Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut. He kiertävät poron etäältä. Se pysähtyy hetkeksi ja katselee heitä tuskaisin silmin, mutta laskeutuu sitten maahan ja koettaa pyöriä kutiavien jalkojensa päällä. Lainasta näyttää kuin se tanssisi yksin vääristynyttä, pelottavaa tanssia, jota se ei saa taukoamaan. Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen kolme lastaan tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Marja pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuvia yhteisestä menneisyydestään, kukin omanlaisiaan. Martti tekee kunnalla auraustöitä ja asuu yhä poikamiehenä kotikylällään, Eevalla ja Marjalla on etelässä vilkkaat elämänsä. Martti toivoisi siskojen yöpyvän hänen luonaan, kun nyt kerrankin ovat pohjoiseen asti tulleet, mutta heillä on muita suunnitelmia. Vaikka sisaruksilla on aina ollut hyvät välit, on Martti kokenut olevansa kuin ylimääräinen, jakojäännös. Lainan tarinassa Tommi Kinnunen kuljettaa lukijaansa 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. Partisaanien hyökkäys kesällä 1944 muutti Lainan elämän peruuttamattomasti. Hän on kieltäytynyt muistamasta tapahtuneita ja samalla vienyt muistamisen ja toipumisen mahdollisuuden myös lapsiltaan. ”Vain miesten sodasta saa puhua, sillä naisten sota on äänetön ja kielletty.” Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä? Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä. Tommi Kinnunen (s. 1973) on taitava ihmiskuvaaja ja yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista. Hänen edelliset romaaninsa Neljäntienristeys, Lopotti, Pintti, Ei kertonut katuvansa ja Pimeät kuut ovat olleet arvostelu- ja myyntimenestyksiä. Kinnusen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.

Kaarna

Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia Tapahtumat käynnistyvät Sveitsistä Genevenjärven rannalta, jonne eläkepäiviään viettävälle marsalkka Mannerheimille tuodaan salaperäiset muistelmat. Muistelmissa venäläinen aatelisnainen Sonja Orbeliani kertoo elämäntarinansa, joka liittyy läheisesti marsalkan nuoruus- ja miehuusvuosiin Venäjällä. Laila Hirvisaari kuvaa romaaneissaan palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, mutta myös keisarillisen Venäjän synkkiä salaisuuksia ja sodan ja vallankumouksen myrskyjä. Sonja Orbelianin tie kulkee Smolnan aatelistyttöjen koulusta keisarilliseen hoviin. Hänen elämänsä nivoutuu peruuttamattomasti keisariperheen dramaattisiin kohtaloihin ja maailmanhistorian merkittäviin käännekohtiin. Laila Hirvisaari tunnetaan intohimoisena historian tutkijana. Hänen viisiosainen Sonja-sarjansa ilmestyi alun perin vuosina 1993-1997. Sen tapahtumat sijoittuvat aikaan, jona Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään.

Sonja-sarja

Valkoakaasiat

Sadun lumousta ja joulun taikaa: 24 joulusatua, joista jokainen tuo joulun lähemmäksi. Istuukohan sinunkin pihallasi joulutonttu, juuri nyt? Mitä toivoisit, jos haltijakummi juuri nyt lentäisi luoksesi kuin tulikärpänen? Millaista olisi olla aivan pikkuruisen pieni ja päästä tontun salaiseen kotiin? Tai saada lahjaksi aivan oikea, mutta näkymätön norsu ... Joulusatuja on 24 sadun kokoelma, jossa on satu jokaiselle joulukuun päivälle jouluaattoon asti. Sadut kertoo näyttelijä Eija Ahvo.

Joulusatuja

Maailman myydyin iltasatu tainnuttaa kaikki iltakukkujat! Kani joka tahtoi nukahtaa on ruotsalaisen käyttäytymistieteilijän Carl-Johan Forssen Ehrlinin kirjoittama meditatiivinen satu, joka nukuttaa niin lapsen kuin aikuisen.

Kani joka tahtoi nukahtaa

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta. Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan. ”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!” Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa. Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Punainen muistikirja

Kelkkailu kuuluu Mimmi Lehmän ja Variksenkin talven iloihin, vaikka harvemmin sitä lehmät tai linnut harrastavat. Mutta Mimmi Lehmä ei olekaan mikään tavallinen lehmä eikä sen ystävä Varis ole tavallinen lintu. Varis kerskailee tapansa mukaan ohjaustaidoillaan - hetkeä liian aikaisin... Vauhdikas parivaljakko kutsuu kaikenikäiset mukaan talviseen seikkailuun!

Mimmi Lehmä

Lehmä kelkkamäessä

Rakkauteen suostuminen tarkoittaa menetyksen hyväksymistä. Sininen ja Punainen muistikirja sulattivat Eeva Kilven ihailijoiden sydämet ja tavoittivat aivan uusia lukijasukupolvia. Valkoisen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä viime vuosituhannen viimeisiltä kuukausilta. Väsynyt ei jaksa rukoilla. Hän on pelkkää rukousta. Eeva Kilpi on tallentanut Valkoiseen muistikirjaan niin ilontäyteiset kuin vaikeatkin hetket. Se on syvästi tuntevan runoilijan keskittynyttä pohdintaa ihmisyydestä ja ihmisen paikasta, ajan rajallisuudesta ja ikuisuudesta. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan, ja hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Valkoinen muistikirja

Mimmi Lehmän ja Variksen seikkailut ovat ilahduttaneet pieniä ja isoja lukijoita jo yli kaksi vuosikymmentä. Vihdoinkin saamme tietää, mistä kaikki oikein sai alkunsa! Pitkä talvi on ohi, ja lehmät pääsevät navetasta ulos aurinkoon. Mimmi Lehmä äkkää lehtevän pensaan täynnä herkullista syötävää... mutta mitä kummaa, sen juurella pötköttää harmaanmusta mytty. Se on lintu! Eikä mikä tahansa siivekäs vaan Varis omassa yrmeässä persoonassaan... Mimmi Lehmän ja Variksen ystävyys käynnistyy, jollei nyt aivan lentävällä lähdöllä, niin pikkuhiljaa lämmeten. Kahden erilaisen elämänasenteen törmäyksistä syntyy sitä herkullista huumoria, jota me olemme oppineet rakastamaan.

