Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut. He kiertävät poron etäältä. Se pysähtyy hetkeksi ja katselee heitä tuskaisin silmin, mutta laskeutuu sitten maahan ja koettaa pyöriä kutiavien jalkojensa päällä. Lainasta näyttää kuin se tanssisi yksin vääristynyttä, pelottavaa tanssia, jota se ei saa taukoamaan. Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen kolme lastaan tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Marja pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuvia yhteisestä menneisyydestään, kukin omanlaisiaan. Martti tekee kunnalla auraustöitä ja asuu yhä poikamiehenä kotikylällään, Eevalla ja Marjalla on etelässä vilkkaat elämänsä. Martti toivoisi siskojen yöpyvän hänen luonaan, kun nyt kerrankin ovat pohjoiseen asti tulleet, mutta heillä on muita suunnitelmia. Vaikka sisaruksilla on aina ollut hyvät välit, on Martti kokenut olevansa kuin ylimääräinen, jakojäännös. Lainan tarinassa Tommi Kinnunen kuljettaa lukijaansa 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. Partisaanien hyökkäys kesällä 1944 muutti Lainan elämän peruuttamattomasti. Hän on kieltäytynyt muistamasta tapahtuneita ja samalla vienyt muistamisen ja toipumisen mahdollisuuden myös lapsiltaan. ”Vain miesten sodasta saa puhua, sillä naisten sota on äänetön ja kielletty.” Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä? Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä. Tommi Kinnunen (s. 1973) on taitava ihmiskuvaaja ja yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista. Hänen edelliset romaaninsa Neljäntienristeys, Lopotti, Pintti, Ei kertonut katuvansa ja Pimeät kuut ovat olleet arvostelu- ja myyntimenestyksiä. Kinnusen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.

Kaarna

Muutama viikko Berliinin muurin murtumisen jälkeen marraskuussa 1989 Liettuan sosialistisessa neuvostotasavallassa julkaistiin kirjallinen pommi: elämää rautaesiripun toisella puolella valottava ja järjestelmää avoimesti kritisoiva romaani Vilnan pokeri. Ričardas Gavelisin teos rikkoi kaikki vakiintuneet liettualaisen kirjallisuuden kriteerit ja standardit. Vilnan pokeri on postmoderni, älyllinen, psykedeelinen fantasmagoria neuvostoparanoiasta ja sukupolvien identiteettitraumoista, järjestelmän hulluudesta, rinnakkaistodellisuudesta ja epätoivosta. Kirja kuvaa päähenkilö Vytautas Vargalysin elämää ja rakkautta 1970-luvun Neuvosto Liettuassa, vankileirillä vietettyjä vuosia sekä ikuista Vilnaa, kaunista mutta haavoittunutta legendojen kaupunkia. Romaanin suuri metafora kiteyttää sorto- ja pakkovaltajärjestelmän alla homo lithuanicusin kohtalon: ”Meidän elämämme on loputon Vilnan pokeri, jonka kortteja kuolema sekoittaa ja jakaa pilkallisesti virnistellen.”

Vilnan pokeri

Timo Tuovinen Suomalainen työväenlaulu: kisällilaulajien aikakausi Timo ”Tipi” Tuovisen kirja kertoo kisälli- ja kuplettilaulujen historiasta. Vuonna 2016 Tuovinen käynnisti sotienjälkeisten kisällilaulujen keruun. Keräyksessä saatiin taltioitua lähes viisituhatta laulua ja runsaasti uutta taustatietoa. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Kisällilaulu oli aikanaan merkittävimpiä nuorisomusiikin lajeja, mutta se on aiemmin jäänyt tutkimatta ja esittelemättä. Tässä kirjassa kerrotaan kisällilaulun satavuotinen tarina. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Teos sisältää runsaasti nuotteja ja sanoituksia, jotka on koottu Tuovisen käynnistämän kisällilaulujen keräyksen sadosta. Tipi Tuovinen käyttää ammattinimikettä ”musiikin sekakäyttäjä”. 45 vuotta kestänyt työura pitää sisällään soittamista, sovittamista, säveltämistä, äänittämistä, miksaamista, alan opetustoimintaa ja ennen kaikkea musiikin tuotantoa äänilevyille ja elokuviin. Äänikirjan lukijana Eija Ahvo ja muusikkoina Veera Railio ja Merja Ikkelä.

Suomalainen työväenlaulu

Lewis Carrollin rakastettu Liisan seikkailut Ihmemaassa jatkuu yhtä villissä ja hurmaavassa Peilimaailmassa. Peilimaailmassa Liisa kohtaa yhtenä shakkipelin nappuloista hämmästyttävän ihmeiden kirjon, joiden seassa sanaleikit ja väärinymmärrykset johtavat yhteen jos toiseenkin umpikujaan.

Liisan seikkailut peilimaailmassa

Tonttulan lapset ovat metsän salaperäisimpiä asukkaita. He piiloutuvat taitavasti, mutta siellä he aina ovat, metsän sydämessä. Jos kuljet ihan hiljaa ja katsot oikein tarkasti, voit kiven tai kannon kolossa nähdä vilauksen heistä. Tonttulan lapset on valloittava runosatu metsän pikkuväestä ja luonnon ihmeellisyyksistä. Elsa Beskowin rakastetuimpiin kirjoihin kuuluva teos hurmaa iltasatujen kuuntelijat sukupolvesta toiseen. Suloinen satu herää eloon uudella tavalla Eija Ahvon lukemana. "Sammaliston suojassa alla mäntyjen on metsätontun koti niin pikkiriikkinen."

