Intohimosta uupumukseen. Tunna Milonoffin omaelämäkerrallinen matka liian pitkälle ja takaisin. 2000-luvun alussa Tuomas Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Yhdessä Riku Rantalan kanssa syntyi Madventures, sukupolvikokemukseksi noussut matkailuohjelma. Vuonna 2022, kahdenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen, Tuomas joutui myöntämään, että oravanpyörän vastustajasta oli tullut sen uhri. Hän koki vakavan työuupumuksen, josta toipuminen on ollut hänen elämänsä raskain mutta myös oivaltavin reissu. Liekki on eräänlainen välitilinpäätös, jossa Tunna kertoo elämäntarinansa ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin juurisyistä. Tuomas Milonoff on huippusuosioon ja maailmanlaajuiseen levitykseen nousseen Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana.

Liekki

Hyytävä sukellus ammattisotilaan arkeen ”Kirjoitin perheelleni kirjeen, sillä en tiennyt, palaanko elävänä kotiin.” Janne Lehtosen elämä oli jo varhain saada hyvin toisenlaisen suunnan. Vantaan Hakunilassa kasvanut nuorukainen jengiytyi teini-iässä, ja kaveriporukan vapaa-ajan täyttivät päihteet ja autovarkaudet. Ennen kuin tilanne karkasi lopullisesti käsistä Janne kuitenkin löysi rakkauden ja onnistui kääntämään elämänsä suunnan. Puolustusvoimissa hän lunasti periksiantamattomuutensa ansiosta nopeasti paikkansa ja päätyi sukeltajakoulun kautta Erikoistoimintaosastoon. Ura ammattisotilaana vei hänet muun muassa merirosvojahtiin Somaliaan, terroristien ja tienvarsipommien keskelle Afganistaniin sekä liikkuvan heroiinijalostamon ja merenpohjaan vajonneen aarteen jäljille. Myöhemmin urallaan Janne hautasi käsittelemättömät tunteensa valtavan työtaakan alle, ja sen puristuksissa jopa kovaksi keitetty ammattisotilas putosi polvilleen. Janne Lehtonen tunnetaan entisenä merivoimien erikoisjoukkojen sotilaana ja Erikoisjoukot-televisiosarjan pääkouluttajana. Nykyisin hän on ammatiltaan pelastaja ja yrittäjä. Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia sekä sisältöjä yrityksille ja medioille. Hänen edellinen kirjansa Vankina Thaimaassa oli vuoden 2024 kuunnelluin äänikirja ja myydyin tietokirja.

Erikoisjoukoissa – Janne Lehtosen tarina

Topi Borgin ihmeellinen maailma. Topi Borg pureutuu elämän suuriin kysymyksiin. Millaista on elää autistina kauniissa mutta epätäydellisessä maailmassa? Topi Borg on lunastanut paikkansa kansan sydämissä elämänviisauksiensa, huumorinsa, ja positiivisen elämänasenteensa ansiosta. Kirjassaan hän kertoo laajasti elämästään: miltä tuntui lapsuus ja nuoruus, jossa erilaisuus ja ulkopuolisuuden tunne olivat aina läsnä? Kuinka pitkäaikaistyöttömyydestä seurasi kutsut Linnan juhliin ja Venla-gaalaan? Topin kasvu, ajatukset, filosofiat, intohimot eri mediamuotoja kohtaan ja tunteiden tarkkaluontoiset analyysit saavat lukijan pysähtymään elämän ihmeyden äärelle. Jokainen valinta on tulevaisuuden rakennuspalikka. Topi Elias Borg on Googlen mukaan TV-persoona, mutta työskentelee lähikaupassa. Hän valmistui Tampereen Normaalikoulun lukiosta ylioppilaaksi ja Lepaan Puutarhaoppilaitoksesta puutarhuriksi. Tuhannet suomalaiset ovat nähneet hänet televisiossa edustamassa neuromoninaisuutta ja autistien kohtaamia haasteita älyllä ja huumorilla. Hän viettää vapaa-aikaansa vaatimattomasti perheen, ystävien, kuntoilun, elokuvien, animen ja kirjojen parissa uskoen että joskus tulevaisuudessa hänestä tulee has-been-julkkis.

Normaaliusrodeo

Vauhdikasta menoa eläinlääkärin matkassa. Eläinlääkärin riemukkaita tarinoita saappaat kurassa ja kainalot hiessä. Mikäs otus siellä on tällä kertaa telonut itsensä? Harvalla on yhtä monipuolinen työ kuin eläinlääkärillä. Hoitopöydälle voi tulla silmätulehdusta poteva marsu, joskus voi jäädä sonnin alle tai järvessä kelluu sairas lehmä. Kirjan tarinoissa kuljetaan Teppo Heinolan matkassa hoitamassa milloin mitäkin karvaista ystävää. Jos luulit, että James Herriotilla oli kiire, niin ei kyllä ollut. Tepolla ei meno hyydy. Siinä hoituu kipeä olkapääkin, kun putoaa itseään persuksiin potkivan hevosen selästä. Jos yksikseen nauraminen hävettää, tähän kirjaan ei kannata tarttua bussissa. Eläinlääkäri Teppo Heinola pitää Jyväskylässä praktiikkaa vaimonsa Suvin kanssa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja lisäksi lukuisa joukko kaksi- ja nelijalkaisia.

Eläinlääkärin elämää

"Mitä ikinä teetkin, älä kirjoita muistelmia." Komedian mestarin katkeransuloinen muistelmateos. Kuinka englantilaisesta ydinfyysikosta tuli suomalaisen tv-komedian keskeinen tekijä ja Suomen suurimman teatterin ohjaaja – ja miksi? Entä onko Neil Hardwickin yksityiselämä ollut nauruntäyteistä? (Vastaus: ei ole, ja juuri se on hänen huumorinsa salaisuus.) Ja mitä yhteistä on Spede Pasasella ja Jouko Turkalla? (Vastaus: kumpikin vihasi Hardwickia. Tosin Turkka lopulta muutti mielensä.) Mies rakastettujen tv-komedioiden – kuten Tankki täyteen, Reinikainen ja Sisko ja sen veli – takaa kertoo tarinansa, omaan vahvan persoonalliseen tyyliinsä. Neil Hardwick (s. 1948) on brittiläis-suomalainen palkittu näytelmäkirjailija ja teatteri- ja televisio-ohjaaja. Hänet muistetaan erityisesti tv-sarjoistaan Reinikainen, Tankki täyteen, Sisko ja sen veli ja Musta tuntuu sekä Pakanamaan kartta.

Poistetut kohtaukset

Rööperistä rikkauksiin ja takaisin. ”Easy come, easy go”, Tom Sjöberg naurahtaa muistellessaan upeita asuntojaan ja Cadillacejaan. Legendan muistelmat vievät huikealle matkalle läpi Rööperin, jota ei enää ole. Tom Sjöberg (s. 1946) kertoo muinaisesta Punavuoresta hajuineen, makuineen ja tekoineen. Köyhyydestä, joka sai myymään ensimmäisen pimeän pullon 12-vuotiaana, tytöistä ja pojista, leffoista ja rock’n’rollin rantautumisesta. Rokki iski Tomiin voimalla ja pani myöhemmin laulamaan jopa levyille. Elämä vei miestä: Floridaan, Singaporeen, Hongkongiin, mutta vain kerran vankilaan. Hienoja asuntoja ja Cadillaceja. Hän riemuitsi – ja välillä pelkäsi. Elämä oli rikollista. Sjöbergin King’s Sex -pornoputiikki Iso Roobertin­kadulla on ollut auki joka päivä vuodesta 1967. Hänen King’s Kakadu -viihderavintolassaan vieraili useita maailmantähtiä, kuten Bryan Adams, mutta myös Suomen-syöjä Vladimir Žirinovski. Sjöberg toimi myös ammattinyrkkeily­promoottorina ja järjesti suuria otteluita Tony Halme etunenässä. Lamppu Laamanen on kirjailija ja ex-musiikki- ja radiotoimittaja, jolta on aiemmin julkaistu kirjat muun muassa Tavastia-klubista, roudareista ja Pelle Miljoonasta, mutta myös mahdottomina pidetyistä tapauksista kuten Dave Lindholmista, Andy McCoysta ja Miina Äkkijyrkästä.

