Kanadalaisprofessori Jordan B. Peterson nousi nopeasti kansainväliseksi kuuluisuudeksi ja kiistanaiheeksi. Petersoniin alettiin ottaa Suomessakin voimakkaasti kantaa. Suhtautuminen häneen on kertonut paljon myös ideologisista jakolinjoista. Harva kommentaattori on pysynyt kylmänä. Monille Peterson on vaarallisten ideologioiden merkittävä kriitikko. Monien mielestä hän on itse vaarallinen ideologi tai sitten pelkkä latteuksien ja puolitotuuksien julistaja. Myös keskustelu Petersonista on vilissyt latteuksia ja puolitotuuksia. Miksi Petersonia on kannatettu ja vastustettu niin kiihkeästi? Tutkija, teol. tri Matti Kankaanniemi ruotii aihetta älyllisen individualismin hengessä.

Ilmiö Jordan B. Peterson

Ministeri Jaakko Iloniemi on vaikuttanut Suomen ulkopolitiikkaan kahdeksalla vuosikymmenellä. 90-vuotiaan Jaakko Iloniemen ulkopoliittinen elämäkerta on aikamatka lähihistoriaamme. Hän on ollut presidenttien harmaa eminenssi. Kekkosen, Koiviston ja Ahtisaaren kausilla hän oli mukana määrittelemässä ulkopolitiikan suuntaa. Iloniemi on ollut perustamassa Paasikivi-Seuraa, Atlantti-seuraa ja Ulkopoliittista instituuttia. Hän oli keskeisessä roolissa Etykin Helsingin-huippukokouksen valmisteluissa 1975. Iloniemi päätti diplomaatin uransa Yhdysvaltain-suurlähettiläänä 1983 ja siirtyi talouselämän palvelukseen. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana Iloniemellä oli keskeinen rooli Suomen EU-jäsenyyden toteutumisessa. Vakaasta ja rauhallisesta tyylistään tunnettu Iloniemi on reaalipoliitikkona ajanut kärsivällisesti Suomen sitoutumista läntisiin rakenteisiin – myös Natoon. Hän on edelleen aktiivinen vaikuttaja: kansainvälisen politiikan asiantuntija, kommentaattori, keskustelija ja analyytikko. Ahtisaari on todennut seuraavasti: ”Jaakko Iloniemi on realistinen analyytikko, yksi keskeisimpiä ihmisiä elämässäni.” Kirjan kirjoittaja, suurlähettiläs ja tietokirjailija Hannu Himanen on tehnyt pitkän uran ulkoministeriössä. Hän osallistuu aktiivisesti ulkopolitiikkaa ja Venäjää koskevaan keskusteluun. Kirjan keskeistä aineistoa ovat Jaakko Iloniemen laajat haastattelut ja hänen ainutlaatuinen yksityinen arkistonsa.

Iloniemi – Eminenssi

Tuntuuko teistäkin siltä, ettei poliittisessa keskustelussa enää ole mitään tolkkua? Ennen vanhaan politiikan selvät ääripäät olivat kommunistit ja porvarit, mutta nyt ääripäitä näyttää olevan vähän joka ilmansuunnassa. Entisen jakolinjan tilalle on tullut uusia ulottuvuuksia, identiteettipolitiikkaa. Syvin kuilu kulkee nyt kansallismielisten konservatiivien ja liberaalien globalistien välissä. Tämä uusjako on hyödyttänyt puoluepolitiikassa erityisesti perussuomalaisia ja vihreitä. Niin sanotut vanhat puolueet ovat kärsineet. Myös suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, uskontoon, ihonväriin, ruokaan, kieleen ja jopa kasvomaskien käyttöön jakaa suomalaisia eri leireihin. Meillä tilanne ei tosin ole yhtä kärjistynyt kuin USA:ssa ja muualla anglosaksisessa maailmassa, mutta perässä tullaan. Kun uusia identiteettejä nousee keskusteluun, sosiaalisen median asennepoliisit kyttäävät, ettei kukaan puhu väärin. Löysistä puheista saa otsaansa helposti joko fasistin tai kommunistin leiman. Hätääntyneet konservatiivit kysyvät, että eikö mitään enää saa sanoa? Voiko keskustelusta kieltäytyä julistautumalla tolkun ihmiseksi? Matti Virtanen on seurannut toimittajana politiikkaa 1980-luvulta lähtien. Hän päätti selvittää mistä on kysymys - missä ovat nyky-Suomen ääripäät? Virtanen etsii kirjassa myös itseään ja kysyy, voiko omaa identiteettiään muuttaa? Vapaa toimittaja, FK Matti Virtanen (s. 1955) on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämä-lehdessä.

Ääripäät

Kymmenen miljoonaa kirjaa myyneen Norjan dekkarikuninkaan armottoman jännittävä taidonnäyte. Ove Bakkerud aikoo viettää vielä yhden viikonlopun mökillään Stavernin rannikolla ennen kuin laittaa paikat talvikuntoon. Mutta mökki onkin sekaisin murtovarkaiden jäljiltä. Sitten naapurimökistä löytyy silvottu ruumis. Rikoskomisario William Wisting on todistanut monenlaisia kauheuksia, muttei vielä koskaan mitään tällaista. Kun Wistingin tytär Line asettuu asumaan vuononsuulla sijaitsevaan mökkiin, julmuudet tulevat liian lähelle. Poliisitutkinta kiihtyy ja pelko kiristyy äärimmilleen, sillä luodoilta löytyy lisää ruumiita. Ja taivaalta alkaa putoilla kuolleita lintuja…

Wisting

Suljettu talveksi

Yli 10 miljoonaa myyneen dekkarikuninkaan Wisting-jännäri salpaa hengityksen. Nettikeskusteluryhmän vetäjä ottaa yhteyttä poliisi William Wistingiin. Ryhmä on päättänyt selvittää ratkaisemattoman murhan, australialaisen reppureissaajan Ruby Thompsonin kuoleman Espanjassa. Yksi kansainvälisen ryhmän aktiivisimmista jäsenistä, norjalainen Astria, on vihjannut päässeensä lähelle ratkaisua. Kun Astria on ollut paljastamassa tietojaan, hän on kadonnut linjoilta. Kukaan ei ole kuullut hänestä sen jälkeen. Samaan aikaan tien varrella seisoo hylätty auto, joka katoaa hiljalleen lumipeitteen alle. Mitä salaisuuksia autoon on kätketty? Wisting on pian sotkeutunut kammottavaan rikosten verkkoon.

Lumen peittämä

Bellingcatin perustajan Elliot Higginsin kirja kertoo kuinka itseoppineiden ja vapaaehtoisten digietsivien ryhmä oppi paljastamaan sotarikoksia ja salamurhia - jopa ennen valtiollisia tiedustelupalveluja. Kansalaisjournalisti Eliot Higginsin perustama Bellingcat on usein esillä mediassa. Se selvitti kaksoisagentti Sergei Skripalin todennäköiset myrkyttäjät, venäläisupseerien ryhmän. Bellingcat on jäljittänyt Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin käyttämät kemialliset aseet ja ohjuksen, joka pudotti MH-17-lentokoneen Ukrainassa. Joulukuussa 2020 ryhmä selvitti Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayritystä, ja tammikuussa 2021 ryhmä osallistui Yhdysvaltojen Capitolin mellakoitsijoiden tunnistamiseen. Bellingcat ei ole valtiollinen tiedustelupalvelu tai suuren mediatalon tutkivan journalismin yksikkö. Se on tutkijoiden ja kansalaisjournalistien kansainvälinen verkosto, jonka toiminta perustuu avointen lähteiden tietoihin, tietotekniikkaan, uteliaisuuteen ja loputtomaan kärsivällisyyteen. Se määrittelee uusiksi tavat tulkita uutisia, politiikkaa ja digitaalista tulevaisuutta. Kirja kertoo Eliot Higginsin tarinan yliopistopudokkaasta aivan uudenlaisen tiedonkeruun ja analysoinnin verkoston vetäjäksi. Higgins esittelee Bellingcatin historian, toimintatavat ja -periaatteet. Kirjassa on ryhmän suomalaisjäsenen Veli-Pekka Kivimäen esipuhe suomalaisille lukijoille. Eliot Higgins (s. 1979) opettaa avointen lähteiden tiedustelua (OSINT) Atlantic Councilissa, joka on Yhdysvaltojen johtava geopoliittisen strategian ajatushautomo. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Lontoon King's Collegen sotatieteiden osastolla ja Kalifornian yliopiston Berkeleyn ihmisoikeuskeskuksessa. Hän istuu myös Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen teknisessä neuvottelukunnassa.