Tonttulan lapset

Vuonna 1938 natsit valtasivat Itävallan ja liittivät sen Saksaan. Maassa alkoivat juutalaisvainot. Wienissä asuva Sigmund Freud, maailmankuulu psykoanalyytikko, sai suhteillaan järjestettyä poistumisviisumit itselleen ja muutamille muille. Siskojaan Freud ei kuitenkaan ottanut mukaan turvaan, vaan rauhoitteli heitä, että kaikki vielä järjestyisi. Muutaman vuoden kuluttua siskot vangittiin ja kuljetettiin keskitysleirille kuolemaan. Smilevskin romaani on tosiasioihin pohjaava fiktio, jossa yksi Freudin sisarista, Adolfina, kertoo oman tarinansa, kun edessä on enää astuminen kaasukammioon. Romaani kuvaa veljen ja siskon suhdetta, heidän varttumistaan ja niitä ratkaisuja, joiden seurauksena heidän elämänsä kulkivat eri suuntiin.

Freudin sisar

Ulpu Iivari kertoo demaripoliitikon rakettimaisesta noususta yhteiskunnan ja talouselämän eliittiin, mutta myös uran tuhoutumisesta ja vaikeuksien selättämisestä. Ulf Sundqvistin nimi tuo yhä monen mieleen 1990-luvun pankkikriisin ja laman. Ystävien, työtoverien ja poliittisten vastustajien haastattelut avaavat oven suomalaisen politiikan kamareihin ja saavat myös pohtimaan 2000-luvun talouskriisiä.

Lähikuvassa-sarja

Lähikuvassa Ulf Sundqvist

Täti Ruskean syntymäpäivä lähestyy, ja pienessä talossa valmistaudutaan juhlaan. Petteri ja Lotta valmistelevat juhlapäivän ohjelmaa yhdessä setä Sinisen kanssa. Äkkiä täti Ruskean kaunis syntymäpäivämekko katoaa! Setä Sininen arvelee, että kolttosen takana on eräs tunnettu varas. Petteri ja Lotta saavat ratkaista kiperän arvoitusen, ennen kuin juhla voi alkaa. Elsa Beskowin rakastettu Tätien sadut -sarja on sukellus menneeseen maailmaan täynnä loputtomia aurinkoisia kesäpäiviä, sopivan kokoisia seikkailuja ja onnellisen lapsuuden taikavoimaa.

Tätien sadut

Täti Ruskean syntymäpäivä

Juankoskelaisesta Eija Ahvosta kasvoi unelmien toteuttaja. Hän voitti 18-vuotiaana Suomen mestaruuden Tähtijahti-iskelmälaulukilpailussa, työskenteli pari vuotta Kuopion kaupunginteatterissa tanssijana, kunnes pääsi ensimmäisellä yrittämällä Suomen Teatterikouluun Helsinkiin. Siitä avautui uusi maailma: maalaistytöstä tuli hesalaisten nuorten ystävä. Hän oppi elämään suurkaupungissa monien mutkien kautta. Teatteriopintojen ohella Eija lauloi rauhasta ja liittyi opiskelijoiden yhteiskunnallisiin opintopiireihin. Siitä seurasi, että sukulaiset pettyivät, mutta ystävät auttoivat.  Teatterikoulun musiikinopettajasta Toni Edelmannista tuli läheinen ystävä ja työtoveri vuosikymmeniksi eteenpäin. Muitakin tärkeitä säveltäjiä toi elämä mukanaan aina tähän päivään asti.  Valmistuttuaan Eija sai kiinnityksen Helsingin kaupunginteatteriin. Heti ensimmäisen näytelmän Molièren Ihmisvihaajan myötä hän tutustui Susanna Haaviston ääneen ja heistä tuli elämänmittaiset ”laulusiskot”. Yhteiset konsertit ja Laulunkieli-kurssit avasivat heille laulamisen salat.  Elokuvien ja euroviisukarsintojen jälkeen Eija nousi kaiken kansan tietoisuuteen Susannan, Erkki Saarelan ja Heikki Kinnusen kanssa MTV:n suosikkisarjassa Soitinmenot. Tunnetut nuoret naiset pyydettiin saman tien Suomen Unicefin ensimmäisiksi hyvän tahdon lähettiläiksi, ja työ jatkuu edelleen.  Sattumia on tullut eteen ja sattumiin on tartuttu. Kahden asunnon loukusta Eija perheineen selvisi järvenrannalle Veikkolan vapaavaltioon. Vuosikymmenien ajan almanakka täyttyi näytöksillä, konserteilla, kuvauksilla, levytyksillä, koulutuksilla ja ohjauksilla mutta myös sienestäen. Ja edelleen Eija on se sama erityisesti lastenlastensa kanssa metsässä viihtyvä maalaistyttö, joka haluaa rakentaa parempaa sekä ulkoista että sisäistä maailmaa ja toimia yhteisönsä innostajana.  Eija Ahvo sai vuonna 2018 taiteilijoille ja kirjailijoille myönnettävän Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin.  Elina Saksala on tietokirjailija, jonka kirja “Eero Raittinen - Mies matkallaan” ilmestyi vuonna 2020 ja “Kisu - Onnestain on puolet sinun” vuonna 2019, äänikirjana 2020.

Eija Ahvo – Elämän sain soimaan

Laila Hirvisaaren Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia. Sonja Orbeliani on jälleen rakastamassaan Pietarissa keisarinna Aleksandran hovinaisena. Venäjän sota Japania vastaan alkaa ja kaikki muuttuu. Siellä taistelee myös mies, josta on tullut Sonjalle hyvin tärkeä. Kaiken tutun ja turvallisen murentuessa Sonjasta tulee se joka jaksaa rohkaista ja auttaa muita. Oman sydämensä salaisuuden hän joutuu kuitenkin kätkemään myös rakkaimmiltaan.

