”Jännitystä herkullisella eleganssilla.” - ICA Courier Tukholmassa kuohuu. Arvostettu ulkoministeriön virkamies Bror Hemros löydetään kuolleena verisen kirjoituskoneen viereltä. Samaan aikaan katoaa kaksi naista, joita yhdistää karu menneisyys murhatun miehen kanssa. Murhat eivät pääty tähän: asianajotoimiston neuvonantaja ammutaan, toimiston omistaa toisen kadonneen naisen aviomies. Valtion syyttäjänvirastossa työskentelevä Marianne Jidhoff on jälleen työn touhussa: hän saa selvitettäväkseen oudon tapauksen, jossa jokaisella näyttää olevan sanansa sanottavanaan Hemrosista. Apuna hänellä on tuttu poliisikaksikko, nuhjuinen Torsten ja nuori ja komea Augustin. Marianne kollegoineen uskoo päässeensä selville tekijästä, mutta saadaanko tätä koskaan tilille? Denise Rudbergin Marianne Jidhoff -dekkareissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa Tukholman seurapiireissä, jossa jokaisella on jotakin salattavaa.

Marianne Jidhoff

Kolmen kohtalokas leikki

"Hän näytteli muille, hän näytteli itselleen." Kolmekymmenluvun taajamassa asuu keski-ikäinen, verevä, hieman rauhaton rouva Glad. Rouva Gladilla on suhteita, valtaa, rahaa. Takanaan kolme avioliittoa, kolme kohtaloa, kaikki hyvin erilaisia. Tuorein näistä on Ketonen, sisarustensa hemmottelema, rahasta ymmärtämätön mies, keskimmäinen rivakka urakoitsija Viljami Glad, kolmas – ja unohdettavin – kartanonpoika Åke. Tuntijan ja taitajan ottein Joenpelto kuorii esiin ihmisen rooliensa takaa, luotaa nöyryytysten, koston, arimpien tunteiden ja toiveiden pohjavirtoihin. Syntyy upean dramaattista, uutta luovaa elämänkuvaa. Eeva Joenpelto (1921–2004) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirjailijoista, taiteilijaprofessori ja kunniatohtori, jonka laaja tuotanto on keskeinen osa kotimaista proosataidetta. Hän sai useita kirjallisuuden valtionpalkintoja ja voitti Finlandia-palkinnon 1994.

Elämän rouva, rouva Glad

”Modernin italialaisen kirjallisuuden hehkuva valo.” – New York Times Klassikon asemaan nousseessa teoksessaan Kieli jota puhuimme Natalia Ginzburg kuvaa torinolaista perhettä Mussolinin ajan Italiassa. Juutalaisen isän ja katolilaisen äidin lapset kasvavat aikuisiksi Italian ajautuessa kohti fasistista yhteiskuntaa ja toista maailmansotaa. Perheen asema on vaikea – he ovat jyrkkiä fasismin vastustajia. Eloisassa ja humoristisessa teoksessaan Ginzburg herättää henkiin suuren italialaisen perheen, jolla on omat rutiinit ja rituaalit, villitykset, lentävät lauseet ja tarinat. Pohjimmiltaan Kieli jota puhuimme on tarina perheestä ja kielestä; tarinankerronnasta sekä selviytymiskeinona että petoksen ja vallankäytön välineenä. ”Aina kun huomasin kirjoittaneeni fiktiota vanhasta tottumuksesta, tuhosin kirjoittamani. Paikat, tapahtumat ja henkilöt ovat kaikki todellisia,” Ginzburg kertoo kirjan esipuheessa ja jatkaa: Natalia Ginzburg on 1900-luvun merkittävimpiä italialaiskirjailijoita. Hänen laajaan kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, pienoisromaaneja, novelleja, esseitä ja näytelmiä. Kirjailijanuransa lisäksi hän toimi kustannustoimittajana ja kääntäjänä ja oli Italian parlamentin jäsen vuosina 1983–1987. Kieltä jota puhuimme pidetään laajalti Ginzburgin pääteoksena. ”Ginzburgin laaja, rakastava ja eripurainen perhe tarjoaa runsaasti materiaalia tähän kiehtovaan romaaniin.” – Publishers Weekly

Kieli jota puhuimme

Täältä tulee Aino Ritari! Mummohuumori valloittaa - ja pöyristyttää herkkähermoisia Kahdeksankymppisellä Ainolla on kuolemaanvalmistautumisprojekti, mutta siitä ei tahdo tulla mitään, kun naapurustossa tapahtuu alati kaikenlaista kuohuttavaa. Rullaattori rämisten Aino kiirehtii asioiden ja naapurin Munan (Monan) edelle. Mutta sitten saapuu Lähetysyhdistykseltä kirje, joka mullistaa hetkeksi Ainon elämän. Tarvitaanko tässä nyt neuvolan vai pikemminkin seksiammattilaisen apua? Seppo Miekk'oja on avulias ja herkkäsieluinen leskimies. Muutto Aino Ritarin naapuriin ei tee Sepon sydämelle hyvää - vai tekeekö sittenkin? Riemukas esikoisromaani repii huumorin esiin sieltä, missä sitä ei mielellään saisi olla.

Aino Ritari

Pitkään meni ihan hyvin

Elena Ferranten varhainen romaani jätetyn naisen tunteista "Aivan poikkeuksellinen kirja - hämmentävä syväluotaus naisen psyyken hajoamisesta." - Paula Hawkins, Guardian Eräänä tavallisena, keväisenä iltapäivänä Olgan mies ilmoittaa lähtevänsä, löytäneensä nuoremman naisen. Hillityn, pienille lapsille ja perheelleen omistautuneen Olgan ensimmäinen tunne on epäusko, joka myöhemmin muuttuu katkeruudeksi ja epätoivoksi. Voimakkaat tunteet käsittämättömän edessä kuvataan taidokkaasti, romaani tasapainoilee elegantisti herkän ja rivon, puhtaan ja likaisen, ylevän ja alhaisen välillä lipeämättä nuoralta kertaakaan. Olgan sydämessä terävänä tuntuvan kivun tunnistaa jokainen, niin myös siitä paranemisen.

Hylkäämisen päivät

Viidestoista tiheätunnelmainen Anna Laine -dekkari! Läkähdyttävän kuumassa pääkaupungin kesässä myös Anna Laineen tunteet kärähtävät. Vesivahinko suistaa Anna Laineen elämän raiteiltaan. Tyylitietoisuudestaan tarkka Anna joutuu ullakkoasunnostaan evakkoon tuttavan vanhan tädin kissanhajuiseen kaksioon ja purkaa kärsimystään kokkaamiseen. Myös mäyräkoiraherra Justus on olosuhteitten pakosta kaukana mukavuusalueeltaan. Töölöläiskerrostalon tunnelmassa on sitä paitsi jotain outoa. Se paljastuu viimeistään pihajuhlissa, jotka päättyvät vuosisadan ukkosmyrskyyn. Kaiken kukkuraksi Anna kohtaa miehen, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Soivatko jossain varoituskellot?