Me olemme Bellingcat

Rehellinen legendan muotokuva 78 vuotta, 56 vuotta uraa viihdetaiteilijana, 102 listahittiä ja 157 luotsattua artistia. Musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen on viihteen uranuurtaja ja elävä legenda. Mutta minkälainen ihminen Danny on kulissien takana? Kirja piirtää uuden kuvan Dannystä, myös julkisuudelta piilossa pysyneistä piirteistä, vaiheista ja puolista. Tuntematon Danny on kertomus suvun perinnöstä, uran nousuista ja taantumista, rakkaudesta ja ristiriidoista, ystävyydestä, elämän tarkoituksen etsimisestä ja maaliviivan lähestymisestä. Kirjassa puhuvat sekä Danny että häntä lähellä olevat ihmiset. He kertovat minkälainen ystävä, puoliso, kollega, rakastettu, isä, työnantaja ja yhteistyökumppani Danny on ollut.

Tuntematon Danny

Suomessa syyttömänä tuomitaan vuosittain viitisensataa henkilöä. Valtiokonttorin maksamalla koppikorvauksella ei saa takaisin menetettyjä vuosa, ja ihmisten mielissä tuomio voi jäädä voimaan ikuisesti. Syyttömänä tuomitut pureutuu virheellisiksi osoittautuneisiin tuomioihin. Kirja käsitellee myös sitä, miten oikeuskäytännöt ovat muuttuneet: kuolemantuomion on saattanut saada aikoinaan esimerkiksi uskottomuudesta, homoseksuaalisuudesta ja noituudesta.

Tutkinnassa rikos

Syyttömänä tuomitut

Kaspar Colling Nielsenin menestysromaanissa 475-vuotias tanskalainen mies kertoo elämäntarinaansa 350-vuotiaalle koiralleen. Molemmat ovat saaneet kantasoluterapian avulla itselleen ikuisen nuoruuden. Mies pohtii 350 vuotta aikaisemmin Tanskaa ravistelleen verisen sisällissodan syitä sekä muistelee omia sotarikoksiaan ja erityisesti suurta rakkauttaan, sissitaistelija Leonoraa. Hänen nykyelämänsä täyttävät pienen ystäväpiirin järjestämät orgiat, tarinointi ja menneiden muistelu. Muistelun lomassa kertoja pudottelee herkkiä tarinoita elämänsä varrella kohtaamistaan ihmisistä, paikoista ja tapahtumista, jotka nivoutuvat herkullisesti romaanin päätarinaan. Tanskan sisällissota 2018-2024 on tulevaisuuden kaapuun naamioitunut nerokas kuvaus nykyajasta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanteen murenemisesta. Se on monisäikeinen ja syvällinen tarina ja samaan aikaan hirtehisen hauska, absurdin humoristinen ja täysin ennalta-arvaamaton kaleidoskooppinen lukuromaani. KASPAR COLLING NIELSEN (s. 1974) on moninkertaisesti palkittu tanskalainen kirjailija. Hurmioituneen vastaanoton saanut Tanskan sisällissota nosti miehen eurooppalaisen nykykirjallisuuden kärkinimeksi ja tarinankertojien parhaimmistoon. Kirjoittamisen ohella Colling Nielsen työskentelee lehtorina Copenhagen Business Schoolissa sekä käsikirjoittaa elokuvia ja televisio-ohjelmia.

Tanskan sisällissota 2018–24

Jännittävä sotaromaani perustuu aitoon kaukopartioraporttiin. Elokuun 20. päivänä 1942 ylikersantti Kaino Rastaan johtama kuuden miehen kaukopartio ylittää omat taistelulinjat Verhotinsuon pohjoispuolelta ja lähtee vaaralliselle tiedusteluretkelle vihollisen selustaan. Yllättäen partion ainoa Kyynel-radio mykistyy ja miehet ovat oman neuvokkuutensa ja nopeutensa varassa. Kun vihollinen lähtee takaa-ajoon, yksi kaukopartiomies tekee kokemattomuuttaan pahan virheen. Koituuko virhe partion kohtaloksi?

Kaukopartio Rastas

Suomen arvostetuimpiin valmentajiin kuuluvan Erkka Westerlundin esikoisteos. Erkka Westerlund on työskennellyt vuosikymmeniä huippu-urheilijoiden ja -joukkueiden kanssa. Hän on valmennusuransa aikana nähnyt, että huippu-urheilun ja työelämän vaatimukset ihmiselle ovat hyvin samankaltaiset. Ihminen itsessään on suuri voimavara urheilussa, työelämässä sekä yhteiskunnassa. Urheilun viihdearvo, business ja media ovat luoneet urheilusta kuitenkin kuvan, jossa vain voittamisella on merkitystä. Urheilun merkitys on kuitenkin paljon suurempi. Urheilu on osa elämää, jonka avulla ihminen oppii tuntemaan itsensä, muut ihmiset sekä elämän.

Erkka

Huomattavasti raskaammalta tuntui päämiehemme aiheuttama paine. Breivik alkoi hiljalleen hahmottaa, millainen tulevan oikeudenkäynnin pitäisi hänen mielestään olla. Näkemystä oli mahdoton sovittaa oikeusvaltion toimintakehyksiin. Breivik pyrki oikeusjutun avulla saattamaan vastuuseen valtavan määrän ihmisiä Norjan muuttumisesta monikulttuuriseksi valtioksi. Hän toi meille pitkiä luetteloita todistajista siinä tarkoituksessa, että hän itse johtaisi kuulemista ja esittäisi niin harkittuja kysymyksiä, etteivät todistajat pystyisi sanomaan mitään; sen sijaan he vaikuttaisivat olevan vastuussa hänen teoistaan. Mitä ovat ne asiat, joiden takana omantunnontarkka lakimies voi seistä joutuessaan puolustamaan kylmäveristä massamurhaajaa. Heinäkuun 23. päivänä 2011 asianajaja Geir Lippestadin puhelin soi kello kuusi aamulla. Soittaja oli poliisi, joka kertoo, että edellisenä päivänä pidätetty Anders Breivik halusi Lippestadin asianajajakseen, eikä suostunut puhumaan ennen kuin tämä on paikalla. Lippestadin ensimmäinen ajatus oli, että ei ikinä. Breivikiä syytettiin oikeudessa 77 ihmisen murhaamisesta, ja kaiken kaikkiaan rikos oli karmeudessaan käsittämätön. Päätös puolustaa Norjan vihatuinta miestä ei ollut helppo. Lippestad joutui muistuttamaan itseään siitä, että oikeusvaltiossa pahimpiinkin tekoihin syyllistyneellä on ihmisoikeudet. Geir Lippestad kirjoittaa kirjassaan paineesta, unettomista öistä, saamastaan vihapostista ja tappouhkauksista. Teoillaan ylpeilevää Breivikiä oli raskasta kuunnella. Tämän poliittisista näkemyksistä Lippestad kieltäytyikin jyrkästi keskustelemasta. 77 ihmistä suunnitelmallisesti ja poikkeuksellisen julmasti tappanut äärioikeistolainen terroristi sai lopulta teoistaan 21 vuoden vankilatuomion. Ennen kaikkea hän sai avoimen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

Olin Anders Breivikin asianajaja

Lapin sodan armoton alku Uuden polven sotakirjailijan uutuusteos Isku Tornioon pohjautuu lokakuun 1944 tapahtumiin. Kolme rahtilaivaa kyntää syksyistä Perämerta kohti Röytän satamaa. Salaisen maihinnousun on määrä käynnistää yllätyshyökkäys saksalaisten selustaan. Suomalaissotilaat ovat altavastaajia: merisairaita, sodan uuvuttamia ja heillä on vain muutama kranaatinheitin saksalaisten tykistön voimaa vastaan. Yllätys on ainoa etu. Operaation on siis edettävä silmänräpäyksessä ja tappavan tehokkaasti. Isku Tornioon on Kristian Kososen kolmas, tositapahtumiin pohjautuva sotaromaani. Kosonen kuvaa sotilaiden toimia ja tuntemuksia tarkalla silmällä. Elävän organismin kaltaiseksi, omalakiseksi jättiläiseksi nousee mieletön sota, joka paljastaa kauheat kasvonsa jokaiselle, ketään unohtamatta.

