Ranskalainen Maupertuis oli elämän tieteen eli myöhemmän biologian yksinäinen uranuurtaja.
Teoksessaan Fyysinen Venus (1745) hän hahmottelee rohkein vedoin eräänlaista »kaiken teoriaa» vielä kapaloissaan olevasta elämän tieteestä. Teoksen pääaihe on sikiäminen, tuolloin vielä tutkimaton luonnon mysteeri. Maupertuis tutkii kirjassaan myös generaatiota, monstrumeja, kuten valkoisia neekereitä, rotujen eroavaisuuksia, albinismia ja muitakin perinnöllisiä erikoisuuksia, kuten polydaktyliaa eli monisormisuutta.
Fyysinen Venus ylsi omana aikanaan kirjalliseksi sensaatioksi, ja se elää uusina laitoksina ja käännöksinä edelleen.