Anna Laine

Helle

”Talon henki on muuttunut, mikään ei ole niin kuin ennen.” Linjasaneeraus suistaa taloyhtiön raiteiltaan vahvatunnelmaisessa jännärissä. Remonttipölyn hälvettyä lauttasaarelaisen kerrostalon asukkaat palaavat koteihinsa hermoja raastaneen saneerauksen jäljiltä. Kerrostalokyttääjä, opiskelijahissukka, erakkomies, juorukello insinööripuolisoineen, viestintäyrittäjä perheineen sekä muut vanhat ja uudet yrittävät sopeutua. Tunteet kiristyvät, etenkin kun remontin jättilasku lankeaa. Kuka lopulta vastaa järjettömän kalliista saneerauksesta? Jäähyväisiä entiselle jättää tarkkailija, joka istuu Kauniissa Kampelassa kadun toisella puolella. Tahtomattaan hän tulee todistaneeksi kolkkoja käänteitä.

Kylmä talo

Marianne Jidhoff -dekkarisarjan yhdeksännessä osassa vaara vaanii vaikuttajan perhettä. Rikosetsivät avaavat vanhan itsemurhatapauksen, jossa tunnetun vaikuttajan mies putosi parvekkeelta kuolemaan. Naapuri vietti parvekkeellaan kesäiltaa, kun hän kuuli epätoivoisen huudon ja tömähdyksen. Mies soitti hätänumeroon, mutta pelastustoimi ei koskaan saapunut paikalle ja hän ajatteli sittenkin kuvitelleensa kaiken. Viisi vuotta myöhemmin Marianne Jidhoff kutsutaan tutkimaan vanhaa itsemurhaa ja samaan aikaan vaikuttajan uusi puoliso alkaa tuntea henkensä uhatuksi. Myös rikostutkijoiden yksityiselämät ovat kiireisiä: Torstenin ex-vaimo ilmestyy yllättäen ja pyytää majoitusta. Marianne saa uuden tuttavuuden, jollaista ei välttämättä haluaisi. Augustinin elämä ajautuu raiteiltaan ja hän alkaa miettimään isoja kysymyksiä.

Yhdeksän yön piina

”Denise Rudberg on oiva viihteellisten dekkarien luoja. Mariannen intohimoina ovat murhien lisäksi valkoinen tryffelinougat, sudokut ja viini.” - Ilta-Sanomat Tukholma on peittynyt jään alle, ja kylmä tuuli puhaltaa keskustan kaduilla. Ruotsin kulttuurieliitti on kerääntynyt oopperatalolle, missä käynnistyy kohutun oopperan maailmanensi-ilta. Luvassa on paitsi kultaa ja kimallusta myös perin kiusallisia paljastuksia tosielämästä. Oopperan luonut Kaavermanin pariskunta katoaa pian jälkiä jättämättä. Mediassa roihahtaa spekulointi pariskunnan kohtalosta, ja tapauksen selvittelyyn tempautuu mukaan myös terävä ja kokenut syyttäjänsihteeri Marianne Jidhoff. Pari viikkoa myöhemmin iäkäs rouva murhataan palvelutalossa. Surmaajan jättämä viesti johdattaa Jidhoffin työtovereineen yhä syvemmälle vyyhteen, jossa on kyse vallanhimosta ja politiikasta. Mystinen murha näyttää kummasti liittyvän myös taiteilijapariskunnan katoamiseen. Onko liikkeellä kylmäverinen kostaja? Marianne Jidhoffin fanit pääsevät sarjan itsenäisessä kuudennessa osassa kurkistamaan kullattuihin kulisseihin, joiden takana vallanpitäjät vehkeilevät ja eliitti punoo juoniaan.

Kuuden metrin syvyydessä

Olive Kitteridge on henkilö, jota rakastat vihata. Vastustamaton romaani kitkerästä Olive Kitteridgestä, jota on helppo vihata ja sääliä. Pulitzer-palkittu teos vakuuttaa, että helpointa Olivea on sittenkin rakastaa. Olive Kitteridge on eläköitynyt opettaja, joka paheksuu muutoksia kotikaupungissaan Mainen Crosbyssa. Tarkkanäköisesti hän punnitsee maailmanmenoa ja köykäiseksi sen toteaa. Mutta oman elämänsä suhteen Olive on sokea, kyvytön tunnistamaan lähipiirissään tapahtuvia muutoksia. Entinen oppilas, oma lapsi tai aviomies – kukaan heistä ei tunnu tavoittavan Oliven katsetta. Mutta pikkuhiljaa, aivan kuin varkain, alkaa tapahtua muutos. Pala palalta, tarina tarinalta, hahmottuu kuva Olive Kitteridgestä, joka vihdoin katsoo itseään peiliin. Ja se, jos mikä, tekee kipeää. Elizabeth Strout (s. 1956) on kiitetty ja paljon luettu yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan vahvana tarinankertojana, jonka teokset koskettavat taidokkaasti luoduilla henkilöhahmoillaan. Strout voitti vuonna 2009 Pulitzer-palkinnon teoksellaan Olive Kitteridge, josta on tehty Emmy-palkittu ja myös Suomessa ihastuttanut tv-minisarja. Pienoisromaani Nimeni on Lucy Barton oli monien muiden Stroutin teosten tavoin arvostelumenestys, joka nousi ansaitusti New York Timesin bestsellerlistan kärkeen. Elizabeth Strout on koulutukseltaan juristi. Hän on syntyisin Mainesta ja asuu nykyään New Yorkissa.

Olive Kitteridge

”Henkilöhahmoihin on vaikea olla rakastumatta.” - Tidningen Kulturen Riehuuko Tukholman yläluokassa murhaaja? Rikas liikemies kuolee kotinsa edustalla. Mikä rooli on salaperäisellä kerholla, jonka jäsenet maksavat fantasioidensa toteuttamisesta pitkän pennin? Marianne Jidhoff on 55-vuotias teräväpäinen syyttäjänsihteeri, joka palaa töihin pitkältä virkavapaalta. Parkkiintuneen rikostutkijan Torsten Ehnin ja nuoren konstaapelin Augustin Madridin kanssa hän alkaa selvittää hienostopiirien kätkettyä kääntöpuolta. Denise Rudbergin Marianne Jidhoff -dekkareissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa, samppanja virtaa ja jokaisella on jotain salattavaa. Yksi tappava syrjähyppy on sarjan ensimmäinen osa..

Yksi tappava syrjähyppy

"Yksi parhaista ruotsalaisista dekkareista, joita olen tänä vuonna lukenut." - Feministbiblioteket Rikkailla on varaa salata rikoksensa... Tukholma on käpertynyt joulun välipäivien rauhaan, kun vaikutusvaltaisen sijoitusyhtiön osakas hakataan henkihieveriin. Oliko tekijän aikomuksena tappaa? Keskusrikospoliisin uusi tutkintayksikkö ryhtyy selvittämään salaperäisen yhtiön tarkkaan vaiettuja kuvioita. 55-vuotias teräväpäinen syyttäjänsihteeri Marianne Jidhoff, parkkiintunut rikostutkija Torsten Ehn ja nuori konstaapeli Augustin Madrid pääsevät jyvälle, miten kylmäävällä tavalla yhtiössä kohdellaan naisia. Samaan aikaan kun uudenvuoden raketit jo räjähtelevät taivaalla, paljastuu mihin julmuus ja vallanhimo voivat pahimmillaan johtaa. Denise Rudbergin Marianne Jidhoff -dekkareissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa, samppanja virtaa ja jokaisella on jotain salattavaa. Toinen toista pahempi on sarjan toinen osa.