Tom Sjöberg – Rööperin katupoika

Reijo Hammar – Kakolan karkuri on kaunistelematon selonteko henkirikoksiin ja vankilapakoon päätyneen väkivaltarikollisen elämästä vankiloissa ja niiden ulkopuolella. Syntymästään alkaen laitoksissa ollutta Reijo Hammaria kutsuttiin aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi. Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi herkeämättä laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa. Tässä kirjassa Reijo Hammar avaa ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä yleisölle. Toimittaja Mika Katajalan kirjoittamassa kirjassa ääneen pääsevät myös Hammarin vaimo Suski ja tytär Maria.

Tositarinoita elämästä

Reijo Hammar – Kakolan karkuri

"Jälkeen tuleville rakennettiin kestävä pohja uusille saavutuksille. Maailma on nyt vaikeampi paikka. Lycka till, onnea matkaan." Paavo Lipposen odotettu muistelmateos pääministerivuosista aina Ukrainan sotaan. Paavo Lipponen nousi pääministeriksi laman jälkimainingeissa 1995. Hallitus sai huomenlahjakseen jääkiekon maailmanmestaruuden ja Nokian nousun. Lipposen poikkeuksellinen pääministerikausi perustui yhteistyökykyyn, määrätietoisuuteen ja hyvään onneen. Suomi nostettiin lamasta ja luotiin Nato-optio, joka tuli ajankohtaiseksi 2022. Paavo Lipposen muistelmien kolmas osa Valtionhoitaja kattaa Lipposen pääministerivuodet 1995–2003 ja niiden jälkeisen eduskunnan puhemieskauden. Mukana ovat päivänpolitiikan jälkeiset pyrkimiset EU:n johtotehtäviin, presidentinvaalit 2012 sekä Lipposen monipuolinen eurooppalainen ja kotimainen aktiivisuus. Muistelmat ulottuvat nykypäivään, kuten Ukrainan sotaan ja Suomen Nato-jäsenyyteen. Lipposen muistelmien ensimmäinen osa Muistelmat I ilmestyi 2009 ja toinen osa Murrosten aika 2014. Paavo Lipponen (s. 1941) on toiminut SDP:n puheenjohtajana 1993–2005, pääministerinä 1995–2003, eduskunnan puhemiehenä 2003–2007 ja ollut presidenttiehdokkaana 2012.

Valtionhoitaja

Kun Carola ja hänen miehensä päättävät avata parisuhteensa kolmansille osapuolille, he vakuuttelevat toisilleen, että kyse on vain väljähtyneen seksielämän piristämisestä. Carola tapaa kuitenkin Magnusin ja ihastuu tähän päätä pahkaa. Pian Carola on eronnut nainen – ja Magnusin ikioma. Uusi parisuhde kukoistaa, mutta vähä vähältä Magnus muuttuu väkivaltaiseksi tyranniksi. Miehen kyltymättömät halut ja sairaalloinen kontrollin tarve murentavat vuosien varrella Carolan kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. Varmistaakseen, ettei Carola ota eroa, Magnus painostaa Carolan allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan lasten huoltajuus kuuluu hänelle. Vasta vuosien kuluttua Carola uskaltautuu hakemaan apua. Vuonna 2022 Magnus tuomittiin vankeusrangaistukseen teoistaan. "Olin hänen omaisuuttaan" on ruotsalaisen Carola Janssonin tositarina.

Olin hänen omaisuuttaan – Tositarina parisuhdeväkivallasta

Loistokas, tavallinen, vaikea elämä. Avoin muistelmateos paljastaa epävarman tytön ja naisen, joka selvisi traumaattisesta lapsuudesta ja julkisuuden myllytyksestä – ei ehjänä, mutta vahvasti elossa. 90-luvun taitteessa Demi Mooresta oli hyvää vauhtia tulossa Hollywoodin kovapalkkaisin naisnäyttelijä. Ikonisiksi muodostuneet roolit seurasivat toisiaan, mutta samalla Demi kävi jatkuvaa kamppailua lapsuustraumojensa kanssa. Matkaa kuuluisuuteen varjostivat epävarmuus, riippuvuus ja kehonkuvan haasteet. Vaikka menestystä tuli, Demi huomasi kyseenalaistavansa, onko hän hyvä näyttelijä, hyvä äiti tai ylipäätään riittävän hyvä. Näyttävän paluun kuusikymppisenä tehnyt Demi Moore pohtii muistelmissaan vilpittömästi tähteyden ja perhe-elämän yhteen sovittamisen vaikeutta ja paljastaa kaiken myrskyisästä äitisuhteestaan sekä avioliitoistaan Bruce Willisin ja Ashton Kutcherin kanssa, johon nelikymppinen Demi rakastui tämän ollessa 25. Läpikotaisin on tarina selviytymisestä, menestyksestä ja matkasta kohti itsensä hyväksymistä. Demi Moore (s. 1962) on yhdysvaltalainen näyttelijä, joka nousi yhdeksi 80- ja 90-lukujen tunnetuimmista Hollywood-tähdistä. Vuonna 1995 hänestä tuli maailman kovapalkkaisin naispuolinen näyttelijä. Hänet muistetaan erityisesti rooleistaan elokuvissa Treffit Elmossa, Ghost – näkymätön rakkaus, Striptease, Sotilas Jane ja viimeisimpänä The Substance, jonka pääosasta hänet palkittiin Golden Globe -palkinnolla ja josta hän sai Oscar-ehdokkuuden.

Läpikotaisin

Leena Kiviharju (1948–2021) eli epätavallisen elämän tien päällä. Laukku-Leenaksi kutsuttu naiskulkuri kulki kymmenine laukkuineen ympäri Suomea kävellen tai liftaten. Hän lähti liikkeelle vuonna 2002 ja asui kesät ja talvet taivasalla. Hänen leiripaikkojaan olivat huoltoasemien lähistöt ja teiden pientareet. Vaikka hänelle tarjottiin apua ja asuntoa, hän pysyi lähes elämänsä loppuun asti kodittomana. Yksinäinen naiskulkuri herätti aina huomiota siellä, missä liikkui. Mistä hän tuli ja minne meni? Mitä hän laukuissaan kuljetti? Miksi hän lähti taipaleelleen? Salaperäisen kulkijan matkanteko kiinnosti ihmisiä, mutta itse hän pysyi vaitonaisena elämänsä vaiheista. Päivi Ketolaisen koostama teos perustuu Leena Kiviharjun ainutlaatuisiin matkapäiväkirjoihin ja tuo selkoa Laukku-Leenan matkantekoon pitkin Suomen maanteitä.

Laukku-Leena: Naiskulkurin tarina

Miehet, jotka jättivät jäljen. Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä. Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan. ”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.” Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.

Elämäni miehet

Miten rikollisia profiloidaan? Psykologi Helinä Häkkänen paljastaa kirjassaan, millaista on työ rikollisen mielen tutkijana. Keskusrikospoliisissa työskennellyt psykologi Helinä Häkkänen on osallistunut monien Suomea järkyttäneiden rikosten tutkintaan. Yli kymmenen vuoden ajan hän laati rikospaikkalöydösten perusteella tekijäprofilointeja, joiden avulla rikostutkintaa voitiin kohdistaa oikeaan suuntaan. Häkkäsen työ ei rajoittunut vain Suomen rajojen sisälle, vaan hän teki yhteistyötä mm. FBI:n ja monien muiden maiden rikosprofilointiyksiköiden kanssa. Vaitiolovelvollisuus sitoo osaa hänen työstään, mutta hän avaa oikeudessa käsiteltyjä tapauksiaan, kertoo profilointityön menetelmistä ja historiasta ja tekee kirjassa profilointeja myös muista kuin itse tutkimistaan rikoksista. Kirjassa käsitellään mm. Susanne Lindholmin selvittämätöntä henkirikosta, Myyrmannin pommi-iskua, Muuralan murhaa, Jokelan kouluampumistapausta, Tehtaankadun tuhopolttosarjaa, Jyrki Järvilehdon veneturmaa ja Bodomin kolmoissurmaa. Profiloija on sukellus rikosten ja psykologian maailmaan: se tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen näkökulman rikollisten profilointiin ja ihmismielen syövereihin. Helinä Häkkänen (s. 1971) on psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Hänen aiempia teoksiaan ovat Psykopatia ja 100 kysymystä narsismista.