Kososen sotaromaanit

Isku Tornioon

Kevään vangitsevin esikoisdekkari! Hätkähdyttävän intensiivinen psykologinen trilleri lapsuuden lopusta ja rikoksesta joka ei vanhene koskaan. Syyskuu, Komo, Piezo, Lehtola ja Edi. Viisi poikaa, viidestä erilaisesta perheestä. Ja yksi ruumis, heinikossa makaava luokkatoverin isosisko, jonka pojat löytävät lintsatessaan liikuntatunnilta. Sen jälkeen mikään ei palaa enää ennalleen. Vuosia myöhemmin löytyy jälleen tytönruumis. Tällä kertaa rikospaikalle saapuu ensimmäisten joukossa ylikomisario Eskelinen, joka saa kollegaltaan tehtäväksi selvittää onko tapauksella mahdollisesti yhteyttä aiempiin vastaaviin surmatöihin. Penkoessaan vanhoja tutkintamateriaaleja Eskelinen törmää paitsi Syyskuun nimeen, myös siihen, että jotkut ovat valmiita mihin tahansa taatakseen, että murhat jäävät ikuisesti selvittämättä. Ari Räty on esikoiskirjailija.

Syyskuu

Syyskuun viimeinen

Nuoren rikospoliisin tulikaste. Stavern 1983: Joulu lähestyy ja lunta pyryttää. William Wisting on pienten kaksosten isä ja kunnianhimoinen tuore poliisi. Raa'an ryöstön aikana hän joutuu dramaattisten tapahtumien keskelle. Sitten kokeneemmat poliisit ottavat tutkinnan haltuunsa ja Wisting siirretään tutkimaan hylätystä ladosta löytynyttä autoa, joka on ammuttu seulaksi. On selvää, ettei auton kuski ole voinut selvitä hengissä. Mutta missä ruumis on - ja kuka muu on vaarassa? Sinnikäs totuudenetsijä Wisting joutuu kohtaamaan suvun ja perheen painon ja kantaa tapauksen opetusta mukanaan koko uransa ajan.

Pimeä laskeutuu

Moottoripyöräjengin rivimiehen armottomat muistelmat. Loppukesästä 2007 Jari Eklund oli pahassa paikassa. Prätkäjengiuralla eteneminen vaati tekoa, josta voisi seurata elinkautinen vankeusrangaistus – tai kuolema. Oliko hän valmis siihen? Lukio oli jäänyt Eklundilta kesken keväällä 1979. Rock’n’roll ja vanhat amerikanraudat hallitsivat nuoren kapinallisen elämää. Pian mukaan hiipi myös prosenttibisnes: pimeä viinakauppa. Vuonna 1995 Jari lähti mukaan prätkäkerhoon, jossa ei oltu lainkuuliaisia kansalaisia. Jengissä pysyminen vaati taistelulajeja ja erilaisia aseita. Ystäviä kuoli ympäriltä. Poliisi iski kerhotiloihin Karhu-ryhmän voimin. Epäluottamus ja petos kytivät omissakin joukoissa. Oliko rakkaudella mitään sijaa siinä elämässä? Entä mitä Eklund lopulta päätti ja mitä siitä seurasi? ”On sanottu, että 99 prosenttia moottoripyöräilijöistä on lainkuuliaisia kansalaisia. Minä kuulun siihen yhteen prosenttiin.”

Prosenttimies

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Missä on nastolalainen perheenäiti Hilkka Laitinen? Ei jälkeäkään kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Yhdelläkään tarinalla ei ole onnellista loppua. Uutismaailmassa traagiset katoamiset pysäyttävät hetkeksi, mutta unohtuvat ajallaan. Ei jälkeäkään luo kadonneiden elämästä moniulotteisen ja totuudenmukaisen kuvan. Tarinat on koostettu pääosin poliisin ja kadonneiden läheisten haastatteluiden pohjalta. Kirjassa pohditaan myös katoamisten taustalla olevia mahdollisia syitä ja sitä, miten kadonneen omaiset selviävät surun, epätietoisuuden ja hämmennyksen myllerryksessä. Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä. Kirjassa jäljettömiin kadonneiden, myöhemmin löydettyjen ja heidän läheistensä tarinat säilyvät - ne eivät pääse unohtumaan. - Äiti Hilkka Laitisen selvittamaton kohtalo ei jata tyttaria rauhaan (Nastola, 1972) - Liftasiko Merja Vaara vaaraan kyytiin? (Rovaniemi, 1980) - Erik Sarinin jaljet paattyvat oluenhuuruiseen iltaan (Helsinki, 1988) - J-P:n elamalla ei ollut suuntaa - ja sitten han katosi 20 vuodeksi (Vantaa, 1990-luvun alku) - Perhe odotti 16-vuotiasta Raisa Raisasta turhaan kotiin (Tampere, 1999) - Kukaan ei kaivannut Vesa Frantsilaa 15 vuoteen (Puola, 2001) - Laivalla kadonneen Markus Levaniemen viime hetket ovat hamaran peitossa (Turku-Tukholma, 2007) - Mira Varheesta jai jaljelle vain ruosteiset avaimet (Helsinki, 2014) - Oudot tapahtumat varjostavat Riina Makisen katoamista (Loviisa, 2017) - Yksin elanyt Ari Saarilammi kaveli yon syliin (Tallinna, 2017) - Anni Tornista ei koskaan tullut aitia (Savonlinna, 2018)

Ei jälkeäkään

Rikostoimittaja Jarkko Sipilä on toimittanut moottoripyöräjengin jäsenen muistelmat. Ennenäkemätön kuvaus liivijengien tiukasti salatusta, huumehöyryisestä ja väkivaltaisesta maailmasta.

Elämäni gangsterina

Maailman verisimmän sisällissodan historia. Historioitsija Antony Beevor kertoo uusiin arkistolähteisiin nojaten Venäjän sisällissodan tarinan koko kauheudessaan ja osoittaa, miten sodan laineet ovat lyöneet omaan aikaamme saakka. Venäjän vallankumous ja sitä seurannut sisällissota ravisteli maailmanjärjestystä. Suomelle Leninin valtaannousu avasi ikkunan itsenäisyyteen – ja laukaisi omaan sisällissotaamme johtaneet tapahtumat. Bolsevismin pelko juurtui Eurooppaan ja siivitti 15 vuotta myöhemmin Hitlerin valtaan. Uudessa kirjassaan palkittu brittiläinen historioitsija Antony Beevor näyttää Venäjän sisällissodan koko verisyydessään. Valkoisten joukoilla ei alun alkaenkaan ollut mahdollisuuksia päihittää Trostkin johtamaa puna-armeijaa, mutta länsivaltojen sekaantumisen seurauksena sota jatkui neljä vuotta. Sodassa ei säästetty ketään, ja sen päätyttyä yli 10 miljoonaa ihmistä oli menettänyt henkensä. Tuoreisiin arkistolähteisiin turvautuen Beevor piirtää kauhistuttavan tarkan kuvan Venäjän kaaoksen vuosista ja syvenevästä väkivallan kierteestä, joka jätti pysyvän jäljen venäläiseen yhteiskuntaan. Vallankumouksen tarinaa elävöittävät lukuiset aikalaiskertomukset: ääneen pääsee niin petrogradilainen työläinen, taistelukentällä karaistunut ratsuväen upseeri kuin improvisoidun kenttäsairaalan naislääkäri. Entinen brittiarmeijan upseeri Antony Beevor (s. 1946) on keskittynyt 1900-luvun sotahistoriaan ja saanut teoksistaan useita palkintoja. Hänen kirjojaan on käännetty yli 30 kielelle ja myyty maailmalla yli kahdeksan miljoonaa kappaletta.

