"Kolmekymppisenä yritin vielä sopeutua. Piponi kiristi vasta lievästi." Kirjailija kompuroi kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kirjailija ja toimittaja Eveliina Talvitieltä on monta kertaa kysytty, miksi hän on feministi. Onko hänelle tapahtunut jotain kamalaa lapsuudessa? Vihaako hän miehiä? Tässä on Talvitien tyhjentävä vastaus, kertomus lapsuudesta 70-luvun lähiössä, tyttöjen välisestä ystävyydestä, aroista pojista, rahasta, kleptomaniasta ja Madonnasta. Talvitien matka Porista pääkaupunkiin ja maailman laidalle avautuu hämmentävinä kokemuksina mediasta, seksistä ja rakkaudesta. Mutta osaako hän sittenkään olla oikeanlainen feministi? Mikä sellainen edes on? Eveliina Talvitie on toimittaja, viestintäpäällikkö ja tietokirjailija. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa teokset Hieno vai huono - nainen jolla on maine (WSOY 2014) ja Keitäs tyttö kahvia - Naisia politiikan portailla (WSOY 2013).

Miten helvetissä minusta tuli feministi

Aloitettaisiinko vaikka siitä, että Leellä on useita mainittavia erityisvoimia? Hän on erittäin taitava maastoutuja, ja osaa hän myös olla samaan aikaan unessa ja hereillä. Siitä on koulussa korvaamatonta hyötyä. Kun Lee näyttää siltä, ettei lainkaan kuuntele, hänen tuntosarvenherkät hörhökorvansa kuulevat kaiken. Lee puhuu kivien ja voikukkien kieltä, mutta ihmisten kanssa hänellä on hieman hankalaa. Sitä paitsi toisinaan hän jää leikeistä ulkopuoliseksi ja hänet suljetaan oven taa, eikä se ole yhtään kivaa. Lee asuu kaksin isänsä kanssa, mutta joskus hän vielä saa keinussa niin kovat vauhdit, että ponkaisee yhdellä jättihypyllä äidin luo Intiaan. Lee on aika yksin, kunnes yhtenä päivänä kohtaa kiinnostavan vesilätäkköhyppijän, ja kaikki muuttuu. Ai niin, minä olen muuten Lee aloittaa sympaattisen lastenkirjasarjan, joka kertoo kahden erityislapsen elämänmullistavasta ystävyydestä. Sarjan seuraava osa ilmestyy keväällä 2024. Eveliina Talvitie on Tallinnassa asuva kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, elämäkertoja ja tietoteoksia. Ai niin, minä olen muuten Lee on hänen ensimmäinen lastenkirjansa. Jani Ikonen on palkittu kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka tunnetaan modernista ja omintakeisesta kuvitustyylistään. Tekijät ovat aiemmin tehneet yhteistyötä monivuotisessa Erilaiset-taideprojektissa, joka kertoo vammaisten lasten arjesta eri puolilla maailmaa. Ai niin, minä olen muuten Lee - kirjan on lukenut äänikirjaksi porilainen näyttelijä Henri Välikangas, joka esiintyy muun muassa drag artisti Henriettana. Ai niin, minä olen muuten Lee oli lisäksi Vuoden kauneimmat kirjat 2023 -finalisti ja se voitti arvostetun lastenkirjallisuuden Punni-palkinnon 2024.

Ai niin, minä olen muuten Lee

Kata Kärkkäisen hengästyttävä matka Katariina Souriksi. Kata hätkähdytti Playboy-kuvilla 1980-luvulla, loi seuraavalla vuosikymmenellä uran käsikirjoittajana ja kirjailijana ja 2000-luvulla kuvataiteilijana. Valovoimaisen naisen elämäkerta on Eveliina Talvitien upeasti kirjoittama syväsukellus poikkeusyksilön mielenmaisemaan ja median luomaan naiskuvaan kolmenkymmenen vuoden aikana. Luvassa on raadollisen suoraa tekstiä elämästä, joka pursuaa vaarallisia tilanteita, rakastumisia, epävakautta, neonvärejä, viiniä, shamanismia, perinnemaisemia, miehiä, glamrockia, surua, vihaa ja oivalluksia. Menneisyys kietoutuu nykyisyyteen ja uusi elämä tekee siksakia vanhan päälle.