Sonja-sarja

Myrskypilvet

Sadun lumousta ja joulun taikaa: 24 joulusatua, joista jokainen tuo joulun lähemmäksi. Istuukohan sinunkin pihallasi joulutonttu, juuri nyt? Mitä toivoisit, jos haltijakummi juuri nyt lentäisi luoksesi kuin tulikärpänen? Millaista olisi olla aivan pikkuruisen pieni ja päästä tontun salaiseen kotiin? Tai saada lahjaksi aivan oikea, mutta näkymätön norsu ... Joulusatuja on 24 sadun kokoelma, jossa on satu jokaiselle joulukuun päivälle jouluaattoon asti. Sadut kertoo näyttelijä Eija Ahvo.

Joulusatuja

Maailman myydyin iltasatu tainnuttaa kaikki iltakukkujat! Kani joka tahtoi nukahtaa on ruotsalaisen käyttäytymistieteilijän Carl-Johan Forssen Ehrlinin kirjoittama meditatiivinen satu, joka nukuttaa niin lapsen kuin aikuisen.

Kani joka tahtoi nukahtaa

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta. Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan. ”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!” Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa. Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Punainen muistikirja

Uusi teos Eeva Kilveltä! Rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 20 vuoden ajalta. Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi. Pojantytär antaa jouluna 1999 mummolle sinisen muistikirjan, jonka hän on itse sitonut. Eeva kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan, päiväkirjamerkintöjä, aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista. Eeva Kilven (s. 1928) kirjoja rakastetaan ja luetaan yhä uudelleen. Kilpi kirjoittaa avoimesti inhimillisistä ja koskettavista aiheista ja hän on tunnettu myös luonnon ja eläinten väsymättömänä puolustajana. Myös Kilven edellinen teos Kuolinsiivous (2012) on koottu omakohtaisista päiväkirjamerkinnöistä usean vuoden ajalta.

Sininen muistikirja

Koskettava historiallinen romaani erilleen revitystä perheestä toisen maailmansodan myllerryksessä Wien vuonna 1938. Utelias ja peloton 13-vuotias Ingria on matkustanut vanhempiensa kanssa Viipurista viettämään isosiskon Magdan ja itävaltalaisen Januckin häitä. Kultturelli suomalaisperhe viihtyy Januckin perheen luona ja Ingria saa Januckin siskosta Magdasta uuden ystävän. Taiteellisesti lahjakas Ingria pääsee Magdan kanssa piirustustunneille. Kun Ingrian Hitler-muotokuva saa kehuja, hän signeeraa työnsä saksalaisella nimellä – varmuuden vuoksi. Eräänä päivänä kukaan ei tule hakemaan tyttöjä piirustustunnilta, ja alkaa tapahtumien sarja, joka päättää lapsuuden viattomuuden nopeasti. Kohtuuttomista menetyksistä ja taiteen korjaavasta voimasta kertova romaani seuraa Ingrian ja tämän perheenjäsenten elämänvaiheita vuoden 1938 Wienistä 2000-luvun New Yorkiin. Kirjailija Meritta Koiviston elokuvallinen kerronta ja elävät henkilöhahmot tempaavat mukaansa tarinaan, jota ei voi laskea käsistään. Sovinto on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2017 kirjailijanimellä Meritta Veilleux. "Sovinto on monella tapaa puhutteleva teos. – – nautittava lukukokemus rankasta aiheestaan huolimatta." – Kirjaluotsi "[T]eksti on sujuvaa lukea ja se on kaunista." – Kirjavinkit

Sovinto

Sairaalan jännittävään maailmaan sijoittuva tarina ystävyydestä, joka ei katso aikaa eikä paikkaa. 11-vuotias Lilja joutuu joulun alla sairaalaan. Taitoluistelutreenit, pianotunnit ja harrastuskaverit jäävät hetkeksi sivuun. Sen sijaan Lilja tutustuu sairaalassa huonetoveriinsa, reippaaseen somalityttöön Asiaan sekä Samiin ja Roopeen, joista on tullut erottamattomat kaverukset aiempien sairaalajaksojen aikana. Aina seikkailuihin valmis huuliveikko Roope houkuttelee ystävänsäkin mukaan yltiöpäisille ja enemmän tai vähemmän kielletyille retkille sairaalan sokkeloihin. Kun Lilja pääsee jouluksi kotiin, hänen koko tulevaisuutensa tuntuu muuttuneen.

Osaston tähti

Setä Sininen on hankkinut ihan uuden veneen, ja sitähän pitää heti päästä kokeilemaan. Sopivana kesäpäivänä lähdetään huviretkelle kaikki yhdessä - täti Vihreä, täti Ruskea, täti Sinipunainen sekä tietysti Petteri ja Lotta. Mutta tällä huviretkellä onkin pitkälliset seuraukset, erityisesti Petterin ja Lotan kannalta. Elsa Beskowin hurmaava kesäsatu on huviretki menneeseen maailmaan ja juuri sopivan kokoisiin seikkailuihin.

Setä Sinisen uusi vene

Petteri ja Lotta joutuvat toimeliaiden tätien hoivissa yhä uusiin seikkailuihin. Mutta kun setä Sininen vie kaikki kolme tätiä markkinoille, lapset ovat hänen mielestään vielä liian pieniä markkinavilinään. Petteri ja Lotta ovat kuitenkin visusti päättäneet päästä mukaan. Markkinoilla on kuulemma karuselli, ja sillähän on päästävä ajamaan keinolla millä hyvänsä. Petterin ja Lotan seikkailu on valloittava aikamatka menneeseen maailmaan, jossa seikkailut ovat aina juuri sopivan kokoisia. Elsa Beskowin rakastetut klassikkosadut hurmaavat sukupolvesta toiseen.