Venäjän vallankumous ja sisällissota

Uusi päivitetty ja korjattu laitos vuonna 2012 ensi kerran ilmestyneestä elämäkerrasta. Se kertoo koko kansan rakastaman viihdyttäjän tarinan loppuun asti. Simo Salmisen (1932-2015) elämässä yksi asia johti aina toiseen. Lapsuuden uintiharrastus vei suorien kerroshyppyjen Suomen mestaruuteen, pellehyppääjäksi, trampoliinitaiteilijaksi, Spede Pasasen elokuvista tutuksi koomikoksi ja Rotestilaulun laulajaksi. Rakkaus leipomiseen teki Simosta kondiittorimestarin, kuvanveistäjän ja lasitaiteilijan. Ja sitten kun yksi asia alkoi mennä pieleen, meni monta muutakin: ihmissuhteet, raha-asiat ja terveys. Simo Salminen muisteli elämänsä huippuhetkiä ja myöhempiä vastoinkäymisiäänkin rehellisesti ja pilke silmäkulmassaan juuri 80-vuotispäiviensä alla. Miten sujui kakkujen leipominen neuvostojohtajalle? Millaista oli ottaa viisikymppiselle Sörsselssönille punkkarikampaus? Miten Simo pelasti Vesa-Matti Loirin hengen? Miten menestynyt viihdetaiteilija onnistui järjestämään perhe-elämänsä? No mikä ettei! Suostuin kaikkeen, mutta kysyin aina ensin, että miksi aina minä. Ihmiset alkoivat sääliä mua roolieni takia. Tulin sitten alas katolta tai sain lunta päälleni, kaduilla tultiin joskus surkuttelemaan, että pitääkö sen Simon aina kärsiä. Mulle tämä roolijako sopi erinomaisesti, sehän oli ihan komiikan perusteita. - Simo Salminen

Simo Salminen

Vaeltava vitsaus jatkaa Marjatan pojan tarinaa: bändit, kirjailijanura ja julkisuus versus rakkaus- ja perhe-elämä. ”Perse edellä puuhun” voisi olla tämän kirjan motto. Kauko Röyhkä & Narttu oli suomirokin valtavirrasta poikkeava yhtye, joka teki omaperäistä ja vaikuttavaa musiikkia. ”Lauralle”, ”Paska kaupunki”, ”Talo meren rannalla” ja ”Paha maa” ovat lauluja, jotka elävän suomenkielisen rockin kaanonissa. Keikoilla tanssilavoilla Röyhkä sonnustautui pussihousuihin ja ratsastussaappaisiin. Eturivin tyypit näyttivät keskisormea, ja hän hakkasi heitä ratsastusraipalla. Suomi ei ollut valmis kohtaamaan Röyhkän kaltaista artistia, mutta hän ei siitä piitannut vaan puski läpi väkisin. Nartun jälkeenkin Röyhkä on jatkanut uraansa hämmästyttävän monipuolisena kirjailijana ja muusikkona säilyttäen yleisön mielenkiinnon 40 vuoden ajan. Romaanit Kaksi aurinkoa ja Miss Farkku-Suomi sekä Ville Haapasalon kanssa tehdyt Et kuitenkaan usko -kirjat ovat olleet menestyksiä. Vaeltava vitsaus on hauska, koskettava ja rietas kertomus erikoisesta taiteilijapersoonasta. Röyhkä ei piilottele vastoinkäymisiään tai virheitään vaan suhtautuu kokemaansa ilkikurisella virneellä. Satanismi ja seksiseikkailut saavat omat lukunsa. Hän osoittaa, että Suomessa voi menestyä tekemällä kaiken eri tavalla kuin toiset. Jos hän jotain vihaa, niin tekopyhyyttä: ”Taiteilijalle on tärkeintä ettei ole tylsä.” Kauko Röyhkä on lauluntekijä, muusikko ja kirjailija.

Vaeltava vitsaus

Vahva rikosromaani, jonka jokainen sivu tihkuu toimintaa ja yllätyksiä. Lomasesongin jälkeen Norjan Stavern on tyhjä ihmisistä ja merisumun peitossa. Eräänä päivänä pikkukaupungin apteekin portailla viruu tajuton mies, jota on ammuttu vatsaan. Joku on jättänyt miehen näkyvästi esille. Heti tämän jälkeen poliisi löytää hiiltyneet ihmisluiden jäännökset lähistöllä palaneesta talosta. Ja pian vettynyt ruumis huuhtoutuu rantaan. Lukijoiden rakastama rikostutkija William Wisting kohtaa hirvittävien tekojen sarjan, jonka laajuus ja julmuus eivät jätä häntä rauhaan. Kukaan ei kuvaa yhtä tarkasti ja uskottavasti rikospoliisien työtä kuin Norjan dekkarikuningas Jørn Lier Horst.

Hiljainen meri

Kansainväliseksi bestselleriksi noussut tiivistahtinen tanskalaisjännäri. Kööpenhaminan joulumarkkinoilla tapahtuu räjähdys, jossa kuolee 19 ihmistä. Koko Tanska on shokissa. Komisario Signe Kristiansen yrittää vimmaisesti selvittää syyllisiä. Onko kyseessä terrori-isku vai liittyykö räjähdys jengisotiin? Signen entinen kollega Martin Juncker puolestaan tutkii kaukaista pikkukaupunkia järkyttänyttä brutaalia kaksoismurhaa. Kööpenhaminan räjähdyksen tutkinta polkee paikallaan. Kunnes nimetön vihje vie suuntaan, joka ylittää kaikkien pahimmat pelot. Palkittu dekkari aloittaa Junckerin ja Kristiansenin poliisikaksikosta kertovan huiman jännärisarjan. "Jäänkylmä, tehokas ja kiinnostava."

Junckerin ja Kristiansenin tutkimuksia

Talven maa

Häpeä on inhimillinen, jokaisen ihmisen elämään kuuluva ilmiö. Häpeää ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa, sillä se voi verhoutua suruun, vihaan, läheisriippuvuuteen ja mustasukkaisuuteen. Suosittu teos Häpeän monet kasvot kertoo häpeän synnystä, ilmenemismuodoista ja torjuntamekanismeista. Kirjassa pohditaan naisen ja miehen häpeän eroja ja häpeän vaikutusta itsetuntoon. Esimerkeissä kuvataan häpeäkokemuksia, joiden avulla voi oppia tunnistamaan häpeän erilaisia kahleita ja naamioita. Ben Malinen on tarttunut kipeään ja vaiettuun aiheeseen ja tarkastelee sitä monipuolisesti tutkimustensa ja kokemustensa pohjalta. Hän rohkaisee vapautumaan häpeän kahleista työstämällä niiden taustalla vaikuttavia tapahtumia ja tunteita. Häpeä ei ole voittamaton este tiellä tasapainoiseen elämään.

Häpeän monet kasvot

Legendaarisen urheiluvaikuttajan taival Rautakansleri Kalervo Kummola on vaikuttanut suomalaisessa jääkiekossa vahvemmin ja kauemmin kuin kukaan. Hän on jyrähtänyt usein, lempinimensä mukaisesti. Kale on jättänyt puumerkkinsä myös politiikkaan, televisio- ja viihdebisnekseen sekä Tampereen kehitykseen. Nyt Kummola tyhjentää siekailematta elämänsä pajatson, tarinoita riittää. Teos paljastaa myös rautakanslerin yksityisen puolen, herkemmän Kummolan, joka yltyy laulamaan illan tummuessa. Hän on vaikuttanut varsinkin jääkiekkoilun kehitykseen Suomessa ja maailmalla seitsemällä vuosikymmenellä. On tilinpäätöksen aika.

Kale

Suomalainen vapaaehtoisista koostunut SS-pataljoona on sotahistorian erikoisuuksia, jota ympäröi isänmaallisuuden sädekehä mutta myös sotarikosepäilyjen varjo. Hakaristin ritarit kyseenalaistaa suomalaisen SS-tutkimuksen luomia myyttejä ja porautuu suomalaisen nationalismin ytimeen. Mikä sai 1 400 nuorta suomalaista liittymään Heinrich Himmlerin johtamiin Waffen-SS-joukkoihin ja vannomaan uskollisuutta Adolf Hitlerille? Pystyikö pahamaineisissa SS-joukoissa taistelemaan puhtain asein? Vaikka suomalaiset SS-miehet eivät Saksan itärintamalle lähtiessään tienneet holokaustista ja sotarikoksista, kansallissosialistisen ideologian julmuudesta ei ollut pienintäkään epäilystä. Toisia se veti puoleensa, toiset kavahtivat sitä. Joukkoon mahtui viimeiseen saakka Hitlerille uskollisia kansallissosialisteja, kuten Unto Boman ja korkeimpaan SS:n sotilasarvoon kohonnut suomalainen, Obersturmbannführer Kalervo Kurkiala. Hakaristin ritarit tuo päivänvaloon vaiettuja puolia suomalaisista SS-joukoista ja haastaa aiemman, poliittisesti värittyneen tutkimuksen. SS:n julmuuksia kritisoi puolestaan sotilaspastori Ensio Pihkala, joka tallensi päiväkirjaansa silminnäkijäkuvauksia juutalaisten joukkotuhosta.

Hakaristin ritarit

Ratkaisematon tapaus. Uusi johtolanka. Onko kyseessä toivon pilkahdus vai tappajan kieroutunut leikki? 24 vuotta sitten Katharina Haugen katosi jättäen jälkeensä surevan aviomiehen ja salaperäisen paperille kirjoitetun numerosarjan. Ratkaisematon tapaus ei jätä rikostutkija William Wistingiä rauhaan. Aina katoamisen vuosipäivänä hän käy tapaamassa Martin Haugenia, miestä, jota hän ei pystynyt auttamaan. Hän lukee tapauksen kansioita yhä uudelleen etsien vastausta, jota hän ei löytänyt. Pähkäillen koodia, jota hän ei onnistunut murtamaan. Tänä vuonna asiat muuttuvat. Toinen nainen katoaa. Samoin Martin. Wistingin on löydettävä ystävänsä, mutta onko hänet vedetty mukaan kuolettavaan peliin?

Koodi

Lumoava rakkausromaani kahdesta miehestä, naisesta ja kuvataiteen aistivoimaisesta maailmasta. Kun taidehistorian opiskelija Anna Tuominen näkee ensi kerran Aleksi Merikosken töitä, hän tietää löytäneensä aiheen gradulleen. Merikosken eroottiset naiskuvat kuohuttivat aikoinaan taidepiirejä, eikä taiteilijasta ole sitten 70-luvun kuultu mitään. Anna kaivautuu tutkimustyössään yhä syvemmälle. Millainen on tuo karismaattinen, erakoitunut hahmo? Ja kuka on mystinen Kaze-no-kage, joka toistuu töissä yhä uudelleen? Nuori Merikoski julistaa, että taideteoksen täytyy saada ihminen muuttamaan elämänsä. Niin käy myös Annalle, kun hän imeytyy osalliseksi erikoislaatuiseen kolmiodraamaan.

Alastonkuvia

Jörn Donner on ollut yli 60 vuotta suomalaisen kulttuurin työnarkomaani ja kirjallisuuden hallitseva alfauros. Hän on tehnyt provokaatiosta ammatin. Hänet on paketoitu ihailemalla ja inhoamalla. Meidät on pidetty vuosikymmeniä kytkettynä Donnerin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Hän on ollut kansakunnan rakas neuroosi, johon ei ole löytynyt lääkettä. Kai Ekholm on kirjoittanut Jörn Donnerista rehellisen ja monipuolisen henkilökuvan. Hän käy läpi Donnerin marxilaisen nuoruuden, 1960-luvun mediavalloituksen, 1970-luvun bisnekset ja romahduksen, hienot reportaasit, kirjalliset esikuvat ja vanhenevan Donnerin opus magnumin, Mammutin - kirjan, jonka kaikki tuntevat mutta jonka harva on lukenut. Jörn Donner on antanut meille valtavan kirjallisen ja poleemisen perinnön, jota vasten kansakunta on saanut peilata näkemyksiään. Hän on valmentanut meitä jatkuvalla polemiikillaan ja väittelyilollaan. Jörn Donner, kuinka te kehtaatte perustuu Kai Ekholmin monivuotiseen työhön. Se on älyn ja kielen nautinto. Kenenkään ei ole syytä jättää tätä kirjaa lukematta. Se on vuoden tärkeimpiä. "Perusteellinen ja kriittinen henkilökuva sisältää paljon uutta tietoa Jörn Donnerista. Miksi emme ole aiemmin saaneet näin monipuolista teosta? Pitkään aikaan ei ole tarvetta uuteen elämäkertaan.” Professori Kari Sallamaa Kirjan arvostelut ”Kai Ekholm on kirjoittanut tiheästi hengittävän, sivistyneen, hauskan, syvää ja eri kanteilta luotaavan, kohdettaan kumartamattoman kuvan valtakunnan kukkomaisesta, laajasti lukeneesta älyköstä.” MTV3, Janne Hopsu ”Tulossa on lähivuosina useita Donnerista kertovia kiroja, mutta tätä paremmaksi on paha panna.” Iltasanomat, Petri Lahti ”Donner halusi itse rikkoa luomansa imagon, kertoa Ekholmille raadollisimmatkin tekonsa. Tietäen, että tällä rehellisyydellä hän nousee entistäkin suuremmaksi ihmiseksi.” Seura, Petri Korhonen ”Kai Ekholm haluaa selvittää, miten Donnerista tuli Donner.” Helsingin Sanomat, Jukka Petäjä ”Kai Ekholm taas jää historiaan ensimmäisenä, joka kirjoitti elämäkerran Donnerista. Lopputulos on loistava. Rima on asetettu korkealle tuleville Donner-tutkijoille.” Jorma Melleri ”Suosittelen Jörn Donner, kuinka te kehtaatte -kirjan lukemista, sillä se tarjoaa suorasukaisia kuvauksia älymystön edustajista.” Verkkouutiset, Markku Jokipii ”Ekholmin kirja on esineenä ja varusteiltaan (luettelot, lähteet jne.) esikuvallinen.” Jukka Kemppinen

Jörn Donner, kuinka te kehtaatte

Jokainen tietää Volvo-Markkasen, Pohjoismaiden ehkä kuuluisimman rikollisen, joka on noussut otsikoihin uskomattomien pakomatkojensa ansiosta. Mutta kuka tuntee vakoilija-Markkasen, kaksoisagentin, joka kameleontin tavoin vaihtaa väriä milloin KGB:n, milloin jonkun muun järjestön laskuun? Äänikirjan kuuntelija lähtee kahdeksaa kieltä puhuvan Markkasen matkassa hämmästyttäviin seikkailuihin Suomen lisäksi Ruotsiin, Tanskaan, Englantiin, Ranskaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Algeriaan. Nuori Matti Markkanen on omien sanojensa mukaan ns. thrill seeker, lähes patologinen jännityksen etsijä. Hänen kohtaloonsa vaikuttaa ratkaisevasti rakkaus salaperäiseen ranskattareen, Isabelleen, jonka mukana Markkanen osallistuu Ranskan salaisen armeijan uhkarohkeisiin operaatioihin. Kameleontti keskittyy vuosiin 1960-69 ja kuvaa niitä tapahtumaketjuja, jotka johtivat 22-vuotiaan suomalaisen rikoksen tielle. Tarinaan liittyy paljon sellaista mistä julkinen sana ei tiedä vielä mitään – ja jatkoa on luvassa.

Kameleontti – Volvo Markkasen tarina, osa 1

Kyllä tää alkaa olla lähellä sitä Ruotsin mallia. Rikolliset järjestöt on tällaisia klaaneja. Niihin synnytään ja niillä on kaupunginosa, mitä ne hallitsee. Side kuulua siihen jengiin on helvetin paljon tiukempi kuin jossain prätkäjengeissä. Yhtäkkiä toisille tuntemattomat ihmiset on sitten jotain jengiveljiä. Raa’at pahoinpitelyt, vaaralliset huumausaineet ja räväkät jengipomot ovat vallanneet Suomen median uutissyötteen ja herättävät meissä kysymyksiä. Miksi joku liittyy jengiin? Miten uudet jengit eroavat vanhoista? Ovatko jengisodat myös Suomen tulevaisuus? Kukapa osaisi vastata paremmin kuin Mika ”Immu” Ilmén. Immu vietti nuoruutensa Vantaan väkivaltaisessa katujengissä ja nousi myöhemmin moottoripyöräjengi Cannonballin asekersantiksi. Hänen vastuullaan oli muun muassa ampuma-aseiden hankkiminen ja niistä huolehtiminen. Nyt, rikokset ja väkivallan taakseen jättäneenä itähelsinkiläisenä isänä, Immu paljastaa konnamaailman likaisimman puolen. Immu ei hyssyttele ja lässyttele, vaan kertoo asioista puistattavimpia yksityiskohtia myöten. Hänen viestinsä viranomaisille on selkeä: ”Nyt tarvitaan kovia, määrätietoisia otteita.” Kirja sisältää myös Immun entisten jengikavereiden sekä muun muassa poliisien kommentteja ja tarinoita suomalaisista jengeistä ja niiden edesottamuksista. Kirjan toinen tekijä Sami Lotila on pitkän linjan toimittaja ja kirjailija.

Immu Gangstakuiskaaja

Millainen maailma olisi, jos John F. Kennedyä ei olisi murhattu? 22.11.63 on samalla kertaa todentuntuinen aikamatka ja koukuttava takaa-ajotarina, joka esittää kiehtovan ajatusleikin viiden viime vuosikymmenen vaihtoehtoisesta historiasta. Kingin omin sanoin 22. marraskuuta 1963 oli meidän sukupolvemme syyskuun 11. Päivä, joka muutti maailman. Juuri eronnut äidinkielenopettaja Jake Epping saa selville, että läheisen pikaruokapaikan takahuoneesta pääsee matkustamaan ajassa taaksepäin, vuoteen 1958. Jake saa tilaisuuden vaikuttaa historian kulkuun: estämällä Kennedyn murhan hän saattaisi estää myös Vietnamin sodan. Mutta aikamatkustamiseen liittyy perhosvaikutuksen riski – kun muuttaa menneisyydessä yhtä asiaa, voi samalla tulla muuttaneeksi montaa muutakin. Eikä välttämättä parempaan suuntaan. Jake astuu menneisyyteen, idylliseen 1950-luvun Amerikkaan, missä maailma tuntuu olevan vielä mallillaan. Mutta viiden vuoden päässä, vuodessa 1963, Jakea odottaa Lee Harvey Oswald.

22.11.63

Huimaavan jännittävä rikosromaani yksilön ja yhteiskunnan pahuudesta. Martin Junckersen toipuu isänsä kuolemasta Sandstedissa mutta joutuu keskelle kaiken nielevää murhatutkimusta. Samaan aikaan Kööpenhaminassa Junckerin toimittajavaimo saa nimettömän vihjeen: puoli vuotta aiemmin tapahtunut hirvittävä terrori-isku olisi voitu estää. Mutta iskua tutkinut Juncker kiistää kaiken. Junckerin entinen kollega Signe Kristiansen on murtumisen partaalla. Vinkki terroriteosta on kuitenkin tutkittava perusteellisesti. Signen on saatava tietää totuus, hinnalla millä hyvänsä. Kirjailijapariskunnan moniulotteinen rikosromaani jatkaa maailmalla ylistettyä Junckerin ja Kristiansenin tutkimuksia -sarjaa.

Murhan maa

Legendaarisen murharyhmän ex-pomo, rikosylikomisario Juha ”Hermo” Rautaheimo, ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä 40 vuotta Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Hänen uransa varrelle mahtuu useita suomalaisen rikoshistorian tunnetuimmista tapauksista, aina vuoden 1997 poliisisurmista Herlinin hissisuvun miljoonaperijättären sieppaukseen ja Bandidos-moottoripyöräkerhon varapresidentin ampumisesta koko Suomea järkyttäneeseen raakaan taksisurmaan. Muistelmateoksessaan Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvimmin mieleen jääneitä tapauksia, kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. Hänen teoksestaan saa elävän kuvan poliisin toiminnasta 1970-luvulta tähän päivään, lukija pääsee seuraamaan, kuinka nahkalaukussa olalla kannettujen radiopuhelimien aikakaudesta on siirrytty DNA-testien nykytodellisuuteen. ”Suomalaisen pimeimmän puolen asiantuntijaksi” luonnehditun Rautaheimon teos on täynnä hengästyttäviä rikostarinoita - yhdistettynä asiantuntemukseen ja näkemykseen, jota kenelläkään muulla tässä maassa ei ole.

Hermo

"Slaavilaista true crimea Neuvostoliitosta ja Venäjältä Antto Terras johdattaa lukijan syvälle Neuvostoliiton ja Venäjän rikolliseen maailmaan. Arvaamattomassa naapurivaltiossamme eletään ja kuollaan omien sääntöjen mukaan. Teokseen on valittu kymmeniä kriminaaleja tositapahtumia, joiden kautta tutuiksi tulevat myös vallinneet yhteiskunnalliset olot ja sosiaalinen todellisuus. Järjestäytyneen ja järjestelmän ylläpitämän rikollisuuden lisäksi maasta löytyy valtava määrä yhden asian tai edun häikäilemättömiä tavoittelijoita. Virallisen alamaailman rinnalla rikollisella kentällä temmeltävät poliiseiksi muutetut miliisit ja muut vallankäyttäjät. Viranomaisilla on ollut Venäjällä aina tiivis suhde bandiitteihin: he joko tutkivat, vähättelevät tai tekevät rikoksia. Teos raottaa myös Venäjän vankeinhoitolaitoksen jäätyneitä portteja. Verisen Venäjän tapahtumat sijoittuvat ajallisesti Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän kaudelle. Vanhimmista tapauksista ei ole jäljellä kuin muistot, mutta tuoreimpien veri on vasta kuivumassa. Teoksen kaikki kertomukset perustuvat tositapahtumiin."

Verinen Venäjä

Verinen Venäjä 1

Kumpikin heistä on kohtalonsa vanki. Ruotsi 1945. Dieter, Saksan armeijan karkuri, katsoo internointileirin piikkilanka-aidan takaa naista, joka rohkaisee häntä karkaamaan leiriltä. Helsingissä 13-vuotias Pirjo kuuntelee Amerikasta saapunutta saarnaajaa, joka julistaa Pirjon synnyttävän tulevan messiaan hänelle. Toisen maailmansodan varjoista toipuvassa Pohjolassa avautuu uusi maailma ja unelma vapaudesta, joka pakenee niin Dieterin kuin Pirjonkin ulottuvilta. Millainen on vapauden hinta?

Maan korvessa -trilogia

Lapsosen tie

Maailmanmaineeseen nousseen Junckerin ja Kristiansenin tutkimuksia -sarjan huimaavan taidokas dekkari, jota ei voi laskea käsistään. Kierroksellaan ollut työntekijä kuolee rajussa räjähdyksessä yhdellä Tanskan viimeisistä hiilivoimaloista. Aluksi onnettomuudelta vaikuttava tuho paljastuu radikaalin organisaation iskuksi. Samana aamuna kööpenhaminalaisesta luksushuvilasta löytyy ruumis: maan kiistanalaisen ilmastoministerin poika on tapettu. Poika on ollut pahasti kokaiiniriippuvainen ja yhteydessä huumeverkostoihin. Tutkijat Martin Juncker ja Signe Kristiansen eivät aluksi löydä yhteyttä kahden tapahtuman välillä. Mutta järisyttävä löytö muuttaa kaiken. Koko maan turvallisuus on vaarassa.

Varjon maa

Miten työläisperheiden pojista tuli moninkertaisia murhamiehiä? Ryöstömurhaaja Herman Katajaisen ja kolmoissurmaaja Väinö Olavi Svahnin rikolliset elämät ja kuolemat muistuttivat toisiaan. Entinen kuritushuonevanki Katajainen (1912–87) surmasi ja ryösti kaksi vanhusta marras- ja joulukuussa 1970 Mäntsälässä ja Karkkilassa. Pakkolaitoksesta vapautunut, jo nuoruudessaan raa’asta taposta tuomittu Svahn (1914–86) puolestaan surmasi kolme ryyppytoveriaan Hausjärvellä ja Hyvinkäällä yhtenä heinäkuisena iltana vuonna 1971. Katajainen ja Svahn olivat henkirikokset tehdessään viisikymppisiä, ja molemmilla oli takanaan kolmen vuosikymmenen mittainen rikollinen ura. Kirja piirtää kahden murhamiehen tarinoiden kautta kuvaa sodanjälkeisen yhteiskunnan nurjemmasta puolesta. Niko Jutila (s. 1989) on hyvinkääläinen tietokirjailija, jolta ilmestyi vuonna 2023 Rauni Mollbergin elämäkerta Molle ja rikostietokirja Kytäjän kartanon kolmoissurma. Kaksi miestä, kuusi surmaa on hänen viides teoksensa.