Kata

Kaksi erilaista elämää. Kaksi suomalaista naista. Molemmista tuli isona feministi. Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie ovat kohdanneet paljon sitkeästi eläviä feminismiin liittyviä uskomuksia ja hokemia, joista useat eivät pidä paikkaansa. Toisin sanoen kyse on eräänlaisista myyteistä. Tässä kirjassa nuo myytit murretaan, kuoritaan ja pilkotaan paloiksi. Tarjolla on herkullisia väitteitä ja sitäkin herkullisempia vastaväitteitä. Tämä kirja on ajattelevien ja kysyvien ihmisten kirja kaltaisilleen: ”Kuka nyt helppoa haluaa, kun voi saada haastavaa.”

Noin 10 myyttiä feminismistä

Polttavan ajankohtainen kuvaus pakolaisuudesta ja kunniaväkivallasta. Afgaanitaustainen Azadeh kasvoi pakolaisena Iranissa. Isänsä kuoltua hän sai äidin ja sisarusten kanssa turvapaikan Suomesta, mutta tasa-arvon mallimaassa elämä muuttui entistä rajoitetummaksi. Nuori tyttö pakotettiin kihloihin serkkunsa kanssa ja häntä kohdeltiin väkivaltaisesti. Yhteiskunta ympärillä sulki silmänsä. Azadeh päätyi yrittämään itsemurhaa mutta pakeni lopulta turvakotiin. Hän aloitti uuden elämän yksin ja tyhjästä, kouluttautui ja löysi oman paikkansa. Periksiantamattoman nuoren naisen kasvutarina haastaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia, joista on vaikea puhua pelon ja ennakkoluulojen takia.

Kunniaton mutta vapaa

Marie on pakomatkalla liettualaisessa merenrantakylässä. Mikään ei ole niin kuin ennen, etenkään Marie itse. Itseään kootessaan Marie turvautuu salaperäiseen Emiliin ja harjoittelee nyrkkeilemistä. Hän haluaisi kadota, mutta muistot palaavat aina. Välttämätöntä ei voi kaihtaa loputtomiin. Eveliina Talvitien romaani on kolmiodraama, joka antaa äänen triangelin kaikille osapuolille ja tilaa mielen ristiriitaisuuksille. Se kuljettaa lukijan road tripille Baltian halki, palaa Viron itsenäistymisen vuosiin, kävelyttää pitkin Marseillen katuja ja kulkee mukana ranskalaisen rockyhtyeen kiertueella. Kun erilaiset maailmat kohtaavat, syntyy epätavallisia ratkaisuja. Talvitie purkaa herkästi ja samalla väkevän ilmaisuvoimaisesti mysteeriä, jonka taustalla olevat syyt kumpuavat syyllisyydestä, vapaudenhalusta, väkivallasta ja rakkaudesta. Kuin huomaamatta romaani peilaa myös suljetun ja avoimen yhteiskunnan välisiä eroja ja niiden vaikutusta yksilöihin. Romaani on saanut inspiraationsa tosielämän tragediasta. Vuonna 2003 ranskalainen näyttelijä Marie Trintignant menehtyi rockmuusikko Bertrand Cantatin pahoinpitelemänä. Kävin vaan uimassa, sisko hengittää tositapahtumia, osin lainaakin niistä. Tarina ja päähenkilöiden kohtalot ovat kuitenkin uusia.

Kävin vaan uimassa, sisko

Eeva juoksee aamuyöllä talvipakkasessa vain ohut yöpaita yllään, paljain jaloin. Pakenee nykyhetkeä ja menneisyyttä. Varastamisen pakkoa. Tyhjyyden pelkoa. Sadistisia satuttajia ja muita epäkelpoja tapauksia. Maailmaa, jossa itsestään hurmioitunut mies saa mellastaa mielin määrin ja talloa vähäisempiä. Eeva voisi jäädä lumeen makaamaan mutta ei jää. Kun peli käy kovaksi, tarvitaan törkeitä tekoja, joiden jäljiltä oikea ja väärä eivät enää asetu entisille paikoilleen. Uskollisuuden ja petollisuuden rajat hämärtyvät. Tavallisesta tulee pitkästyttävää ja mieli saa uudenlaisen vapauden. Kovakuorinen on tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Pikkukaupungin jo nostalgiseen kerrostalolähiöön ja pääkaupunkiin sijoittuva tarina pujottelee 1970-luvulta 2000-luvulle. Kovakuorinen on myös tarina siitä, kun saalistajasta tulee saalis. Se leikittelee mieheydellä, naiseudella ja todellisuudella. Kipeästä tulee hauskaa ja hauskasta kipeää.

