Syksyllä 1007 Konstantinopolin tornien ja kupolien yllä loistaa sininen tähti, ja seitsemän vuotta kylmyyden kynsissä värjötelleet ihmiset aavistelevat pahaa. Palatsin hääpidot päättyvät verisesti. Luutunsoittaja Orfeus saa vastuulleen siskontyttärensä Hallan, ja kaksikko pakenee tyttöä saalistavia palkkasotureita kaupungista metsän siimekseen. Paviassa leskikeisarinna Theofana jäljittää poikaansa. Luostarista löytyy ruokoton ja nääntynyt pohjanmies, jonka muistoista paljastuu vihjeitä kadonneen hallitsijan jäljille - ja siihen, miksi maailma kylmeni. Talven poluilla liikkuu hirmuisia olentoja, ja Hallan unissa suurten lintujen siivet herättävät tuimia tuulenpuuskia. Kuka lähetti sudet lapsen perään, ja keneen matkalaiset voivat luottaa?

Ikitalvi

Ikitalven polku

Talven portti on intro ja alkusysäys tarinalle, joka jatkuu Ikitalvi-sarjan ensimmäisessä osassa, Ikitalven polussa. Joukko saaliinhimoisia viikinkejä löytää 800-luvun alussa meren keskeltä mystisen saaren. Liian myöhään he ymmärtävät saapuneensa paikkaan, jonne ihmisten ei ole määrä astua. Palkittu novelli toimi Insomniumin kiitetyn Winter’s Gate -konseptialbumin pohjana. Novellin uudistettu versio on saatavilla ääni- ja sähkökirjana.

Talven portti

Inspiroivia vaellustarinoita maamme johtavalta retkeilykirjailijalta Laaksosen retkitarinat vievät lukijan upeisiin luontoelämyksiin - myös tunnetuimpien kansallispuistojen ja retkikohteiden ulkopuolelle. Pääosa kirjan tarinoista perustuu Suomessa tehtyihin vaelluksiin, mutta mukana on kertomuksia myös Arkangelista, Saarenmaalta, Teneriffalta, Madeiralta, Grönlannista ja Pohjois-Norjasta. Vuoden jokainen kuukausi on retkeilykuukausi. Vuodenkierron mukaan etenevät tarinat kertovat patikka- ja melontaretkistä, pyöräilymatkoista ja hiihtovaelluksista, niin monen päivän taipaleista kuin lyhyistä päiväretkistäkin. Osassa vaelletaan lasten kanssa, mikä tuo oman lisänsä tarinoihin. Elämykselliset kuvaukset ja herkullinen sanailu kuljettavat lukijansa syvälle erämaiden vahvoihin tunnelmiin - vaikka tunturigolfia pelaamaan, kaamosvaellukselle tai uimaan hellepäivänä salmen poikki. Teos sopii niin nojatuoliretkeilijälle kuin virikkeeksi retkiä suunnittelevalle.

Vaellustarinoita

Saako ekonomisti olla oikeassa? Vuonna 2008 Suomi oli vain 15 prosenttia jäljessä Yhdysvaltain elintasosta, kunnes alkoi taloushistoriamme pitkäaikaisin laskukausi. Menetimme vauraudestamme kymmenen prosenttia suhteessa Yhdysvaltoihin ja 15 prosenttia suhteessa Ruotsiin. Nyt kun kasvu on uudelleen käynnistynyt, on hyvä tehdä tilinpäätös talouden vaaran vuosista, joiden jäljet näkyvät pitkään ja joista on opittava, kun ei ole omaa rahaa devalvoitavaksi. Kylmä totuus on, että talouskasvulle ei ole vaihtoehtoa - ilman sitä nykyinen elämänmuotomme loppuu. Lamaantuma on hukatulle vuosikymmenelle sopiva termi, koska se oli enemmän kuin taantuma mutta vähemmän kuin 1930- tai 1990-luvun lamat. Lamaantuma levisi koko yhteiskuntaan, emmekä osanneet ajoissa tehdä sellaisia uudistuksia, jotka olisivat helpottaneet kärsimyksiä. Aki Kangasharju käy läpi finanssikriisiin johtaneet tapahtumat, arvioi Suomen talouspolitiikkaa pitkän lamaantuman aikana ja kertoo oman näkemyksensä siitä, miten pitkästä aikaa käynnistynyt talouskasvu saadaan jatkumaan. Kirjan päättää arvio (pankki)ekonomistien roolista talouspolitiikan muodostumisessa ja kommentoinnissa. Kirja keskittyy talouteen, mutta sen lukeminen ei vaadi loppututkintoa. Tämä ei ole tutkimusraportti toisille tutkijoille vaan asiantuntijan tulkinta maailman menosta ja tulkintaan vaikuttaneesta tutkimustiedosta. Taloustieteen tohtori, dosentti Aki Kangasharju on Nordean pääekonomisti, jonka päätehtävä on suomentaa talouden kehitystä suomalaisille. Hän toimi finanssi- ja eurokriisin aikaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana ja professorina. Kangasharju on Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen ja oli vuosina 2014-2017 myös Tekesin johtokunnan jäsen.

Käänne

Mikä tekee startupeista ainutlaatuisen yritysmuodon? br> Startupit ovat nyt pinnalla. Slush kokoaa vuosittain Helsinkiin yli kymmenen tuhatta startup-innostujaa joka puolelta maailmaa. Suomalaisiin startup-yrityksiin sijoitetaan miljoonia kansainvälistä riskirahaa, ja yhä useampi pitää startup-yrittäjyyttä mahdollisena uravalintana. Kuitenkin iso osa startupeista epäonnistuu. Yhteiskunta tarvitsee startupeja ja niiden tuomaa innovatiivista piristysruisketta. Voiko Suomi kilpailla Piilaakson kanssa? Tarjoavatko startupit ratkaisun talouskasvun haasteisiin? Miten parin pelialan konkarin perustamasta Supercellistä tuli muutamassa vuodessa yli kymmenen miljardin arvoinen kasvuyritys? Kiitorata tutustuttaa startup-maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sen synnyttämiin haasteisiin. Omakohtaisin esimerkein se kertoo startup-yrityksen perustamiseen ja arkeen liittyvistä käytännön kysymyksistä ja ratkaisuista. Kirjassa esitellään monien tuttujen ja vähemmän tunnettujen startup-yritysten vaiheita ja niiden kohtaamia haasteita ja onnistumisia. Kirja on tarkoitettu niille, jotka haluavat ymmärtää, mistä startup-huumassa on kyse ja miten startupit muuttavat yhteiskuntaa ja maailmaa, sekä niille, jotka harkitsevat oman startupin perustamista. Lauri Järvilehto, FT, on sarjayrittäjä, tietokirjailija, muusikko, filosofi ja viiden lapsen isä. Hän on ollut perustajana neljässä yrityksessä, joista viimeisin, pelioppimisstartup Lightneer, keräsi kansainvälisiltä ja kotimaisilta sijoittajilta lähes viisi miljoonaa euroa riskirahoitusta. Järvilehto toimii Suomen Unicefin, Lightneerin ja Filosofian Akatemian hallituksissa ja luennoi maailmanlaajuisesti oppimisesta, ajattelutaidoista ja työn tulevaisuudesta. Kiitorata on Järvilehdon viides suomenkielinen teos.

Kiitorata

Ihmeelliset, korvaamattomat hyönteisemme. Niitä on kaikkialla ympärillämme - ja hyvä niin, sillä ilman pieniä ahertajiamme emme tulisi lainkaan toimeen. Hyönteisiä, tai tuttavallisemmin ötököitä, on nähtävissä lähes kaikkialla. Muurahainen lypsyllä - Suomen viehättävin ötökkäkirja tutustuttaa koko perheen hyönteisten kiehtovaan maailmaan. Maia Raitasen hurmaava tyyli saa hyönteisiä pelkäävän lapsenkin kiinnostumaan perhosten kauneudesta, hämähäkkien seiteistä ja leppäkerttujen loruista. Kirjan sivuja ei malta olla kääntämättä, sillä teoksen upea kuvitus vie lukijan mennessään. Lapsilla - kuten myös aikuisillakin - on monia kiehtovia kysymyksiä ötököistä. Millaista on koppakuoriaisen elämä? Mitä ötökät syövät vai syövätkö ne ollenkaan? Nukkuvatko leppäkertut? Kirjasta löytyy kiehtovia vastauksia koko perheelle jaettavaksi.