Kaksi miestä, kuusi surmaa

10 miljoonaa kirjaa myynyt William Wisting -sarja ei petä. Poliisi William Wisting viettää kesälomaa ja seuraa sivusta paikallisen katoamistapauksen tutkintaa. Agnete Roll on ollut poissa kolme päivää, eikä johtolankoja löydy. Sitten Wisting saa kirjeen, joka sisältää vain numerosarjan. Hän yhdistää koodin vanhaan henkirikokseen: Kesäyönä vuonna 1999 nuori nainen tapettiin kotimatkallaan. Rikos ratkaistiin nopeasti, tekijä tuomittiin ja vangittiin. Tapaus on jo hautautunut ajan kerroksiin, mutta Agneten katoamisen tutkinta paljastaa seikkoja, jotka jäivät pimentoon kaksikymmentä vuotta sitten. Kirje on vasta alkua. Totuus tappajasta on järkyttävämpi kuin kukaan osaisi aavistaa.

Tapaus 1569

Lukijoiden rakastama poliisi William Wisting joutuu kasvokkain käsittämättömän julmuuden kanssa. Kuuma heinäkuu Larvikissa, Norjassa. Menestynyt nuori käsipalloilija Kajsa Berg on matkalla harjoituksiinsa mutta katoaa jäljettömiin. Pian katoamisen jälkeen roihahtaa metsäpalo. Sammutustöiden yhteydessä palomiehet löytävät puuhun sidotun miehen ruumiin, jonka vierellä on kuollut kissa. Kissalta puuttuvat etutassut. Kajsa Bergiä ei löydy, mutta monella hänet tuntevalla on jotakin salattavaa. William Wisting joutuu keskelle rikosten ketjua, joka paljastaa ihmisluonnon synkimmät syöverit ja valtapelin raaimmat muodot – ja on syöstä myös hänet pimeyteen.

Yksi ja ainoa

Palkittu historiankirjoituksen taidonnäyte kertoo säälimättömästä kaupunkitaistelusta, josta tuli toisen maailmansodan käännekohta. Saksa aloitti kesäkuussa 1941 sodan Neuvostoliittoa vastaan. Operaatio Barbarossan tarkoituksena oli valloittaa nopeasti maan Euroopan puoleinen osa. Kesällä 1942 molempien armeijoiden johtavat upseerit tiesivät taistelevansa koko rintaman kohtalosta. Stalingradista tulikin toisen maailmansodan ratkaiseva käännekohta. Saksan tyrmistykseksi venäläiset pitivät tiukasti puolensa Volgan itärannalla. "Kenraali Talven" heikentämä Saksan kuudes armeija motitettiin, ja sen rippeet antautuivat puna-armeijalle helmikuussa 1943. Antony Beevorin palkittu Stalingradin taistelun historia avartuu molempien osapuolten kannalta täysipainoiseksi kuvaukseksi.

Kolmannen valtakunnan tuho

Stalingrad

Paljastuskirja Suomen suurimman mediayhtiön vallankäytöstä. Jännittävä ja ravisuttava kuvaus median mahtiyhtiöstä ja sen sisäpiireistä. A.-P. Pietilän päiväkirjoihin perustuva kirja kuvaa, millaista raakaa valtataistelua Sanoma Osakeyhtiössä käytiin journalismin kultakauden hiipuessa. Aatos Erkon pääomistama yhtiö menetti otettaan ja kriisit seurasivat toistaan. Suosikkipoikana pitkään purjehtineen Pietilän ura yhtiön leivissä päättyi vuonna 2006 yllättäviin potkuihin Ilta-Sanomien päätoimittajan tehtävästä. "Erkon verikoira" oli tehnyt tehtävänsä - vai vaikuttiko taustalla suurempi kuvio? Kirja perustuu ainutlaatuisiin muistiinpanoihin ja sisäpiirikeskusteluihin.

Erkon verikoira

Eläkesijoittaja etsii syitä Suomen talouden pitkään näivettymiseen ja keinoja uuteen nousuun. Suomalaisten elintason kasvu on ollut pysähdyksissä 15 vuotta. Samalla Suomi on jäänyt selvästi jälkeen elintason kehityksessä muista Pohjoismaista. Risto Murto osoittaa, että keskeisenä tekijänä Suomen heikossa kehityksessä on ollut tuottavuuden vaisu kehitys. Suomi ei ole enää mallioppilas, joka kasvaa koulutetun väestön, tutkimuksen ja investointien avulla. Murto pohtii voivatko vihreät investoinnit ja tekoälyn nousu pelastaa talouden vaisulta kehityspolulta vai tarvitaanko Suomessa isompia muutoksia. Kirja on tähdellistä luettavaa jokaiselle Suomen tulevaisuudesta huolta kantavalle.

Miksi Suomi pysähtyi?

On sanottu, että 99 prosenttia moottoripyöräilijöistä on lainkuuliaisia kansalaisia. Minä kuulun vieläkin siihen yhteen prosenttiin. Kesällä 2009 Jari Eklund matkusti kansainväliseen rokkaritapahtumaan Italiaan. Kesken juhlavalmistelujen vuoristohotellissa räjähti pommi. Kohteena oli Rockers Klan, johon Jarikin kuului. Vain kaksi vuotta aiemmin Eklund oli jättänyt taakseen rikolliseksi leimatun moottoripyöräjengin, koska ei löytänyt sieltä etsimäänsä. Miten tässä näin oli päässyt käymään, että taas oltiin sodan partaalla? Loppukesästä 2007 Eklund oli pudonnut tyhjän päälle. Koko aikuisikänsä hän oli näyttänyt keskisormea keskiluokkaiselle yhteiskunnalle, katsellut sitä lasin läpi vastakulttuurin puolelta. Nyt hän oli ihmisten keskellä yksin ja haki paikkaansa kuoleman seuratessa kannoilla. Matkallaan Eklund ajoi ratakireäksi viritetyllä Triumph Speedmasterilla, vanhoilla jenkkiautoilla ja lopulta Italiassa cafe-raceriksi rakennetulla Moto-Guzzilla. Hän ajelehti Suomen ja Ruotsin välillä, etsi omaa heimoaan rokkarien ja raggarien parista, kokeili valokuvauksen opiskelua, ammattikuvaajan työtä ja kiinteistökeinottelua. Tutustui kansainväliseen hippiyhteisöön, romaneihin ja ardenninhevosiin. Koko ajan rinnalla kulki yhteys Italiaan, ja se johti lopulta Rockers Klanin päällystöön. Vuotta myöhemmin Eklund löysi itsensä kansainvälisen äärioikeistoporukan paholaisen retriitistä opettelemassa hiljentymistä ja terrorismitaitoja. Kolmessa vuodessa Eklund ehti kokea enemmän kuin kolme keskivertokansalaista elinikänään. Mihin Eklund päätyi? Löytyikö oikea tie? Tapani Bagge ja Jari Eklund ovat aiemmin julkaisseet yhdessä kirjat Prosenttimies – Bikerin tarina (2022) sekä Teddy, Aikka ja Alpo – Alpo Hakalan musiikki ja elämä 1957–2021 (2023). Niiden lisäksi Bagge tunnetaan dekkareistaan.

Prosenttimiehen paluu

Tositarina siitä, kuinka kovat huumeet soluttautuivat Suomeen. Samasta pikkukylästä kuoli lyhyessä ajassa monta nuorta, joita yhdisti huumeiden käyttö. Opioidi­korvaushoidon piti korjata ongelma, mutta toisin kävi: nykyään Suomessa huumeisiin kuolee nuoria enemmän kuin koskaan. Olisiko edes osa voitu pelastaa? Rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist murhattiin luksustalonsa ovelle Kotkassa keväällä 1995. Helsingin poliisilaitoksen Jari Aarnio paljasti Lusun laajat Hollantiin kytkeytyneet huumebisnekset, ja pääpahikset joutuivat linnaan. Omituista oli, että Kotkan ja Haminan seudulle virtasi edelleen valtavia määriä pilveä ja amfetamiinia. Joukko huumekauppiaita oli jäänyt vapaalle jalalle. Piri tuskin yksin tappoi ketään mutta sitten Venäjältä alkoi vuotaa alueelle halpaa heroiinia. Kun vielä osa lääkäreistä syyti käyttäjille reseptejä vahvoihin lääkkeisiin, vyyhti oli valmis. Rikostutkintaan muualta avuksi tulleet poliisit ihmettelivät pelon ilmapiiriä, joka näytti vallanneen paikal­liset virkaveljet. Kotkassa ja Haminassa käynnistyi korvaus­hoitotutkimus, jossa A-klinikalta sai hakea laillisesti Subutexia ja uutta Subuxonea. Se oli lääke, jonka piti mullistaa Suomen korvaushoito. Nuorille käyttäjille kaupunki näyttäytyi varsinaisena paratiisina, mutta hautaus­maiden portit kätkivät taakseen toisen ­totuuden. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on seurannut Kotkan seudun huumerikollisuutta 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina. Kirjoittajat julkaisivat vuonna 2022 kirjan Ahlqvistin isästä, rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvistista.

Pirihautausmaa

Talousvaikuttajan kumouksellinen elämä Björn "Nalle" Wahlroos lähti nuorena tekemään vallankumousta, mutta todellisen kumouksen hän koki edettyään pankkimaailman ytimeen. 1980-luvulla Wahlroos oli järjestelemässä Suomen talouselämää uusiksi. Hän kuvaa muistelmiensa ensimmäisessä osassa tarkan kiehtovasti kuuluisia Kouri-kauppoja, uuden Nokian syntyä sekä monia muita finanssitaistoja. Nelikymppisenä Wahlroos oli jo käynyt läpi monta elämänvaihetta: radikaalin nuoruuden sekä yliopisto- ja pankkiuran. Oli jälleen aika irtautua vanhasta ja ottaa uusi askel, Suomi kärvisteli lamassa ja tulevaisuuden näkymät olivat sumuisia.

Barrikadeilta pankkimaailmaan

Wisting-sarjan hurja aloitus viimein suomeksi! Hyytävä rikosromaani perustuu tositapahtumiin. Mies on ollut kuolleena viikon. Hänen talonsa on sekaisin, jotakin on etsitty hirvittävän raivon vallassa, alaston ruumis on sidottu ja kidutettu hengettömäksi. Uhrilla ei ole sukulaisia tai ystäviä, hän ei juuri puhu naapureilleen. Mikä hänen salaisuutensa oli, miksi hänen täytyi kuolla? Horstin ensimmäinen kirja William Wistingistä, norjalaisesta rikostutkijasta, on kylmäävä romaani raa'asta murhasta. Norjan rikoshistorian synkin arvoitus teki Jørn Lier Horst -nimisestä poliisista kansainvälisen kirjailijatähden.

Avaintodistaja

Poliisien kohtalokas virhe päästää pahuuden valloilleen koukuttavassa Wisting-dekkarissa. Metsästä löytyy ruumis, jonka vammat viittaavat kammottavalla tavalla sarjamurhaaja Tom Kerriin. Mutta Kerr istuu tuomionsa neljättä vuotta vankilassa eikä voi mitenkään olla vastuussa hirmuteosta. Sen sijaan kaikki viittaisi Kerrin oletettuun rikoskumppaniin, jota ei koskaan saatu kiinni. William Wistingin toimittajatytär Line on mukana dokumentoimassa, kun Kerrin kolmannen uhrin jäännösten olinpaikkaa selvitetään. Wisting itse on vastuussa turvatoimista, mutta rekonstruktio epäonnistuu kohtalokkaasti: Kerr karkaa. Murhaajat ovat nyt vapaina, ja pahuuden ydin uhkaa niellä kaikki pyörteeseensä.

Pahan otteessa

Kameleontti, Volvo-Markkasen tarinan ensimmäinen osa, sai vauhdin ja jännityksen ystävien veren kiehumaan. Tämä päätösosa ei petä odotuksia: nyt kumi palaa renkaissa ja ruuti aseissa! Matti Markkanen räjäyttää pankin ja näyttää miten kaksoisagentista tuli Pohjoismaiden jahdatuin rikollinen. Volvo-rosvo kertoo mitä Markkaselle tapahtui vuosina 1964-88, mihin hänen maineensa oikeastaan perustuu. Luvassa on häikäilemättömiä aseellisia pankkiryöstöjä pitkin ja poikin Pohjolaa, tulitaisteluja poliisien kanssa sekä uskomattomia pakoja tarkoin vartioiduista vankiloista. Vauhdikkaan menon lomassa Markkanen sukeltaa kaiken toiminnan taustalla olevalle alkulähteelle, lapsuuteen, sota-ajan maisemiin. Markkanen kertoo vaiheistaan pahamaineisessa Kakolan vankilassa nuorelle elokuvaohjaaja Taavi Kassilalle avoimesti, kipeitäkään tuntoja kaihtamatta. Tämä äänikirja luotailee tarkkanäköisesti lahjakkaan ihmisen tragediaa, josta sukeutui julkisuudessa ajan hengen mukainen legenda. Kohtaaminen Kassilan kanssa sai aikaan Markkasen elämässä uuden, yllättävän käänteen.

Volvo-rosvo – Volvo Markkasen tarina, osa 2

Karhuryhmän konkarin ensimmäinen tulikoe - karmivan piiritystapauksen läpivalaisu. Murhasta tuomittu Ilpo Larha ampui itsensä lahtelaisessa kerrostaloasunnossa maaliskuussa 1994. Vain 25-vuotiaan Larhan itsemurha päätti piirityksen, joka on yksi Suomen tunnetuimmista rikostapauksista. Seinän takana Larhan itsemurhan kuuli samanikäinen Karhuryhmän jäsen Harri Gustafsberg. Myöhemmin hänestä tuli Karhuryhmän kouluttaja ja operatiivinen johtaja sekä ihmismielen intohimoinen tutkija. Gustafsberg kertoo, millaista oli aloittaa työ suuntaansa hakevassa erikoisyksikössä. Kirjassa kerrataan Larhan kujanjuoksu sekä piiritys, jossa nuori poliisi joutui katsomaan vaaraa silmästä silmään.

Karhuryhmä 2

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gibt dir Zugang zu Tausenden von Büchern direkt auf deinem Smartphone. Finde deinen nächsten Favoriten, indem du durch unsere Toplisten und Kategorien blätterst.

Liest du gern deine Bücher? Entdecke Tausende von E-Books bei BookBeat. Natürlich kannst du aus verschiedenen Genres wie Beststeller, Krimi, Romance, Sachbuch und vielen mehr wählen!

Tausende von E-Books auf deinem Handy. Stöber los und finde noch heute dein neues Lieblingsbuch!

In unserem Bücherregal - Hörbücher und Hörspiele

Mit BookBeat kannst du über 1 Million Hörbücher und E-Books auf deinem Smartphone und Tablet genießen. Teste gratis!

BookBeat - Hörbücher und E-Books direkt auf dem Handy. Teste gratis!

Sofern du nicht auf einer Abenteuerreise bist, solltest du dich auf der Webseite für {country} registrieren.

Hier kannst du die beliebtesten Autor*innen und Bücher in der BookBeat App durchstöbern. Wir haben eine herrliche Auswahl verschiedener Autor*innen und Genres und diese Liste wird sicher dein nächstes großes Leseerlebnis inspirieren!

{AuthorName} Bücher - BookBeat

{NarratorName} als SprecherIn - BookBeat

Bist du auf der Jagd nach neuen Lieblingssprecher*innen oder hast du schon Favoriten, denen du noch mehr zuhören möchtest? Das regeln wir für dich! Hier haben wir die beliebtesten Sprecher*innen und die von ihnen gelesenen Bücher zusammengestellt.

Suche - BookBeat

Titel

Person, die den Abwasch macht und gleichzeitig BookBeat hört.

Sprecher*in

Jari Nissinen

Leg noch heute mit BookBeat los

Über uns

Folge uns

Hilfe & Kontakt

Information

BookBeat

BookBeat herunterladen