Kovakuorinen

Eveliina Talvitie pohtii uutuuskirjassaan, miksi sanapari 'vanha nainen' saa monet tuohtuneena todistamaan päinvastaista? Vanheneminen on väistämätöntä. Jos se kielletään, piiloon jää paljon arvokasta, hullua ja sielukasta. Miksi siis niin harvassa ovat ne naiset, jotka ylpeästi tunnustautuvat vanhoiksi? Talvitie kohtaa uutuuskirjassaan viisikymmentävuotiaan itsensä lisäksi 11 naista, jotka ovat elämässään osanneet tanssia muidenkin rytmiin, mutta löytäneet lopulta omansa. Kokemuksistaan kertovat Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Katariina Souri, Laila Snellman, Leena Pasanen, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti, Raisa Rauhamaa ja Seela Sella. Kirjan upeat valokuvat on ottanut Jyri Pitkänen. ”Minun ikäni on julkeasti kasvava numero, joka on paljon muutakin kuin numero. Se on itkua, iloa, surua, katkeruutta, petosta, kipua, hurmiota, häpeää. Viimeksimainittua koko ajan vähemmän.”

Vanha nainen tanssii

”Sanoivat, että halusin sopimattomia. Tavallisen olisi pitänyt riittää." "Eveliina Talvitie kirjoittaa Poriin sijoittuvan sarjan. Ompelijan tapa katsoa maailmaa on Talvitielle tuttu jo lapsuudesta." -Satakunnan Kansa Helga tikkaa kotikylänsä asukkaille täkit ja ompelee vaatteet välihousuista leninkeihin ja morsiuspukuihin. Maalaistalon vintillä syntyy myös pariisilaisen haute couturen inspiroimia luomuksia, jotka herättävät jumalanuskoisissa pelkoa. Sodanjälkeinen aika avartaa työlle omistautuneen ompelijan mahdollisuuksia, mutta kaikkea ei voi saada. Helga päätyy lähipiiriä ravisuttavaan ratkaisuun. Päällimmäisenä polttelee halu kasvaa palvelijasta itselliseksi tekijäksi. Helga aloittaa uuden Ompelija-trilogian käsityöläisnaisista ja muodin voimasta. Teos on lumoava ja psykologisesti tarkka kertomus uskalluksesta, kauneuden kaipuusta ja mahdollisuuksien rajoista. ”Laatikkomainen muoto oli herättänyt muissa ensi alkuun kummeksuntaa mutta niin vain oli epäilijöiden mieli muuttunut. Ehtisikö Helga tekaista sellaisen kyläilymekon. Sen jossa on ne isot taskut. Ja ehtihän Helga. Varsinkin kun oli oppinut, että vähempikin viimeistely toisinaan piisasi. Itselleen hän oli taiteillut kyläilymekosta myös säkkimäisemmän version, joka kapeni polvia kohden kuin soutuveneen keula. Siinä oli suuren maailman tyyliä, sitä Balenciagaa.” Eveliina Talvitie on Tallinnassa asuva, palkittu kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu romaaneja, tietokirjoja ja lastenkirjallisuutta. Helga on Talvitien neljäs romaani. Ompelijan tapa katsoa maailmaa tuli hänelle tutuksi jo lapsena, kun hän seisoi ompelijaäitinsä ja -isoäitinsä sovitettavana.