Muurahainen lypsyllä (e-äänikirja)

Teksti on julkaistu alun perin Apu-lehdessä. Kesävapaalle jäävä yksityisetsivä Juho Tulikoski saa kutsun Amerikan-tätinsä lomakylään Leponiemelle. Suvesta on tulossa kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen ja leppoisa. Tulikosken lisäksi kesää on viettämässä joukko aarteenetsijöitä, jotka yrittävät löytää muinaisjäännösten lisäksi aaveita – 500 vuotta sitten kuolleen hengenmiehen kerrotaan yhä vaeltavan Leponiemen piispanlinnan raunioissa. Aggressiivinen tontinomistaja Einari Karikoski ei katso hyvällä uteliaan joukon tekemisiä. Einarilta näyttävä hirtetty mallinukke on vasta alkua, sillä aitojakin ruumiita on luvassa Leponiemen synkäksi muuttuvassa suvessa. Mikä on kenenkin todellinen rooli? Juha-Pekka Koskinen (s. 1968) on julkaissut yli 30 teosta. Dekkarien lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa historiallisia romaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Hänen teoksensa Ystäväni Rasputin oli kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2013 ja Tulisiipi vuonna 2019.

Kultainen kesä

Sensaatiomainen kirjelöytö näyttää, kuinka nuoresta Adolf Hitleristä kasvoi hirmuhallitsija. Itävaltalaisen talon ullakolta löydettiin nippu Hitlerin isän, Aloisin kirjoittamia kirjeitä. Nuo 31 kirjettä ovat yhdessä muun uuden lähdeaineiston kanssa pohjana historioitsija Roman Sandgruberin teokselle, joka muuttaa radikaalisti tähänastista käsitystä Hitlerin perheestä ja kasvatuksesta. Kirjeet valottavat perheen jokapäiväistä elämää ja avaavat näkymän tyrannimaisen isän persoonallisuuteen, jolla oli ratkaiseva vaikutus Adolf Hitleriin. Sekä isä että poika ylenkatsoivat muodollista koulutusta ja jakoivat käsityksen itsestään muita parempina ja nerokkaampina ihmisinä. Myös antisemitismi oli kotikasvatuksen peruja. Suurta kansainvälistä huomiota herättänyt kirja on tärkeä pala maailmaa edelleen askarruttavassa arvoituksessa: miten Adolf Hitleristä tuli maailman pahamaineisin diktaattori? Roman Sandgruber on itävaltalainen talous- ja sosiaalihistorian emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukuisia merkittäviä historiateoksia. Sandgruberin Rotschild-mahtisuvun historiaa käsittelevä teos palkittiin Itävallassa vuoden 2018 tiedekirjana.

Alois Hitler – Diktaattorin isä

Kylmäävä trilleri kaikkien aikojen verisimmästä kehityspäivästä. Joukko pienen kunnan eripuraisia työntekijöitä saapuu pittoreskiin konferenssikeskukseen järven rannalla. Tarkoitus on keskustella kehityshankkeesta, joka on suututtanut niin monet kuntalaiset kuin kunnan työntekijätkin. Kukaan ryhmän jäsenistä ei tiedä, että järven toiselta puolelta joku tarkkailee heitä. Joku joka haluaa kostaa. Ja kun pimeys laskeutuu, ihmisiä alkaa kadota - yksi toisensa jälkeen. Pian käy selväksi, että ainoa keino säilyä hengissä on tehdä yhteistyötä. Mutta kehen voi luottaa ja kehen ei? Piinaavan jännittävä trilleri Ruotsin kauhukuningas Mats Strandbergiltä valvottaa takuulla aamuun asti.

Tappoaikataulu

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kehystetään usein taisteluksi, jossa vastakkain ovat demokratia ja autoritäärisyys. Olemmeko jälleen siirtymässä tällaisten ideologisten kamppailujen aikaan? Edustaako sota historiallista katkosta, vai pitäisikö se nähdä jatkona pidempiaikaisille kehityskuluille? Epävarmuuksien aika -teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat sotaa Ukrainassa, siihen johtaneita tekijöitä sekä sen kirvoittamia muutoksia monesta näkökulmasta. He pohtivat esimerkiksi, miten sota ja talous kietoutuvat yhteen, millainen rooli medialla on konfliktissa ja mihin suuntaan energiakriisi vie Eurooppaa. Miltä sota näyttää eri puolilta maailmaa katsottuna, ja kuinka se vaikuttaa Suomen kaltaisten pienten valtioiden asemaan? Teos kuuluu Tiedekulmapokkari-sarjaan, joka on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa. Sarja tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.

Tiedekulmapokkari

Epävarmuuksien aika

Lauluntekijä pienten ihmeiden äärellä. Miten taiteilija houkuttelee inspiraation esiin? Miksi luovuutta ei voi pakottaa? Zachris ”Knipi” Stierncreutz (s. 1972) on laulaja-lauluntekijä, jonka melankolisen tyylin tunnistaa jokainen suomalainen popmusiikin kuuntelija. Yli kolmenkymmenen vuoden urallaan hän on kirjoittanut satoja lauluja niin itselleen, Egotripille kuin Suomen eturivin pop-artisteille. Kahden taiteilijasuvun vesana Knipi on saanut verenperintönä sekä kuvataiteellista että musikaalista lahjakkuutta. Ratkaisu ryhtyä popmuusikoksi ja lauluntekijäksi ei kuitenkaan ollut helppo, vaikka Knipi tiesi jo varhain, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. Työn luonne on pitkä ja monipolvinen, tavallaan hyvin toisteinen, mutta silti tekijälleenkin aina yhtä selittämätön, pieni ihme. Taiteilijana Knipi on kuitenkin joutunut myöntämään, ettei luovuutta voi pakottaa. Knipi – Kuinka vangita perhonen kertoo lauluntekijän kipuilusta inspiraatiota etsiessä ja silloin, kun itsekritiikki meinaa syödä luovuuden. Samalla se kertoo merkittävän lauluntekijän pitkästä taipaleesta, niin onnistumisista kuin pettymyksistä, sekä siitä eetoksesta, kun elämäntehtävänä on tehdä aina vain parempia lauluja. Tommi E. Virtanen on journalisti, joka on tunnettu musiikkiaiheisista dokumenteistaan ja tietokirjoistaan.

Knipi

Hakkerit muuttivat maailman, mutta tuliko siitä sellainen kuin he toivoivat? Hyvät hakkerit vie lukijan kiehtovalle matkalle teknologian historiaan ja sen alkulähteille. Sana hakkeri tarkoitti alun perin henkilöä, joka oli sekä luova että teknisesti taitava. Tietotekniikan historia näyttäisi täysin erilaiselta ilman näitä ihmisiä, jotka uskalsivat haastaa sekä omat että tietokoneen rajat. Linus Nyman esittelee lukijalle Ada Lovelacen, runoilija Lord Byronin tyttären, joka oli maailman- historian ensimmäinen ohjelmoija. Kirjassa kerrotaan myös Linus Torvaldsin kehittämästä Linux-käyttöjärjestelmästä - sitä käytetään nykyään muun muassa avaruusasema ISS:llä, maailman nopeimmissa supertietokoneissa sekä valtaosassa maailman puhelimista ja älylaitteista. Lisäksi mukana ovat esimerkiksi F- Securen Mikko Hyppönen ja Applen toinen perustaja Steve Wozniak. Kirja perustuu vuosien tutkimukseen ja kymmeniin haastatteluihin. Se on täynnä hauskoja anekdootteja ja uskomatonta tietoa aikakaudesta ja ihmisistä, jotka muuttivat ihmiskunnan suuntaa ja muokkasivat maailmasta sellaisen kuin se nyt on.

Hyvät hakkerit

Neljäkymmentä vuotta setänsä kuoleman jälkeen Anthony Passeron päätti selvittää, miksi tämän liian lyhyeksi jäänyttä elämää ympäröi suvussa kipeä hiljaisuus. Esiin piirtyi tarina Ranskan takamailla riehuneesta huumeongelmasta, 1980-luvulla kauhua kylväneestä viruksesta ja häpeänsä kanssa yksin jätetyistä perheistä. Taidokkaasti punotussa tositarinassa yksityinen ja kollektiivinen tragedia kietoutuvat yhteen. Tartunta on Anthony Passeronin monin kerroin palkittu esikoisteos.