Toinen toista pahempi

Jo yli kolme miljoonaa kirjaa myynyt Marianne Jidhoff -dekkarisarja sukeltaa kullattuihin kulisseihin! Luvassa on eleganttia jännitystä Marianne Jidhoffin parissa. Ruotsin rikkaimpiin sukuihin kuuluvan Renaudot'n perheen nuorin tytär Isabelle katoaa kesken siskonsa hääjuhlan toukokuussa 1988. Isabellen kohtalo jää mysteeriksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin perhettä haastatellaan katoamisesta kertovaan radiodokumenttiin. Ohjelma herättää myös poliisin huomion, ja esitutkinnanjohtaja Marianne Jidhoff avaa uudelleen tapauksen tutkinnan. Minne Isabelle katosi, ja mikä on totuus perhetragedian taustalla? Vuosikymmeniä piilossa pysyneet salaisuudet alkavat nousta pinnalle, eikä kukaan ole turvassa epäilyiltä. Kahdeksan askelta pimeässä on suositun sarjan kahdeksas osa. Jännitystä tarjoavaa Marianne Jidhoff -sarjaa on myyty jo yli 3 miljoonaa kappaletta, ja sarjan elokuvaoikeudet ovat ruotsalaisella tuotantoyhtiöllä. Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin suosituimpia kirjailijoita. Hän aloitti kirjailijanuransa chick litillä, kirjoitti seuraavan vuosikymmenen eleganttia jännitystä ja viime vuosina myös historiallisia romaaneja.

Kahdeksan askelta pimeässä

Kun vesi loppuu Havahduttava, pelottavan ajankohtainen romaani vesipulan lamauttamasta huomisesta, maailmasta, jota päivä päivältä lähestymme. Kuivuus ajaa 2040-luvun Etelä-Euroopassa ihmisiä kaoottisille pakolaisleireille, minne päätyy myös osan perheestään kadottanut David. Yhdessä tyttärensä kanssa hän löytää kuivuneesta kanavasta purjeveneen, jolla voisi purjehtia turvaan viileään pohjolaan – kunhan vain sateet alkaisivat. Rinnakkaisessa tarinassa lähdetään vuoden 2017 Norjassa hurjalle kostoretkelle yli merten. Luontoaktivisti Signellä on sanansa sanottavana bisneksestä, jossa tunturiylänköjen jäät louhitaan raharikkaiden drinkkeihin. Ravisuttavaan vuoropuheluun yhtyvät tarinat pohtivat koskettavasti suhdettamme luontoon mutta myös muihin ihmisiin, erityisesti niihin kaikkein rakkaimpiin. Sininen on Maja Lunden Ilmastokvartetin toinen, itsenäinen osa. Norjan nykykirjallisuuden supertähdeksi nimetyn Maja Lunden (s.1975) ilmastokvartetissa vaakalaudalla on maapallon tulevaisuus. Palkitussa Mehiläisten historiassa (2016) humanitaarisen katastrofin aiheutti hyönteisten katoaminen. Sinisessä puute on elämää ylläpitävästä vedestä. Sarjan seuraavissa osissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsitellään suhteessa eläimiin ja kasveihin.

Ilmastokvartetti

Sininen

Täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville. Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä. Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset. Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Syrjästäkatsojan tarinoita

Ruokarouvan tytär

Vereväkielinen romaani Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaamisesta 1500-luvulla Keitä olivat maalarit, jotka koristivat Suomen keskiaikaisia kirkkoja pyhimysten ja Raamatun kertomusten kuvin? Miten he maalasivat, mitä he tavoittelivat, mitä ajattelivat? Hattulan kirkon maalaaminen on valtava urakka. Jotta työ valmistuisi ajoissa, maalareiden on pakko pestata ryhmäänsä omituisena pidetty tyttö, Pelliina, koska hän osaa piirtää. Kirkko, työtoveruus ja kesä mullistavat kaikkien elämän. Hersyväjuoninen tarina perustuu sekä tunnettuun että kuviteltuun historiaan ja kuvaa kiehtovasti keskiaikaisen kirkon maalaamista sekä kyläyhteisön silmäätekeviä ja rahvasta.

Rottien pyhimys

Kalevala - tummunut nahkaselkäopus, josta tulee mieleen kanteleen soitto koivikossa, Väinämöisen parta ja patalakki sekä aika, jolloin mies oli pää sekä kotona että yhteiskunnassa? Rakastettu, parjattu, välillä unohdettu ja aina uudestaan esille kaivettu kansalliseepoksemme näyttäytyy nyt uudessa valossa. Vaikka Kalevala on inspiroinut taidetta, siitä on kirjoitettu ja sitä on tutkittu moninkertaisesti, sen naishahmot eivät ole koskaan olleet kokonaisen tietokirjan aiheena. Onko ajateltu, että Kalevala on jo kaluttu puhki tai että kalevalaiset naiset eivät inspiroisi nykynaisia?Kalevalan naiset näyttävät konkreettisesti, miten maailmalle pannaan tarpeen tullen hanttiin ja pidetään oma pää ja myös sen, miten elämän muutoksiin mukaudutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi - välttämätön taito epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassakin.

Kalevalan naiset

Äiti, tytär ja etäisyys, joka pitäisi kuroa umpeen. Suoraan sydämeen käyvä esikoisromaani näyttää, miten ohuimmista langoista syntyy vahvin side. Äiti ja tytär. Heidän välillään tuhat kilometriä. Äiti, jonka pitää kertoa tyttärelle jotakin, mikä ei voi odottaa. Tytär, joka on juuri päässyt pohjoisesta pääkaupunkiin. Sydämellinen ja kaunis romaani etenee kuin jännityskertomus äidin pyrkiessä kohtaamaan tyttärensä ja tyttären pyrkiessä itsenäisyyteen. Ella-Maria Nutti onnistuu koskettamaan jotakin sanomatonta ja kouriintuntuvan tunnistettavaa kuvatessaan äitiä ja tytärtä, joita yhdistää veri ja pienet yksityiskohdat mutta erottaa kaikki asiat, joita he eivät voi sanoa toisilleen. Ella-Maria Nutti (s. 1995) on Jällivaarasta Ruotsin Lapista kotoisin oleva saamelaiskirjailija, joka opiskelee psykologiksi Uumajan yliopistossa. Runsaasti ylistävää kritiikkiä osakseen saanut Pohjoisessa kahvi on juotu mustana on hänen esikoisromaaninsa.

Pohjoisessa kahvi on juotu mustana

”Denise Rudberg tarjoaa jälleen riipivää jännitystä ja tyylikästä viihdettä.” - Litteraturmagazinet Väkivaltainen raiskaaja kylvää pelkoa Tukholman hienostokortteleissa. Kun yksi raiskauksen uhreista murhataan, saa syyttäjänsihteeri Marianne Jidhoff kollegoineen selvitettäväkseen tunteita herättävän tapauksen. Östermalmin raiskaajan menettely on tarkoin harkittua. Hän valitsee uhrinsa huolellisesti ja murtautuu heidän kotiinsa, kun he nukkuvat. Pian Jidhoff saa aihetta epäillä, että tapahtumilla on yhteys kahdenkymmenen vuoden takaiseen raiskausten sarjaan Lundin opiskelijapiireissä. Mutta mitä Lundissa itse asiassa tapahtui? Vanhasta tutkinnasta paljastuu valtavia aukkoja. Marianne Jidhoff, rikoskomisario Torsten Ehn ja konstaapeli Augustin Madrid joutuvat mukaan tutkimukseen, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kun kello lyö viisi on Marianne Jidhoff -sarjan viides osa.