Kun Mimmi Lehmä tapasi Variksen

”Miksi sinä seisoskelet navetassa näin kauniilla säällä?” kyselee Varis ystävältään Lehmältä. Mimmi Lehmä on liukastunut uintimatkalla ja loukannut itsensä. Nyt se on kipeä, otsassa on iso kuhmu ja maha laastarin peitossa. Ystävykset keksivät hyvät lääkkeet vaivoihin, vaikka osa rohdoista katoaakin noutomatkalla salaperäisesti. Mimmi Lehmä ja Varis naurattavat uskomattomilla jutuillaan niin vanhoja tuttujaan kuin uusia ystäviään.

Lehmä saa laastarin

”Mutta joka tapauksessa elämä on fantastinen ilmiö.” Naisen päiväkirja on avoin kuvaus keski-ikäistyvän kirjailijan elämästä keväästä syksyyn, kirjoittamisesta, luovuuden ja alakulon kuluttavasta vaihtelusta. Naisen päiväkirja julkaistiin vuonna 1978. Sitä ei kirjoitettu julkaistavaksi, vaan se syntyi kirjailijan keskustelusta oman sisimpänsä kanssa, vastoinkäymisistä arjessa, työssä ja ihmissuhteissa. Ajatus henkilökohtaisen kirjoittamisen merkityksellisyydestä on päiväkirjassa keskeinen. Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville päiväkirjamerkinnöissä, jotka heijastelevat äitiyden monimutkaisuutta, rakkauden ja läheisen ihmisen kaipuuta, yksinäisyyttä. Naisen päiväkirja kysyy, mistä minuutemme muodostuu ja mikä toisten ihmisten merkitys sille on. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Naisen päiväkirja

On syksy, ja kaikki lehmät pysyvät tiiviisti navetassa. Paitsi Mimmi Lehmä, jolla on uusi harrastus: hän käy kirjastossa. Mimmi Lehmä on lumoutunut, sillä kirjoissa on aivan uskomattomia tarinoita ja kaikki maailman tieto aivan silmän ulottuvilla. Varis tuhahtelee Mimmin touhuille, mutta sitten se kiinnostuu kirjallisesta urasta... Mimmi Lehmän ja Variksen edesottamuksista syntyy herkullista huumoria, joka tavoittaa kaikenikäiset.

Mimmi Lehmä lukee

Herkkä romaani rakkaudesta ja rakkaudennälästä Eeva Kilven neljäs romaani Tamara ilmestyi 1972 ja oli aikansa kohukirja: se käsittelee seksuaalisuutta riemullisesti, avoimesti ja kauniisti. Tamaran seksuaalisesti aktiivinen päähenkilö ja eroottiset fantasiat aiheuttivat aikanaan kohua ja nostivat teoksen suomalaisten rakkausromaanien klassikoksi. Kilpi kuvaa Tamarassa aistillisuutta hienovaraisesti ja pelottomasti, mutta ensisijaisesti romaani tarkastelee rakkauden tarvetta, pyrkimystä minuuden eheytymiseen. Romaani pohtii, millaisen turvapaikan, täyttymyksen, hyväksynnän tai levon rakkaus voi tarjota. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Tamara

Eeva Kilven novellikokoelmassa hengittää Suomen ihana kesä, ja sen keskushenkilönä on keski-ikäinen, eronnut, yksinäinen nainen. Niminovellissa ”Kesä ja keski-ikäinen nainen” Id-Mari viettää kesää yksin mökillä, huonokuntoisessa talossa, jonka hän on ostanut pihapiireineen. Id-Marin luona vierailee eroprosessiaan kipuileva mies ja myöhemmin hänen nuorin nuorin poikansa. Yksinäisyydessä, luonnon helmassa Id-Mari saavuttaa jonkinlaisen seesteisyyden. "Minä haluan tietää miten ihminen voi elää yksin. Onko se kenties jopa luonnollista, perusyksinäisyys. Vai onko se luonnotonta ja tämä kärsimys luonnollista. Olenko kenties terve juuri siksi että sairastan tätä? Ja te kaikki yritätte parantaa minut siitä. Mutta minä kieltäydyn. Minulla on oikeus tähän tuskaan. Minulla on oikeus jokaiseen ihmiseen nimeltä minä. Edes tähän." Novellikokoelma ilmestyi vuonna 1970, mutta se on ajatonta, ikivihreää proosaa. Eeva Kilven (s. 1928) runsaasti käännettyyn tuotantoon kuuluu romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Kilpi on käsitelly tuotannossaan evakkoutta ja on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Kilpi on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Kesä ja keski-ikäinen nainen

Seikkailunhaluinen Mimmi Lehmä ja sen itsetietoinen ystävä Varis ryhtyvät tällä kertaa majanrakennuspuuhiin. Hännällä on tosin hieman vaikea käsitellä sahaa ja vasaraa, mutta alkaahan se sujua, kun intoa riittää. Hykerryttävän humoristinen tarina paljastaa ystävysten toisiaan täydentävät luonteenpiirteet.