Tartunta

Muistatko suomen ensimmäisen jojovillityksen? Tuskin, sillä se koettiin jo vuonna 1932. Muita ajan pelisuosikkeja olivat esimerkiksi fortuna ja korona, jonka suomenmestaruudestakin kisailtiin 1920-luvun lopun Helsingissä. Itsenäisyyden ajan alun Suomessa julkaistiin myös lautapeliuutuuksia, joista osa käsitteli ajankohtaisia ilmiöitä varsin suorasukaisesti, kuten Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia kuvannut Lapuanpeli. Pajatsosta pöytätennikseen kertoo, millaisia pelejä Suomessa pelattiin, valmistettiin ja markkinoitiin sisällissodan ja talvisodan välisenä aikana (1918-1939). Mukana on pöytätenniksen ja jojon kaltaisia pelejä, erilaisia lauta- ja korttipelejä sekä raha-automaattipelejä. Teos osoittaa, että suomalainen, kansainvälisesti suuntautunut peliteollisuus ei suinkaan ole vain digiajan ilmiö. Se pureutuu myös peleistä käytyyn julkiseen keskusteluun ja pelaamisen merkitykseen aikalaiskulttuurissa. Teos avaa tuoreen näkymän sotienvälisen Suomen historiaan. Samalla se auttaa ymmärtämään pelaamista ja pelejä osana kulttuuriamme.

Pajatsosta pöytätennikseen

JP Koskisen kunnianhimoisen Murhan vuosi -sarjan kolmas osa Maaliskuun mustat varjot syventää synkän suvun tarinaa. Hämeen ainoa turkistarhaaja Paavo Kirnukorpi on joutunut vainon kohteeksi ja alkaa pikkuhiljaa menettää hermojaan. Yksityisetsivä Kalevi Arosuo ja hänen sisarenpoikansa Juho Tulikoski ottavat Kirnukorven tarjoaman pestin vastaan ja lupaavat selvittää, mistä oikein on kyse. Eläinaktivistien toiminnan lisäksi taustalla piilee suurempia voimia ja tapahtumat saavat nopeasti ikävän ja traagisen käänteen. Kirnukorven vainoamistapauksen lisäksi Juho selvittää pentutehtailijan hämäriä puuhia Heli Vaaralan kanssa. Maaliskuun myötä ratkeaa myös Bodominjärven murhat, kun Arosuo viimein solmii irtonaiset langanpäät yhteen.

Murhan vuosi

Maaliskuun mustat varjot

Suomessa Saksan kansalaisena syntynyt Walter Horn (1893–1972) oli mukana perustamassa jääkäriliikettä. Kun hän osallistui vuonna 1915 jääkäripataljoonan ensimmäisiin taisteluihin rintamalla, keuhkotauti pakotti hänet rintamalta sairaalaan. Myöhemmin talvisodassa Horn toimi Helsingin komendanttina ja jatkosodassa ulkomailla sotilasasiamiehenä. Vaiherikkaan sotilasuran ohella Horn oli aktiivinen myös poliittisesti. Hän toimi kylmän sodan aikaan osana Pohjola-aktivisteja, jotka suunnittelivat pohjoismaista puolustusliittoa. Harva tietää, että liitosta puhuttiin suomalaisten keskuudessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Tämä teos käsittelee aihetta ainutlaatuisesti aktivistien omasta näkökulmasta. Walter Hornin elämä kietoutui mielenkiintoisesti yhteen Euroopan historian kiinnostavimpien käännekohtien kanssa. Prikaatikenraali Pentti Airio on käyttänyt teoksessaan aineistona muun muassa ministeri Tankmar Hornin arkistoa muun tutkimuksensa lisäksi. Pentti Airio on eläkkeelle jäänyt prikaatikenraali, joka on kirjoittanut useita sota-aiheisia tietokirjoja. Airio on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori.

Walter Horn: ensimmäinen jääkäri ja kylmän sodan Pohjola-aktivisti

Mikä oli urheilun rooli vuoden 1918 tapahtumissa? Vuoden 1918 sisällissodassa urheilijoilla oli merkittävä osa. Sisällissota johti urheiluliikkeen kahtiajakoon, joka oli orastanut jo ennen Suomen itsenäistymistä. Sotakokemuksesta tuli trauma, joka jakoi urheilun kipeämmin ja pidempään kuin mitään muuta suomalaisyhteisöä. Urheilijat olivat valkoisen ja punaisen armeijan parhaimmistoa, mutta silti heidän rooliaan ei ole aiemmin kattavasti käsitelty kirjallisuudessa. Kupila kuvaa hyökkääjiä ja puolustajia, teloittajia ja teloitettuja, vankileirikokemuksia, täpäriä pelastumisia ja hurjia pakomatkoja. Urheilijoita oli mukana legendaarisissa taisteluissa, maineikkaissa komppanioissa sekä painajaismaisissa verilöylyissä. Kupilan teos käsittelee ansiokkaasti vuoden 1918 pitkiä jälkiä urheiluhistoriassa. Teoksessa nousevat esiin 17-vuotiaan Urho Kekkosen toiminta Haminassa, Tahko Pihkalan kovasanainen lehtikirjoittelu, Hyvinkään Pontevan joukkojen puhdistustoimet Uudellamaalla, tamperelaisen urheilun tragedia Suinulassa ja paljon muuta. Sota tuhosi monta urheilu-uraa, mutta myös urheilukulttuurin yhtenäisyyden tuleviltakin sukupolvilta. Sodan jälkeen oli vaikea palata yhteisille urheilukentille pitkään aikaan. Se heijastui osin jopa 2000-luvun urheilujohtajuuteen asti. FM Jari Kupila on pitkän linjan palkittu urheilujournalisti, urheiluaiheisiin keskittynyt tietokirjailija ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja. Hän valmistelee väitöskirjaa suomalaisen urheilukulttuurin roolista osana suomalaisuuden modernisaation historiaa.

Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan

”Mikset heti sanonut!” ”Ai sitäkö sä tarkoitit!” Väärinymmärrykset ovat usein pieniä ja arkisia, mutta joskus niillä on vakavia seurauksia. Ne rikkovat ihmissuhteita, lyövät kapuloita politiikan ja kaupan rattaisiin ja vaarantavat ihmishenkiä. Ihmisten välisen kommunikaation toistuva epäonnistuminen onkin maailman suurimpia ongelmia. Niin kielen kuin mielenkin ominaisuudet ovat otollista maaperää väärinymmärryksille. Kieli on joustavuudessaan epätarkka kommunikaatioväline, ja usein virheellisesti oletamme keskustelukumppanin tietopohjan vastaavan omaamme. Lisäksi aivomme pyrkivät säästämään energiaa tietoa käsitellessään - joskus viestin välittymisen kustannuksella. Väärinymmärryksiä auttaa tunnistamaan kommunikaation sudenkuoppia. Huumorilla höystetty teos ammentaa niin tutkimuksesta kuin arkielämän sattumuksistakin. Kun ymmärrämme, miksi emme aina ymmärrä toisiamme, voimme selvitä paremmin arjen ja työn vuorovaikutustilanteista. ”Kirja on runsaudensarvi, josta voi ammentaa ajatuksia kommunikaation tärkeyden ymmärtämiseen.” - Marianna Stolbow, parisuhdekouluttaja, kirjailija ”Tämän kirjan lukeminen antaa työkaluja väärinymmärrysten välttämiseen ja jättää lukijan ihmettelemään, voimmeko oikeasti koskaan ymmärtää toisiamme.” - Minna Huotilainen, aivotutkija Helsingin yliopistosta

Väärinymmärryksiä

Psykologinen kauhutarina, jossa taitelija etsii totuutta mystisessä 1800-luvun Euroopassa Axel Svart on uransa alussa oleva taidemaalari, joka ei kykene muistamaan lapsuudestaan juuri mitään. Hän kohtaa viimeinkin ihmisen, joka rakastaa häntä vilpittömästi, mutta rakkaustarina jää lyhyeksi. Axel ryhtyy vanhan kotiopettajansa oppeja noudattaen epätoivoiseen tekoon, joka sotii kaikki luonnonlakeja vastaan, ja pakenee paikalta. Axelin pakomatka vie Pariisin kautta vuoden 1888 sumuiseen Lontooseen. Euroopassa vallitseva spiritistinen innostus on avannut maailman, ja kaikki on mahdollista, jopa mahdoton. Axel ystävystyy taidemaalari Walter Sickertin kanssa ja alkaa hiljalleen selvittää omaa menneisyyttään ja punnita tekojaan. Outojen ilmiöiden lisäksi Lontoota vaivaa myös Whitechapelissa riehuva sarjamurhaaja, joka viiltelee prostituoituja kuoliaaksi. Voiko kuoleman portista kulkea kahteen suuntaan? Onko joillakin ihmisillä kuolematon sielu ja jos on, miksi? Axel tahtoo selvittää elämän mysteerin, mutta mikä onkaan sen hinta? Hautakello on kiehtova sekoitus oikeita historiallisia tapahtumia, vanhoja tutkimuksia ja niiden fiktiivisiä tulkintoja. Myös Viiltäjä-Jackin tekemät murhat joutuvat uuteen valoon. Parasta laatuviihdettä Halloweeniin!