Profiloija

Suomen ykkösviihdyttäjän uskomaton elämä. Vuosikausia suomalaisen tv-viihteen ja komiikan huipulla ollut Janne Kataja kertoo elämästään aidosti ja rehellisesti. Katajasta avautuu puoli, joka jää julkisen hauskuuttajan taakse piiloon. Kirja on parhaimmillaan Paroni von Münchhausenin matkakertomusten ja Sulo Vilénin ostosmatkojen sekoitus. Miksi Kataja saarnasi lapsena Jumalasta niin paljon, että hänet tunnettiin lempinimellä Pikku-Pappi? Mitä tapahtui, kun hän laihtumisen toivossa teippasi Abtronicin koko yöksi keskivartaloonsa? Kuinka selvitä ilman mielenväisteitä konkurssista, joka johti Katajan unelmien tuhoutumiseen? Kirjan tarinat koettelevat uskottavuutta, mutta usko tai älä, tällainen on Janne Kataja. Janne Sarja on kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on aiemmin julkaissut kirjat Läpimurtoteos (2020) ja Rakkaudella, Jami (2023). Sarja tunnetaan myös televisiosarjojen käsikirjoittajana. Hän on kirjoittanut muun muassa ohjelmia Pitääkö olla huolissaan? ja Tämä on tämä. Janne Kataja on näyttelijä, ohjaaja, juontaja, monitaituri ja yrittäjä.

Loppuunmyyty - Janne Kataja

"Pysytkö penkissä vai tuletko syliin?" Tositarina piikkikammoisesta labrahoitajasta ja odottamattomista asiakaskohtaamisista. Laura Härmä on bioanalyytikko, suomeksi sanottuna labratäti. Erikoinen uravalinta piikkejä karsastavalle – ja kuitenkin juuri Laura kutsutaan hätiin silloin, kun kukaan muu ei saa piikkipelkoa potevaa asiakasta rauhoittumaan. Kirjassa Laura kertoo värikkäästi, millaista on omistautuneen soteammattilaisen arki ja millaisia potilaita me suomalaiset olemme. On piikkikammoinen palomies, itseään takomalla rauhoitteleva tuomari ja alasti heittäytyvä raksamies. On mystisiä spermanäytteitä, kiinteitä virtsanäytteitä ja kollegoita, jotka päättävät yllättäen aloittaa henkilökohtaisen lakon. Piikkikammo on omistettu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille sekä niille urhoollisille, jotka kohtaavat pelkonsa – oli kyse sitten piikistä tai elämän vaikeista kysymyksistä. Tervetuloa matkalle, jossa kova tiede törmää ihmismielen oikullisuuteen ja jossa jokainen näyte voi olla yllättävän tarinan alku. Laura Härmä on bioanalyytikko YAMK ja sotealan rautainen ammattilainen. Hän on erikoistunut pelkopotilaiden kohtaamiseen ja saanut siksi lempinimen Verisuonikuiskaaja. Hän on esiintynyt aiheen tiimoilta myös julkisuudessa. Sanna Seiko Salo on diplomi-insinööri, yrittäjä ja kirjailija, jota kiehtovat pikkuisen värikkäämmät elämäntarinat sekä käännerikkaat yritystarinat. Hän on aiemmin kirjoittanut sekä fiktiota että tietokirjoja, viimeksi elämäkerrat Strategi – Kari Neilimon ura ja elämä (Johnny Kniga, 2024) sekä Semmosta touhua – Pekka Herlevin tarina (Into Kustannus, 2023).

Piikkikammo

Asioille on parempi nauraa kuin itkeä. Heikki Silvennoinen pohtii menestystään, menneisyyttään, tulevaisuuttaan ja tehtäväänsä maailmassa – viihdyttämisen sietämätöntä keveyttä ja arvoitusta kaiken takana. Toiset meistä kestävät kolhuja enemmän, toiset vähemmän. Silti kaikista löytyy kohta, joka murenee ennemmin tai myöhemmin. Niin kävi myös Heikki Silvennoiselle. Kahden menestyksekkään uran ja kolmen rikkoutuneen avioliiton sekä erilaisten vastuiden ja suhdesotkujen kasaama taakka ajoi Silvennoisen kippaamaan roimasti enemmän kuin yhdet piiskaryypyt keikan alle. Ankara elämänvaihe selkisi lopulta hypnoosin, terapian ja meditaation avulla. Ja kas, elämä seestyi – ainakin jonkin verran. Mittavan päivätyön suomalaisessa viihteessä tehnyt Silvennoinen on alun perin taiturimainen kitaristi, joka nousi esiin progressiivisen rockin pioneereihin lukeutuneessa Tabula Rasassa. Hänen elämäntarinaansa ei voisi kuitenkaan kertoa ilman Kummelia. Kummeli oli piristysruiske, jota 1990-luvun alun lama-Suomi kaipasi ja tarvitsi. Ohjelma nosti itseoppineen, monikasvoisen viihdetaiteilijan siihen kansan rakastamien tähtien joukkoon, jonka tekemiset ovat tuttuja niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin ikäpolvelle. Nousut ja laskut on Heikki Silvennoisen omin sanoin kertoma elämäntarina ja paikoin syviinkin vesiin sukeltava henkilökuva, joka paljastaa, että kirjan kohde on aidoimmillaan jotain aivan muuta kuin sketsihahmojensa kaltainen häröilijä 24/7. Tommi Saarela tunnetaan musiikkialan merkkihenkilöistä kirjoittamistaan kiitetyistä elämäkerroista. Pave Maijanen – Elämän nälkä ja Kassu Halonen – Maailma on kaunis ovat olleet suuria arvostelu- ja myyntimenestyksiä.

Heikki Silvennoinen

Rakastetun näyttelijälegendan huikea matka elämän näyttämöillä. Seela Sella on esittänyt unohtumattomia rooleja jo seitsemällä vuosikymmenellä. Hän on raivannut tiensä Pispalasta koko kansan sydämiin ja hurmaa yhä yleisönsä tarkalla ja vivahteikkaalla näyttelijäntyöllään. Tunteikas ja tarinallinen kirja vie mestarin matkassa eri estradeille sekä niiden taakse. TeoksessaSella kertooniin teatterityönsä kuin elämänkokemuksensa opeista viisaudella, innolla, rohkeudella ja erityisesti pilke silmäkulmassa. Erilainen elämäkerta on myös tarinoiden ja anekdoottien runsaudensarvi!

Sellasta

Hurja matka Enkeleiden kakkosmieheksi. Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi. Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi. Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa. Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään. George Christie liittyi Hells Angelsiin 1975. Hän perusti Venturan chapterin ja toimi sen presidenttinä yli 30 vuotta. Koko kerhon kansainvälisenä tiedottajana hän toimi yli 20 vuotta.