Lehmä rakentaa majan

Rakastetun runoilijan esseekokoelma. Ihmisen äänessä Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville. Ihmisen ääni oli WSOY:n kirjasarja, jossa ajan maineikkaat kirjailijat kuvasivat työtään ja elämäänsä. Kilven vuonna 1976 julkaistu teos on sarjan rehellisimpiä: kirjailija kuvaa siinä masentuneisuuttaan, yksinäisyyttään ja häviämisen tunnettaan hyytävän lakonisesti. Ihmisen ääntä kirjoittaessaan Kilpi oli 48-vuotias vanha sielu. ”Tunnustuksellista tekstiä on vaikea kirjoittaa olematta avoimesti itsekeskeinen.” Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Ihmisen ääni

Hyväntuuliset lastenlorut rytmittävät päivän puuhia ja riemastuttavat vauvasta leikki-ikäiseen. Elina Pullin lempilorujen tahtiin voi pukea, kylpeä, pottailla ja vaikkapa tanssahdella. Loruihin kätkeytyy leikkejä ja vinkkejä lapsen ja vanhemman yhteisiin hellittely- ja jumppahetkiin. Ja kun on levon aika, lorut rauhoittavat uneen. Tutuiksi tulevat riimit ja rytmit tuovat iloa ja hyvää oloa arjen touhujen lomaan. Elina Pulli on kirjailija, kouluttaja, ammattikasvattaja ja lavarunoilija. Lavoilla, blogissa ja somessa hänet tunnetaan myös Pulina Ellinä. Pulli on innokas kulttuurin ja lasten liikkumisen edistäjä. Hänen lorujensa tahdissa on leikitty ja liikuttu jo yli parin vuosikymmenen ajan sekä kodeissa että päiväkodeissa.

Lempiloruja vauhtivarpaille

Pimeä talvi tuntuu pitkältä, vaikka sitä viettäisi mukavasti navetassa. Mimmi Lehmä kaipaa piristystä ja houkuttelee Variksen kaverikseen leikkimään kesää. Yhtäkkiä jääpuikko maistuukin jäätelöltä, ja ylhäällä kiipeilypuussa kelpaa muistella kesäistä veneretkeä. Eikä talvellakaan tarkemmin ajatellen ole hullumpaa. Voihan silloin tehdä lehmäenkeleitä ja varisenkeleitä - ja laskea liukumäkeä niin että lumi pölisee! Mimmi Lehmän ja Variksen seikkailuja on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle.

Mimmi Lehmä kaipaa kesää

Kaunein muisto liittyy kävelyretkeen Belaja Rozan puistossa Belaja Roza, vauras kartano Inkerinmaalla, ja suuri puutarha tulvillaan valkoisia ruusuja. Siellä aatelisperheen tytär, ruhtinatar Sonja Orbeliani elää huoletonta lapsuuttaan. Siellä vierailee myös Mihail-veljen suomalainen ystävä, vapaaherra Gustaf Mannerheim, jonka kanssa nuori Sonja tuntee ensi tapaamisesta lähtien selittämätöntä yhteyttä. Palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, sodan ja vallankumouksen myrskyjä. Laila Hirvisaaren Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia.

Sonja

Katja Ketun huikaiseva romaani kieppuu aikojen lävitse ja antautuu villille luonnolle ja perillistä ikävöivän veren kutsulle. Kirjailija saa keskenmenon ja menettää kykynsä puhua ja kirjoittaa. Paikalle lähetetään Taivaiden Tutkimustoimistosta Etsivä, mutta jokin menee pieleen, ja tuvan nurkkaan ilmestyykin Kissa, joka käy tutkimaan vintin lattialuukusta löytynyttä Isoisoäidin päiväkirjaa. Kun uusi elämä on menetetty, kääntää Kirjailija katseensa menneisyyteen ja ikiaikaisiin syntysanoihin. Niiden taitajalla, Isoisoäidillä, on suomen kielen väessä ja voimassa parantajien mahti. Voiko menneestä löytää lohdun ja tarkoituksen elämälle, kun tulevaisuutta ei ole?

Erään kissan tutkimuksia

Katja Ketun palkittu menestysromaani taikoo esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Suomen. Kätilö on tosipohjainen kertomus suomalaisnaisen ja SS-upseerin yhteentörmäyksestä Lapin sodan kynnyksellä. Se on väkevä todistus siitä mihin ihminen on valmis rakkauden tähden. Petsamo, kesäkuu 1944. Kätilöllä on punikkina lahdatun isänsä kiihkeä veri. Hän on jo lapsena rikkirevitty maho hyljäke, joka tuntee välilihojen ja karboliveden maailman. Kunnes hän törmää mieheen, saksalaisluutnanttiin kiillotetuissa SS-saappaissa. Ja mies näkee hänet, jälkeisissä pestynä, purtu napanuora hampaiden välistä roikkuen. Mies katsoo niin kuin ei kukaan ennen. Rakkaudessaan nainen on valmis seuraamaan miestä leirille, johon tämä komennetaan, kulkemaan vaikka läpi koko Jäämeren rannat. Katja Kettu (s. 1978) on laaja-alainen taiteilija. Rovaniemestä Tallinnan ja Lontoon kautta Helsinkiin päätynyt Kettu opettaa käsikirjoitusta, tekee musiikkivideoita ja työskentelee freelancerina kirjoittamisen ja elokuvan parissa.