Hautakello

Monikkous ihastuttaa, ihmetyttää ja joskus kauhistuttaakin. Monikkovauvojen vanhemmat saattavat onnittelujen sijaan kuulla voivottelua siitä, miten rankkaa arki varmasti tulee olemaan. Varsinkin toisiaan muistuttavat kaksoset niputetaan helposti yhteen ja heidän yksilöllisyytensä saatetaan sivuuttaa. Monikkosisaruus on kuitenkin ilmiö, jonka kaikki kaksoset, kolmoset ja neloset perheineen kokevat omalla tavallaan. Kiehtova kaksosuus käsittelee kaksosten ja muiden monikkosisarusten elämää monipuolisesti ja moniäänisesti. Millaisia uskomuksia ja kulttuurisia kuvia kaksosuuteen liitetään? Millaista on odottaa, hoitaa ja kasvattaa kahta tai useampaa samanikäistä lasta? Miten elämänmittainen sisarussuhde vaikuttaa identiteetin kehitykseen, ja miten monikkosisarukset itse kokevat tämän suhteen? Mukana on myös lähipiirin - esimerkiksi puolison, isovanhemman ja lapsen - näkökulmia. Tutkitun tiedon lisäksi teokseen sisältyy runsaasti haastatteluja ja omakohtaisia kertomuksia, joissa monikkosisarukset ja heidän läheisensä pääsevät ääneen.

Kiehtova kaksosuus

12-osaisen Murhan vuosi -sarjan toinen osa. Ensimmäinen osa Tammikuun pimeä syli ilmestyi tammikuussa. Helmikuun kylmässä kosketuksessa jäljitetään Hämeenlinnan kaupunginjohtajan pojan kaappaajaa.

Helmikuun kylmä kosketus

Huikean koukuttava seikkailu hiekkaan hautautuneessa maailmassa. Osa vanhasta maailmasta on peittynyt hiekkaan ja uudet kaupungit rakennettu dyynien päälle. Kuuluisien hiekkasukeltajien sukuun kuuluva sisarusparvi kamppailee selviytyäkseen paahtavassa erämaassa vihamielisten klaanien keskellä. Kaikki muuttuu, kun ei-kenenkään-maan toiselta laidalta saapuu mies kostamaan oman kaivoskaupunkinsa tuhon. Kostaja tuo mukanaan kapinallisen tyttärensä Anyan, jonka kohtalo kietoutuu peruuttamattomasti dyynikaupunkien tulevaisuuteen. Vetävä tarina on itsenäinen jatko-osa Siilon saagalla maailmanmaineeseen nousseen Howeyn edelliselle romaanille Hiekka.

Hiekka

Hiekan poikki

"Itseoppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja." "Suomi on rikas maa jolla on paljon köyhiä." Erno Paasilinnan (1935-2000) lauseista monet ovat jääneet elämään. Vihattu, kadehdittu ja rakastettu satiirikko ennusti maailman menoa hämmästyttävän selvänäköisesti ja nauroi hallitulle rakennemuutokselle remakasti jo vuosikymmeniä sitten. Antti Tuuri kertoo kahden kirjailijan vuosikymmeniä kestäneestä ystävyydestä ja muistelee miesten yhteisiä retkiä. Ernon virkistävissä ajatus- ja puhekylvyissä päättäjien tyhmyys, virkamiesten ylimielisyys ja yliopistomiesten kopeus saivat kylmää kyytiä.

Lähikuvassa Erno Paasilinna

Uraauurtava tietoteos ihmisistä, joista tuli politiikan pelinappuloita. Suomesta luovutettiin ihmisiä Neuvostoliittoon vuodesta 1944 aina vuoteen 1981 asti. Luovutetuissa oli niin saksalaisia kuin venäläisiäkin sotavankeja, inkeriläisiä kuin vankikarkureitakin. Teos keskittyy luovutuksiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa sekä kylmän sodan aikaan ja selvittää tapahtumien taustatekijöitä. Luovutuspolitiikka heijasteli muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton välistä, muuttuvaa suhdetta sekä Suomen kokemaa kansainvälistä painostusta. Ansiokas tietokirja valottaa aiemmin katveeseen jääneitä tapahtumia Suomen historiassa. Yleistajuinen ja kiehtova teos perustuu laajaan lähdeaineistoon. Jussi Pekkarinen on ulkoasiainministeriön tutkija ja kirjailija. Juha Pohjonen on Suomen itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija Itä-Suomen yliopistossa.

Ei armoa Suomen selkänahasta: Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944–1981

Salainen partiomies, asekätkijä, Stella Polaris -operaation valmistelija, Nato-maiden vakooja... Mannerheim-ristin ritari Paavo Suorannan elämäntarina tarjoaa poikkeuksellisen näkymän suomalaiseen tiedusteluhistoriaan. Salaisen sodan asiamies kuvaa Suorannan taivalta talvisodan partiomatkoilta välirauhan tiedusteluretkille ja jatkosodan kaukopartioihin. Ansiokas teos valaisee erityisesti jatkosodan jälkeisiä tiedusteluhankkeita, jotka ovat pysyneet pitkään sotahistorian kartoittamattomana alueena: Päämajan kaukopartiopataljoonan Stella Polarista, asekätkentää ja tiedustelutoiminnan suojaksi perustettuja peiteyrityksiä. Suomalaisten sodanjälkeistä yhteistyötä länsitiedustelun kanssa on pidetty yksittäisten miesten maanpetoksellisena toimintana, mutta Salaisen sodan asiamies osoittaa, että Pääesikunta ja Rajavartiolaitos olivat mukana toiminnassa. Vahvasti taustoitettu ja vetävästi kirjoitettu teos liittää Suorannan elämäntarinan suomalaisen sotahistorian laajempaan kehykseen ja syventää käsitystä sodan jälkeisestä tiedustelusta. Salaisen sodan asiamies nousi ilmestymisensä (2006) jälkeen alansa klassikoksi ja hakuteokseksi.

Salaisen sodan asiamies

"Suomalaiskodit ovat täynnä väärennöksiä. Niitä on niin paljon, että pahaa tekee." – Jouni Ranta Entinen taidekauppias Jouni Ranta on myynyt satoja väärennöksiä yksityishenkilöille, toisille kauppiaille ja huutokaupoille. Gallén-Kallela, Halonen, Järnefelt, Munsterhjelm, Schjerfbeck, Thesleff, Vanni... Poimi nimi taidekirjasta, ja Ranta on myynyt väärennöksen hänen työstään. Tunnustuksellisissa muistelmissaan Jouni Ranta paljastaa, millainen väärentäjän paratiisi Suomi on ollut. Taidemuseoiden ja huutokauppojen lepsu suhtautuminen väärennöksiin loi tilaisuuden, joka teki paljon varkaita. Muistelmien toinen päähenkilö on Taiteilija – suomalainen taidemaalari, jonka työt ovat niin hyviä, että niillä on kerta toisensa jälkeen tehty kymmeniä miljoonia euroja ja huijattu parhaitakin asiantuntijoita.Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2017, jolloin se on äärimmäisen ajankohtainen, kun Suomen historian suurimman taiderikosvyyhdin käräjöinti alkaa. Syytettynä on koko suomalainen taidemaailma. Jouni Ranta on tehnyt taulukauppaa yli 30 vuotta muun muassa Turussa ja Helsingissä toimineissa gallerioissaan. Vuonna 2005 Ranta sai runsaan kahden vuoden vankeustuomion väärennösten levittämisestä. Marko Erola on vapaa toimittaja, kirjailija ja viestintäkouluttaja. Erola on kirjoittanut useita kirjoja, muun muassa Paras sijoitus, Kasinokeisari ja Kirottu kaivos.