Elämäni Helvetin enkelinä

Uskomattomia, traagisia ja koomisia tositarinoita Neuvostoliitosta ja Venäjältä. Porttikiellon Venäjälle saaneen toimittajan Arja Paanasen tarkkanäköiset ja hauskat kertomukset näyttävät niin arjen kommellukset kuin paljastavat naapurimaan häikäilemättömän pelin. Ilta-Sanomien palkitun toimittajan yli 30 vuoden kokemukset Neuvostoliitosta ja Venäjältä näyttävät valtavan maan koko kirjon Siperiasta Pietariin ja kansalaisten arjesta aina Kremlin ytimeen. Samalla hänen juttumatkansa ja kertomuksensa piirtävät tarkan kuvan siitä, kuinka Neuvostoliiton romahdusta seurannut vapautumisen huuma hiipui ja teräksinen valta alkoi kiristää otettaan kansalaisista. Paananen joutui kamppailemaan epäilyjä ja syytöksiä vastaan kirjoittaessaan Kremlin hyytävästä pelistä ja Suomen sinisilmäisyydestä kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Putinin Venäjä oli kasvava uhka, mutta totuutta ei haluttu myöntää. Anu Kuistiala on MTV Uutisten entinen päätoimittaja ja Moskovan-kirjeenvaihtaja. Pitkän uran mediamaailmassa tehnyt Kuistiala toimii nykyisin tietokirjailijana ja puhujana. Arja Paananen on palkittu Ilta-Sanomien erikoistoimittaja. Hän on välittänyt tietoa itänaapurimme tapahtumista jo yli 30 vuoden ajan; tutuksi ovat tulleet glasnostin ajan Neuvostoliitto, Jeltsinin Venäjä ja Putinin Venäjä. Paananen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta venäjän kielen oppiaineesta.

Kiehtova katala Venäjä Arja Paanasen silmin

Moniääninen tietokirja kielletystä rakkaudesta täydentää käsitystämme historiasta. Valtavirran historiankirjoituksen rinnalla kulkee toinen historia. Se kertoo elämästä ja rakkaudesta, jonka ei sallittu tulla nähdyksi eikä toisinaan edes koetuksi. Salattua rakkautta on kuitenkin aina ollut. Kirja luotaa sateenkaarihistoriaa 1800-luvun lopusta meidän päiviimme. Esiin nousevat elämäntarinat, joita suku ja perilliset ovat piilotelleet mutta joiden on korkea aika nousta historian valokeilaan. Henkilötarinoista koostuvan kirjan päähenkilöitä ovat niin tavalliset ihmiset kuin aikansa merkkihenkilöt Fredrik Cygnaeuksesta ja Edith Södergranista Valentin Vaalaan ja Tove Janssoniin.

Salatun rakkauden historia

Ex-jengiläisen raju tarina Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttaneen Mika Ilménin karun ja kaunistelemattoman tarinan. Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttanut Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin huumekaupan rahoittamisesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen vuonna 2014. Mikä sai menestyneen urheilijan ja yrittäjän pukemaan prosenttijengin liivit päälleen? Pienestä pitäen Immu oli se, joka haettiin apuun kun tarvittiin kovuutta paikalle. Railakkaista nuoruusvuosista huolimatta Immu treenasi jatkuvasti eri kamppailulajeja, ja taidot olivat tarpeen hänen pyörittäessä portsaritoimintaa Helsingin suosituimpien yökerhojen ovilla. Immu oli perustamassa CAGE-vapaaotteluorganisaatiota ja kuuluu Suomen ensimmäisiin vapaaottelija-ammattilaisiin. Rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo karusti ja kaunistelematta Immun tarinan, jossa väkivalta on aina ollut vahvasti läsnä. Se avaa ovet Helsingin yöelämän pimeisiin kulisseihin, kivikovaan vapaaottelumaailmaan, järjestäytyneen rikollisuuden syövereihin ja vankilan rankkaan arkeen.

Immu

Huurteiset pakkaspäivät, yöttömän yön lumo ja tuntemattomat selkoset houkuttelevat monia niin paljon, että syttyy haave Lappiin muuttamisesta. Se saa pohtimaan, elänkö kuten haluan. Kertova tietokirja yhdistelee monipuolista lähdeaineistoa ja ihmisten kokemuksia sekä analysoi, mistä hyvä elämä rakentuu. Kirja kertoo tunnetuista pohjoiseen muuttaneista ihmisistä ja vastaa jokaista eränkävijää kaihertavaan kysymykseen: Onko elämä lopulta parempaa Lapissa? Laura Kokkonen vaihtoi hitaampaan arkeen ja muutti Helsingistä Lappiin. Hän on akateeminen sekatyöläinen ja tutkija.

Pohjoisen kutsu : Lappiin lähteneet

Menestyskirjojen dekkarikeikat teemakirjoina bonuskeikkojen kera! Kolmen kirjan sarjaan on koottu erikseen uskottomuuskeikat, rikostutkintakeikat ja vakuutuspetokset, sekä lisää uutta asiaa yksityisetsivän toimintamalleista keikoilla. Jokaisessa kirjassa on pari uutta keikkaa teemakohtaisesti. Ajauduin aikanaan vahingossa tekemään yksityisetsivän töitä, joiden puitteissa selvitettiin aviorikoksia, vakuutuspetoksia, varkauksia ja yritysten henkilöstön tekemiä petoksia. Koulutusta tai aiempaa kokemusta tähänkään työhön ei ollut ja sen kyllä usein keikalla huomasi. Vaikka selvitimme rikoksia ja parisuhteiden epäselvyyksiä, menetelmämme ottaa selvää asioista olivat usein rikollisia. Esiinnyimme poliisina, uhkailimme kohdehenkilöitä ja menimme omin päin yrityksiin sekä koteihin, jotta saimme asiakkaalle parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tärkeintä oli selvittää tapaus, keinoja kaihtamatta. Vastoinkäymisiä riitti ja työn hohdokkuuskin kirjasta selvinnee. Kirjasarjan vakuutuspetoskirjassa kerron myös pieleen menneitä tapauksia, joissa vähäinen kokemuksemme tuli kintuille. Mukavia kuunteluhetkiä!

Henkka Aflecht yksityisetsivänä - Rikostutkintakeikat

Lappilainen taiteilija Reidar Särestöniemi oli värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilässä. Värikkäitä olivat myös hänen teoksensa, joita yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus. Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa Noora Vaarala selvittää, miksi taiteilijan työtä on haluttu tulkita väärin. Sisältää kaksi upeaa kuvaliitettä, joissa on kuvia Särestöniemen teoksista sekä taiteilijasta itsestään eri elämänvaiheissa.

Sarviini puhkeaa lehti

Tunnetun vaikuttajan matka Kaakamon kylästä kattohuoneistoihin. Välivuoden missikokeilusta rakentui vahingossa ura, jota ei pitänyt olla edes olemassa. Herkkä ja ujo tyttö ei tunnistanut itseään klikkiotsikoista. Mitä tapahtuu, kun haluaisi elää huoletonta nuoruuttaan 19-vuotiaana, mutta samaan aikaan pitäisikin olla esikuva muille? ”Rakensin brändin, mutta menetin normaalin elämän”, Sieppi pohtii, sulkee Instagramin ja soittaa terapeutilleen saadessaan ahdistuskohtauksen. Sara Siepistä on kirjoitettu satoja lehtijuttuja ja hän on Suomen ensimmäisiä ja seuratuimpia vaikuttajia. Nyt hän kertoo ensi kertaa tarinansa omin sanoin sellaisena kuin on sen kokenut.

Sara Sieppi

Menestyskirjojen dekkarikeikat teemakirjoina bonuskeikkojen kera! Kolmen kirjan sarjaan on koottu erikseen uskottomuuskeikat, rikostutkintakeikat ja vakuutuspetokset, sekä lisää uutta asiaa yksityisetsivän toimintamalleista keikoilla. Jokaisessa kirjassa on pari uutta keikkaa teemakohtaisesti. Ajauduin aikanaan vahingossa tekemään yksityisetsivän töitä, joiden puitteissa selvitettiin aviorikoksia, vakuutuspetoksia, varkauksia ja yritysten henkilöstön tekemiä petoksia. Koulutusta tai aiempaa kokemusta tähänkään työhön ei ollut ja sen kyllä usein keikalla huomasi. Vaikka selvitimme rikoksia ja parisuhteiden epäselvyyksiä, menetelmämme ottaa selvää asioista olivat usein rikollisia. Esiinnyimme poliisina, uhkailimme kohdehenkilöitä ja menimme omin päin yrityksiin sekä koteihin, jotta saimme asiakkaalle parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tärkeintä oli selvittää tapaus, keinoja kaihtamatta. Vastoinkäymisiä riitti ja työn hohdokkuuskin kirjasta selvinnee. Tässä vakuutuspetoskirjassa kerron myös pieleen menneitä tapauksia, joissa vähäinen kokemuksemme tuli kintuille. Mukavia kuunteluhetkiä!