Petterin ja Lotan seikkailut

Kelkkailu kuuluu Mimmi Lehmän ja Variksenkin talven iloihin, vaikka harvemmin sitä lehmät tai linnut harrastavat. Mutta Mimmi Lehmä ei olekaan mikään tavallinen lehmä eikä sen ystävä Varis ole tavallinen lintu. Varis kerskailee tapansa mukaan ohjaustaidoillaan - hetkeä liian aikaisin... Vauhdikas parivaljakko kutsuu kaikenikäiset mukaan talviseen seikkailuun!

Mimmi Lehmä

Lehmä kelkkamäessä

Pienenpieni keijukainen on lintujen ja metsän eläinten hyvä ystävä. Koko metsänväki rakastaa keijukaista, mitä nyt Männynkäpy joskus keksii kepposiaan. Eräänä päivänä keijukainen löytää metsäpolulta suuren kullanvärisen pallon. Koko metsänväki kerääntyy ihmettä katsomaan, mutta kukaan ei ole nähnyt sellaista ennen. Näin kirkas kultainen pallo ei voi olla mitään muuta kuin auringonmuna! Pienten ja isojenkin kuulijoiden rakastama luontosatu herää eloon Eija Ahvon lukemana.

Auringonmuna

Häätanhu on romaani, jossa ihminen ja luonto ovat yhtä. Anna Maria viettää kesäänsä metsämökissä vanhan koiransa kanssa. Syksyllä hän jättää idyllin lopullisesti ja siirtyy ulkomaille. Yksinäisten vuosien jälkeen Anna Maria on päätynyt valitsemaan läheisen suhteen mieheen, jonka rinnalla häntä odottaa uusi elämä uudessa ympäristössä. Melkein seikkailu. Tämä kesä on viimeinen myös vanhalle uskolliselle koiralle, Anna Marian vakituiselle seuralaiselle. Kesänaapurit ja aikuistuneet lapset ilmaantuvat kuvaan vain tullakseen ja häipyäkseen, tai he ovat läsnä Anna Marian mielessä, kuten rakastettu jonka luokse hän aikoo lähteä. Romaani kuohuu maiseman värejä ja vivahteita, elämyksiä, tunnetta, sisäistä tapahtumista. Häätanhu ilmestyi 1973. Sen itsenäinen jatko-osa on romaani Unta vain (2007). Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Hän on tarkastellut tuotannossaan evakkokarjalaisuutta ja on tunnettu ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Kilpi on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan muun muassa SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Häätanhu

Hurmaava Mullvaldsin murhat -sarja vie kohtalokkaalle hevosvaellukselleGotlantiin. Anki Karlssonin elämässä puhaltavat muutoksen tuulet. Hänen ystävänsä Tryggve on matkustanut uuden naistuttavan luo. Anki uskottelee itselleen, ettei Tryggven tekemisillä ole väliä ja keskittyy valmistelemaan pitkää ratsastusretkeä ystävilleen. Retken alkaessa käy selväksi, etteivät kaikki viihdy joukossa. Kun yksi retkeläinen löydetään kuolleena ja toinen katoaa, Anki ja Tryggve joutuvat jättämään yksityiselämänsä syrjään ja aloittamaan tutkimukset. Ovatko kaikki osallistujat olleet täysin rehellisiä? Onko Tryggven tapailema nainen todella se, joka väittää olevansa? Ja kuka on murhaaja?

Mullvaldsin murhat

Äänetön on aamunkoi

Suosittu Terapiassa-trilleri saa jatkoa. Mikään ei ole sitä, miltä näyttää On kulunut viisi vuotta siitä, kun parikymppinen Ira Haaleajärvi todisti julkkisterapeuttiaan Clarissa Virtasta ja tämän pedofiiliaviomiestä Paskapäätä vastaan oikeudessa. Ira työskentelee raitistuneen isänsä Arton kanssa Helsingin Aviisin rikostoimituksessa, kun hän alkaa epäillä, että Helsingissä liikkuu sarjamurhaaja. Murhia tutkii myös eläkepäiviä odottava Helsingin poliisin murharyhmää johtava rikosylikomisario Kerttu Leppänen. Selvittämättömät tapaukset vainoavat Kerttua eikä hän pysty antamaan niitä itselleen anteeksi. Menneisyys saa kiinni heistä jokaisen, jos se on heitä koskaan otteestaan päästänytkään. Martta Kaukonen (s. 1976 Kuopiossa) on helsinkiläinen elokuvakriitikko ja kirjailija. Hänen esikoisteoksensa, psykologinen trilleri Terapiassa (WSOY 2021), ihastutti lukijat ja kriitikot, ja sen käännösoikeudet on myyty 12 maahan, muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Terapiassa

Hengissä

Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen asuvat pienessä talossa pikkuisessa kaupungissa. Täti Vihreä viihtyy puutarhassaan, täti Ruskean lempipuuhaa on leipominen, ja täti Sinipunainen tekee kaupungin herkullisimmat mehut ja hillot. Mutta kaikki kolme tätiä rakastavat yli kaiken villakoira Täplää. Kun Täplä eräänä päivänä lähtee karkuteille, tädit menevät tolaltaan huolesta. Onneksi kaupungissa asuvat nokkelat sisarukset Petteri ja Lotta, jotka keksivät, mistä kadonnutta pikkukoiraa kannattaa etsiä. Mutta sen paremmin Petteri ja Lotta kuin täditkään eivät aavista, mitä kaikkea Täplän etsintäretkestä vielä seuraa. Elsa Beskowin rakastettu Tätien sadut -sarja on sukellus menneeseen maailmaan täynnä loputtomia aurinkoisia kesäpäiviä, sopivan kokoisia seikkailuja ja onnellisen lapsuuden taikavoimaa.

Täti Vihreä, Täti Ruskea ja Täti Sinipunainen

Kymmenen hykerryttävän hauskaa nykypäivän satua pienten iloksi. Voiko mörön kanssa ystävystyä? Millaisen aarteen Severi löytää seuratessaan polulle pudoteltuja jäniksen papanoita? Mahtuuko lehmä Pietun perheen parvekkeelle? Kuka uskaltaa uhmata Marja Piirakkaa, joka on koko pihapiirin pomo? Tuula Kallioniemellä on taito sukeltaa luontevasti lapsen arkeen ja mielikuvitusmaailmaan. Hänen saduissaan arki on yllätysten juhlaa. Niissä käsitellään monesta vinkkelistä ystävyyttä ja sitä, millainen on reilu kaveri.

Jäniksenpapanapolku

Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset? Talvella 1918 vallankumoukseen ryhtyneiden punakaartien toimintaan osallistui aseettomina paljon naisia, etenkin sairaanhoidossa ja huollossa. Tässä kirjassa annetaan ääni näille tavallisille työläisnaisille ja heidän kohtaloilleen. Keitä he olivat, mitä he tekivät ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen? Kirjassa luodaan ryhmäkuva punaisista naisista, jotka joutuivat oikeuteen syytettynä valtiopetoksellisesta toiminnasta. Ensimmäistä kertaa on selvitetty, mitä ihmisille tapahtui sisällissodan ja rangaistustoimenpiteiden jälkeen. Millaiseksi punaiseksi leimattujen henkilöiden arki muodostui sodan jälkeen? Entä millaisen perinnön naiset jättivät lapsilleen kaikesta kokemastaan?

Punaisten naisten tiet

Voiko lehmä kiivetä puuhun? Voiko lehmä matkia käärmettä tai jänistä? Kyllä voi, kun kyseessä on Mimmi Lehmä! Mimmi ei suostu kököttämään navetassa, vaan ottaa ilon irti elämästä. Herkuille perso Varis puolestaan joutuu pizzaa ja viinereitä tavoitellessaan viettämään yön kanalassa ja opettelemaan kuinka pudotaan puusta. Suositun sarjan seitsemäs kirja on tuhti lukupaketti: Kymmenestä lystikkäästä tarinasta on Mimmi Lehmän ja Variksen ystäville iloa pitkäksi aikaa.

Mimmi Lehmä kiipeää puuhun

Sydäntälämmittävä romaani vanhojen naisten rakkaudesta. Elvi on elänyt neljännesvuosisadan ilman kumppania, aina siitä lähtien kun Ebba eräänä jouluna lähti hyvästejä jättämättä. Koronakeväänä naiset kohtaavat yllättäen kadulla, ja Ebba alkaa houkutella Elviä mukaan suunnitteilla olevaan kommuuniin. Mutta onko Elvi valmis muuttamaan Ebban kanssa jälleen saman katon alle? Tiina Tuppurainen tunnetaan taidokkaana sateenkaariyhteisön tarinoiden kertojana. Elvi ja Ebba on lämminhenkinen kertomus rakkaudesta, vapaudesta ja ihmissuhteiden ihanasta vaikeudesta yli seitsemänkymppisenäkin.

Elvi ja Ebba

Rakkauteen suostuminen tarkoittaa menetyksen hyväksymistä. Sininen ja Punainen muistikirja sulattivat Eeva Kilven ihailijoiden sydämet ja tavoittivat aivan uusia lukijasukupolvia. Valkoisen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä viime vuosituhannen viimeisiltä kuukausilta. Väsynyt ei jaksa rukoilla. Hän on pelkkää rukousta. Eeva Kilpi on tallentanut Valkoiseen muistikirjaan niin ilontäyteiset kuin vaikeatkin hetket. Se on syvästi tuntevan runoilijan keskittynyttä pohdintaa ihmisyydestä ja ihmisen paikasta, ajan rajallisuudesta ja ikuisuudesta. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan, ja hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Valkoinen muistikirja

- Koukku? ihmetteli Mimmi. - Ei se ole mikään koukku. Se on piikki. Varis pyöritteli silmiään. Sen oli pakko käydä istumaan. - Mutta tuohan in naula! Se sanoi. - Niin, kuka sitä nyt koukkua käyttäisi, sanoi Mimmi. - Sehän on iham kamalaa. Kalat voivat jäädä siihen kiinni. Jos ruokaa panee koukkuun, niin kalat voivat nielaista koukun. Sehän on suorastaan hengenvaarallista kaloille. Niinpä niin. Käsissäsi on kaksitoista riemukasta kertomusta Mimmi Lehmästä ja sen ystävästä Variksesta. Kalaretken tapahtumien lisäksi voit esimerkiksi seurata, miten Mimmi opettelee ajamaan pyörällä, käy uimahallissa suorittamassa uimamerkin, hankkii kirjastokortin ja tanssii balettia.

Mimmi Lehmä ja Varis

Mimmi Lehmän ja Variksen seikkailut ovat ilahduttaneet pieniä ja isoja lukijoita jo yli kaksi vuosikymmentä. Vihdoinkin saamme tietää, mistä kaikki oikein sai alkunsa! Pitkä talvi on ohi, ja lehmät pääsevät navetasta ulos aurinkoon. Mimmi Lehmä äkkää lehtevän pensaan täynnä herkullista syötävää... mutta mitä kummaa, sen juurella pötköttää harmaanmusta mytty. Se on lintu! Eikä mikä tahansa siivekäs vaan Varis omassa yrmeässä persoonassaan... Mimmi Lehmän ja Variksen ystävyys käynnistyy, jollei nyt aivan lentävällä lähdöllä, niin pikkuhiljaa lämmeten. Kahden erilaisen elämänasenteen törmäyksistä syntyy sitä herkullista huumoria, jota me olemme oppineet rakastamaan.

Kun Mimmi Lehmä tapasi Variksen

Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia Tapahtumat käynnistyvät Sveitsistä Genevenjärven rannalta, jonne eläkepäiviään viettävälle marsalkka Mannerheimille tuodaan salaperäiset muistelmat. Muistelmissa venäläinen aatelisnainen Sonja Orbeliani kertoo elämäntarinansa, joka liittyy läheisesti marsalkan nuoruus- ja miehuusvuosiin Venäjällä. Laila Hirvisaari kuvaa romaaneissaan palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, mutta myös keisarillisen Venäjän synkkiä salaisuuksia ja sodan ja vallankumouksen myrskyjä.

Viktoria

Klassikkokirja koskettaa – seurapiirirouvan päivän ajatuksista avautuu kokonainen maailma. Seurapiirirouva Clarissa Dalloway on uppoutunut illalla järjestettävien juhlien viimeisiin hankintoihin: mrs. Dalloway haluaa itse ostaa juhlissa tarvittavat kukat. Virginia Woolf (1882–1941) katsoo romaanissaan päähenkilön elämää yhden ainoan päivän ajan, mutta päivään mahtuu kokonainen kertomus ihmisistä ja ajasta. Taustalla Big Benin kellonlyönnit muistuttavat, että aika kulkee jokaisessa elämässä – ja vain eteenpäin. Modernin romaanin uranuurtajan taiturimainen tajunnanvirtatekniikka herättää vivahteikkaan tarinan eloon. Teos julkaistiin alun perin vuonna 1925.

Mrs. Dalloway

Se aito ja alkuperäinen Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennos maailman rakastetuimpiin kuuluvasta tarinasta! Klassikkosatu vie Liisan ihmeelliseen maailmaan, jossa kaikki on nurinpäin eikä mikään ole sitä miltä näyttää. Herttuatar, Hatuntekijä, Valkoinen Kani ja monet muut lumoavat hahmot ovat kiehtoneet niin suurten kuin pientenkin mielikuvitusta vuosikymmenestä toiseen. Oletko valmis astumaan Ihmemaahan Liisan kanssa?

Liisan seikkailut ihmemaassa

Mimmi Lehmä aikoo selvitä kevätsiivouksesta pienellä vaivalla, kunnes navettaan lentää sen ystävä Varis, joka tapansa mukaan arvostelee Mimmin aikaansaannoksia. Siitäpä alkaakin aikamoinen mylläkkä, mutta mahtaako navetta tulla sen siistimmäksi... Hyväntahtoisen Mimmi Lehmän ja vastahankaisen Variksen seikkailut näyttävät, että erilaisuus ei ole este ystävyydelle.

Lehmä siivoaa kotinsa

Oi veljeni puu, oi siskoni heinä, oi sukuni suuri: eläimet. Animaliassa Eeva Kilpi pohtii ihmisen ja eläinten välisiä suhteita. Runoissa käsitellään luonnonsuojelun lisäksi rakkautta, vanhenemista ja perhesuhteita. Animalia on suorapuheinen, tinkimättömän rehellinen puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Keskeisimmäksi nousee ihmisen kauhu ja häpeä omista teoistaan. Kokoelma julkaistiin vuonna 1987, ja vaikka yhteiskunnallisen runouden vuosikymmen oli jo takana, Kilpi kirjoitti rohkeasti kantaaottavaa tekstiä. Animaliassa Kilpi osoittaa ihmiselle hänen paikkansa osana luontoa ja asettaa hänet vastuuseen luonnon tuhoamisesta sekä eläinten alistamisesta. Kilven eläytyvä kiintymys luontoon kasvaa runoissa kokonaisvaltaiseksi luontokokemukseksi. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Animalia

Mikä ihana kesäpäivän rauha - järvi on peilityyni, isäntä istuu ongella ja lehmät torkkuvat laitumella. Kaikki muut paitsi Mimmi, jolla on paljon parempaa tekemistä kuin vain märehtiä ja möllöttää. Mimmin vesileikit eivät jaksa innostaa paikalle pyrähtävää Varista, se kaipaa vauhtia ja jännitystä! Varis saa loistoidean, jonka toteuttamiseen tarvitaan nerokas keksijä, pyörän sisäkumi ja vähän rakennuspuuta... Mimmi Lehmän ja Variksen kesäiset puuhat saavat hymyn huulille.

Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

Rosvopäällikkö Hurja-Kaarlo saa nolon fanin ja joutuu uimakouluun. Koululaisten hauska ja vauhdikas suosikkisarja jatkuu. Rosvojen kesäpäivillä on uusi kilpailulaji, veteensyöksy. Kun Rosvolat alkavat treenata kisoihin, paljastuu, että Hurja-Kaarlo ei osaakaan uida. Rosvopäällikön on harjoiteltava uintia rosvolasten opastuksessa. Hurja-Kaarloa ahdistelee myös rosvoja fanittava paikallislehden toimittaja, joka tyttärineen alkaa seurata Rosvoloita ja julkaista näistä paljastusjuttuja. Toimittajan vuoksi poliisitkin pääsevät Rosvoloiden kintereille, kun Rosvolat kaahaavat kohti rosvojen kesäpäiviä. Onnistuisiko poliisien pysäyttäminen kelluleluin?

Me Rosvolat

Me Rosvolat ja nolo fani

”Miksi sinä seisoskelet navetassa näin kauniilla säällä?” kyselee Varis ystävältään Lehmältä. Mimmi Lehmä on liukastunut uintimatkalla ja loukannut itsensä. Nyt se on kipeä, otsassa on iso kuhmu ja maha laastarin peitossa. Ystävykset keksivät hyvät lääkkeet vaivoihin, vaikka osa rohdoista katoaakin noutomatkalla salaperäisesti. Mimmi Lehmä ja Varis naurattavat uskomattomilla jutuillaan niin vanhoja tuttujaan kuin uusia ystäviään.

Lehmä saa laastarin

Kuinka voimme pitää kiinni toivosta maailmassa, joka näyttää olevan valtavissa vaikeuksissa? Antti Immosen kääntämässä ajankohtaisessa teoksessa maailman tunnetuin elossa oleva luonnontutkija Jane Goodall ja kansainvälisesti menestynyt kirjailija Douglas Abrams pohdiskelevat ihmisluonnon kaivattua ja heikoimmin ymmärrettyä osaa – toivoa. Paheneva ilmastokriisi, maailmanlaajuinen pandemia, biodiversiteetin hupeneminen, poliittiset mullistukset – näiden musertavien uhkien edessä meidän voi olla vaikeaa asennoitua optimistisesti. Toivo on sitä, mitä nyt kipeimmin kaipaamme. Kirja toivosta on myös kuvaus erityislaatuisen naisen tunteista ja ajatuksista – naisen, joka on mullistanut tapamme tarkastella maailmaa, ja joka on omistanut elämänsä taistelulle tulevaisuutemme puolesta. ”Yksi koko maailman vaikuttavimmista ja tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Jane on lähes joka päivä levittämässä optimismia ja tietoisuutta eri puolilla maailmaa. Hänen viestinsä kuuluu: Meidän on suojeltava jokaisen elollisen olennon oikeuksia, tarjottava toivoa tuleville sukupolville ja vastustettava kaikkien aikojen suurinta uhkaa – ilmastonmuutosta.” – LEONARDO DICAPRIO

Kirja toivosta

Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Päiväkirja täyttyy vanhenemisen ja yksinäisyyden riipaisuista mutta myös kiitollisuuden tunteista ja ilon läikähdyksistä. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun. Kuolinsiivous - vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri - on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.

Kuolinsiivous

Kun seikkailun makuun pääsee, se on kuin suklaapirtelöä – sitä haluaisi vaikka kuinka paljon. Viljan rosvokummitäti Kaija on menossa naimisiin. Aivan kuin häiden valmisteluissa ei olisi jännitystä kylliksi, Vilja ja rosvokumppanit jahtaavat vihonviimeistä vaakunatavua, joka ratkaisisi Iso-Hemmin rosvousoppaan arvoituksen. Soppaa hämmentävät muutkin rosvosuvut, ja pian uhattuna on koko maantierosvomaailman rauha. Siri Kolun suosittua Me Rosvolat -sarjaa julkaistaan 17 kielellä.

Me Rosvolat ja ryöväriliitto

77-vuotias Judith Potts asuu Marlowin kylässä Thamesjoen varrella rapistuneessa kartanossaan. Judith tekee työkseen ristisanatehtäviä ja nauttii rauhallisesta elämästään: hän käy iltauinneilla joessa ja siemailee viskiä iltaisin. Judith asuu yksin, kukaan ei ole nalkuttamassa tai komentelemassa. Eräänä iltana jokiuinnillaan Judith todistaa naapurinsa murhaa. Koska poliisi ei häntä usko, Judith ottaa kahden tuttavansa kanssa tutkimukset omiin käsiinsä. Pian ilmaantuu toinen ruumis. Kyse näyttää olevan sarjamurhaajasta. Mitä enemmän kolmikko tarttuu johtolanganpätkiin, sitä syvemmälle he kietoutuvat vaaralliseen vyyhtiin. Robert Thorogoodin dekkarisarjan ensimmäinen osa on hyväntuulinen ja humoristinen murhamysteeri, joka koukuttaa lukijan välittömästi.

Thamesjoen murhat

Mimmi Lehmä lähtee Liisan kanssa kaupunkiin uimahalliin. Siellä voi suorittaa uimamerkin ja liukua putkessa alas. Variksen mielestä Mimmi on järjiltään. Eiväthän lehmät ui tai laske putkessa. Nehän voivat jäädä jumiin! Ja kaiken lisäksi ne kastuvat... Valloittava tarina omalaatuisista ystävyksistä hurmaa isot ja pienet kuuntelijat!

Mimmi Lehmä uimahallissa

”Mutta joka tapauksessa elämä on fantastinen ilmiö.” Naisen päiväkirja on avoin kuvaus keski-ikäistyvän kirjailijan elämästä keväästä syksyyn, kirjoittamisesta, luovuuden ja alakulon kuluttavasta vaihtelusta. Naisen päiväkirja julkaistiin vuonna 1978. Sitä ei kirjoitettu julkaistavaksi, vaan se syntyi kirjailijan keskustelusta oman sisimpänsä kanssa, vastoinkäymisistä arjessa, työssä ja ihmissuhteissa. Ajatus henkilökohtaisen kirjoittamisen merkityksellisyydestä on päiväkirjassa keskeinen. Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville päiväkirjamerkinnöissä, jotka heijastelevat äitiyden monimutkaisuutta, rakkauden ja läheisen ihmisen kaipuuta, yksinäisyyttä. Naisen päiväkirja kysyy, mistä minuutemme muodostuu ja mikä toisten ihmisten merkitys sille on. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Naisen päiväkirja

Rakastetun runoilijan tuokiokuvia neljän vuosikymmenen varrelta Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori? Elämää kaikki päivät sisältää Eeva Kilven päiväkirjamerkintöjä 80-luvulta 2000-luvulle. ”On tajuttava arkikielen kauneus”, kirjailija muistuttaa itseään, ja merkitsee havaintojaan väsymättä muistiin. Hän tarkastelee sukupolvien välisiä suhteita, ikääntymistä ja aikaa, kaipuuta ja yksinäisyyttä, luovuutta ja muistamista – tärkeimpiä teemojaan rauhanaatetta ja luonnonsuojelua koskaan unohtamatta: ”Joka päivä yksi teko luonnon puolesta.” Runoilija kohtaa pelottomasti muuttuvan maailman ja käy sen kanssa yhä uudelleen vuoropuheluun: ”Et ole yksin, et ole yksin”, laulavat linnut yön hiljaisuudessa, ja ainoastaan niiltä minä haluan ottaa tämän vakuutuksen vastaan Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Elämää kaikki päivät

Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia Tapahtumat käynnistyvät Sveitsistä Genevenjärven rannalta, jonne eläkepäiviään viettävälle marsalkka Mannerheimille tuodaan salaperäiset muistelmat. Muistelmissa venäläinen aatelisnainen Sonja Orbeliani kertoo elämäntarinansa, joka liittyy läheisesti marsalkan nuoruus- ja miehuusvuosiin Venäjällä. Laila Hirvisaari kuvaa romaaneissaan palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, mutta myös keisarillisen Venäjän synkkiä salaisuuksia ja sodan ja vallankumouksen myrskyjä. Sonja Orbelianin tie kulkee Smolnan aatelistyttöjen koulusta keisarilliseen hoviin. Hänen elämänsä nivoutuu peruuttamattomasti keisariperheen dramaattisiin kohtaloihin ja maailmanhistorian merkittäviin käännekohtiin. Laila Hirvisaari tunnetaan intohimoisena historian tutkijana. Hänen viisiosainen Sonja-sarjansa ilmestyi alun perin vuosina 1993-1997. Sen tapahtumat sijoittuvat aikaan, jona Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään.

Valkoakaasiat

Varis on vähän kärttyisä, koska sen pesässä on talvella niin kylmää ja pimeää. Se lennähtää Mimmi Lehmän luo lämpimään ja valoisaan navettaan ja saa kuulla, että seuraavana päivänä on jouluaatto. Varikselle tulee kiire paketoida iso läjä lahjoja - itselleen. ”En minä muuten saa yhtään pakettia”, se selittää. Mimmi Lehmä on kuitenkin kanojen avustuksella valmistellut Varikselle ihanan joululahjan, joka tuo valoa ja lämpöä sen kotipesään. Rakastetun Mimmi Lehmä -sarjan joulutarina kertoo antamisen ilosta.

Mimmi Lehmän ja Variksen joulu

Koko kansan ihaileman Airan tarina loppuun asti kerrottuna. Tanssitaiteilija Aira Samulin joutui kohtaamaan viimeisinä elinvuosinaan useita tragedioita, kuten tyttären kuoleman, aivoinfarktin sekä koronapandemian aikaisen eristyneisyyden ja sen myötä alkaneen talousahdingon. Samulin kertoi ymmärtäneensä pandemian myötä, millaista monen vanhuksen yksinäisyys on. Vaikeuksista huolimatta hän ei koskaan antanut periksi vaan eli täysillä loppuun asti. Iloakin elämässä oli. Samulinin läheisimmät henkilöt kertovat, miten elämäniloinen ja energinen Aira piti kiinni arvoistaan ja imagostaan. Hänen henkinen perintönsä jatkuu.

Rakas Aira

On syksy, ja kaikki lehmät pysyvät tiiviisti navetassa. Paitsi Mimmi Lehmä, jolla on uusi harrastus: hän käy kirjastossa. Mimmi Lehmä on lumoutunut, sillä kirjoissa on aivan uskomattomia tarinoita ja kaikki maailman tieto aivan silmän ulottuvilla. Varis tuhahtelee Mimmin touhuille, mutta sitten se kiinnostuu kirjallisesta urasta... Mimmi Lehmän ja Variksen edesottamuksista syntyy herkullista huumoria, joka tavoittaa kaikenikäiset.

Mimmi Lehmä lukee

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat geeft je toegang tot duizenden luisterboeken, direct op je mobiele telefoon of tablet. Vind je volgende favoriete boek door te bladeren in onze toplijsten en alle categorieën.

Lees je graag boeken? Ontdek duizenden e-books bij BookBeat. Kies uit verschillende genres, zoals bestsellers, misdaad, romantiek, non-fictie en nog veel meer!

Krijg toegang tot duizenden e-books op je telefoon. Zoek en vind vandaag nog je volgende favoriete boek!

Op onze boekenplank - Luisterboeken

Met BookBeat geniet je van meer dan 1 miljoen luisterboeken en e-books. Luister naar bestsellers, thrillers, romans en meer. Probeer gratis!

BookBeat - luisterboeken en e-books voor jou. Probeer gratis!

Tenzij je op avontuur gaat, kun je je beter aanmelden op de website van {country}.

Je vindt hier de populairste auteurs en boeken die je kan vinden in de BookBeat-app. We hebben een geweldige selectie van verschillende auteurs en genres. Deze lijst zal je inspireren om te genieten van de beste boeken in de app!

{AuthorName} boeken - BookBeat

{NarratorName} als voorlezer - BookBeat

Ben je op zoek naar je nieuwe favoriete verteller, of heb je een favoriet waar je nog meer naar wilt luisteren? Wij hebben het voor je geregeld! Hier hebben we alle populaire vertellers en de boeken die ze hebben ingesproken verzameld.

Zoeken - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch erledigt und BookBeat hört

Voorlezer

Eija Ahvo

Start vandaag nog met BookBeat

Over ons

Volg ons

Hulp en contact

Informatie

BookBeat

Download BookBeat