Vilpitön mieli

Miten kiertotalous voi muuttaa kulutuskäyttäytymistä, energia- ja maataloutta ja rakentamista ympäristöystävällisemmäksi - ja samaan aikaan tuottaa taloudellista hyvinvointia ja lisätä tasa-arvoa? Rohkeasti tulevaisuuteen katsova pamfletti maalaa mahdollisia skenaarioita, joissa raaka-aineet, käyttötavarat ja työpaikat ottavat paikkansa hyvän kierteessä. Tekstiä rytmittävät tarinat siitä, miten vuoden 2038 suomalainen nauttii kiertotalouden hedelmistä ja muistelee 2020-luvun tuhlailua.

Maailmanloppu peruttu

Mitä tapahtui Pohjanmaata kauhun vallassa pitäneille Härmän häjyille ja Siperiaan lähetetylle Matti Unkurille? Ja kuinka pärjäsivät Boijerin seikkailijaveljekset 1800-luvun Afrikassa? Väitöskirjatutkija Tarja Lappalaisen mukaansatempaava tietokirja esittelee massoille tuntemattomaksi jääneitä suomalaisia kotimaassa ja maailmalla. Lukija pääsee mukaan esimerkiksi Titanicin kohtalokkaalle neitsytmatkalle, vierailulle Venäjän keisarilliseen hoviin sekä kullanetsintämatkalle Afrikkaan. Joukkoon mahtuu myös maineikkaitakin nimiä, kuten katsaus aatelisrouva Elisabet Järnefeltin sydänsuruihin sekä ystävyyssuhteeseen Jean Sibeliuksen kanssa. Kirjassa selviää myös Siperiaan karkotetun Matti Unkurin kohtalo sekä se, mitä lopulta tapahtui kauhistuttaville Härmän häjyille. Kiehtovat seikkailut ja tarinat maalaavat kuvaa suomalaisuudesta 1800–luvun pyörteistä aina 2010-luvulle saakka. Tarja Lappalainen on toimittaja, luennoitsija ja kirjailija, joka on käsitellyt tuotannossaan muun muassa historiallisia aiheita. Hänen teoksensa perustuvat huolelliseen taustatyöhön.

Kohtalonhetkiä ja onnenonkijoita – Suuria suomalaisia meillä ja maailmalla

Ajankohtainen historiateos sodassa kadonneista suomalaissotilaista ja ponnistuksista heidän löytämisekseen. Kannaksen suurhyökkäyksessä kesällä 1944 katosi tuhansia suomalaissotilaita. Perääntyessä kaatuneet jäivät puna-armeijan haltuun. Osa heistä päätyi joukkohautoihin, osa jäi maastoon. Kadonneiden palauttaminen Suomeen aloitettiin 1990-luvulla. Merkittävimpiä sotavainajien etsijöitä on Karjalan Valli, sota-arkeologiaan erikoistunut venäläisryhmä. Se on löytänyt 135 suomalaista sankarivainajaa, joista jo puolet on tunnistettu DNA-testein. Karjalan Vallin johtaja Vjatšeslav Skokovin ja sotahistorioitsija Mikko Porvalin teos kulkee kahdessa ajassa, jatkosodassa ja vainajien etsinnöissä.

Kentälle jääneet

Suomalaisen sotahistorian yksi koskettavimmista kipukohdista on jäänyt ilman riippumatonta selvitystä. Neuvostopartisaanien jatkosodassa suorittamissa tuhoiskuissa sai surmansa suuri joukko suomalaiskylissä asuneita siviiliuhreja, naisia, lapsia ja vanhuksia, mutta ketään ei ole rangaistu sotarikoksista. Itärajan toisella puolella partisaanit ovat sotasankareita. Aikalaistodistajien kertomukset sekä uudet arkistoista paljastuneet dokumentit osoittavat kiistattomasti, että neuvostopartisaanien joukoissa toimi myös suomalaisia. Heitä lähetettiin Suomeen myös vakoojina ja desantteina, kiinni jääneiden kohtalona oli usein kuolema. Mutta keitä nämä entistä isänmaataan vastaan sotineet suomalaiset olivat? Suomalaiset eivät jättäneet säälimättömiä tekoja myöskään rankaisematta. Partisaaneja jäljittivät metsässä liikkumaan tottuneiden suomalaissotilaiden joukossa myös kaukopartiomiehet ja Mannerheim-ristin ritarit. Tässä perusteellisessa ja kokonaisvaltaisessa teoksessa kuvatut raportit ovat jännittävyydessään ja raadollisuudessaan edelleen hätkähdyttävää luettavaa.

Partisaanisota

Eikö olisi sääli viettää ainutkertainen elämä maapallolla saamatta koskaan selville, mistä tässä kaikessa oikeastaan on kysymys? Kuinka ihmisestä tuli ihminen? Miksi kotiplaneetallamme ylipäätään on elämää? Ja miten maailmankaikkeus sai alkunsa? Kun kirjailija Bill Bryson ryhtyi selvittämään maailmankaikkeuden suuria arvoituksia, hän halusi kerrankin kuulla tieteentekijöiltä ymmärrettäviä lauseita. Kolmen vuoden ajan hän haastatteli eri tieteenalojen johtavia tutkijoita – ja pyysi heitä aina selittämään uudestaan, jos jotakin meni ensi kuulemalta yli hilseen. Uupumattoman työn tuloksena syntyi Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on nimensä veroinen, hauska ja erinomaisen helposti lähestyttävä kirja… niin, todellakin lähes kaikesta mitä ihmiskunta on avaruudesta, kotiplaneetastaan ja omasta alkuperästään saanut selville.

Lyhyt historia lähes kaikesta

Suomen viehättävin nisäkäskirja 500 miljoonaa vuotta sitten alkoi pitkä kehitysvaihe, jonka päätepiste ovat tämän päivän nisäkkäät. Oli menossa elämän vanha aika. Nisäkkäiden syntyhistoria alkaa merten syvyyksistä. Eri kehitysvaiheiden kautta kuljetaan aikaan 250 miljoonaa vuotta sitten, jolloin tapahtui ”suuri kuolema”. Monella tavalla kehittyneet eri lajit kuolivat lähes kaikki. Siitä alkoi matelijoiden valtakausi, elämän keski aika, jota kesti 200 miljoonaa vuotta. Matelijoiden loputtomat laumat kuolivat äkisti noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Tuhon seurauksena alkoi nisäkkäiden valtakausi, elämän uusi aika, joka jatkuu edelleen. Kirjassa on kaikista kolmesta elämän aikakaudesta on selkeät, mielenkiintoiset kuvat, jotka kertovat menneestä ajasta. Suomen nisäkkäät ovat meille suurelta osin hyvinkin tuttuja. Monet tarinat kertovat ketun ja jäniksen erimielisyyksistä ja karhun elämästä totta ja tarua tai suden tempauksista. Lähes kaikista eläimistä on kauniit piirrokset. Niiden rinnalla on sarjakuvia, jotka kertovat humoristisesti, mitä eläimet todella ajattelevat. Sanoiko kettu ”happamia”? Villisikaemakko toteaa personal traineristaan, että se karju on oikea emakon päiväuni. Vesipäästäinen puolestaan on huolissaan, että onko nyt se kuudes sukupuutto, josta niin paljon puhutaan, kun ei yhtään sen herkkua, sammakkoa, näy. Piisami puolestaan toteaa hauelle, että ”Ihan sama, hyvä fiilis on tärkee” ja rotta kavereilleen ”Hei kamoon, ihminen on erehtyväinen”. Taitavana pitkän linjan biologian kuvittajana tunnettu Maia Raitanen on kuvittanut oppikirjoja ja tietokirjoja vuodesta 1980. Hänen aikaisemmat teoksensa Sano muikku! Suomen viehättävin kalakirja ja Valas, valas! Suomen viehättävin valaskirja ilahduttavat lukijoita vauvasta vaariin.