Henkka Aflecht yksityisetsivänä - Vakuutuspetokset

Raadollisen rehellinen kuvaus ensihoitajan työstä. Erilaiset ensihoitokeikat 30 vuoden ajanjaksolta valottavat, mitä kaikkea ensihoitaja voi työssään kohdata. Kirja kertoo myös hoitoalan kriisistä ja epäkohdista ensihoitajan kokemana. Paul Eskelinen selittää ymmärrettävällä tavalla, mitä keikoilla tapahtuu, mitä hoitotoimenpiteitä potilaalle tehdään ja millaisia lääkkeitä tälle annetaan. Tragikoomisilta tilanteiltakaan ei kirjassa vältytä: kerran eräs iäkäs rouva tarjoili kahvia ja pullaa hänen aviomiestään yhä elvyttäville ensihoitajille ja palomiehille. Koko uransa henkisesti rankimpana kokemuksena Eskelinen pitää vauvan elvytystä. Eskelinen on työskennellyt ensihoitajana myös Tukholmassa, missä ampumavamma- ja puukotuskeikat olivat arkipäivää. Ensihoidossa kaikki ei mene aina parhaalla mahdollisella tavalla ja virheitäkin sattuu. Systemaattisen toiminnan ansiosta potilasturvallisuus on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Paul Eskelinen on hoitotason ensihoitaja, sairaanhoitaja ja entinen palomies. Eskelinen työskentelee nykyisin suuren osan ajastaan ensiapukouluttajana. Häntä kiinnostavat erityisesti toimintakyvyn säilyttäminen hätätilanteissa sekä ensihoitojärjestelmän kipupisteet ja kehitystarpeet. Kirjan tekoon Eskelistä innosti halu kertoa ensihoidosta kansantajuisesti mutta tieteelliseen tietoon pohjaten.

Ensihoitajan silmin

Elämän kaikki sävelet. Viisaan naisen koskettava kertomus musiikista, rakkaudesta, menetyksistä ja muistojen voimasta. Köyhissä oloissa kasvanut yksinhuoltaja Eva-Riitta tekee sivutyötä baarimikkona, kun ravintolassa esiintyvä Fredi kiinnostuu hänestä. Fredistä tulee Eva-Riitalle Matti ja puoliso yli viideksikymmeneksi vuodeksi. Fredi luo menestyksekkään uran laulajana ja säveltäjänä, kun taas Eva-Riitta rikkoo lasikattoja kansanedustajana, maaherrana ja Helsingin kaupunginjohtajana. Eripariselta vaikuttavaa pariskuntaa yhdistää huumori ja vahva sitoutuminen toisiinsa ja perheeseensä. Kun heidän tyttärensä Hanna-Riikka menehtyy syöpään ja Matti kuolee yllättäen, Eva-Riitalle jää suru ja tärkeä isoäidin rooli, mutta ennen kaikkea kiitollisuus yhteisistä vuosista. Lapsenlapsia varten kirjoitetut muistot kypsyivät kirjaksi vanhan ystävän, toimittaja Sanna Wirtavuoren kanssa käydyillä pitkillä kävelyillä Helsingin Töölössä. Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen (s. 1940) sanoo, että hänellä on cv:stään käytössä enää vain viimeinen rivi: ”Mummo Töölön kylästä”. Sanna Wirtavuori (s. 1951) on ihmisiä ja tarinoita rakastava vapaa kirjoittaja sekä entinen päätoimittaja.

Perheeni tarina

Kurkistus plastiikkakirurgin vauhdikkaaseen arkeen. Nenän muotoilua, täyteaineita ja rasvaimua mutta myös syöpä- ja palovammapotilaiden pelastamista sekä sukupuolenkorjauksiin liittyviä leikkauksia. Plastiikkakirurgia ymmärretään usein kauneuskirurgiaksi, jossa ulkonäköönsä tyytymättömät muokkauttavat itseään isolla rahalla. Työhön kuitenkin kuuluu vaativia leikkauksia, joissa ulkonäön lisäksi kirurgi korjaa syvät henkiset haavat. Kirjan tarinoista välittyy, kuinka jokainen potilas on otettava vastaan kokonaisena, tarpeineen ja toiveineen. Joskus eteen tulee riipaisevia tilanteita, jolloin kirurgin on siirrettävä omat tunteensa syrjään ja toimittava kylmähermoisesti potilaan parhaaksi.

Plastiikkakirurgi

Henkka Aflecht yksityisetsivänä - Uskottomuuskeikat

Rikollisen hyviä tarinoita. Immu – Vanki numero 1861 kuvaa suomalaisten vankien elämää kaunistelematta mutta viihdyttävästi. Entinen Cannonballin asekersantti Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen huumekaupan rahoittamisesta vuonna 2014. Vankila oli Immulle uusi kokemus, ja vangin elämää piti alkaa opetella kantapään kautta. Tässä kirjassa Immu kertoo, millaista arki vankilassa oli ja millaisia elämäntarinoita sinne oli säilötty. Helsingin Sörnäisten vankilan karuus oli Immulle aluksi järkytys samoin kuin ihmisraunioilta näyttäneet kanssavangit. Sörkkä osoittautui omaksi maailmakseen, josta ei puuttunut valtataisteluita eikä väkivaltaa. Tietokirjailija Sami Lotilan toimittama Immu – Vanki numero 1861 sisältää paljon mielenkiintoista asiaa vankilan kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä sekä hauskoja ja surullisia mutta ennen kaikkea elämänmakuisia tarinoita kiven sisältä.

Immu – Vanki numero 1861

Kiehtova kurkistus eläinlääkärin elämään Pohjois-Lapissa. Rakkaus eläimiin ja mummolan navetassa vietetyt kesät ovat johdattaneet Venlan eläinlääkärin ammattiin. Vakituinen työpaikka löytyy Inarista, jossa pohjoinen elämäntyyli poroerotuksineen ja moottorikelkkoineen vievät tulokkaan mennessään. Vaikka paikallinen yhteisö on avosylin vastassa, eläinlääkärintyön haasteet ja oman elämän käännekohdat pistävät koville. Mistä etsiä voimaa ja mielenrauhaa, kun uupumus ja riittämättömyyden tunne painavat harteita? Kirja kuljettaa lukijan läpi Lapin vuodenaikojen ja lumoavan luonnon. Venla Jyrkisen kirja Kumppanina koira valloitti lukijoiden sydämet ja nyt lämminhenkinen tarinointi jatkuu.

Eläinlääkärinä revontulten mailla

Silmiä avaava elämäkerta nykymaailman merkittävimmästä johtajasta. Presidentti Xi Jinping johtaa maailman toiseksi suurinta taloutta ja 1,4 miljardin kansalaisen maata. Silti tämä ehdotonta valtaa käyttävä hallitsija tunnetaan yllättävän huonosti. Kiinan poliittinen eliitti luuli koulivansa Xistä nukkehallitsijaa, mutta presidentiksi päästyään hän keskitti vallan itselleen nopeasti ja häikäilemättä. Xi on ollut yhtä arvaamaton ja vallanjanoinen myös suhteessa muuhun maailmaan. Mahtimiehen muotokuva on myös kertomus Kiinan muutoksesta: köyhästä ja eristyneestä maasta tuli sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta, joka ulottaa vaikutusvaltansa idästä länteen.