Ompelija

Helga

Mustan huumorin sävyttämä romaani äidin ja tyttären välisestä tilinteosta. Milloin hän oli tajunnut, ettei osaa puhua tyttärensä kanssa? Ehkä alusta saakka. Marta oli pelottanut häntä jo lapsena. Oli ollut niin salaperäinen ja etäinen. Pieni pulleaposkinen pyhimys. Ihan kuin tyttö olisi kantanut mukanaan salaista tietoa, jota ei paljastanut äidilleen, koska tämä ei ollut sen arvoinen. Vanhaksi hipiksi tunnustautuva Sofia on viiniin menevä, pikkusikareita poltteleva kuusikymppinen. Hän ei ole osannut juurtua mihinkään, mutta on perustanut tukikohdan Ateenaan. Rähjäisen kotitalon alakerrassa toimivassa Piros-baarista on muodostunut hänen olohuoneensa, jossa hän kohtaa kaltaisiaan nykyajan hämmentämiä, ikääntyneitä vallankumouksellisia. Suomessa asuvalle Marta-tyttärelle äidin boheemi elämäntyyli näyttäytyy vastuuttomuutena ja välinpitämättömyytenä. Etäisyys äidin ja tyttären välillä on kasvanut vuosi vuodelta ja yhteys lopulta katkennut kokonaan. Sofian maailmankuva pohjaa nuorena omaksuttuihin feminismin ja vapaan rakkauden aatteisiin. Kuva kuitenkin säröilee nykyajassa. Harhailevien ajatusten, muistojen ja kaipauksen joukosta puskee esiin kitkeriä elämänviisauksia. Sofia alkaa suoltaa pieniä ilkeitä tarinoitaan ja lähettää niitä tyttärelleen. Alkaa tarinoiden vaihto, jonka edetessä äiti ja tytär saavat uuden mahdollisuuden –ennen kuin on liian myöhäistä. Eveliina Talvitie (s. 1970) on Tallinnassa asuva kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, elämäkertoja ja tietoteoksia. Pieniä ilkeitä tarinoita on hänen kolmas romaaninsa.

Pieniä ilkeitä tarinoita

Älä anna toisten päättää, mikä on sopivaa! Kuinka tehdä elämästään itsensä näköinen siitä huolimatta, että hyvämaineiselle naiselle asetetut rajat runnovat ahtaaseen muottiin? Kaksitoista tositarinaa naisista luovimassa kunnian karikkoisella rannalla. Naisilta on kautta aikojen odotettu lempeyttä, huolehtivaisuutta, tottelevaisuutta ja tunteellisuutta. Määrätietoisuus sen sijaan on tulkittu määräilynhaluksi, rohkeus suuruudenhulluudeksi, vapaudenkaipuu kevytkenkäisyydeksi ja halu menestyä itsekkyydeksi. Naisen maineeseen liittyvä moraalinen kontrolli on edelleen tiukempi kuin miehen. Nainen leimautuu yhä lutkaksi siinä, missä miestä kehutaan Don Juaniksi tai playboyksi. Kirjassa naisten arkkityypit punoutuvat todellisten naisten kokemuksiin. Lukijan rohkaisuksi tarjoutuu tarinoita muun muassa tosielämän Entisestä tytöstä, Madame Bovarysta, Kleopatrasta, Nikitasta, Blondista ja Maria Magdaleenasta. Eveliina Talvitie on toimittaja, viestintäpäällikkö ja tietokirjailija. Hän on aiemmin julkaissut naisten asemaa politiikassa ruotivan kirjan Keitäs tyttö kahvia — Naisia politiikan portailla (WSOY 2013), Matti Vanhasen mediakuvaa analysoivan teoksen Matti Vanhanen — Mies joka halusi olla asia (WSOY 2011) sekä Ilkka Kanervan sielunmaisemaa valottavan elämäkerran Moniottelija Ilkka Kanerva (WSOY 2006).

Hieno vai huono

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gibt dir Zugang zu Tausenden von Büchern direkt auf deinem Smartphone. Finde deinen nächsten Favoriten, indem du durch unsere Toplisten und Kategorien blätterst.

Liest du gern deine Bücher? Entdecke Tausende von E-Books bei BookBeat. Natürlich kannst du aus verschiedenen Genres wie Beststeller, Krimi, Romance, Sachbuch und vielen mehr wählen!

Tausende von E-Books auf deinem Handy. Stöber los und finde noch heute dein neues Lieblingsbuch!

In unserem Bücherregal - Hörbücher und Hörspiele

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet genießen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Hier kannst du die beliebtesten Autor*innen und Bücher in der BookBeat App durchstöbern. Wir haben eine herrliche Auswahl verschiedener Autor*innen und Genres und diese Liste wird sicher dein nächstes großes Leseerlebnis inspirieren!

{AuthorName} Bücher - BookBeat

{NarratorName} als SprecherIn - BookBeat

Bist du auf der Jagd nach neuen Lieblingssprecher*innen oder hast du schon Favoriten, denen du noch mehr zuhören möchtest? Das regeln wir für dich! Hier haben wir die beliebtesten Sprecher*innen und die von ihnen gelesenen Bücher zusammengestellt.

Suche - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch macht und gleichzeitig BookBeat hört.

Autor*in

Eveliina Talvitie

Leg noch heute mit BookBeat los

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Information

BookBeat

BookBeat herunterladen