Kätilö

Hurmaava 1930-luvun alkuun sijoittuva romaani jatkaa Kesytön saari -sarjan tunteikasta ja jännittävää tarinaa. Karunkauniin skotlantilaisen St. Kildan saaren ystävyksistä juuri Flora MacQueenin tulevaisuus on näyttänyt selkeältä ja valoisalta. Rakkaus varakkaaseen liikemieheen ja tutkimusmatkailijaan James Callaghaniin on varmalla pohjalla. Sitten äkillinen tragedia pakottaa Floran etsimään uutta suuntaa elämälleen. Nuori kaunotar päätyy karulta kotisaareltaan Pariisiin ja alkaa saavuttaa suosiota laulajana. Pian hän joutuu kuitenkin kysymään, kenen unelmaa hän oikeastaan elää – ja onko menestyksen hinta aivan liian kallis? Tapahtumien tiivistyessä ystävyys osoittaa jälleen arvonsa.

Kesytön saari

Kadotettu rakkaus

Lämminhenkisen hyvänmielen dekkarisarjan aloitus hurmaa! Eläkkeellä oleva Anki muuttaa Gotlantiin jäätyään leskeksi. Anki haluaa toteuttaa nuoruuden unelmansa ja elää lähellä hevosia: ratsastaa ja nauttia luonnosta. Mutta idylli säröilee, sillä joku harrastaa ilkivaltaa Mullvaldsin kylässä. Ja kun Ankin puutarhasta löytyy ruumis, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lyöttäytyä jo eläkkeellä olevan komisario Tryggven kanssa selvittämään, kuka asukkaita piinaa teoillaan. Silläkin uhalla ettei komisario itse ole alkuunkaan halukas yhteistyöhön. Suloiset ja tumman huumorin sävyttämät henkilöhahmot ja ihana Gotlanti ympäröivät mysteerijuonta, eikä kukaan pääse pakoon menneisyyden varjoja.

Mullvaldsin murhat

Varjo yössä

Hurmaava Mullvaldsin murhat -sarja vie nyt talvisen Gotlannin idylliin. Anki valmistautuu pojantyttärensä kanssa sukulaisten Gotlannin-vierailuun. Eläkeläispoliisi Tryggve on puolestaan keskittynyt rauhalliseen viikonloppuun rottweilerinsa Putten kanssa. Yllättäen paikalle ilmestyvät Tomas ja Nils, tuttu pariskunta Ankin ja Tryggven yhteiseltä matkalta. Tomas haluaa selvittää, mitä hänen isotädilleen tapahtui, kun tämä palasi lähetystyöstä Gotlantiin 1950-luvulla. Mitä enemmän Tomas löytää tietoja katoamisesta, sitä katalammin keinoin joku haluaa salata totuuden. Ja kun amatöörietsivä Anki toimii ensin ja ajattelee vasta sitten, tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi.

Viimeisen laulun kaiku

Kertomus lapsuudesta "Varhaisimmat muistot, ne aistimukset ja mielikuvat jotka ovat säilyneet kauimmin, läpi elämän, herättävät myös kunnioitusta. Niihin tuntuu sisältyvän jotain ratkaisevaa ja vaikkeivät ne koskaan täysin selitykään, niiden kokoonkerimisellä tuntuu olevan erityistä merkitystä vanhana." Muistelmaromaanissaan Eeva Kilpi seuraa lapsuuttaan Hiitolan Raivattalan kylässä talvisotaan saakka, jolloin hän oli 11-vuotias. Muistot ulottuvat hänen elämäänsä halkovan rajan ylikin epilogiksi 60 vuotta myöhemmin. Mennyt maailma aukeaa eläväksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, josta paikoin näkee pienimmätkin yksityiskohdat. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Rajattomuuden aika

Säätyrajat ylittävää ystävyyttä 1800-luvun Suomessa. Nuori Elin Schauman aloittaa vastahakoisesti uuden elämän Porvoossa, kun hänen isänsä nimitetään kaupungin piispaksi. Eloisaan kulttuurikaupunkiin kotiutumisessa auttavat kunnianarvoisan naapurin, runoilija Runebergin pojat sekä erityisesti yllättävä ystävyys kauppiaan tyttären Johanna Wickholmin kanssa. Elämä kuljettaa Eliniä ja Johannaa eri suuntiin. Rakkaus vie intohimoisen Elinin pois Suomesta, halki Venäjän keisarikunnan Ukrainaan ja Puolaan. Koti-ikävä rakkaaseen kotimaahan ja Porvooseen kaihertaa Elinin mieltä, kun hän etsii rooliaan upseerinrouvana ja äitinä. Voimakastahtoinen Johanna raivaa tiensä itsenäiseksi kauppiaaksi, rakkaudenkaipuunsa haudaten. Kestääkö naisten välinen ystävyys läpi vuosien ja välimatkojen silloinkin, kun elämä kääntyy päälaelleen? Koskettava historiallinen romaani pohjautuu todellisen Elin Schaumanin, Eugen Schaumanin äidin, elämään ja luo elävän kuvan 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnasta Venäjän vallan alla. Elisabet Aho on palkittu suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti aikuisille suunnatuista historiallisista romaaneista sekä lastenkirjoista. Aho on palkittu Sysmän kirjakyläpalkinnolla ja Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnolla.