Punainen keisari

Nainen on matkalla synnyttämään esikoislastaan. Samaan aikaan sikiön sydänäänten kanssa hänen sisällään on herännyt toinen, vanhempi olento: hirviö, elävä tyhjiö. Se on ollut pitkään vaiti, mutta nyt se haluaa jotakin. Nainen ymmärtää, että hänen on kohdattava hirviö, jotta se suostuisi väistymään, antaisi lapsen elää. Kun hirviö alkaa puhua, muistin pyörre avautuu ja esiin nousevat naisen henkirikoksen uhriksi joutunut pikkusisko ja talvisodan aikaiselta vankileiriltä selvinnyt isoäiti. Syyllisyyden sirpaleet on kylvetty tuhossa, jossa toiset jäävät henkiin ja toiset eivät. Minna Mikkonen kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan kohti painajaista ja sen läpi. Sydänhirviö on ravisteleva romaani ylisukupolvisista taakoista ja surusta, toivon mahdollisuudesta ja uuden tarinan kirjoittamisesta.

Sydänhirviö

”Mä hakkasin kenet vaan, ja mulla oli recordissa pelkkiä voittoja. Uskoin, etten voisi hävitä kellekään. Kunnes mä hävisin – kaiken.” Raadollinen tositarina nuoren tappelijan elämästä, jonka yksi lyönti peruuttamattomasti muutti. 15-vuotiaana Tomas Jouhilampi tappeli päivittäin eikä hävinnyt koskaan. Mistään ei saanut sellaista tunnetta kuin toisten hakkaamisesta. Hän koki olevansa voittamaton, ja ylivertaisuuden kokemusta lisäsi hallitsematon päihteiden käyttö ja tyttöjen suosio. Eräänä iltana suojaus petti ja vastustajan nyrkki osuikin omaan päähän. Viikkojen kuluttua Tomas heräsi sairaalasta neliraajahalvaantuneena ja vakavan aivovamman saaneena. Alkoi loputtoman pitkä ja mutkikas toipuminen, jonka aikana oli kohdattava omat teot ja demonit. Väkivallan hinta avaa Tomaksen hämmästyttävän elämäntarinan jyrkät nousut ja laskut. Mikä saa lapsen rakastumaan väkivaltaan? Millaista on joutua uhrin rooliin, kun on ensin itse satuttanut lukemattomia muita? Ja millaista on koko loppuelämän ajan kantaa mukanaan nuorena tehtyjen virheiden seurauksia? Tomaksen tarina on ainutlaatuinen, mutta siihen sisältyvät teemat ovat valitettavan yleisiä Suomessa, jossa nuoret turvautuvat väkivaltaan entistä nuorempina ja kovemmin ottein. Nykyään Tomas Jouhilampi pitää suosittua TikTok-tiliä ja kiertää kouluissa kertomassa tarinaansa. Henri Nyholm (s. 1991) on tamperelainen kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Freelancetoimittajana Nyholm on työskennellyt muun muassa Yleisradiolle, Sanoma Medialle ja Alma Medialle. Koulutukseltaan hän on liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Väkivallan hinta

Ainutlaatuinen dokumentti Suomen lotista. Sotakirjailijana tunnettu Reino Lehväslaiho on haastatellut useita kymmeniä sodissamme palvelleita lottia ja koonnut heidän kertomuksistaan puhuttelevan, historiallisesti arvokkaan haastatteluteoksen. Lottien sodassa äänen saa lähes 30 lottaa. Muistelmateos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988. Reino Lehväslaiho (1922–2019) oli suomalainen panssariässä, arvonimeltään sotakamreeri. Hän kirjoitti 45 sotaromaania, joista viimeinen, Korven peura, ilmestyi vuonna 2012.

Lottien sota

Huumeita, viinaa, naisia ja rahaa. Maailma on täynnä kaikenlaista pahaa. Kauhua, murheita, tuskaa, kidutusta kokee jokainen. Mä olen Pate Mustajärven kanssa samaa mieltä ja luettuasi tämän kirjan tiedät mistä puhuin. Mun nimi on Timo Lehtonen evp. ylikonstaapeli alias vanhamyrkky. Mä olen entinen huumekyttä ja kenttäsika. Tämä kirja vie sinut poliisin työn ytimeen. Sinne missä kenttäsiat painii, huumekytät postaa, paikkoihin minne tavallisen kansalaisen silmä ei näe. Kirjassa tehdään aikamatka viidelle eri vuosikymmenelle ja tulette huomaamaan, kuinka poliisin työ on muuttunut, mutta niin on muuttunut myös lait, ihmiset, rosvot ja rikollisuus. Toisille poliisi on kyttä, natsi, sika ja toisille pelastaja, auttaja ja ongelmien ratkoja, riippuu keneltä kysytään ja missä yhteydessä. Jokainen on joskus tarvinnut tai tulee tarvitsemaan poliisin apua, jopa se paatunut rikollinen. Poliisi on myös ihminen. Poliiseissa on isejä, äitejä, mummoja ja vaareja. Siviilissä poliisi omine ongelmineen on aivan tavallinen arjen suorittaja kuten tekin ja tämän te tulette myös huomaamaan. #vanhamyrkky, paritus, takaa-ajo, huumeluukku, kultakeikka, henkirikos, seksi, varas, asekeikka, maastokätkö, postaus, vasikka #Atari #Huumeryhmä #Kenttätutkintaryhmä #Kenttäjohtaja #Ylikonstaapeli #Tuhansia tehtäviä, hoidettuja keikkoja, satoja tutkittuja rikoksia. Lähtekää vanhanmyrkyn matkaan ja laittakaa turvavyöt kiinni, sillä meiltä lähti huumeratti karkuun!

Huumepoliisin matkassa - Vanhamyrkky

Konkarikätilön herkistävät ja rehelliset muistelmat. Miten sujuu synnytys sairaalan eteisessä? Miltä tuntuu avata puhelinyhteys Ukrainan sodan keskelle, jotta isä pääsee kokemaan lapsensa syntymän? Pitkään kätilönä ja kätilöaktiivina toiminut Minna Bergman kertoo niin uransa mieleenpainuvimmista synnytyksistä kuin synnytysosaston arjestakin. Synnyttäminen on ikiaikaista, mutta kulttuuri sen ympärillä elää: suomalaisiin synnytyssaleihin ovat rantautuneet doulat, tulkit, kännykät ja uudenlainen teknologia. Kirja kertoo syntymän ihmeestä ja naisen voimasta, elämästä ja kuolemasta ja kätilön ammatista. Ainutlaatuisissa muistelmissa tieto ja tunne limittyvät saumattomaksi paketiksi.

Kätilö kanssasi

Hyvän ja pahan rajamailla – Tuomas Kyrö kertoo soturin tarinan. Helmikuu 2022. Aleksi istuu autossaan talvisessa Oulussa ja miettii itsemurhaa. Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sotilas ei tapa itseään, mutta sotilas voi kuolla kunniakkaasti taistelukentällä. Aleksi myy kihlasormukset ja lähtee. Aleksi taistelee Ukrainan Foreign Legionin joukoissa Irpinissä, Itä-Ukrainassa, Mustallamerellä. Hän menee kaikkiin tuliin ensimmäisenä: koska hänellä ei ole mitään hävittävää, hän on ylivoimainen. Siksi hän on yhä elossa. Tuomas Kyrö matkusti Kiovaan haastattelemaan suomalaista soturia, jonka elämäntarina on hämmästyttävä, hengästyttävä ja koskettava. Koulussa kiusattu suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika päättää näyttää kaikille ja lähtee 18-vuotiaana Ranskan muukalaislegioonaan. Hän palvelee Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa ja käy välillä suorittamassa asepalveluksen Suomessa. Tänään 33-vuotias Aleksi on kovapintainen sotilas, mutta hän on myös se pikkupoika, jonka paras muisto on isoisän tilalla tehdyt maatyöt. Silloin kun kaikki oli hyvin, alle kouluikäisenä. Tuomas Kyrö on tunnettu ja tunnustettu kirjailija, jonka teoksille ominaista on ihmisläheisyys ja tarkkanäköinen yhteiskunnallisuus. Aleksin kertomus vei hänet kirjailijuuden ytimeen: on tarinoita, jotka ihmisten on pakko lukea ja kuulla.