Kun kello lyö viisi

Nobelistin nautittavassa romaanissa kohtaavat trilleri ja satu. Janina asuu syrjäisessä puolalaiskylässä. Hän viettää talvipäivät opiskellen astrologiaa, kääntäen William Blaken runoja ja huolehtien rikkaiden varsovalaisten kesäasunnoista. Hän on kylän outolintu, joka pitää enemmän eläinten kuin ihmisten seurasta. Sitten Janinan naapuri kuolee, ja pian ruumiita alkaa löytyä lisää. Epäilysten kasaantuessa Janina ujuttautuu osaksi rikostutkintaa. Hän on varma, että tietää, kuka syyllinen on. Kun joku vain suostuisi kuuntelemaan häntä... Tutkimusmatka järjen ja hulluuden, oikeuden ja perinteiden hämyisille rajamaille. Ketä pidetään selväjärkisenä? Kenen ääni on kuulemisen arvoinen?

Aja aurasi vainajain luitten yli

Rakastetun äkämyksen paluu Riipaiseva, hienovaraisen koominen romaani Olive Kitteridgesta, jolle vanhuus on kauhistus – ja sittenkin uusi mahdollisuus. Olive Kitteridge on yhtä pisteliäs ja hankala kuin aina, mutta tällä kertaa hänellä on syytä ollakin. Rakas aviomies Henry on kuollut, välit ainoaan lapseen ovat tulehtuneet ja uusi avioliitto on pikemminkin pelastusrengas kuin rakkauden kaunein kukka. Ja aika, se vain tikittää eteenpäin. 13 tarinan verran Olivea ja hänen kotikaupunkinsa asukkaita syväluotaava Elizabeth Strout kuvaa elämän epävarmuutta, epäreiluutta ja sen joskus niin epärealistisen lohdullisia käänteitä. Ikävuodet 70–86 ovat Olivelle täynnä nöyryytyksiä ja nöyrtymisiä, mutta ovatko ne sittenkin hänen parhaansa? Elizabeth Strout (s. 1956) on kiitetty ja paljon luettu yhdysvaltalainen kirjailija. Vuonna 2009 hän voitti Pulitzer-palkinnon teoksellaan Olive Kitteridge, josta on tehty Emmy-palkittu ja myös Suomessa ihastuttanut tv-minisarja. Pienoisromaani Nimeni on Lucy Barton oli monien muiden Stroutin teosten tavoin arvostelumenestys. Suomessa kirjabloggarit äänestivät sen 2018 parhaaksi käännösromaaniksi. Elizabeth Strout on Mainesta lähtöisin oleva pikkukaupungin tyttö, joka asuu New Yorkissa.

Olive, taas

”Kaiken melun keskellä Lumeenkylväjät on tärkeä kirja. Kuin Saamenmaan sykkivä sydän.” – Dast Magazine Vilpittömässä esikoisromaanissa punoutuvat lomittain riehakas huumori ja suru menetetyistä perinteistä. Máriddjá saa tietää, ettei elä enää kauan. Omapäinen 85-vuotias hyväksyy kohtalonsa rauhallisella raivolla ja keskittyy olennaiseen: kukaan ei saa tietää syöpädiagnoosista, ei etenkään aviomies Biera, joka sairastaa dementiaa. Perinteisesti saamelaisperheissä nuoret polvet huolehtivat vanhemmista, mutta Máriddjá ja Biera eivät koskaan saaneet lapsia. Aikoinaan heidän perhepiiriinsä kuitenkin kuului pieni poika, jota he rakastivat. Missä poika on nyt? Máriddjálla on kiire saada asiat järjestykseen. Yhdessä Máriddjá ja hänen uusi uskottunsa, puhelinkojeaparaatista konemaisella äänellä vastaileva Sire, laativat suunnitelman. ”Loistava esikoisromaani, joka lämmittää kuin kaksinkertaiset lovikkalapaset talvipakkasessa.” – Aftonbladet Söndag Saamelainen Tina Harnesk (s. 1984) työskentelee kirjastonhoitajana ja asuu perheineen Arvidsjaurissa Ruotsissa. Lapsuutensa hän vietti Jokimukassa. Harnesk kirjoittaa jatkaakseen perheensä ja kansansa rikasta tarinankerrontakulttuuria. Alun perin ruotsiksi ilmestynyt Lumeenkylväjät on Harneskin esikoisromaani.

Lumeenkylväjät

Kaunokirjallinen lääkekaappi Nina Georgen Pieni kirjapuoti Pariisissa on viisas ja hurmaava tarina rakkaudesta ja kirjallisuuden parantavasta voimasta. Pariisilainen kirjakauppias Jean Perdu löytää jokaiselle asiakkaalleen juuri tämän mielialaan sopivan kirjan. Hänen ”kaunokirjallisuusapteekistaan”, pienestä Seinessä kelluvasta kirjakauppalaivasta, saa kirjoja kaikkiin vaivoihin. Perdun oma sydän on särkynyt kauan sitten, ja entisen tyttöystävän Manonin lähettämä kirje on edelleen avaamatta. Eräänä kesänä Perdu vihdoin lukee kirjeen, ja se muuttaa kaiken. Perdu irrottaa laivansa kotilaiturista ja lähtee proomullaan unohtumattomalle jokiseikkailulle kohti menneisyyttä ja Provencen sydäntä – ja kohti elämää. Kirjan lopussa on Jean Perdun kaunokirjallinen ensiapupakkaus, johon kuuluu rohtoja erilaisiin tunne-elämän katastrofeihin.

Nina Georgen lukuromaanit

Pieni kirjapuoti Pariisissa

Elena Ferranten ylistetyn Napoli-sarjan toinen osa. Ystävykset Elena ja Lila aikuistuvat. Lapsuus Napolissa ei anna paljon eväitä tulevaisuuteen, mutta Elena ja Lila ovat tottuneet siihen, että mikään ei tule helpolla. Lahjakkaan Lilan isä ei halua maksaa tyttären koulutusta, mutta Elena onnistuu pääsemään opin tielle. Lila päätyy naimisiin ja perheyrityksen palvelukseen mutta Elena ponnistelee irtautuakseen kasvuympäristönsä paineista. Lila nousee älynsä ja tarmonsa ansiosta lähiympäristönsä vaikuttajaksi sillä aikaa kun Elena seilaa 1960-luvun Italian opiskelijaliikkeen poliittisissa tuulissa.Molemmat kapinoivat omalla tavallaan niitä rajoja vastaan joihin lapsuus Napolissa on heidät tuominnut. Heidän ystävyytensä säilyy, vaikka välejä koettelevat mustasukkaisuus, kateus ja ympäristön odotukset .

Napoli

Uuden nimen tarina

”Denise Rudberg seisoo omassa viihdegenren luokassaan.” - Sydsvenska Dagbladet Vädla Läroverk on Ruotsin arvostetuin yksityiskoulu, jota rehtori Jane Eden johtaa rautaisin ottein. Kun koulun puheenjohtaja Mikael Celsius murhataan, syyttäjä Marianne Jidhoff ja hänen kollegansa joutuvat arkaluontoisen tapauksen keskelle. Pian käy ilmi, että rehtorilla on ollut salasuhde murhatun miehen kanssa ja hänestä tulee heti pääepäilty. Onko kaikki todella niin yksinkertaista, vai lymyääkö jotain vielä pahempaa pinnan alla? Marianne Jidhoffin ryhmän on työskenneltävä tehokkaammin kuin koskaa aiemmin. Sarjan sankarina on älykäs viisikymppinen Marianne Jidhoff.

Neljä kertaa kosto

Riina palaa vuosien jälkeen töihin kotiseudulleen ja törmää rauhallisessa maalaiskylässä sinnikkääseen vaikenemiseen. Onko nuoren naisen surmaaja yhä vapaana, ja miksi Riinan valvepainajaisissa toistuu yhä uudestaan kuva mökkiinsä palavasta miehestä? Kun naapurin kellarista löytyy kuollut mies, Riinan on pakko alkaa tutkia Vihainperän menneisyyttä. Miten hänen mielenterveytensä menettänyt äitinsä liittyy näkyihin – ja onko Riina itse vaarassa?

Vihainperä

Metsän äiti

Tohtori Folke Bergman kutsutaan turvakotiin auttamaan kahta lääkärinhoitoa tarvitsevaa naista. Bergman ei arvaa, että potilaiden auttaminen repii hänessä auki kipeät muistot. Pian kuuluisa jääkiekkolegenda löydetään kuolleena, ja poliisi epäilee rikosta. Ulkoisen tutkintayksikön johtajana aloittanut Marianne Jidhoff tiimeineen kutsutaan paikalle. Aluksi vaikuttaa siltä, että uhrilla oli täydellinen elämä, menestyksekäs ura ja onnellinen avioliitto. Tutkimusten edetessä raottuu kuitenkin ruma totuus, johon liittyy väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Pian mikään ei ole sitä miltä aluksi näytti. Denise Rudberg johdattaa lukijansa jälleen kullattujen kulissien taakse Tukholman hienostokortteleihin. Hänen omintakeisesta dekkarisankaristaan kertovat Marianne Jidhoff-sarjan kirjat tarjoavat hiipivää jännitystä, eleganttia viihdettä ja synkeitä salaisuuksia. Denise Rudberg (s. 1971) on kirkkaasti lunastanut paikkansa Ruotsin dekkaritaivaan tähtenä. Marianne Jidhoffista kertovaa huippusuosittua sarjaa on myyty kotimaassaan jo yli kolme miljoonaa kappaletta. Seitsemän syytä kuolla on sarjan itsenäinen seitsemäs osa. Rudbergin uusin aluevaltaus on historiallinen Liittolaiset-romaanisarja, joka on saanut innostuneen vastaanoton ja ampaissut Ruotsin myyntilistojen kärkeen. Sarjan ensimmäinen osa Salainen koodi ilmestyi Suomessa kesällä 2020.

Seitsemän syytä kuolla

Aino Sibeliuksesta (1871-1969) puhutaan ja kirjoitetaan yleensä aina jonkun miehen kautta - useimmiten aviomiehensä Jean Sibeliuksen, mutta myös suomalaisen kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin kuuluneiden veljiensä, kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Järnefeltin ja säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin. Hän esiintyy vaimona ja sisarena, mutta myös tunnettujen vanhempiensa Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tyttärenä. Aviomies Jean Sibelius kutsui Ainoa ”tunteiden taiteilijaksi”, mutta hänessä oli paljon muutakin lahjakkuutta. Hän tuli perheestä, jossa musiikki, kuvataiteet ja kirjallisuus olivat jokapäiväistä elämää. Ne vaikuttivat myös Ainoon, hän oli monipuolisesti lahjakas, mutta pätevä myös käytännön asioissa. Hänen puutarhansa Ainolassa tuotti perheelle kipeästi tarvittavaa ruokaa. Hän oli hyvä pianonsoittaja, hän teki käännöstöitä ja kirjoitti tarinoita. Paitsi miehensä musiikin ymmärtäjänä ja tämän sävellystyön tukijana, Aino Sibelius toimi viiden tyttärensä kotiopettajana. Aino Sibeliuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, jotka ovat muokanneet käsitystä säveltäjämestarin puolisosta eräänlaisena kansakunnan ihannevaimona. Sitäkin hän oli, mutta oli myös toisenlainen Aino. Hänen elämänsä näyttää olleen täynnä työtä, ja siihen sisältyi jatkuvaa huolta: lasten sairastelua, yhden tyttären varhainen kuolema, aviomiehen toistuvia, pitkiäkin, ulkomaanmatkoja ja mieltymystä ”viftailuihin”, pitkään myös pulaa rahasta. Ainon terveyskään ei ollut kovin vahva, hän kärsi paitsi hermoista myös reumasta. Silti hänen elämänkaarensa oli pitkä, ja siihen sisältyi vahvoja tunteita ja syvää rakkautta.

Aino Sibelius

Päivi Alasalmen ihastuttavat sadut kuljettavat kuulijan turvallisesti höyhensaarille tai rauhoittavat keskellä vauhdikasta leikkipäivää. Perinteisistä satumaailmoista innostuksensa ammentanut Alasalmi on päivittänyt tarinansa railakkaasti nykyaikaan. Äänikirjojen lisäksi saduista on saatavilla myös e-kirjaversiot heitä ajatellen, jotka mieluiten kuuntelevat sadut ikioman aikuisen lukemana. Sinnikäs meripoika on iltasatusarjan toinen kirja.

Iltasatuja

Sinnikäs meripoika

Hilman, Viltsun ja Sakarin syyslomapäiviin hiipii jännitystä, kun ympärillä alkaa yhtäkkiä kummitella. Narisevat rappuset ja ikkunoihin piiskaava sade johdattavat aaveiden ja mysteerin jäljille. Mitä kummaa tapahtuu vanhan asuinalueen ullakoilla? Kuka paukuttaa kattiloita iltaisin? Ja kuka on käynyt varkaissa Juntusen leipomolla? Apuun rientää kulmakunnan oma Hilma-täti apulaisineen. Onneksi Hilma on loistava salapoliisi, varsinkin kun tarjolla on riittävästi kahvia! Hilma-täti ja ullakon kummitus on Helsingin Vallilaan sijoittuvan sarjan toinen osa. Sarjan ensimmäinen osa Hilma-täti ja kuutamoseikkailu ilmestyi 2021.

Hilma-täti

Hilma-täti ja ullakon kummitus

Kun poliisi Hannah Kaufman on eräänä tavallisena päivänä matkalla töihin, hän saa yllättävän puhelun. Tukholman yliopistollisessa lastensairaalassa on ammuttu laukauksia. Hannah ajaa suoraan sairaalaan, jossa häntä odottaa kauhistuttava tilanne. Terroristit ovat vallanneet rakennuksen. He aikovat teloittaa kylmäverisesti yhden lapsen tunnissa, jolleivat saa haluamaansa. Hannah on joutunut keskelle panttivankidraamaa, joka vaikuttaa pahalta painajaiselta – onko hänellä mitään mahdollisuuksia pelastaa viattomien lasten henkeä? Karl Eidem on ruotsalainen kirjailija ja talousanalyytikko. Jale Poljarevius puolestaan on ruotsalainen poliisiylitarkastaja. Yhdessä he ovat kirjoittaneet hyytävän "Lastensairaala"-trillerin.

Hannah Kaufman

Lastensairaala

Kesäloma ei ole ehtinyt kunnolla edes alkaa, kun Hilma-tädin salapoliisin vaistot heräävät. Vanhan tavaran kauppiaita kiertää yhtäkkiä pilvin pimein ympäri naapurustoa. Katuvalo syttyy ja sammuu outoihin aikoihin. Maasta löytyy erikoisia kolikoita, puhelin soi joka päivä samaan aikaan ja harvinainen lintu laulaa iltaisin portin päällä. Pian on vanha jengi koossa, kun Hilma, Viltsu ja Sakari pystyttävät salapoliisitoimiston puutalokodin keittiöön. Eriskummalliset vihjeet johdattavat kolmikon lopulta vanhan kartan luokse. Mitä kartan merkintöihin on piilotettu? Mitä kartantekijä haluaa kertoa? Selvää on, että joku muukin on salaperäisen kapistuksen perässä. Nyt tarvitaankin oveluutta, kiipeilytaitoja sekä kuppi vahvaa kahvia. Tällä lomalla ei ehditä lepäillä!

Hilma-täti ja vanhan kartan arvoitus

Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Häin oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi, koulutukseltaan arkkitehti ja työssä Yleisradiossa. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hän oli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa. Annikki lopetti arkkitehdin työt jo vuonna 1930. Tun-netun ja varakkaan perheen boheemi tytär nautti matkustelusta ja puhui useita kieliä. Ystävät pitivät Annikkia hyväsydämisenä, valoisana ja hauskana. Hänen elämänsä varjopaikkoja olivat vahvan isän odotukset ja vaatimukset, Anna-äidin pitkä sairastelu ja kuolema sekä ennen kaikkea valtava pettymys rakkaudessa, kun kuuluisa rakastaja, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, avioitui toisen kanssa. Annikki Paasikivi kuoli 52-vuotiaana vuonna 1950. Perhehaudan hautakivessä on kuva polvistuneesta enkelistä. Se on Wäinö Aaltosen tekemä.

Presidentin tytär

Supikoirat elävät pareittain. Tämän oppii Johannes, kun tulee yön pimeydessä ajaneeksi supikoiran yli. Pian Johannes huomaakin hoivaavansa kuolleen supikoiran puolisoa. Tamperelaisen rintamamiestalon villiintyneen puutarhan ja hajoavan perheensä keskellä Johannes on yhtä yksin kuin supikoira. Orvokki-vaimo ottaa takaisin kadotettua nuoruuttaan syöksymällä suhteeseen kolmekymppisen Kain kanssa, ja yhteys jälkikasvuunkin on katoamassa. Perheen aikuiset lapset Aura ja Arvi oireilevat ristiriitojen paineissa. Herkkä Arvi lukkiutuu kotiinsa, ja Aurasta huomatuksi tuleminen vaatisi vähintään pankkiryöstön. Johannes kohdistaa kaiken huomionsa supikoiraan. Suhde villiin eläimeen muodostuu Johannekselle itsenäisyyden ja vapauden symboliksi. Kunnes tapahtuu jotain peruuttamatonta. Kaikki minkä menetimme on tragikoominen tarina salaisuuksista, rakkauden kaipuusta ja tyydyttymättömistä tarpeista – mutta myös toivosta. Romaani kuvaa, miten yllättävällä tavalla ihmiset ylittävät rajat, kun ne tulevat vastaan.

Kaikki minkä menetimme

Pohjois-Mosambikiin, Pemban kaupungin lähelle, on vienyt etelä-afrikkalaisen Danielin tie. Hän on saanut ansioistaan vapaustaistelijana lahjaksi Kilimakiton vanhan kartanon laajoine maa-alueineen. Daniel pitää kartanossa hotellia ja yrittää parhaan kykynsä mukaan suojella metsiä laittomilta hakkuilta. Valkoihoisella Danielilla ei ole paljon ystäviä ja ystävistä paras, Zé Marques, on aluetta arvovallallaan hallitsevan kenraali Capinden henkilääkäri. Capinde puolestaan on sekaantunut laittomaan puukauppaan, joten ristiriitoja on enemmän kuin riittävästi. Tapahtumat saavat uuden, ehkä ratkaisevan käänteen, kun remontin yhteydessä löytyvät Kilimakiton rakennuttajan, saksalaisen herttua Hans von Bouchardin päiväkirjat. Leposija Kilimakitossa on avartava ja viisas kirja, joka kuvaa nykypäivän Mosambikia ja vanhojen ystävysten ajautumista erilleen. Samalla se kertoo ainutkertaisesti sitä, miten maagisen uskon ja rationaalisen ajattelun on kyettävä rinnakkaiseloon, jotta asiat tulisivat valmiiksi. Kirja tempaa lukijansa myös matkalle menneisyyteen, siirtomaa-aikaan sisalviljelmineen ja vapaustaistelun melskeisiin. Ja kaukaa menneisyydestä kaivautuu esiin myös jotain, joka antaa toivon sovinnosta ja paremmasta tulevaisuudesta. Esa Salminen (s. 1976) on kehitysyhteistyön ammattilainen. Leposija Kilimakitossa on hänen toinen Afrikka-aiheinen romaaninsa. Teoksen on tulkinnut äänikirjaksi näyttelijä Erja Manto.

Leposija Kilimakitossa

Kehosi on luotu palautumaan koitoksista, joita päivän aikana kohtaat. Joskus nukahtaminen voi kuitenkin tuntua vaikealta, jopa mahdottomalta. Tämän äänikirjan avulla voit harjoitella rentoutumista ja huomaat, että nukahtaminen helpottuu. Anna Erja Manton lempeän äänen johdattaa sinut kohti parempaa unta. 

Nuku hyvin: Rentoutusharjoitus nukahtamisen helpottamiseksi

Eletään vuotta 1926 ja Iitasta on kasvanut 13-vuotias yhteiskoululainen, Ida. Lapsuuden maaseutupitäjästä matka Högforsin tehdasyhteisöön on pidempi kuin kilometreissä voi mitata. Kotiin jäävät äiti, pikkuveli, Juho-setä ja Pikku-koira ja eteen avautuu uusi elämä kahviloineen, kauppoineen ja elokuvateattereineen. Kun Ida törmää torilla huonokuntoiseen Riitu-hevoseen, hänessä vahvistuu halu toimia eläinten hyvinvoinnin puolesta. Romaani jatkaa "Lähteen rannalla elämä" -teoksessa esitellyn Iitan kasvutarinaa. Marika Tudeer kuvaa kiehtovalla tavalla sotienvälisessä Suomessa heräävää toiveikkuutta, mutta myös kansalaissodan varjoja, jotka lankeavat tehdasyhteisönkin ylle. "Pilven varjot vaeltavat" on laajennettu versio painettuna laitoksena julkaistusta "Ida, yhteiskoululainen" -teoksesta.