Lyhyet hetket

Aikuisen parisuhteen puolesta Millainen on terve parisuhde? Mikä onnellisesti alkaneessa suhteessa menee pieleen? Miksi valitsen kumppanini väärin? Ehkä minun onkin parempi elää yksin? Etsimme kaikki parisuhteesta hyväksyntää ja turvallisuutta. Rakkaus voi kuitenkin muuttua riippuvuudeksi, etenkin jos olemme jääneet lapsuudessa vaille vanhempiemme riittävää läsnäoloa. Tule lähelle, mene pois haastaa parisuhteessa kipuilevia matkalle menneisyyteensä, tunnistamaan omat haavansa, myöntämään tunteensa ja tarpeensa sekä oivaltamaan niiden juuret. Sisällämme oleva lapsi haluaa yhä tulla kuulluksi. Tämän myöntämisestä alkaa matka kohti aikuista parisuhdetta. Teos on kauttaaltaan uudistettu laitos vuonna 1997 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

Tule lähelle, mene pois

Jari Tervon Eeva ja Aatami kuvaa Suomen kohtalonhetket sellaisina kuin emme niitä koskaan halunneet. Kesäkuussa 1944 vihollinen pommittaa Elisenvaaran asemaa ja valtaa Viipurin. Lokakuussa se miehittää Suomen. Tapahtumien kulku on paikoin niin karua, että asioista voi puhua vain tervomaisen tarkkanäköisen huumorin kautta. Lukija herää naurusta ymmärtämään, kuinka pelottavan ajankohtainen tämä epähistoriallisesti kuvattu aika on. Alun ja lopun välille mahtuu myös vakoilua ja vastavakoilua sekä konstikkaita rakkaus-, perhe- ja muita suhteita. "Kaikessa ajankohtaisuudessaan ja syvyydessään Tervon uutuus on takuulla yksi tämän syksyn vaikuttavimmista teoksista." - Keskisuomalainen

Eeva ja Aatami

Täydellinen hyvänmielen dekkari jatkaa Mullvaldsin murhat -sarjaa. Kevät herää Gotlannissa, missä Anki nauttii eläkeläiselämästä. Hän yöpyy ratsastusreissulla ystävänsä Tryggven vinkkaamassa viehättävän pikkukylän pappilassa. Kylä on Tryggvelle tuttu, hän tutki siellä 1970-luvulla ensimmäistä rikosjuttuaan. Paikkakunnalle on saapunut myös toimittaja Ninni Weström, joka muistaa hatarasti oleskelleensa siellä lapsena kirkon ylläpitämässä naisten lepo- ja turvatalossa äitinsä kanssa. Ninni haluaa tietää enemmän, mutta katoaa kesken kirjoitustyön jäljettömiin. Eläkeläisetsivät Anki ja Tryggve päätyvät visaisen mysteerin ratkojiksi. Katoaminen on vasta alkua kauheiden tapahtumien sarjassa.

Talo kallion katveessa

Karunkaunis skotlantilainen saari, vastentahtoinen morsian, kielletty romanssi. Vangitseva historiallinen kirjasarja jatkuu. Mhairi MacKinnon on vanhin yhdeksästä lapsesta, ja perheen elannon vuoksi hänen on solmittava avioliitto. Sopiva sulhanen löytyy, mutta hänen karkeutensa tulee ilmi liian myöhään. Kihlautunut Mhairi palaa vielä kesän ajaksi kotiin naapurinsa Donaldin saattelemana. Heidän välilleen kasvaa syvä, aito rakkaus, mutta Donald on jo naimisissa. Lisäksi kesällä 1930 St Kildan saarten evakuointi lähenee. Ystävykset Mhairi, Effie ja Flora vetivät yhtä köyttä jo Kesytön saari -sarjan avausosassa. Voivatko ystävät nyt auttaa Mhairia hänen kamppailussaan onnen saavuttamiseksi?

Varastetut hetket

Menestyskirjailijan rosoisen romanttinen historiallinen sarja alkaa kaukaiselta Skotlannin saarelta. Taitava kiipeilijä ja lintujen tuntija Effie Gillies asuu pienessä yhteisössä karunkauniilla St Kildan saarella ja kamppailee naisena paikastaan miesten maailmassa. Kesällä 1930 saarelaisten elämä mullistuu, kun heidät siirretään Skotlannin mantereen puolelle turvallisempiin oloihin. Effien sydän ei kuitenkaan ole turvassa. Kielletyt tunteet yli luokkarajojen heräsivät jo komean lordi Sholton vieraillessa saarella, ja yllättäen he kohtaavat uudelleen uusissa oloissa. Voiko rohkean naisen rakkaus voittaa ylivoimaisetkin esteet? Ihastuttava romaani Suon villi laulu -teoksen ystäville.

Mullvaldsin murhat -sarjan eläkeläisetsivät hurmaavat lukijat. Elokuu kukoistaa gotlantilaisessa kylässä, missä valmistellaan juhlaa: maanviljelijä Bengtin tytär Amanda menee naimisiin ja ottaa samalla kotitilan omiin käsiinsä. Tuleva aviomies Fredrik on Bengtin mieleen. Bengtin vaimolla on kuitenkin epäilyksensä. Anki ja Tryggve auttavat häissä, mutta kesken juhlan Anki näkee jotakin erittäin odottamatonta. Ja kun morsiusparin on aika esittäytyä perinteisin menoin seurakunnalle, Fredrikiä ei löydy mistään. Sitten kellarista löytyy hänen kravattinsa veren tahrimana. Seniorisalapoliisien Ankin ja Tryggven on jälleen aika tarttua traagisen arvoituksen ratkontaan.

Hääjuhlan salaisuus

Kiehtova kurkistus eläinlääkärin elämään Pohjois-Lapissa. Rakkaus eläimiin ja mummolan navetassa vietetyt kesät ovat johdattaneet Venlan eläinlääkärin ammattiin. Vakituinen työpaikka löytyy Inarista, jossa pohjoinen elämäntyyli poroerotuksineen ja moottorikelkkoineen vievät tulokkaan mennessään. Vaikka paikallinen yhteisö on avosylin vastassa, eläinlääkärintyön haasteet ja oman elämän käännekohdat pistävät koville. Mistä etsiä voimaa ja mielenrauhaa, kun uupumus ja riittämättömyyden tunne painavat harteita? Kirja kuljettaa lukijan läpi Lapin vuodenaikojen ja lumoavan luonnon. Venla Jyrkisen kirja Kumppanina koira valloitti lukijoiden sydämet ja nyt lämminhenkinen tarinointi jatkuu.

Eläinlääkärinä revontulten mailla

Mimmi Lehmä lähtee Liisan kanssa kaupunkiin uimahalliin. Siellä voi suorittaa uimamerkin ja liukua putkessa alas. Variksen mielestä Mimmi on järjiltään. Eiväthän lehmät ui tai laske putkessa. Nehän voivat jäädä jumiin! Ja kaiken lisäksi ne kastuvat... Valloittava tarina omalaatuisista ystävyksistä hurmaa isot ja pienet kuuntelijat!

Mimmi Lehmä uimahallissa

Varis on vähän kärttyisä, koska sen pesässä on talvella niin kylmää ja pimeää. Se lennähtää Mimmi Lehmän luo lämpimään ja valoisaan navettaan ja saa kuulla, että seuraavana päivänä on jouluaatto. Varikselle tulee kiire paketoida iso läjä lahjoja - itselleen. ”En minä muuten saa yhtään pakettia”, se selittää. Mimmi Lehmä on kuitenkin kanojen avustuksella valmistellut Varikselle ihanan joululahjan, joka tuo valoa ja lämpöä sen kotipesään. Rakastetun Mimmi Lehmä -sarjan joulutarina kertoo antamisen ilosta.

Mimmi Lehmän ja Variksen joulu

Kuka nyt jaksaisi jatkuvasti seistä möllöttää laitumella? Ei Mimmi Lehmä ainakaan! Se haluaa leikkiä niin kuin lapset. Se haluaa keinua! Mimmi pyöräilee metsään ystävänsä Variksen luo. Ehkä Varis voisi auttaa keinumisessa. Kuten arvata saattaa, Variksella on omat epäilyksensä, mutta Mimmi ei ole tottunut luovuttamaan. Hupsunrohkea Mimmi Lehmä ja sen siivekäs ystävä ovat valloittaneet niin lasten kuin aikuisten sydämet.

Lehmä, joka tahtoi keinua

Täydellinen hyvänmielendekkari kietoo lukijan syksyisen Gotlannin tummiin salaisuuksiin. Marraskuu on saapunut gotlantilaiseen Mullvaldsin pitäjään, missä valmistellaan syksyn kohokohtaa, tryffelifestivaalia. Eläkepäiviään viettävä Anki osallistuu ystävineen tryffelisafarille, jonka lopuksi nautitaan kuuden ruokalajin illallinen pitäjän ravintolassa. Mutta ihanan aterian päätteeksi yksi vieraista kaatuu kuolleena maahan. Paikallinen ex-poliisi Tryggve on vakuuttunut siitä, ettei kuolema ollut luonnollinen. Niinpä Anki ja Tryggve joutuvat jälleen keskelle murhamysteeriä, eikä värikkäiden lehtien kirjoma syksy pääty ilman lisäuhreja tai kyyneleitä.

Haudataan menneet

Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Päiväkirja täyttyy vanhenemisen ja yksinäisyyden riipaisuista mutta myös kiitollisuuden tunteista ja ilon läikähdyksistä. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun. Kuolinsiivous - vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri - on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.

Kuolinsiivous

Villinä leimuava rakkaustarina Häikäisevä tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista. "Joskus en muista äidistäni Rosesta muuta, kuin että hän oli villi. Sellainen villi sielu, jonka ei tarvitse tehdä suuria asioita tai suorittaa karmeita seikkailuja ollakseen uskottava siinä mitä on: vapaana virtaava henki." Suomalainen Ettu herää reservaatista Minnesotasta ja huomaa, että rakas Rose on poissa. Poliisiasemalla selviää että Etulta on kadoksissa 35 vuotta. Hän muistaa vain ajan, jolloin Rose oli hänen vierellään. Mihin seudun intiaanitytöt katoavat, ja miksei tapauksia selvitetä? Rosen ja Etun tytär Lempi on puoliksi ojibwa-intiaani ja puoliksi suomalainen. Lempi ei tiedä miten päin elää, sillä hän on reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani. Lempi kokoaa omaa elämäänsä äidin lähellä olemisen muistosta, elämänkokemustensa sirpaleista ja kaukaisista sukujuuristaan Suomessa. Isovanhemmissaan, Etun isässä ja äidissä, Lempi kokee häivähdyksen tuota nostalgista maata, jota hän todellisuudessa ei ole itse koskaan nähnyt. Ennen Rose on poissa -romaania Katja Kettu on kirjoittanut mm. tietokirjan suomensukuisista intiaaneista, fintiaaneista. Hän on myös toimittanut antologian, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa seksuaalista vallankäyttöä. Näistä aihepiireistä kasvaa suuri tarina, joka on toiveikkaampi kuin todellisuus. Katja Kettu tunnetaan voimakkaista, kieleltään täysin omaleimaisista teoksistaan. Hänen läpimurtoteoksensa Kätilö (2011) sai Runeberg- ja Kalevi Jäntin palkinnon, ja on yhä monille vuosikymmenen voimakkain kaunokirjallinen elämys. Ketun viimeisimmät teokset ovat romaani Yöperhonen (2015) ja yhdessä Meeri Koutaniemen ja Maaria Seppälän kanssa tehty tietokirja Fintiaanien mailla (2016).

Rose on poissa

Ulpu Iivari kertoo demaripoliitikon rakettimaisesta noususta yhteiskunnan ja talouselämän eliittiin, mutta myös uran tuhoutumisesta ja vaikeuksien selättämisestä. Ulf Sundqvistin nimi tuo yhä monen mieleen 1990-luvun pankkikriisin ja laman. Ystävien, työtoverien ja poliittisten vastustajien haastattelut avaavat oven suomalaisen politiikan kamareihin ja saavat myös pohtimaan 2000-luvun talouskriisiä.

Lähikuvassa-sarja

Lähikuvassa Ulf Sundqvist

Voiko lehmä kiivetä puuhun? Voiko lehmä matkia käärmettä tai jänistä? Kyllä voi, kun kyseessä on Mimmi Lehmä! Mimmi ei suostu kököttämään navetassa, vaan ottaa ilon irti elämästä. Herkuille perso Varis puolestaan joutuu pizzaa ja viinereitä tavoitellessaan viettämään yön kanalassa ja opettelemaan kuinka pudotaan puusta. Suositun sarjan seitsemäs kirja on tuhti lukupaketti: Kymmenestä lystikkäästä tarinasta on Mimmi Lehmän ja Variksen ystäville iloa pitkäksi aikaa.

Mimmi Lehmä kiipeää puuhun

Mimmi Lehmä aikoo selvitä kevätsiivouksesta pienellä vaivalla, kunnes navettaan lentää sen ystävä Varis, joka tapansa mukaan arvostelee Mimmin aikaansaannoksia. Siitäpä alkaakin aikamoinen mylläkkä, mutta mahtaako navetta tulla sen siistimmäksi... Hyväntahtoisen Mimmi Lehmän ja vastahankaisen Variksen seikkailut näyttävät, että erilaisuus ei ole este ystävyydelle.

Lehmä siivoaa kotinsa

Ilman valoa ja lämpöä ei Suomen talvesta selviä. Niinpä lämmitetään kaakeliuuneja, pöydälle nostetaan öljylamppu ja pimeään lähdetään myrskylyhtyä kantaen. Samaan tapaan idealistin rinnassa palava liekki sytyttää innostuksen, jonka roihu leviää laajalle suurten kansanliikkeiden aikana 1800-luvun lopulla. Ulla-Lena Lundbergin romaanin keskiössä on Finnsinkansanopisto, jonka perustaminen on jo itsessään suuri voitto. Opistosta tulee innostavien keskustelujen näyttämö. Venäläistämiskaudella kiistaa käydään aktivismin ja lainkuuliaisuuden suhteesta. Kansanopisto on epäpoliittinen, se on tarkoitettu sivistyksen tyyssijaksi, mutta... Lundberg ei olisi Lundberg, ellei hän lähestyisi tapahtumia päähenkilöidensä kautta. Hän kuvaa kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan - Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle - lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Yksittäisen ihmisen elämä, epäilykset, arjen loputon raadanta ja etenkin kaikkinielevä, kuluttava rakkaus työntävät Suomen kohtalon toisinaan pitkäksikin ajaksi taka-alalle. Ulla-Lena Lundberg (s. 1947) on syntynyt Kökarissa ja asuu Porvoossa. Moninkertaisesti palkittu kirjailija on julkaissut romaaneja, runoja, matkakertomuksia ja raportteja. Finlandia-palkinnon hän voitti menestysromaanillaan Jää (Is, S&S, 2012, suom. Leena Vallisaari). Vuonna 1993 hänet nimitettiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi.

Liekinkantajat

"Mimmi, sinä olet lehmä", yrittää Varis muistuttaa, kun Mimmi Lehmä lähtee kiipeämään vesiliukumäkeen. Mimmi jättää moiset huomiot omaan arvoonsa, onhan se tehnyt paljon muutakin mitä jokalehmä ei tekisi. Sopivaisuussäännöistä Mimmi ei piittaa, mutta pieni varovaisuus olisi ehkä joskus paikallaan... Mainiot ystävykset Mimmi Lehmä ja Varis selvittelevät jälleen mahdollisen ja mahdottoman rajoja hauskassa tarinassa kesäisellä uimarannalla.

Lehmä liukumäessä

Laila Hirvisaaren Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia. Sonja Orbeliani on jälleen rakastamassaan Pietarissa keisarinna Aleksandran hovinaisena. Venäjän sota Japania vastaan alkaa ja kaikki muuttuu. Siellä taistelee myös mies, josta on tullut Sonjalle hyvin tärkeä. Kaiken tutun ja turvallisen murentuessa Sonjasta tulee se joka jaksaa rohkaista ja auttaa muita. Oman sydämensä salaisuuden hän joutuu kuitenkin kätkemään myös rakkaimmiltaan.

Myrskypilvet

- Koukku? ihmetteli Mimmi. - Ei se ole mikään koukku. Se on piikki. Varis pyöritteli silmiään. Sen oli pakko käydä istumaan. - Mutta tuohan in naula! Se sanoi. - Niin, kuka sitä nyt koukkua käyttäisi, sanoi Mimmi. - Sehän on iham kamalaa. Kalat voivat jäädä siihen kiinni. Jos ruokaa panee koukkuun, niin kalat voivat nielaista koukun. Sehän on suorastaan hengenvaarallista kaloille. Niinpä niin. Käsissäsi on kaksitoista riemukasta kertomusta Mimmi Lehmästä ja sen ystävästä Variksesta. Kalaretken tapahtumien lisäksi voit esimerkiksi seurata, miten Mimmi opettelee ajamaan pyörällä, käy uimahallissa suorittamassa uimamerkin, hankkii kirjastokortin ja tanssii balettia.