Aleksi Suomesta

Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi. Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta. Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin? Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen. Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta. Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä. Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä

Dramaattinen kirja sotilas- ja koelentämisen kiehtovasta ja vaativasta maailmasta. Kun Jukka Harajärvi oli pieni, hänen unelmansa oli päästä lentäjäksi. Taivaalle hän lopulta pääsikin – aina Ilmavoimien huippulentäjäksi asti – kunnes eräällä koelennolla hänen selkänsä murtui ja intohimo oli viedä kaiken. Elämäkerrallisessa ja tarinallisessa teoksessaan Harajärvi raottaa yhden maailman vaikeapääsyisimmän ja vaarallisimman ammatin arkea. Hän vie lukijan yläilmoihin mitä erikoisemmille työtehtäville, joissa kone ja lentäjä viedään fyysisen ja henkisen sietokyvyn äärirajoille asti. Mukaansatempaavasta kirjasta ei vauhtia, viisautta tai rakkautta lajiin puutu.

Koelentäjä

Mestareiden tekijä Mies F1-mestareiden takana kertoo tarinansa ja paljastaa menestyksen salaisuuden. Mika Häkkinen, Lewis Hamilton, Kimi Räikkönen, Sebastian Vettel Aki Hintsa Voittamisen anatomia on ainutlaatuinen tarina F1-maailman huipulta, jossa suomalainen Aki Hintsa leipoo kuljettajista mestareita. Sittemmin kansainväliset huippujohtajat ovat ottaneet Hintsan opit käyttöönsä. Teos sisältää runsaasti ennen julkaisematonta tietoa formulamaailman kulissien takaa sekä Hintsan kokonaisvaltaisen toimintamallin, jota voivat omassa elämässään hyödyntää ihan tavallisetkin tallaajat. Matka kohti menestystä alkaa kysymyksellä: Kuka olet? Aki Hintsa (1958 - 2016) työskenteli ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon erikoistuneena lääkärinä ja toimi 11 vuotta Formula 1:ssä varikkolääkärinä ja valmentajana. Hintsa pyöritti myös Genevessä erikoisklinikkaa, jonka asiakkaita ovat kansainväliset huippujohtajat ja -urheilijat. Klinikan tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisella ja yksilöllisellä tavalla asiakkaidensa henkistä ja fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. Hintsa työskenteli lähetyslääkärinä Etiopiassa 1990-luvun lopulla. Oskari Saari (s. 1975) on toimittaja, tuottaja ja tietokirjailija. Saari on Formula 1 -maailman rautainen asiantuntija, joka tunnetaan Suomessa F1-kilpailujen selostajana. Saaren teos Alkemisti Petteri Nykyn tarina oli ehdolla Vuoden urheilukirja 2011 -palkinnon saajaksi ja sai kilpailussa kunniamaininnan.

Aki Hintsa - Voittamisen anatomia

Suunnistuslegendan tuulinen ja äärimmäinen elämä. Maaliskuussa 2017 Pasi Ikonen kaatuu kartoitusreissulla. Sairaalassa pää kuvataan. Kallo on kunnossa, mutta aivoista löytyy aggressiivinen kasvain, astrosytooma. Siitä alkaa pitkä kamppailu. Ikonen oli suunnistajana poikkeuslahjakkuus, maailmanmestari ja moninkertainen arvokisamitalisti, mutta myös heikko ja sairas. Miten hän pystyi menestymään, vaikka uraa varjostivat ahdistus, masennus ja alkoholismi? Kirja piirtää kirjallisesti taidokkaan, monisyisen ja lämminhenkisen lähikuvan huippu-urheilijasta, puolisosta ja isästä. Sietämättömäksi kasautuvista paineista ja itsetunnon murenemisesta. Mutta myös selviytymisestä, itsensä löytämisestä ja hyväksymisestä.

Myrskyn suunnistaja

Vasta murhan jälkeen lapsille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Hän oli raskaan sarjan rikollinen. Osmo Ahlqvist eli Lusu oli yksi maan tunnetuimpia rikollisia, mutta hänen omat lapsensa eivät tienneet isänsä kaksoiselämästä. Kaksi rikostoimittajaa ja Ahlqvistin tytär lähtevät Lusun erikoisen elämän jäljille. Rikollispomo. Urheilija. Muusikko. Yrittäjä. Suurperheen isä. Koulussa 15-vuotiaan Osmo Ahlqvistin käytösnumero oli kymppi. Pikkurikokset veivät hänet pahamaineiseen poikakotiin, jossa lapsia piestiin kuriin. Osmo ei palannut kotiin kilttinä poikana, vaan yhteiskunnan vihollisena. Myöhemmin ”Lususta” tuli yksi Suomen tunnetuimmista rikollisista. Lusu Ahlqvistin lapset kertovat, kuinka heille selvisi, ettei isä ollutkaan töissä lelutehtaalla. Ex-vaimo, rikoskumppanit, poliisit ja ystävät puhuvat miehestä monen persoonan takana. Miehestä, jonka kohtaloksi koitui rahanhimo. Kirja kertoo myös rosvojen ja poliisien ikuisesta kilvasta ja yhteispelistä sekä alamaailman säälimättömyydestä. Keväällä 1995 Lusun elämä päättyi laukauksiin kotiovella Kotkan Tavastilassa. Poliisi sai selville alamaailman perusteelliset palkkamurhasuunnitelmat 100 000 markan tapporahoineen, mutta vain yksi mies tuomittiin. Pelko on sulkenut taustoista tietävien suut jo 27 vuoden ajan. Murha särki nelilapsisen perheen, joka ei ole vieläkään toipunut isän kuolemasta. Oliko poliisi sekaantunut Lusun huumebisneksiin? Miksi surma-ase oli ollut poliisin hallussa vähän ennen veritekoa? Millaista oli lasten elämä perheessä, jossa kyläili raskaan sarjan rikollisia ja joulunakin lahjat jakoi pukin nuttuun pukeutunut kolmoismurhaaja? Jesse Mäntysalo (s. 1990) on toimittaja, joka on käsitellyt Lusun elämäntarinaa Ylelle kirjoittamissaan artikkeleissa. Hän seuraa työssään suomalaisia rikos- ja oikeustapauksia. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on perehtynyt jutuissaan Lusun murhaan ja sen tutkintaan. Hän on seurannut huumerikollisuutta Kotkan seudulla 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) on Lusun tytär. Isän kuolema ja sen perheelle aiheuttama tuska saivat hänet kiinnostumaan mielenterveydestä ja ihmisten auttamisesta. Hän työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina.

Lusu

Rosoisia juttuja Helsingin yöstä Immu – Pokevuodet jatkaa Mika ”Immu” Ilménin rikollisen viihdyttävää tarinaa ja kertoo hänen vuosistaan Helsingin suosituimpien baarien ovilla. Entisenä Cannonballin asekersanttina tunnetuksi tullut Mika ”Immu” Ilmén toimi ennen vuosiaan järjestäytyneessä rikollisuudessa toisenlaisessa ammattikunnassa: eteisvahtimestarina, joita tutummin myös portsareiksi tai pokeiksi kutsutaan. Immu työskenteli ovimiesalalla yhteensä 18 vuotta. Hän aloitti työskentelyn pienten lähiöbaarien ovilla, mutta eteni pikkuhiljaa Helsingin keskustan tunnetuimpien illanviettopaikkojen portinvartijaksi. Portsarin työssä ei voinut välttyä yllättäviltä tilanteilta ja väkivallalta, mutta tulot olivat tuohon aikaan huippuluokkaa: tippien lisäksi monien portsareiden ansioita kerryttivät useaan kertaan myydyt liput ja huumekauppa. Sami Lotilan toimittama Immu – Pokevuodet on jo tutuksi tullutta Immua: värikkään humoristista kerrontaa karusta elämästä alamaailmassa.