Happamia, sanoi kettu (e-äänikirja)

Huippuvalmentajan raa’an rehelliset muistelmat uransa ylä- ja alamäistä. Yhdistetyn hiihdon maajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Petter Kukkonen kuvaa matkaansa kohti Pekingin olympialaisia ja yhtä elämänsä suurimmista pettymyksistä. Samalla hän muistelee koko aiempaa uraansa omaleimaisella ja rehellisellä tyylillä, joka ei säästele ketään, kaikkein vähiten häntä itseään. Kukkonen sukeltaa maajoukkueen kymmenvuotiseen kasvutarinaan, joka huipentui talviolympialaisten monenkirjavaan tunnelmaan. Menestykseen johtavien portaiden sijaan luvassa on kivikkoinen mutta elämänmakuinen taival, joka paljastaa, millaista kilpaurheilu on TV-kameroiden sammuttua. Petter Kukkonen on Jyväskylässä asuva valmentaja, kirjailija, yrittäjä ja perheenisä. Hän ehti viisitoistavuotisen valmentajauransa aikana toimia Suomen ja Viron maajoukkueiden peräsimissä. Kukkonen on urheilua sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä pohtiva realisti, joka uskoo parempaan maailmaan.

Pettymyksen anatomia

Stureplanilla viihtynyt Hans Ecker istuu Kumlassa kymmenen vuoden vankeusrangaistusta, ja häntä ollaan siirtämässä toiseen vankilaan. Eckerin riemulla ei ole rajoja, kun hänet täysin odottamatta vapautetaan vankikuljetuksesta. Mutta pian hän pelästyy, ja kunnolla pelästyykin. Sillä vanginvartijat kylmäverisesti ampunut mies on psykopaatti Christopher Silfverbielke, vanha kumppani, jonka Ecker luuli ottaneensa hengiltä toista vuotta aikaisemmin. Myös komisario Jacob Colt ja hänen uusi työtoverinsa, IT-asiantuntija Linda Schecker uskovat aluksi, että Silfverbielke on kuollut ja kuopattu, mutta pian jahti on taas täydessä käynnissä. Entistä vaarallisempana ja vastenmielisempänä.

Silfverbielke

Naapuri

Paluumuuttajassa tapaamme taas Christopher Silfverbielken, psykopaatin, jonka vaiheita seurasimme sarjan aiemmissa osissa Melkein tavallinen mies ja Naapuri. Eleltyään Floridassa väärän henkilöllisyyden turvin Silfverbielke päättää palata Tukholmaan vakaana aikomuksenaan saada psykiatrinsa Mariana Granath – jota hän rakastaa – tajuamaan oma parhaansa ja muuttamaan kanssaan Espanjaan. Lisäksi hän aikoo huolehtia äidistään, onhan tämä yksi niistä harvoista ihmisistä, joista hän on ikinä välittänyt. Pian paluumuuttonsa jälkeen Silfverbielke kuitenkin oivaltaa, etteivät hänen suunnitelmansa käy toteen – ja että se on komisario Coltin syytä. Syvällä Silfverbielken aivojen sopukoissa syntyy pirullinen suunnitelma, jonka hän päättää toteuttaa hinnalla millä hyvänsä.

Paluumuuttaja

Dramatisoitu tositarina armottomasta taistelusta Suomenlahden majakkasaarella. Heinäkuisena aamuna 1941 satakunta venäläissotilasta nousi maihin Bengtskärin saarelle räjäyttääkseen sen majakan. Suomalaisten läsnäolo uhkasi laivastotukikohtaa, jonka Neuvostoliitto oli perustanut talvisodan jälkeen Hankoon. Saaren kevyttä puolustusta oli kaikessa hiljaisuudessa saapunut vahvistamaan joukkueellinen rannikkojääkäreitä. Suomalaiset joutuivat silti puolustamaan majakkaa ylivoimaista vihollista vastaan Suomen rannikkotykistön ja Neuvostoliiton ilmavoimien moukaroidessa saarta. Menestyskirjailija Patrik Berghällin tarinallinen tietokirja saa merellisen historian heräämään jännittävästi henkiin.

Hyökkäys Bengtskäriin

Arnulf on isketty tajuttomaksi englantilaisella rannalla. Yllätyksekseen hän havahtuu luostarissa, jossa munkki Stefanus hoitaa hänen haavojaan. Arnulf ei ymmärrä, mitä hänelle on tapahtunut. Kuinka hän on päätynyt luostariin? Arnulf kantaa nyt nimeä Veulf, ja hän jatkaa matkaansa uusille ryöstöretkille viikinkijoukkonsa kanssa. Hän oppii taistelemisen ja miehuuden salat, mutta ajatuksissa kummittelevat veljen murha ja ikävä rakkaan Frejdisin luo. S. C. Pedersenin Veulf herättää viikinkiajan eloon kaikessa suurenmoisessa raakuudessaan. Tuolloin ystävyys ja sukulaisuussuhteet ratkaisivat kaiken, ja eloonjääminen edellytti vaikeita valintoja. Teos on toinen osa henkeäsalpaavassa ja kriitikoiden ylistämässä saagassa. S. C. Pedersen (synt. 1967) on tanskalainen kirjailija ja muusikko. Hän herättää henkiin viikinkiajan, mukaansatempaavassa sarjassaan, jossa fiktiiviset tapahtumat ja henkilöt perustuvat tarkkaan tutkimukseen ja historiallisiin faktoihin.

Arnulfin saaga

Veulf

Ryhänen ottaa lukijat mukaan matkalleen kansakoulunopettajasta kansainvälisesti arvostetuksi laulajaksi ja paljastaa niin voittonsa kuin vastoinkäymisensä - unohtamatta ristiriitoja ja humoristisia sattumuksia kulisseissa. Jaakko Ryhänen (s. 1946) kuuluu suomalaisten oopperalaulajien raskaimpaan sarjaan. Hän on 1970-luvun alkupuolella alkaneella urallaan laulanut oopperakirjallisuuden suuria bassorooleja maailman tärkeimmissä oopperataloissa, tehnyt kansainvälisen konserttisolistin uran ja lukuisia levytyksiä sekä pitkän uran laulupedagogina. Ryhänen on mestari paitsi laulajana myös tarinankertojana. Hän muistelee, millaista oli päästää suustaan siivetön kukko suorassa radiolähetyksessä ja tavata Milanon La Scalan pukuhuoneessa mies, joka vaati maksua yleisön bravo-huudoista. Ryhänen paljastaa, millaista oli lähteä sairaalasta esiintymään omaan juhlakonserttiin ja nousta Wienin valtionoopperan lavalle heti lähiomaisen kuoleman jälkeen. Hän avaa myös yksityiskohtaisesti, miten suuri basso rakensi tulkintansa mieliroolistaan Kuningas Filipistä Giuseppe Verdin oopperassa Don Carlos. Raiko Häyrinen on erityisesti henkilöjutuillaan ansioitunut helsinkiläinen toimittaja ja oopperaharrastaja.

Jaakko Ryhänen

Kirjan otsikko, ”Ottakaa ryssiltä aseet!” oli Fagernäsin käsky huonosti varustetuille joukoilleen, jotka suuntasivat Suomussalmelle talvisodan jouluna 1939. Tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan elämäkerran sivuilla taistelevat jääkärikenraali Uno Fagernäs ja hänen sotilaansa Lauri Törni, Mauno Koivisto, Motti-Matti ja monet muut. Tarjolla on runsaasti ainutlaatuisia sotatarinoita, valokuvia ja taistelukohtauksia. Laaja teos piirtää henkilökuvaa värikkäästä ja pelottomasta kenraalista, joka talvisodassa Suomussalmen Hulkonniemen taisteluissa mursi sotilaineen venäläisdivisioona 163. selkärangan. Raatteen tiellä Fagernäs taisteli voitokkaasti ukrainalaisdivisioona 44. vastaan. Teoillaan hän oli estämässä venäläisten voitonmarssin Ouluun. Sotatie jatkui Pitkärannan raivokkaisiin ja verisiin taisteluihin, jossa armoa ei annettu. Nuorena miehenä Fagernäs haki taistelukoulutusta Saksasta. Jääkärikoulutuksen saaneena hän palasi suoraan Suomen vapaussotaan, osallistuen komentajana moniin raivokkaisiin taisteluihin, kuten sodan alkuvaiheessa Kämärän taisteluun Kuolemajärvellä. Jatkosodassa Fagernäs taisteli Uhtualla ja Maaselän kannaksella, jossa hän johti muun muassa huimapäistä ja legendaarista Lauri Törniä ja tämän sotilaita. Kirjassa ääneen pääsevät myös lähisukulaiset: yritysjohtajana tunnettu Peter Fagernäs ja hänen poikansa Jan Fagernäs. FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut Docendolle menestyksekkäät sotakirjat: Se oli yhtä tulihelvettiä – talvi ja jatkosodan kasvot sekä Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn.

"Ottakaa ryssiltä aseet" – Kenraali Uno Fagernäsin sodat

Vangitsevan urheilijamuotokuvan uudistettu laitos! Petteri Koponen on Suomi-koriksen kiintotähti ja moninkertainen vuoden koripalloilija. Ensimmäistä kertaa syksyllä 2017 nimellä Petteri Koponen – Malmin jääräpää julkaistun urheilijamuotokuvan uudistettu laitos tuo vauhdikkaasti lukijan tietoon ”Petskun” värikkäät vaiheet Malmin palloiluhallilta Suomen mestariksi ja NBA:n kesäliigojen kautta 150 Euroliiga-ottelun veteraaniksi sekä Eurocupin, Saksan Bundesliigan ja Espanjan Copa Del Reyn mestariksi. Päivitetty teos sisältää kokonaan uutta materiaalia Koposen FC Barcelonan, Bayern Münchenin ja Reggio Emilian vuosista sekä Susijengin tiestä koronakuplan kautta syksyn 2022 EM-kisoihin. Hippo Taatila (s. 1981) on vapaa kirjoittaja ja Susijengin pitkäaikainen tiedottaja, jonka kirjallisiin pääteoksiin lukeutuvat mm. ylistetty Teflon Bible sekä mystikko G.I. Gurdjieffin elämäkerran suomennos Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa.

Petteri Koponen - Jääräpään kotiinpaluu

Trilleri vie H. C. Andersenin mukana 1830-luvun Kööpenhaminan synkälle puolelle. ”Katso, se näyttää ihan merenneidolta!” Väkijoukosta kuuluvat pienen pojan sanat saavat nuoren Mollyn astumaan lähemmäs. Häntä kohtaa kamala näky. Kanaalin törkyisestä vedestä nostettu prostituoitu on hänen sisarensa. Brutaalisti murhattua naista kauhistelevassa väkijoukossa Molly huomaa tutun nuoren miehen, runoilijaksi kutsutun Hans Christian Andersenin. Molly on useasti nähnyt tämän vierailevan sisarensa luona. Myös iltana jona sisar katosi. Todistajalausunnon perusteella Andersenista tulee murhan pääepäilty. Hänen on nopeasti otettava kohtalonsa omiin käsiinsä ja löydettävä oikea murhaaja välttääkseen pyövelin kirveen. Köyhyyden, tautien, kaaoksen ja poliittisten juonittelujen riivaamassa Kööpenhaminassa tämän murhan syy osoittautuu erityisen makaaberiksi. Kun murhaajan henkilöllisyys lopulta selviää, Andersenia kielletään rangaistuksen uhalla paljastamasta mieltä kuohuttavasta tapauksesta mitään. Kirjailija päättää kuitenkin kertoa tarinan omalla tavallaan. Hän kastaa kynänsä mustepulloon ja raapustaa otsikon Pieni merenneito, ja loppu on historiaa.

Merenneidon kuolema

Rasputin-romaanillaan Finlandia-kandidaattina olleen Juha-Pekka Koskisen kunnianhimoinen dekkariavaus. 12-osaisen Murhan vuosi -sarjan aloitus sukeltaa syvälle suku- ja lähihistoriaan.

Tammikuun pimeä syli

Koko maailmanjärjestys järkkyy, kun terroristit iskevät floridalaiselle vesilaitokselle. Pian samanlaisia hyökkäyksiä tapahtuu ympäri maailmaa, ja ihmiset sairastuvat pahoin likaantuneesta vedestä. Puhtaasta juomavedestä on yhtäkkiä puute – ja Suomi joutuu keskelle maailmanlaajuista konfliktia. Kenelle Suomen puhtaat järvet kuuluvat? Mitä terroristit oikein haluavat? Mitä tapahtuu, kun maailmasta loppuu yhtäkkiä puhdas juomavesi? Suojelupoliisin Vesa Kaitele on jälleen keskellä hurjaa tapahtumaketjua. Tämä on romaanin Elinehto ensimmäinen osa. Kun maailmalla tapahtuu Suomeen liittyvä kansainvälinen konflikti, paikalle saapuu suurella todennäköisyydellä Supon ylikomisario Vesa Kaitele. Kaiteleelta ei rohkeutta puutu – tämä mies on poliittisten rikosten keskellä kuin kala vedessä. Kirjailija Paulus Maasalo (s. 1978) on julkaissut kaksi poliittista trilleriä: Elinehto ja Roudan alla. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Vesa Kaitele

Elinehto I

Tiesitkö, että Tanskassa voi ajella pieruääniä päästelevällä koiranpieruvuoristoradalla? Tildan ja Matin kanssa pääset tutustumaan huvipuistojen kummallisuuksiin. Tule mukaan, luvassa on kieputusta ja linkousta - ehkä vähän hattaratahmaakin. Tilda ja Matti Muhosen elämään tulee säpinää, kun heidän takapihalleen rakennetaan yllättäen maailman paras huvipuisto. Kun perhe pääsee töihin huvipuistoon, lapset tutustuvat kaikkeen siihen, mitä huvipuistoihin liittyy. Miten valmistetaan hurja laite? Millaisia puistoja on maailmalla? Mistä syntyy hattara, tai miten pysyä mekaanisen härän selässä? Housuvaaran huvipuisto on ehdoton tietopaketti kaikille pienille huvipuistofaneille.

Housuvaaran huvipuisto (e-äänikirja)

Hans Ecker on Christopher Silfverbielken paras ja kenties ainoa ystävä. Hän on vastentahtoisesti ajautumassa vakavaan suhteeseen Veronican kanssa, mutta ei haluaisi luopua makeasta elämästä – samppanjasta, naisista ja kokaiinista. Johannes Kruut on rikkaan perheen poika, joka haluaa miellyttää ja pääsee armosta mukaan. Kätevää, varsinkin kun pitää maksaa isoja ravintolalaskuja. Kun tilillä olevat miljoonat, samppanja, seksi ja kokaiini eivät enää riitä, kolmikko astuu rajan yli hakiessaan jännitystä ja nautintoa. Silfverbielke ideoi ja manipuloi, ja miehet ajautuvat yhä syvemmälle rikollisuuteen, joka huipentuu murhiin. Kissa ja hiiri -leikki komisario Jacob Coltin kanssa tarjoaa Silfverbielken kaipaamat kicksit ja todistaa hänen ylivertaisuutensa.

Melkein tavallinen mies

Repomäen miehet ovat kovan paikan edessä, kun venäläisten kostoisku alkaa. Pohjoisella rintamalla eletään asemasodan aikaa talvena 1943. Eräs suomalaispartio on tehnyt onnistuneen iskun vihollisen selustaan, ja venäläiset aktivoituvat. Heidän kostonsa kohdistuu Repomäelle, luutnantti Tauno Kariojan yksikköön. Yksikössä tunnelma ei ole korkealla. Sotilaita painavat niin sodan pitkittyminen kuin sotaherrojen pröystäily. Vihollisen yllätyshyökkäys on kuitenkin oiva tapa purkaa pitkään kasautunutta kiukkua, eikä Repomäellä anneta tuumaakaan periksi. Jorma Kurvinen (1931–2002) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti “Susikoira Roi” -nuortenkirjasarjasta. Kurvinen julkaisi myös aikuisten romaaneja. Hän työskenteli toimittajana Uudessa Oulussa ja kaunokirjallisuutta julkaisevassa Nyyrikissä, mutta jäi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1978. Kurvinen sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti.

Ajalla vaaran, vaivan

Vahva, ensikäden tietoihin perustuva kuvaus Brightonia järkyttäneistä murhista ja niiden selvittämisestä. Kirjoittajina kokenut rikostutkija Graham Bartlett ja bestsellerkirjailija Peter James. 9.10.1986 yhdeksänvuotiaat brightonilaistytöt Nicola Fellows ja Karen Haddaway lähtivät ulos leikkimään. He eivät koskaan palanneet kotiin. Tyttöjen ruumiit löydettiin läheisestä metsästä. Epäilykset kohdistuivat pian irtolaiseen ja pikkurikolliseen Russell Bishopiin. Hänen ristiriitaiset kertomuksensa ja pitämätön alibinsa johtivat lopulta murhasyytteeseen. Seurannut oikeudenkäynti oli poliisin kannalta fiasko. Syyttäjän todisteet olivat hataria ja todistajat epäluotettavia. Kolmen viikon oikeuskäsittelyn päätteeksi Bishop käveli ulos vapaana miehenä. Kolme vuotta myöhemmin Graham Bartlett oli juuri aloittanut etsivänä Brightonin poliisissa, kun seitsenvuotias tyttö ilmoitettiin siepatuksi. Hänet löydettiin alastomana ja pahoinpideltynä mutta elossa. Kun Bishopin nimi nousi tapauksen tutkinnassa jälleen esiin, oli selvää, että historia oli ollut vähällä toistaa itseään. Tällä kertaa Bishop tuomittiin elinkautiseen. Metsään murhatut on todella koukuttavaa luettavaa, sillä tosielämän rikostutkinta ja oikeusdraama on kuvattu hyvin asiantuntevasti ja elävästi. Hyytävä tositarina tempaa lukijan mukaansa kuin dekkari.

Metsään murhatut

”Nuoruus menee sodan jalkojen alla. Voi meitä nuoria.” Näin kirjoitti karjalainen Katjusa Lauri-nimiselle sotilaalle jatkosodan lopulla vuonna 1944. Sotavuosien aikana Lauri oli kirjeenvaihdossa monien muidenkin ihmisten kanssa: ihastusten, kavereiden, perheenjäsenten. Terveiseni täältä jostakin on koskettava kuvaus Laurin ja muiden suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Miehet eivät kirjoittaneet vain kotiin perheilleen tai rakastetuilleen vaan myös muualla rintamalla taisteleville kavereilleen. Lisäksi sotilailla oli kirjeystäviä, tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Niiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon - nykyäänkin.

Terveiseni täältä jostakin

Johtaminen on yhä useammin muutoksen johtamista. Tärkeintä on kirkkaan suunnan näyttäminen ja ihmisten saaminen mukaan muutokseen. Matti Alahuhta suuntaa sanomansa sekä johtajille että johdettaville selkeästi ja havainnollisesti tavalla, joka puhuttelee jokaista johtamisesta kiinnostunutta lukijaa. Kirja kuvaa yrityksen kilpailukyvyn perustaa, jonka jatkuva kehittäminen mahdollistaa yrityksen vahvistumisen ja irrottautumisen kilpailijoista hyvinkin yllättävissä ja vaativissa markkinatilanteissa. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat esimerkiksi ihmisten ja vireen johtaminen, yrityskulttuurin, henkilöstön ja laadun kehittäminen sekä aikajänteen ja mittaamisen merkityksen ymmärtäminen. Alahuhta käsittelee myös johtamista liiketoiminnan kriittisissä vaiheissa kuten muutoksen käynnistämisessä, strategian saamisessa elämään, murroskohtien hyödyntämisessä ja vaikeiden tilanteiden kääntämisessä mahdollisuuksiksi. Nämä kuvaukset perustuvat Koneen johtamiseen vuosina 2005-2014, jona aikana Kone kaksinkertaisti globaalin markkinaosuutensa ja yhtiön liikevoitto kasvoi koko ajan. Alahuhta täydentää tarkasteluaan muutamalla Nokia-vuosiensa esimerkillä. Tekniikan tohtori Matti Alahuhta (s. 1952) työskenteli Koneen toimitusjohtajana vuodesta 2005 kevääseen 2014. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana DevCo Partnersissa, Outotecissä, Elinkeinoelämän keskusliitossa sekä Aalto-yliopistossa ja on hallituksen jäsen Koneessa, ABB:ssä ja Volvo AB:ssä. Ennen Konetta hän teki pitkän uran Nokian tietoliikenne- ja matkapuhelinyksiköiden johtotehtävissä. Matti Alahuhta on valittu toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi.

Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima

Vihdoinkin kuningas! Millainen mies kuningas Charles III on esiripun takana? Mitä hän ajattelee politiikasta, maailman ympäristön tilasta, miten hän haluaa uudistaa kuningashuonetta ja millaisen monarkian hän tuo tullessaan? Sadat miljoonat ihmiset seurasivat 6. toukokuuta 2023, kuinka 74-vuotias Charles III kruunattiin WestminsterAbbeyssa kuninkaaksi. Hänen tiensä valtaistuimelle on ollut poikkeuksellisen pitkä ja kuoppainen. Ankara isä halusi kasvattaa ujosta ja epävarmasta pojasta kovemman lähettämällä hänet samaan kouluun, jota oli itse käynyt. Prinssin elämä sisäoppilaitoksessa ei ollut helppoa, ja häntä kiusattiin siellä paljon. Ennen kuninkaaksi tuloaan prinssi Charles tuli tunnetuksi kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan puolestapuhujana, syrjäytyneiden nuorten tukijana sekä lukuisista muista hyväntekeväisyysprojekteistaan. Kuninkaallinen perhe kielsi Charlesilta hänen suuren rakkautensa, Camillan. Charles meni naimisiin Diana Spencerin kanssa, mutta yhteydenpito Camillaan ei katkennut missään vaiheessa. Kolmiodraaman paljastuminen ja Dianan traaginen kuolema heittivät varjon Charlesin ja koko kuninkaallisen perheen ylle pysyvästi. Charles taisteli kuitenkin itsensä takaisin parrasvaloihin, ja myös Camilla saavutti lopulta kuninkaallisen perheen ja kansan hyväksynnän. Teos seuraa Charlesin elämää lapsuudesta läpi nuoruusvuosien ja aikuisuuden aina kuninkaaksi kruunaamiseen saakka. Antonio Caprarica on useasti palkittu italialainen toimittaja ja kirjailija, jolla on 30 vuoden kokemus ulkomaan kirjeenvaihtajana. Hän oli RAI-televisioyhtiön ensimmäinen sotakirjeenvaihtaja Afganistanissa ja Irakissa ja työskenteli sittemmin Jerusalemissa, Kairossa, Moskovassa ja Lontoossa. Caprarica on kirjoittanut useita teoksia, joista bestsellereiksi ovat nousseet erityisesti asiantuntevat Isoa-Britanniaa ja brittimonarkiaa käsittelevät teokset.

Kuningas Charles III

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gibt dir Zugang zu Tausenden von Büchern direkt auf deinem Smartphone. Finde deinen nächsten Favoriten, indem du durch unsere Toplisten und Kategorien blätterst.

Liest du gern deine Bücher? Entdecke Tausende von E-Books bei BookBeat. Natürlich kannst du aus verschiedenen Genres wie Beststeller, Krimi, Romance, Sachbuch und vielen mehr wählen!

Tausende von E-Books auf deinem Handy. Stöber los und finde noch heute dein neues Lieblingsbuch!

In unserem Bücherregal - Hörbücher und Hörspiele

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet geniessen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Hier kannst du die beliebtesten Autor*innen und Bücher in der BookBeat App durchstöbern. Wir haben eine herrliche Auswahl verschiedener Autor*innen und Genres und diese Liste wird sicher dein nächstes grosses Leseerlebnis inspirieren!

{AuthorName} Bücher - BookBeat

{NarratorName} als SprecherIn - BookBeat

Bist du auf der Jagd nach neuen Lieblingssprecher*innen oder hast du schon Favoriten, denen du noch mehr zuhören möchtest? Das regeln wir für dich! Hier haben wir die beliebtesten Sprecher*innen und die von ihnen gelesenen Bücher zusammengestellt.

Suche - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch macht und gleichzeitig BookBeat hört.

Sprecher*in

Raiko Häyrinen

Leg noch heute mit BookBeat los

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Info

BookBeat

BookBeat herunterladen