Mimmi Lehmä ja Varis

77-vuotias Judith Potts asuu Marlowin kylässä Thamesjoen varrella rapistuneessa kartanossaan. Judith tekee työkseen ristisanatehtäviä ja nauttii rauhallisesta elämästään: hän käy iltauinneilla joessa ja siemailee viskiä iltaisin. Judith asuu yksin, kukaan ei ole nalkuttamassa tai komentelemassa. Eräänä iltana jokiuinnillaan Judith todistaa naapurinsa murhaa. Koska poliisi ei häntä usko, Judith ottaa kahden tuttavansa kanssa tutkimukset omiin käsiinsä. Pian ilmaantuu toinen ruumis. Kyse näyttää olevan sarjamurhaajasta. Mitä enemmän kolmikko tarttuu johtolanganpätkiin, sitä syvemmälle he kietoutuvat vaaralliseen vyyhtiin. Robert Thorogoodin dekkarisarjan ensimmäinen osa on hyväntuulinen ja humoristinen murhamysteeri, joka koukuttaa lukijan välittömästi.

Thamesjoen murhat

Uusi teos Eeva Kilveltä! Rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 20 vuoden ajalta. Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi. Pojantytär antaa jouluna 1999 mummolle sinisen muistikirjan, jonka hän on itse sitonut. Eeva kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan, päiväkirjamerkintöjä, aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista. Eeva Kilven (s. 1928) kirjoja rakastetaan ja luetaan yhä uudelleen. Kilpi kirjoittaa avoimesti inhimillisistä ja koskettavista aiheista ja hän on tunnettu myös luonnon ja eläinten väsymättömänä puolustajana. Myös Kilven edellinen teos Kuolinsiivous (2012) on koottu omakohtaisista päiväkirjamerkinnöistä usean vuoden ajalta.

Sininen muistikirja

Mikä ihana kesäpäivän rauha - järvi on peilityyni, isäntä istuu ongella ja lehmät torkkuvat laitumella. Kaikki muut paitsi Mimmi, jolla on paljon parempaa tekemistä kuin vain märehtiä ja möllöttää. Mimmin vesileikit eivät jaksa innostaa paikalle pyrähtävää Varista, se kaipaa vauhtia ja jännitystä! Varis saa loistoidean, jonka toteuttamiseen tarvitaan nerokas keksijä, pyörän sisäkumi ja vähän rakennuspuuta... Mimmi Lehmän ja Variksen kesäiset puuhat saavat hymyn huulille.

Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

Sonja Orbeliani elää suurten muutosten aikaa. Hän kuuluu edelleen keisariperheen lähipiiriin, mutta hänen tehtävänsä ovat jo toisaalla. Sisarensa jälkiä seuraten hän on ryhtynyt hoitamaan Pietarin heitteille jätettyjä katulapsia. Toisenlainen maailma avautuu taiteilijapiirien salongeissa, joissa Sonja saa uusia ystäviä. Käännekohdaksi Sonjan elämässä muodostuu muutto lapsuuden maisemaan, kauniiseen Murattikartanoon. Tuuhean metsän kätkössä kartanon läheisyydessä on vuosi uinunut hylätty talo. Kun Sonja eräänä päivänä astuu sen ovesta sisään, hän astuu elämänsä ratkaisevimman askeleen...

Satakielimetsä

Timo Tuovinen Suomalainen työväenlaulu: kisällilaulajien aikakausi Timo ”Tipi” Tuovisen kirja kertoo kisälli- ja kuplettilaulujen historiasta. Vuonna 2016 Tuovinen käynnisti sotienjälkeisten kisällilaulujen keruun. Keräyksessä saatiin taltioitua lähes viisituhatta laulua ja runsaasti uutta taustatietoa. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Kisällilaulu oli aikanaan merkittävimpiä nuorisomusiikin lajeja, mutta se on aiemmin jäänyt tutkimatta ja esittelemättä. Tässä kirjassa kerrotaan kisällilaulun satavuotinen tarina. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Teos sisältää runsaasti nuotteja ja sanoituksia, jotka on koottu Tuovisen käynnistämän kisällilaulujen keräyksen sadosta. Tipi Tuovinen käyttää ammattinimikettä ”musiikin sekakäyttäjä”. 45 vuotta kestänyt työura pitää sisällään soittamista, sovittamista, säveltämistä, äänittämistä, miksaamista, alan opetustoimintaa ja ennen kaikkea musiikin tuotantoa äänilevyille ja elokuviin. Äänikirjan lukijana Eija Ahvo ja muusikkoina Veera Railio ja Merja Ikkelä.

Suomalainen työväenlaulu

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gibt dir Zugang zu Tausenden von Büchern direkt auf deinem Smartphone. Finde deinen nächsten Favoriten, indem du durch unsere Toplisten und Kategorien blätterst.

Liest du gern deine Bücher? Entdecke Tausende von E-Books bei BookBeat. Natürlich kannst du aus verschiedenen Genres wie Beststeller, Krimi, Romance, Sachbuch und vielen mehr wählen!

Tausende von E-Books auf deinem Handy. Stöber los und finde noch heute dein neues Lieblingsbuch!

In unserem Bücherregal - Hörbücher und Hörspiele

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet genießen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Hier kannst du die beliebtesten Autor*innen und Bücher in der BookBeat App durchstöbern. Wir haben eine herrliche Auswahl verschiedener Autor*innen und Genres und diese Liste wird sicher dein nächstes großes Leseerlebnis inspirieren!

{AuthorName} Bücher - BookBeat

{NarratorName} als SprecherIn - BookBeat

Bist du auf der Jagd nach neuen Lieblingssprecher*innen oder hast du schon Favoriten, denen du noch mehr zuhören möchtest? Das regeln wir für dich! Hier haben wir die beliebtesten Sprecher*innen und die von ihnen gelesenen Bücher zusammengestellt.

Suche - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch macht und gleichzeitig BookBeat hört.

Sprecher*in

Eija Ahvo

Leg noch heute mit BookBeat los

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Information

BookBeat

BookBeat herunterladen