Immu – Pokevuodet

”Olen kirjoittanut tämän kirjan, koska tahdon kertoa totuuden, oikaista tiettyjä ennakkoluuloja ja jakaa eteenpäin oivalluksia, joita olen saanut matkani varrella.” Murtumaton on kiehtova kuvaus Ronnie O’Sullivanin uran huippu­hetkistä ja synkimmistä laaksoista sekä miehestä urheilusaavutusten taustalla. Samalla se on rehellinen kertomus niistä uhrauksista, joita menestys on häneltä vaatinut. Ronnie oli snookerin ihmelapsi, joka siirtyi ammattilaiseksi 16-vuotiaana ja voitti ensimmäisen ranking-turnauksensa kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana. Elämää varjostivat kuitenkin itselle asetetut ylisuuret paineet, nuorella iällä koetut molempien vanhempien vankilatuomiot sekä vaikea päihderiippuvuus. Lopulta Ronnien elämä suistui raiteiltaan, ja hän harkitsi jopa uransa lopettamista. Kerta toisensa jälkeen hän on kuitenkin palannut huipulle ja onnistunut kääntämään henkilökohtaiset ongelmansa vahvuuksikseen. Tom Fordyce on kirjoittanut kirjan yhdessä Ronnie O’Sullivanin kanssa. Fordyce on englantilainen urheilu­toimittaja ja kirjailija.

Murtumaton

Henkeäsalpaava sukellus Venäjän pahamaineiseen vankilamaailmaan. Suomalaisen huumekuriirin pahin painajainen toteutui itärajalla, kun hänet kiinnioton päätteeksi passitettiin Suomen sijasta Venäjälle kärsimään tuomiotaan. Kaiken piti sujua huolellisesti laaditun suunnitelman mukaan. Svetogorskissa suomalaisen huumekuriirin Jan Salon eteen kuitenkin ilmestyi kuin tyhjästä kaksi Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n virkailijaa, jotka pidättivät hänet siltä seisomalta. Vielä suurempi šokki Salolle koitti, kun kävi ilmi, ettei hän pääsisikään normaalin käytännön mukaan Suomeen kärsimään tuomiotaan vaan joutuisi lusimaan vuosikausia tiukan kurin vankileirillä keskellä Komin tasavallan erämaata. Ilkka Kariston Vankina Venäjällä on hyytävä tositarina Jan Salon armottomasta taipaleesta venäläisen vankilamaailman säälimättömissä syövereissä, joissa toiset vangit ovat pieni päänvaiva täysin epäinhimillisiin olosuhteisiin ja häikäilemättömään henkilökuntaan verrattuna. Ilkka Karisto on pitkän linjan toimittaja, joka on työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä päätoimittanut Noste-lehteä. Tätä nykyä Karisto on Long Playn toimitussihteeri.

Vankina Venäjällä

Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone. Einari on elämäkerta Einari Vidgrenistä ja maailmanmenestykseen yltäneestä suomalaisesta metsäkoneyhtiöstä, jonka kaikki koneet tehdään edelleen kirkonkylällä Savon maaseudulla. Ponsse Oyj on mainejohtaja ja ainoana yrityksenä saanut Tasavallan Presidentin vienninedistämispalkinnon kahdesti. Kuten Einari Vidgren itse sanoi: "Savolainen yrityskulttuuri on mualiman paras." Metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustaja, pienviljelijän poika, Einari Vidgren kulki jo 14-vuotiaana metsätöissä työkaluinaan pelkät pokasaha ja kirves. Puut sahattiin käsin ja siirrettiin hevosilla. Vuosien mittaan Einari mietti konsteja työn tehostamiseksi. Hän ei ollut tyytyväinen saatavilla olleisiin metsätraktoreihin, koska niissä oli aina vikoja ja ne eivät palvelleet koneurakoitsijan tarpeita. Tekniikkaa pelkäämätön nuori mies vuokrasi kyläsepältä pajan ja alkoi kehitellä siellä unelmaansa: itse valmistettua metsäkonetta. Kun ensimmäinen, käsin hitsattu ja koottu kone valmistui kyläpajasta vuonna 1969, moni seudulla toimiva koneurakoitsija hämmästyi. Rumaltahan kone näytti, mutta metsätöihin se oli ällistyttävän tehokas ja varmaotteinen. Metsäkone sai nimen "Ponsse", kylällä silloin kiertäneen sekarotuisen kulkukoiran mukaan. Pian Ponsse-nimisiä koneita haluttiin lisää. Koneyrittäjät kiittivät kestävyyttä – Einarin koneita ei tarvinnut koko ajan olla huoltamassa. Nilsiäläinen Antti Heikkinen on valmistellut Einari Vidgren -kirjaa kolme vuotta. Kirja valmistuu samana syksynä kuin Heikkisen kirjoittama elämäkerta laulaja Kari Tapiosta. Antti Heikkinen on aiemmin kirjoittanut kiitetyt elämäkerrat Juice Leskisestä, Heikki Turusesta, Jaakko Teposta ja Kalle Päätalosta.

Einari

Palkitun tietokirjailijan koskettava tositarina kuurosokeasta isosedästään. Frans Leijon (1878–1947) menetti jo pienenä näkönsä ja kuulonsa. Poika unohti oppimansa sanat ja juoksi nelinkontin villilapsena, johon kukaan ei saanut yhteyttä. Kuin ihmeen kaupalla Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Hänestä tuli taitava käsityöläinen ja kuurojen yhteisön arvostettu jäsen. Hän osoitti rohkeudellaan, miten vastoinkäymiset voi voittaa. Hannu Salmi löysi Fransin tutkiessaan sukunsa historiaa. Rippikirjassa luki: ”Kuuromykkä ja sokea. Hyljätty.” Salmen teos Tunteiden palo oli Vuoden historiateos 2022 ja Finlandia-palkintoehdokas.

Frans Leijon

”Muistan ajatelleeni, että jos oli meidän vuoromme tehdä historiaa, niin olkoon sitten niin.” Tarina nuoren miehen matkasta Hornet-lentäjäksi kurkistaa Suomen vaarallisimman ammatin kulisseihin ja maamme ensimmäisen superhävittäjän ohjaamoon. Kun psykiatriseksi sairaanhoitajaksi opiskeleva Heikki Mansikka kuuli ystävältään Ilmavoimista, hän tiesi vihdoin mitä halusi elämässään tehdä. Alkoi pitkä ja vaativa tie kohti F/A 18 Hornet -hävittäjän ohjaimia ja lopulta laivueen komentajuutta. Lentäjäuransa aikana Mansikka oppi ennen kaikkea itsestään ja päätyi osaltaan muuttamaan simputuskulttuuria kohti ihmisläheistä johtajuutta. Nuorena lentäjänä hän halusi olla itse paras, mutta kouluttajana hän toivoi oppilaidensa lentävän itseään paremmin. Millaista on lentää Hornet-hävittäjää, jonka G-voimat voivat viedä tajunnan ja jonka ohjaimissa onnistumiseen tai kuolemaan johtavat päätökset pitää tehdä sekunnin murto-osissa? Entä miltä tuntuu, kun harjoittelun sijasta valmistaudutaan lähtemään suojaamaan Suomea tositilanteessa? Everstiluutnantti (evp.) Heikki Mansikka on lentänyt Suomen ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä ja edennyt Hornet-lennonopettajaksi ja Hornet-laivueen komentajaksi. Hän teki hävittäjälentäjien kognitiivista kuormitusta ja suorituskykyä käsittelevän väitöskirjan Coventry Universityssä ja on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Mansikka toimii lisäksi Chief Air Combat Scientist -roolissa suomalaisessa Insta Groupissa tehtävänään tutkia ja kehittää Ilmavoimien ja erityisesti hävittäjäohjaajien suorituskykyä.

Hornet-lentäjä

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Elämäkerrat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Elämäkerrat

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat