, rahaa. Takanaan kolme avioliittoa, kolme kohtaloa, kaikki hyvin erilaisia. Tuorein näistä on Ketonen, sisarustensa hemmottelema, rahasta ymmärtämätön mies, keskimmäinen rivakka urakoitsija Viljami Glad, kolmas – ja unohdettavin – kartanonpoika Åke. Tuntijan ja taitajan ottein Joenpelto kuorii esiin ihmisen rooliensa takaa, luotaa nöyryytysten, koston, arimpien tunteiden ja toiveiden pohjavirtoihin. Syntyy upean dramaattista, uutta luovaa elämänkuvaa. Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.

Elämän rouva, rouva Glad

Synnintunnustuksesta alkava rohkea monologiromaani kasvaa vähitellen heikkojen ja vähäosaisten puolustuspuheeksi. Mitä synti on? Maria on kysellyt sitä monesti pappismiehiltäkin, synnin erikoisasiantuntijoilta. Maria on yli viisikymmentävuotias väsynyt nainen. Tämä on hänen viimeinen päivänsä luostarissa, missä hän on ollut pohtimassa elämäänsä. Luostarin puutarhassa Maria tavoittaa Isä Q:n ja kertoo tälle tarinansa. Maria on saanut tarpeekseen siitä, että naisten osana on taipua. Miehille maailma on luotu valloitettavaksi, ja elämä avautuu seikkailuna. On langenneita, huonoja naisia, mutta kysyykö kukaan miesten puhtauden tai viattomuuden perään. Moraalikäsitykset, jopa sielujen tila tuonpuoleisessa ovat miesten määrittelemiä, ja valtansa herraklubi rakentaa heikkojen ja nöyrien ihmisten varaan. Vepsäläissyntyinen Raisa Lardot (s. 1938) on ammentanut aiheet kirjoihinsa omasta elämästään: lapsuudesta sotavuosina ja pakolaisuudesta, avioliitosta ja avioerosta, omaishoitajan osasta, sivullisuuden tunteesta ja kaipuusta tulla hyväksytyksi.

Syntinen Maria

Elena Ferranten varhainen romaani jätetyn naisen tunteista "Aivan poikkeuksellinen kirja - hämmentävä syväluotaus naisen psyyken hajoamisesta." - Paula Hawkins, Guardian Eräänä tavallisena, keväisenä iltapäivänä Olgan mies ilmoittaa lähtevänsä, löytäneensä nuoremman naisen. Hillityn, pienille lapsille ja perheelleen omistautuneen Olgan ensimmäinen tunne on epäusko, joka myöhemmin muuttuu katkeruudeksi ja epätoivoksi. Voimakkaat tunteet käsittämättömän edessä kuvataan taidokkaasti, romaani tasapainoilee elegantisti herkän ja rivon, puhtaan ja likaisen, ylevän ja alhaisen välillä lipeämättä nuoralta kertaakaan. Olgan sydämessä terävänä tuntuvan kivun tunnistaa jokainen, niin myös siitä paranemisen.

Hylkäämisen päivät

Helga vetää talonsa oven hiljaa kiinni. Ennen lähtöään hänen täytyy kuitenkin palata vielä viimeisen kerran Hamilton Beachille jättämään jäähyväiset. Hamilton Beachin hiljainen ranta toi lohtua Helgan elämän hajottua palasiksi. Se oli armelias hengähdyspaikka, jonne hän meni joka päivä seitsemän viime vuoden aikana ja tuijotti merelle. Siellä hän myös tapasi Willsin, joka avasi hänen silmänsä ja sai hänet tekemään elämän mullistavan päätöksen. Uuteen-Seelantiin ja Pariisiin sijoittuva Autio ranta on herkkävireinen kertomus siitä, miten selviämme  tai emme selviä  elämän kovimmista iskuista.

Autio ranta

Rakastetun kertojan romaani kolmen naisen yhteisöstä ja elämästä mahtipontisessa hirsihuvilassa, joka ei säästy maailmaa muuttavilta myrskyiltä. Kun turkulainen Raakel menee vuonna 1929 naimisiin omalaatuisen taiteilijan kanssa ja muuttaa hänen merkilliseen hirsihuvilaansa, koko hänen turvallinen keskiluokkainen opiskelijan elämänsä mullistuu. Syntyy tytär, palkataan piika, ja äkkiä naiskolmikko on keskenään hirsilinnoituksessa, isäntä lähtenyt muille maille rakentamaan "uutta Eurooppaa". Miksi mies lähti? Millaiseksi kolmikon elämä muodostuu? Yhteydet ulkomaailmaan ovat vähäiset, mutta Euroopan ja oman maan poliittiset levottomuudet eivät voi olla vaikuttamatta myös pienen eristyneen yhteisön elämään. Elämme maailmassa, emme huoneissa, kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu myös meille. Tuula-Liina Varis (s. 1942) on monipuolinen ja ansioitunut kirjailija ja toimittaja. Sujuva kerronta ja onnistunut sisäisen puheen kuvaus ovat hänen kirjallisuutensa tyypillisiä elementtejä. Hän pohtii elämisen arvoja ja ehtoja sekä valtaa ja rakkautta usein läheisen ihmissuhteen kautta, lukijan ennakkoasenteilla leikitellen.

Huvila

Saara viettää lapsuuttaan 1920-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Aikuiseksi varttumista varjostavat äidin sairaus, ahdas lestadiolaisyhteisö sekä lukuisat hylätyksi tulemisen kokemukset. Yksinäisenä ja tuhottuna hän seuraa sivusta sisartensa onnea ja ajautuu yhä syvemmälle pimeyteen. Toivo löytyy Rantalan mielisairaalasta, jossa elämää kannattelevat muistot nousevat harhoja vahvemmiksi. ”Saara on vangitseva matka menneisyyteen ja takaisin. Siihen, mitä on armo, mitä on ihminen.” Juha Vähäkangas, Kaleva 14.7.2013 ”Vääränlaiseksi koetun yksilön kohtelu suuntaa huomion yhteisön ongelmakohtiin, edelleen.” Niina Mella, Kalajokilaakso 26.4.2013

Saara

Kaari Utrio (s. 1942) luki pikkutyttönä Jokamiehen maailmanhistorian ja tiesi, mitä halusi tehdä isona: hänestä tulisi historiantutkija. Kun hän valmistui historian maisteriksi, hän tahtoi kirjoittaa historiallisen romaanin työllistääkseen itsensä väliaikaisesti. Vuonna 1968 ilmestyneestä esikoisromaanista Kartanonherra ja kaunis Kirstin alkoi tuottelias ura. Utrio on kirjoittanut kolmekymmentäseitsemän romaania ja parikymmentä populaaria tietokirjaa. Hänen ensimmäisestä tietokirjastaan Eevan tyttäristä tuli menestysteos. Hän on kirjoittanut myös tv- ja radiokäsikirjoituksia, artikkeleita ja kolumneja. Utrio on ollut ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Naisasianaisena hän on herättänyt railakastakin vuoropuhelua. Kaari Utrion tarina on osa suomalaisen kirjallisuuden ja kustantamisen historiaa. Isä Untamo Utrio oli perustamassa Tammea ja äiti, toimittaja Meri Utrio, suomensi. Kaari Utrio ja hänen miehensä Kai Linnilä puolestaan perustivat Amanita-kustantamon. Utrion tarina kertoo kirjailijan työstä; sen ankaruudesta ja nautinnollisuudesta. Se on kertomus onnellisten loppujen naisesta, joka karikoista huolimatta katsoo ulapalle päin

Kaari

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

Actress Erja Manto has had a long career as a narrator, and the genre range is wide, from classics to fairytales. She is also known for Radioteatteri and political satires. She loves narrating audiobooks and being a grandmother.

BookBeat gibt dir Zugang zu Tausenden von Büchern direkt auf deinem Smartphone. Finde deinen nächsten Favoriten, indem du durch unsere Toplisten und Kategorien blätterst.

Liest du gern deine Bücher? Entdecke Tausende von E-Books bei BookBeat. Natürlich kannst du aus verschiedenen Genres wie Beststeller, Krimi, Romance, Sachbuch und vielen mehr wählen!

Tausende von E-Books auf deinem Handy. Stöber los und finde noch heute dein neues Lieblingsbuch!

In unserem Bücherregal - Hörbücher und Hörspiele

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet genießen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Hier kannst du die beliebtesten Autor*innen und Bücher in der BookBeat App durchstöbern. Wir haben eine herrliche Auswahl verschiedener Autor*innen und Genres und diese Liste wird sicher dein nächstes großes Leseerlebnis inspirieren!

{AuthorName} Bücher - BookBeat

{NarratorName} als SprecherIn - BookBeat

Bist du auf der Jagd nach neuen Lieblingssprecher*innen oder hast du schon Favoriten, denen du noch mehr zuhören möchtest? Das regeln wir für dich! Hier haben wir die beliebtesten Sprecher*innen und die von ihnen gelesenen Bücher zusammengestellt.

Suche - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch macht und gleichzeitig BookBeat hört.

Sprecher*in

Erja Manto

Leg noch heute mit BookBeat los

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Info

BookBeat

BookBeat herunterladen