Pilven varjot vaeltavat

Uusperheen elämää sisällissodasta toipuvassa Suomessa 1918. Kosken nuori emäntä Stiina yrittää lunastaa paikkaansa jättiläismäisen Tuuren toisena vaimona. Keskellä menneiden päivien hulvattomuutta talossa nousee isoon rooliin vallanhimoinen piika Tilda. Hänen helmoissaan kasvaneelle Paavo-pojalle tarjoutuu suojeluskunnan aluepäällikön paikka, mutta pölvästin isän talossa on vaikeaa olla radikaali. Suvanto kuvaa elävästi pohjoissavolaista isäntä- ja palvelusväkeä vihollisia ja ystävyksiä kahden puolen. Sodan repimä kansa etsii yhteistä tietä, yhteistä unelmaa. 1920-luvulle tultaessa Suomea koettelee uusi uhka: espanjantauti. Loppumaton liike, talo. Ytimessään tupa, jota hallitsi valkoiseksi kalkittu leivinuuni, sen varassa he kaikki riippuivat.

Suvanto

Rakkaimmat muistot ovat kaikkein kielletyimpiä. Helsinki 1958. Elannon leipätehtaalla vuosikymmeniä työskennellyt Sofia huomaa mustan Pobeda-auton ilmaantuneen tehtaan portille. KGB:n nahkatakkiset miehet antavat Sofialle tehtävän viedä merkillinen kirjepaketti Leningradiin, kaupunkiin, jonka hän koki kymmeniä vuosia sitten tsaarinajan Pietarina ja jossa hän palveli Jusupovien palatsissa ja rakastui vallankumoukselliseen Borikseen, hevosrenkiin, joka muutti maailmaa. Paluusta Leningradiin muodostuu Sofialle hänen elämänsä mittainen matka halki Venäjän vallankumouksen, Leninin valtaannousun, kommunismin rakentamisen ja hetkien, jolloin vallankumous söi omat perillisensä.

Toivon että tapaamme

Vilkkalan Veetin ihana joulukalenteri Oletko koskaan miettinyt, onko tonttuja olemassa? Ja jos niitä on, voiko niitä nähdä? Entä miten voisi rakentaa tonttuansan? Veeti pohtii näitä kysymyksiä erityisen paljon tänä jouluna, kun hän on siirtynyt eskarista ensimmäiselle luokalle. Myös hammaskeiju mietityttää Veetiä, sillä häneltä on irtoamassa maitohammas. Lisäksi Veeti oppii viemärissä asuvista krokotiileista ja saa tietää, mitä pitää tehdä, jos eksyy joulutivoliin. Lisäksi kirjassa kerrotaan tietysti siitä aivan erityisestä joulukihelmöinnistä, joka tuntuu vatsassa. Veetin joulu on neljäs osa sarjassa, jossa tutustutaan Vilkkalassa asuvan Veetin elämään ja hauskoihin kommelluksiin. Veetin joulu on joulukalenterimuotoon kirjoitettu ihanan jouluinen kirja, jossa jokainen luku on uusi luukku. Lisäksi jouluaaton jälkeen on vielä yksi luku, ettei kaikki hauska päättyisi liian nopeasti! Anne Sofie Hammer on tanskalainen lasten- ja nuortenkirjailija, jonka ihastuttavaa Veeti-sarjaa on luonnehdittu moderniksi Vaahteranmäen Eemeliksi. Veeti on hyvin rakastettu hahmo kotimaassaan Tanskassa, ja Anne Sofie Hammer kirjoittaa hauskasti ja lapsiystävällisesti, mutta kuitenkin niin, että hänen tekstinsä ilahduttavat ihan kaiken ikäisiä.

Vilkkalan Veeti

Veetin joulu

Eletään 1800-luvun loppupuolta, ja Uusikaarlepyy alkaa palautua tulipalon jälkivaikutuksista. Anna on muuttanut takaisin kotiin, eikä ole päästänyt Carlia mielestään. Aune puolestaan on lähtenyt työelämään Tampereelle, mutta ystävyys jatkuu kirjeenvaihtona. Vuosi tuo paljon muutoksia nuorten naisten elämään.  Yhteiskunnassa puhaltavat uudet tuulet, ja myös Aune sekä Anna tekevät ratkaisevia päätöksiä elämässään.

Pohjantuuli

Pohjantuuli – Uusi elämä

Arkielämää on yhdenpäivänromaani. Maankiertäjä pappi Nyman saapuu Koppelmäen tilalle, mutta hän ei ole päähenkilö. Pääosassa on tilan yhteisö: vanha isäntä, talon tytär Loviisa, piiat Annastiina ja Eveliina, rengit Jussi ja Jahvetti, loisvaimo Liena lapsineen, Hullu-Kalle ja suutari Filemon. Kovin paljon ei tapahdu. Koppelmäessä on menossa heinätyöt, Loviisa leipoo leipää ja keittää kahvia. Heinäntekijät tulevat syömään. Jutustellaan. Näennäisen tapahtumattomuuden alla on paljon asiaa ihmisen elämästä. On muutakin, mutta varsinkin käyvät selväksi naisten rajalliset mahdollisuudet. Maria Gustaava Jotuni (9.4.1880 Kuopio – 30.9.1934 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka käsitteli teoksissaan erityisesti naisia ja naisten asemaa. Maria Jotuni kuuluu maailmanlaajuisesti harvinaiseen lajiin: nainen ja näytelmäkirjailija. Jotuni kuuluu mestareiden joukkoon, eivätkä hänen harvat romaaninsakaan kalpene muiden joukossa. Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja.

Suomalaisia klassikoita

Arkielämää

Päivi Alasalmen ihastuttavat sadut kuljettavat kuulijan turvallisesti höyhensaarille tai rauhoittavat keskellä vauhdikasta leikkipäivää. Perinteisistä satumaailmoista innostuksensa ammentanut Alasalmi on päivittänyt tarinansa railakkaasti nykyaikaan. Äänikirjojen lisäksi saduista on saatavilla myös e-kirjaversiot heitä ajatellen, jotka mieluiten kuuntelevat sadut ikioman aikuisen lukemana. Kultainen kissanpentu on iltasatusarjan kolmas kirja.

Kultainen kissanpentu

Muistista piirretty kaupunki on eloisasti soljuva romaani ja muistelmateos, jossa Pietari näyttäytyy lähes myyttisenä muistin tyyssijana. Jelena Tsizova kokoaa pala palalta sukunsa mieleenpainuvan tarinan, niin kuin hänen isomummonsa, mummonsa ja äitinsä ovat sen kertoneet. Kreivin sisäkkö, tekstiilitehtaan omistajatar, muurarimestari, ompelijatar, sotilas, posliinitehtaan yli-insinööri, puoliksi juutalainen tyttö, nuori dissidentti... Tsizovan suku on kulkenut vaiheikkaan tien talonpojista työläisiksi ja lopulta sivistyneistöksi. Neljä sukupolvea kantaa muistoa pietarilaisten ja leningradilaisten elämästä 1900-luvun myllerryksissä. Tsizova kertoo koskettavasti käännekohdista, joissa todellisuus on näyttänyt kaupunkilaisille toiset kasvonsa: vallankumouksesta ja sisällissodasta, 1930-luvun vainoista, Leningradin piirityksestä, sodanjälkeisestä kurjuudesta ja neuvostojärjestelmän murenemisesta.

Muistista piirretty kaupunki

Costa Bravan rannikolla sijaitsevassa talossa Maria odottaa levottomana sisarpuoltaan Emmaa kylään. Aina toisilleen etäisiksi jääneet naiset ovat nähneet viimeksi kaksi vuotta sitten äitinsä muistotilaisuudessa. Sen jälkeen Maria on rakentanut itselleen uuden elämän uudessa paikassa, avarassa talossaan meren äärellä. Mariasta tuntuu, että Emma tunkeutuu luvatta hänen yksityisalueelleen, häiritsee hänen elämänsä hiljaista tasapainoa. Eikä hän ole valmis puhumaan siitä, mistä olisi puhuttava. Vaivaannuttavien keskustelujen sijaan siskokset lähtevät kävelyretkille, pulahtavat Välimereen, viettävät aikaa talon ilta-auringossa kylpevällä terassilla. Hapuillen syvenevät keskustelut tuovat heitä vääjäämättä lähemmäs toisiaan. Lopulta heidän on yhdessä etsittävä sanat kipeille muistoille, jotka nousevat pintaan voimalla jota ei voi enää hallita. Linda Olssonin haikean kaunis romaani on kertomus selityksiä ja sovitusta etsivistä siskoksista.

Sisar talossani

Täältä tulee Veeti! Oletko koskaan kuullut pojasta nimeltä Veeti Eemeli Eskelinen? Veeti on ihana lapsi, joka pitää makaronista ja jauhelihakastikkeesta, lastenohjelmista ja kavereiden kanssa leikkimisestä. Veeti asuu yhdessä äitinsä, isänsä ja isosiskonsa kanssa kauniissa keltaisessa talossa paikassa, jonka nimi on Vilkkala. Veeti viihtyy varsinkin naapurissa asuvan Vernan kanssa ja yhdessä he keksivät vaikka minkälaisia seikkailuja ja leikkejä. Valitettavasti aikuiset eivät aina pidä Veetin leikeistä, eikä kaikki välttämättä suju ihan Veetin suunnitelmien mukaan… Vilkkalan Veeti on ensimmäinen osa sarjassa, jossa tutustutaan Veetin elämään ja hauskoihin kommelluksiin lapsen arjessa. Sarjan ensimmäisessä osassa kuullaan esimerkiksi valomiekoista, uusista kampauksista ja opitaan, miksi päiväkodissa ei voi olla tulivuoria. Anne Sofie Hammer on tanskalainen lasten- ja nuortenkirjailija, jonka ihastuttavaa Veeti-sarjaa on luonnehdittu moderniksi Vaahteranmäen Eemeliksi. Veeti on hyvin rakastettu hahmo kotimaassaan Tanskassa, ja Anne Sofie Hammer kirjoittaa hauskasti ja lapsiystävällisesti, mutta kuitenkin niin, että hänen tekstinsä ilahduttavat ihan kaiken ikäisiä.

Annan tytär Hanna on päässyt eduskuntaan yhtenä ensimmäisistä naisista. Töitä riittää, sillä sosialistit suunnittelevat vallankaappausta. Kun miehet ovat sotimassa on naisten pyöritettävä koko yhteiskuntaa. Myös Lauran ja Kaarlon tulevaisuus näyttää epävarmalta. Sisällissota johtaa veren vuodatukseen, ja niin Hanna kuin Aunekin saavat osansa sodan kauhuista. Vuosisadan alku tuo ratkaisevia muutoksia ja myös jäähyväisiä joudutaan jättämään.

Pohjantuuli – Jäähyväiset

Hilma-täti ja kuutamoseikkailu -kirja kertoo Hilman ja Viltsun lämpimästä ystävyydestä. Hilman luona mikään ei ole niin justiinsa, kunhan asiat tehdään suurella sydämellä. Hän on mukana monessa ja päätyykin kaikenmoisiin seikkailuihin.Hilma ja Viltsu viettävät kesäpäiviä ympäri kaunista Helsinkiä, löytävät uusia kavereita ja selvittävät hupputyypin arvoituksen.

Hilma-täti ja kuutamoseikkailu

Itärintaman suurissa taisteluissa Tannenbergissa ja Masurian järvialueella kohtaavat sadattuhannet sotilaat kohtalonsa. Kymmenet sairasjunat kuljettavat haavoittuneita pitkin Eurooppaa kohti sotasairaaloita. Yksi lukuisista Punaisen Ristin sairaaloista on perustettu entiseen Lubetskin maahoviin Pihkovan lähelle. Tartosta valmistuneet nuoret naislääkärit komennetaan sinne työhön, heidän joukossaan Anna Kristiina Kuzmina. Julia Morton on tulossa sotakirjeenvaihtajaksi Pihkovaan, jossa on Venäjän armeijan tärkeä tukikohta, mutta joutuukin tilanteeseen jota ei voinut kuvitella. Vaikka lyhyeksi arveltu sota vain jatkuu, nuoret säilyttävät voimansa ja elämänuskonsa kauheuksien keskellä. Toivo rauhasta ja suuret vapauden haaveet elävät molemmin puolin Suomenlahtea.

Imatra-sarja

Pihkovan kellot

Runoilijan kultakausi. "Moni asettuu elämään kuin sänkyyn, / havahtuu hitaasti, tai äkkiä / on aamu, eikä tunne taloa eikä seutua, / kurkkaa varovasti / vieruskumppania, kuka se on ja mistä / siihen tipahti. / Tulee kiire pukeutua." Teos sisältää runoja Arja Tiaisen kokoelmista Nukun silmät auki, Palava susi, Saatanan tytär, Vallan Casanovat, Isolde, pakolainen ja Kalastaja Merlin. Arja Tiainen (s. 1947) on Vantaalla asuva kirjailija. Tiainen on istunut runoutemme etupenkissä esikoiskokoelmastaan Nukun silmät auki (1971) alkaen.

Runoja 1971-1982

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

Actress Erja Manto has had a long career as a narrator, and the genre range is wide, from classics to fairytales. She is also known for Radioteatteri and political satires. She loves narrating audiobooks and being a grandmother.

BookBeat gives you access to thousands of audiobooks right on your mobile. Find your next favourite by browsing through our top lists and categories.

Do you like to read books? Discover thousands of e-books at BookBeat. Pick and choose from different genres, such as best-sellers, crime, romance, non-fiction and much more!

Get access to thousands of e-books on your phone. Browse and find your next favorite read today!

On our Bookshelf - Audiobooks

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

You can browse and find the most popular authors and books in the BookBeat app here. We’ve got a great selection of various authors and genres, this list will definitely inspire you to a great reading experience in the app!

{AuthorName} books - BookBeat

{NarratorName} as narrator - BookBeat

Are you on the hunt for your new favourite narrator, or do you have a favourite that you want to listen to even more? We've got you covered! We've gathered all of the most popular narrators and the books they’ve narrated here.

Search - BookBeat

Title

Person doing dishes and listening to BookBeat

Narrator

Erja Manto

Get started with BookBeat today

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat