Rakastetun näyttelijälegendan huikea matka elämän näyttämöillä. Seela Sella on esittänyt unohtumattomia rooleja jo seitsemällä vuosikymmenellä. Hän on raivannut tiensä Pispalasta koko kansan sydämiin ja hurmaa yhä yleisönsä tarkalla ja vivahteikkaalla näyttelijäntyöllään. Tunteikas ja tarinallinen kirja vie mestarin matkassa eri estradeille sekä niiden taakse. TeoksessaSella kertooniin teatterityönsä kuin elämänkokemuksensa opeista viisaudella, innolla, rohkeudella ja erityisesti pilke silmäkulmassa. Erilainen elämäkerta on myös tarinoiden ja anekdoottien runsaudensarvi!

Sellasta

Lappilainen taiteilija Reidar Särestöniemi oli värikäs hahmo, joka viihtyi lehtien palstoilla mutta asui tiettömän taipaleen takana Kittilässä. Värikkäitä olivat myös hänen teoksensa, joita yleisö rakasti mutta taidepiirit hylkivät. Nykykatsojan on helppo nähdä maalausten teemana miesten välinen rakkaus. Taiteilijan elinaikana homoseksuaalisuus oli rikos ja sairaus. Perusteellisesti taustoitetussa elämäkerrassa Noora Vaarala selvittää, miksi taiteilijan työtä on haluttu tulkita väärin. Sisältää kaksi upeaa kuvaliitettä, joissa on kuvia Särestöniemen teoksista sekä taiteilijasta itsestään eri elämänvaiheissa.

Sarviini puhkeaa lehti

Yhden naisen yhdeksän elämää. Intiimi elämäkerta taiteilijasta, jonka asenne, visio ja tyyli ovat kiehtoneet vuosikymmenestä toiseen. Tokiossa sotien välissä syntynyt Yoko Ono kasvoi taiteilijaksi maailman merkittävimpien metropolien avantgardepiireissä. Hän tuli tunnetuksi uraauurtavana artistina, aktivistina ja feministinä, mutta silti jotkut muistavat hänet yhä naisena, jonka väitetään hajottaneen The Beatlesin. Tänään Yoko Ono on kenties tunnetumpi kuin koskaan. Nimekkäät nykytaiteilijat ovat nostaneet hänet esikuvakseen, hänen taidettaan voi nähdä maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa ja hänen musiikkinsa löytää yhä uusia kuulijoita 2020-luvulla. David Sheffin kirjoittama elämäkerta kertoo yhden aikamme merkittävimmän taiteilijan tarinan ensimmäistä kertaa Yoko Onon näkökulmasta, ei tämän miehen kautta. David Sheff on bestsellerkirjailija, joka tutustui Yoko Onoon haastatellessaan tätä ja John Lennonia vain muutamia kuukausia ennen Lennonin murhaa. Sheff ja Ono ystävystyivät Onon rakentaessa elämäänsä uudelleen miehensä kuoleman jälkeen. Kahdenkeskisten keskusteluiden lisäksi Sheffillä on ollut käytössään Onon päiväkirjoja. Hän on myös haastatellut kirjaan Onon perhettä, läheisimpiä ystäviä ja yhteistyökumppaneita.

Yoko Ono

Kun Helene Schjerfbeck vanhoilla päivillään asui Tammisaaressa, hänen luokseen poikkesi toisinaan taiteilijaystävä Venny Soldan-Brofeldt. Venny oli matkalla Tvärminnessä sijaitsevaan kesäpaikkaansa Toskaan. Erään käynnin jälkeen Helene kirjoitti toiselle ystävälle ajattelevansa Vennyn kesäelämää - pientä ateljeemökkiä, jossa saattoi kaikessa rauhassa piirtää, maalata, lukea mitä huvitti tai vaikka vain maata ja kuunnella tuulen huminaa. ”Kunpa saisin hänen elämänsä”, hän toivoi. ”Kun aloin ajatella näitä kahta taiteilijaa, joista molemmista olen aikaisemmin tehnyt monografian ja jotka arvelin tuntevani perin pohjin, tajusin, että heidän tarinoidensa kautta pystyisin katsomaan vielä paljon syvemmälle koko heidän sukupolvensa naisten elämään ja mahdollisuuksiin taiteilijoina”, kirjoittaa Riitta Konttinen. Helenen ja Vennyn elämäntarinat ovat kuin kaksi rinnakkaista lankaa, jotka tietyissä kohdissa kulkevat ristiin toistensa kanssa. Ystävyys ei ollut läheisintä laatua, mutta se alkoi jo lastenkutsuista ja jatkui heidän elämänsä loppuun asti. Heidän elämässään oli paljon yhteisiä kokemuksia, mutta monet valinnoista ja ratkaisuista olivat erilaisia. Näennäisesti selkein ero oli suhde avioliittoon: Helene ei mennyt koskaan naimisiin kun taas Venny solmi avioliiton kansalliskirjailija Juhani Ahon kanssa.

Kunpa saisin hänen elämänsä

Modernin, intohimoisen, monitaitoisen naisen muotokuva Mary Gallen-Kallelan elämä oli yhtä muutosta: perhetytöstä taiteilijan malliksi, kotiäidistä maailmanmatkaajaksi, muusasta pianotaiteilijaksi. Pysyvää oli palava rakkaus omaan Akseliin. Yhdessä miehensä kanssa Mary koki Suomen kohtalonvuodet sortokausineen ja sisällissotineen. Perheen kanssa asuttiin Pariisissa, Afrikassa ja Amerikassa. Lapset olivat Marylle kalleinta maailmassa, mutta myös surujen ja huolten aihe. Miehelleen Mary oli vankkumaton tuki, taiteenteossakin. Onnellisin hän oli yhdessä miehensä kanssa maailmalla seikkailemassa tai oman flyygelinsä äärellä Ruoveden Kalelassa. Kun Akseli kuolee, alkavat murheen ja riitojen täyttämät vuodet. Maryn tarina avaa uusia näkymiä niin vuosisadanvaihteen naisten elämään kuin kultakauden taiteilijoiden arkeen ja juhlaan sekä Akseli Gallen-Kallelan taideteosten taustoihin ja uran käänteisiin. FT Helena Ruuska on tietokirjailija, kriitikko ja äidinkielen lehtori. Hänen aiempaan tuotantoonsa kuuluvat muun muassa kiitetyt elämäkerrat Eeva Joenpelto. Elämän kirjailija (2015) ja Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (2018).

Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi

Minä ja radio kertoo toimialan kehityksestä runsaan 30 vuoden ajalta yhden ihmisen näkökulmasta. Kuinka mahdottomalta välillä vaikutti paikallisradion toimituksen johtaminen, kun ei nuorella miehellä ollut välillä pienintäkään käsitystä siitä, mitä pitäisi tehdä. Kuinka pikkukaupungin pieni radiotähti halusi olla jotain suurempaa, mutta joutui huomaamaan, ettei paikallisradiossa hankittu osaaminen taannutkaan ohituskaistaa pääkaupungin sykkeeseen. Samalla kirja on aikamatka viisikymppisen miehen lapsuuden ja nuoruuden YYA-Suomesta 2020-luvun EU-Suomeen. Aikamatkan varrelle mahtuu monta ihmissuhdetta, joissa kaikissa yhdistävänä tekijänä on ollut tavalla tai toisella radio. Harri Moisio aloitti radiouransa pikkukaupunki Salossa vuonna 1990 ja ehti vielä pieneksi hetkeksi mukaan alan alkuhuumaan, jolloin vain taivas oli menestykselle rajana.Lama pyyhkäisi koko Suomen yli 1990-luvun alkuvuosina, eikä kaupallinen radiotoimialakaan välttynyt laman kurimukselta. Pitkään sana paikallisradio olikin lähes synonyymi konkurssille. Ketjuradioiden ja valtakunnallisen Radio Novan käynnistyminen muutti kaupallisen radiotoimialan perusteellisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Kilpailu kuuntelijoista ja mainosrahoista kiristyi entisestään ja itsenäiset paikallisradiot alkoivat pian olla keräilyharvinaisuuksia. Yksi sellainen oli turkulainen Auran Aallot, jonka ohjelmapäälliköksi Moisio nimitettiin vuonna 2000. Hyvin ei mennyt Auran Aalloillakaan, vaan varakas omistajayhtiö joutui kuittaamaan konserniavustuksella radiotoiminnan tappiot vuosi toisensa jälkeen. Lopulta Moisiokin löysi itsensä valtakunnalliselta radiokanavalta ja on toiminut pitkään Radio Rockin aamujuontajana, vaikka ei juontajana osaa itseään vieläkään pitää.

Harri Moisio - Minä ja radio

Suuren kirjailijan tai puhujan sanoista lumoutuneelle kansalaiselle voi olla järkytys, jos koskettavat sanat onkin kynäillyt joku muu - haamukirjoittaja. Kun paperipinoja hieman penkoo, haamuja pöllähtää esiin sieltä sun täältä. Tekijöiksi tunnustettujen takana hääräilee kirjoitusavustajia niin tieteellisessä tutkimuksessa, kaunokirjallisuudessa kuin seuranhakupalveluissakin. Haamukirjoittajat johdattaa lukijan kasvottomiksi jäävien kynäniekkojen salailtuun maailmaan. Se kaivautuu haamukirjoittamisen historiaan ja käytäntöihin eri tekstin aloilla. Hämmästyttävien tapauskertomusten ja paljastusten lisäksi ääneen pääsevät myös haamut itse. Haamukirjoittamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi suositun kirjasarjan jatkuessa kirjailijan kuolemasta huolimatta, mutta se voi olla myös vakava ongelma. Lääketieteellinen haamukirjoittaminen on aiheuttanut jopa kuolemantapauksia. Informaatiotulvassa luovivan kansalaisen on ymmärrettävä haamukirjoittamisen keinoja ja motiiveja voidakseen arvioida kriittisesti sisältöjä ja voidakseen vaatia oikeuksiaan lukijana.

Haamukirjoittajat

Yhden miehen mieletön show. Kun Lloyd Libiso jätti päihteet, hän oivalsi, että loputonta energiaa ei tarvitse hukuttaa, vaan sen voimalla voi tehdä hyvää. Näin alkoi Inttistoorien ja Ylen suosikkijuontajan selvästi parempi elämä. Lloyd Libiso oli vilkas poika, joka puhui itsensä 13-vuotiaana sisään ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa. Teininä hän alkoi juoda sillä asenteella, että päihteiden käytössäkin hän halusi olla paras. Parikymppisenä maanpuolustuksesta innostunut Libiso toimitti Inttistoorit-podcastia, josta tuli yksi Yle Kioskin kuunnelluimmista. Loputon halu kerryttää kokemuksia sai miehen palaamaan toistuvasti kertausharjoituksiin ja vei vapaapalokuntalaisena rankkojenkin kokemusten äärelle. Juhliminen oli Libison arkea, kunnes seinä tuli vastaan. Mikään ei enää tuntunutkaan miltään. Lloyd Libison kosteaan elämään mahtui paljon hauskoja mutta myös aivan päättömiä tapahtumia, joista hän kertoo nyt avoimesti ja harvinaisen rohkeasti. Libiso elää elämäänsä pää edellä tänäänkin – mutta ilman alkoholia. Lamppu Laamanen on kulttuurielämää laajalti kokenut reservin yliluutnantti, joka oli heti valmis kirjoittamaan nuoren kersantti Libison elämästä. Hän on aiemmin kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Miina Äkkijyrkästä, Andy McCoysta ja Dave Lindholmista.

Lloyd Libiso – Pää edellä

Kalevala - tummunut nahkaselkäopus, josta tulee mieleen kanteleen soitto koivikossa, Väinämöisen parta ja patalakki sekä aika, jolloin mies oli pää sekä kotona että yhteiskunnassa? Rakastettu, parjattu, välillä unohdettu ja aina uudestaan esille kaivettu kansalliseepoksemme näyttäytyy nyt uudessa valossa. Vaikka Kalevala on inspiroinut taidetta, siitä on kirjoitettu ja sitä on tutkittu moninkertaisesti, sen naishahmot eivät ole koskaan olleet kokonaisen tietokirjan aiheena. Onko ajateltu, että Kalevala on jo kaluttu puhki tai että kalevalaiset naiset eivät inspiroisi nykynaisia?Kalevalan naiset näyttävät konkreettisesti, miten maailmalle pannaan tarpeen tullen hanttiin ja pidetään oma pää ja myös sen, miten elämän muutoksiin mukaudutaan ja niistä selvitään, vaikka kuinka pelottaisi - välttämätön taito epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa nykymaailmassakin.

Kalevalan naiset

Ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomirockin suurmiehestä, Leevi and the Leavingsin nerokkaasta Gösta Sundqvistista (1957-2003). Leevi and the Leavings -yhtyeen nokkamies Gösta Sundqvistin (1957-2003) elämäkerta Gösta Sundqvist - Leevi and the Leavingsin dynamo on puuttuva teos suomalaisen populaarikulttuurin kaanonissa. Sundqvist oli värikäs persoona ja Suomi-rockin suurmies. Monista hänen tekemistään lauluista kuten Teuvo, maanteiden kuningas, Pohjois-Karjala ja Mitä kuuluu Marja-Leena? on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy omaperäiseksi lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Sundqvistin teksteissä oli myös syvempi pohjavire, jossa nousivat esiin yhteiskunnalliset teemat kuten heikomman puolella oleminen, ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet. Leevi and the Leavingsin lisäksi Sundqvist muistetaan myös Yleisradiolle tekemistään radio-ohjelmista, kuten Koe-eläinpuistosta. Hän teki myös nousujohteisen uran luotsaamansa ja omistamansa jalkapallojoukkueen Johanneksen Dynamon valmentajana ja omistajana. Gösta Sundqvist on Reino Helismaan ja Juha Vainion perinteen jatkaja, joka yhdisti rahvaanomaisen jätkäkulttuurin terävän ironiseen rockkulttuuriin. Pienten piirien kulttisuosikista tuli koko kansan Gösta, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Gösta Sundqvist karttoi julkisuutta ja keikkailua. Elämäkerta pureutuu persoonaan myytin takana. Kirja koostuu Sundqvistin kanssa työskennelleiden sekä ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista.

Gösta Sundqvist

Miten maisema muuttaa ihmistä – ja ihminen maisemaa? Lähde Jane Austenin, Virginia Woolfin, Tove Janssonin ja muiden klassikkokirjailijoiden matkassa rannalle ja koe maisema kirjailijan silmin. Rannalla on kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan ja kirjailijoiden lempirannoille. Jane Austen reippaili Englannin etelärannikolla, Marcel Proust palasi vuosi toisensa jälkeen Normandian kimmeltävään valoon, ja Tove Jansson loi oman paratiisinsa Suomenlahden saarelle. Rantojen lumo on osa jaettua kokemusmaailmaamme ja luontosuhdettamme. Mutta miten pitkään saamme kokea rakkaat rantamme sellaisina kuin ne nyt ovat? Tätä pohti jo August Strindberg 1800-luvun lopulla, kun teollisuus ja turismi muokkasivat Tukholman saaristoa. Rannalla on mukaansatempaava ja yllätyksellinenkin kertomus siitä, miksi rannoista on tullut meille tunteiden maisemia, turvapaikkoja ja seikkailujen saarekkeita. Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoituksensa avaavat poikkeuksellisia näkökulmia kirjallisuuteen ja kirjojen kanssa elämiseen. Kirjalliset väärennökset (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) käsittelee kirjallisuushistorian nurjia puolia, ja Räjähdemiehen perintö (2019) johdattaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseihin. Nyqvist on myös kirjallisuuslehti Parnasson kolumnisti.

Rannalla

Kansa itsenäisyyden kynnyksellä. Miltä Suomen itsenäistymisvuosi näytti tuon ajan ihmisten silmissä? Miten he sen kokivat? Maamme johtavien historioitsijoiden upeasti kuvitettu katsaus Suomen itsenäistymisvuoteen 1917. Vuosi 1917 oli täynnä tapahtumia ja toimintaa suomalaisen politiikan kulisseissa. Oli emämaa Venäjän vallankumoukset ja niiden kirvoittama kiivas keskustelu siitä, kenelle korkein valta Suomessa itsenäisyyden koittaessa kuuluisi ja miten itsenäisyys ylipäätään saavutettaisiin. Mutta miltä ovat vuoden 1917 historialliset pyörteet ja tavallinen arki mahtaneet näyttää? Kiehtovasti kirjoitettu 1917 sukeltaa kadunmiehen, talouden voimahahmojen ja kulttuurin merkkihenkilöiden kautta syvälle itsenäistyvään Suomeen ja tuo näkyviin myös itsenäistymistä seuranneeseen sisällissotaan johtaneet juonteet. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1917

Rosoisia polkuja, karheita tarinoita Tähtinäyttelijän myrskyisä elämä parrasvaloissa ja kulissien takana "Olen itkenyt ja nauranut tehdessäni tätä kirjaa. Muistoni olivat niin täynnä ahdistuksen ja häpeän lähteitä, että jouduin ammentamaan niistä hopeakauhalla voidakseni nähdä valon heijastuvan, valon, joka on todellisuudessa ollut merkittävä osa tarinaani. Tuntuu hyvin erikoiselta pidellä peukalon ja etusormen välissä käsikirjoituksen muodon saanutta elämäänsä, kokemus on surullinen mutta välttämätön. En kadu mitään, mutta kyyneleitä on vierinyt monta."Ruotsin eturivin näyttelijöihin lukeutuva Mikael Persbrandt tunnetaan etenkin Beck-rikoselokuvien kovaotteisena poliisina Gunvald Larssonina. Lukuisten televisio- ja elokuvarooliensa lisäksi hän on tehnyt mittavan uran arvostettuna teatterinäyttelijänä. Kansansuosiota nauttiva Persbrandt on ollut mediajulkisuudessa myös värikkään siviilielämänsä vuoksi.Persbrandt kertoo muistelmissaan ensimmäistä kertaa varhaisvuosistaan yksinhuoltajaäidin poikana, kovasta kamppailustaan näyttelijänä kohti läpimurtoa, unelmarooleistaan Tukhoman Dramaten-teatterissa ja toinen toistaan seuranneista menestyksistä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä elokuvamaailmassa.Hän puhuu avoimesti myös yksityiselämänsä pimeimmistä puolista, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihdeongelmien värittämistä kaoottisista vuosistaan sekä elämästään nykyään. Mikael Persbrandt – Muistini mukaan on kaunistelematon ja raa'an rehellinen kertomus pohjalla käymisestä ja noususta takaisin pintaan. Carl-Johan Vallgren (s. 1964) on ruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Hän sai August-palkinnon vuonna 2002 ja on ollut pitkään Ruotsin merkittävimpiä ja luetuimpia nykykirjailijoita niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Mikael Persbrandt – Muistini mukaan on Vallgrenin ja Mikael Persbrandtin vuoden mittaisen läheisen yhteistyön tulos.

Mikael Persbrandt - Muistini mukaan

Rakastetun taiteilijan arvoituksellinen elämä. Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuin taideteos. Millaisen elämän taiteilija itse eli? Nuori ja omapäinen Hugo Simberg muuttaa Viipurista Helsinkiin vakaana aikeenaan tulla suureksi taiteilijaksi. Koulunkäynti takkuilee, kunnes Axel Gallén rohkaisee Simbergiä, luontaista symbolistia, uskomaan itseensä. Syntyy piruparkoja ja enkeleitä, syntyvät Syksy ja Halla. Simbergin ura lähtee lentoon ja hän maalaa Tampereen tuomiokirkon pääholvin kattoon käärmeen ja lehteriin alastomia poikia. Syntyy mestariteos, mutta myös skandaali. Läheisilleen Hugo kertoo riemuistaan ja murheistaan: elämä on ylämäkeä ja alamäkeä niin rakkaudessa kuin taiteessa. Blenda-sisar jakaa ohjeita ja pyyhkii kyyneleitä, kunnes Hugo löytää lopulta oman elämänkumppaninsa. Mutta miksi kuolema, jonka Simberg kuvasi taiteessaan niin lempeänä ja ymmärtäväisenä, leikkaa viikatteellaan hänen elämänlankansa niin varhain? FT Helena Ruuska on tietokirjailija, äidinkielenopettaja ja kriitikko. Hänen aiempaan tuotantoonsa kuuluvat muun muassa kiitetyt elämäkerrat Marja-Liisa Vartio- kuin linnun kirkaisu (2012) ja Eeva Joenpelto. Elämän kirjailija (2015).

Hugo Simberg

Muumipappa pakenee arjen tuttuutta hattivattien pariin, Nuuskamuikkunen vaeltaa Yksinäisille vuorille, Muumipeikko muuttuu taikurin hatussa toisenlaiseksi ja joutuu pohdiskelemaan identiteettiään. Muumilaakson päällä roikkuu kysymyksiä: Kuka minä oikeastaan olen? Mikä on minun paikkani täällä? Kaikkien rakastamat Muumi-kirjat pohdiskelevat meille kaikille tuttuja kysymyksiä. Muumilaakson asukkaiden ajatukset kiertelevät olemisen ja identiteetin ympärillä, ne tarjoavat vastauksia maailman haasteisiin ja kertovat heidän levottomuudestaan, vapaudestaan, kodittomuudestaan, olemassaolon jakamisesta sekä huolenpidosta. Muumit ja olemisen arvoitus kiinnittää lukijan huomion Tove Janssonin mestarillisten saturomaanien filosofiseen puoleen. Mitä tekemistä muumeilla, Nuuskamuikkusella ja Vilijonkalla on Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren kanssa? Mitä annettavaa heillä on lukijalle, joka painii oman elämänsä peruskysymysten kanssa? Lähde mukaan tutkimusmatkalle - jos uskallat.

Muumit ja olemisen arvoitus

Suomalaisen hevimetallin pioneerin rohea tarina. Marco on Suomen kansainvälisesti menestyneimmän bändin Nightwishin basisti-solisti. Legendaarisen Tarot-yhtyeen perustajana hän on elänyt todella railakkaan rock'n'roll-nuoruuden Suomessa ja maailmalla. Nuoruuden, johon kuuluivat niin kliseiset hotellihuoneiden hajottamiset kuin myös viinanhuuruiset keikat ja levytyssessiot. Tarinan kääntöpuolena ovat olleet ulkopuolisuuden tunne, masennus ja alkoholismi. Sinnikkyydellään Marco on kääntänyt herkkyytensä voimavaraksi ja elämänsä ”ryysyistä rikkauksiin”. Henkilökuva Marcosta vilisee paljon tuttuja nimiä. Kirka, Sleepy Sleepers, Iron Maiden ja Tony Iommi ovat esimerkkejä ihmisistä ja bändeistä, joiden kanssa Marcon polku kohtaa. Kirja sisältää myös armoitettua pohdintaa eri instituutioista, ihmisrodusta ja maailman nykytilasta. Kirjailija Timo Kangasluoma kirjoittaa omien sanojensa mukaan ainoastaan sellaisia henkilökuvia ja elämäkertoja, joilla on väliä! Häntä kiinnostavat monitahoiset ja avoimet persoonat, jotka uskaltavat puhua niin vahvuuksistaan kuin heikkouksistaankin.

Marco Hietala – Ruostumaton

Lukutaito rapistuu. Pojat eivät lue. Älypuhelimet uhkaavat lukuharrastusta. Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Osa heistä suhtautuu lukemiseen hyvinkin myönteisesti, mutta osassa kirjat herättävät voimakkaan negatiivisia tunteita. Miksi lakkasimme lukemasta? tarkastelee yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Teos osoittaa, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella. Laajan haastatteluaineiston lisäksi teoksessa hyödynnetään suomalaisia pitkittäisaineistoja lukemisen trendeistä 1980-luvulta nykypäivään.

Miksi lakkasimme lukemasta?

Upea elämäkerta Ellen Thesleffistä, jota pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista. Thesleff oli monin tavoin edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli liki mahdotonta saada tunnustusta osana taidemaailmaa. Kirjasta välittyvät innokkaan Euroopan-matkaajan avarat tunnelmat vuosista maailmalla, muotoaan etsivän nykyajan kiihkeässä sykkeessä. Thesleff oli kosmopoliitti, joka oli kuin kotonaan niin Suomessa, Pariisissa kuin Firenzessäkin. Tärkeässä osassa ovat myös ajan mittapuun mukaan varsin boheemi lapsuudenperhe ja kulttuurimaailman sosiaalisen elämän pyörteet kuin myös Thesleffin hyvin yksityiset ja intiimit elämäntunnot – syvästi tuntevan taiteilijan ilot, murheet ja kaipaus.

Minä maalaan kuin jumala

Ensi kertaa Suomen taiteen kultakauden kaikki taiteenalat rinta rinnan. Canth ja Leino, Gallen-Kallela ja Schjerfbeck, jugendtalot ja ateljeehuvilat, Sibelius, Prinsessa Ruususen häämarssi... 1880-luvun ja itsenäistymisen välisenä aikana luotiin iso osa kaikkien taiteenalojen klassikoista. Miten käsitys kultakaudesta muuttuu, kun nähdään sen koko kuva? 1880-luvulla nouseva kansallishenki kannusti taiteen pariin, mutta samaan aikaan ulkomailla opiskelu oli välttämättömyys, sillä oppilaitoksia ei ollut. Pienen kansan kaikki kyvyt otettiin käyttöön mesenaattien varoilla. Luovat ihmiset tekivät rohkeita loikkia uusille taiteenaloille. Tällaisena aikana eri alojen taiteilijat muodostivat yhteisöjä, tukivat ja rakastivat toisiaan sekä kilpailivat toistensa kanssa. Muutamassa vuosikymmenessä taide harppasi realismista modernismin kynnykselle, yksilöt ylittivät itsensä ja kansallistaiteilijoita syntyi. Kirja kertoo kultakaudesta, yhteiskunnasta sen taustalla jayksityiskohtaisemmin eri taiteenalojen kehityksestä. FT Elina Seppälä ja dosentti Mikko-Olavi Seppälä ovat kulttuurihistorian tutkijoita ja tietokirjailijoita. Työparina he täydentävät toisiaan: Mikko-Olavin aloja ovat teatteri, kirjallisuus ja populaarikulttuuri, Elinan puolestaan taidehistoria, musiikki ja kulttuuridiplomatia.

Suomen kultakausi

Lasse Pöysti (1927–2019) oli kansan rakastama näyttelijä ja teatterintekijä, joka syntyi ja kasvoi Sortavalassa. Äidin juuret olivat Saksassa, joten Pöysti oppi puhumaan saksaa jo varhain. Sota käänsi perheen elämän kuitenkin ylösalaisin – oli lähdettävä evakkoon. Pöystit päätyivät Helsinkiin. Muutto mahdollisti Lasse-pojan menestystarinan, kun Lasse päätyi näyttelemään Suomisen perhe -elokuviin vain 13-vuotiaana. Lassen oppivuodet aloittaa neliosaisen muistelmasarjan. Teatteria, elokuvia, ulkomailla asumista... Lasse Pöystin elämä oli kuin jännittävä romaani. Muistelmissaan Pöysti avaa kokemuksiaan ja vie lukijan kokemaan kaiken saman kuin hänkin. Lasse Pöysti (1927–2019) teki mittavan uran näyttelijänä, käsikirjoittajana ja teatterintekijänä. Ura alkoi varhain: Pöysti näytteli Suomisen perhe -elokuvassa vain 13-vuotiaana.

Lasse Pöystin muistelmia

Lassen oppivuodet

Mestarin kauan kaivatut muistelmat Asfalttihippi kertoo Heikki ”Hector” Harmasta, miehestä lukuisien unohtumattomien laulujen ja sanoitusten takana. ”Palkkasoturi” nosti 1960-luvun puolivälissä laulaja-lauluntekijän julkisuuteen, ja 1970-luvulla julkaistujen sooloalbumeiden myötä Hectorin ura lähti nousukiitoon. Samaan aikaan Heikki Harma vaikutti kokonaisen sukupolven musiikkimakuun toimittajan työssään Yleisradiossa. Hurja työtahti johti 80-luvun kynnyksellä uupumukseen, mutta luomisvoimaansa Hector ei kadottanut silloinkaan. Kirja kertoo myös Heikki Harman rakkaasta kotikaupungista Helsingistä, lapsuudesta Tölikassa, rautalanka-aikaan heräävästä nuorisokulttuurista, folk-ajasta, Cumuluksesta sekä luomisen pakkoa ja maailmantuskaa potevasta taiteilijasta. Tässä kirjassa edetään syntymävuodesta 1970-luvun lopulle asti.

Hector - Asfalttihippi

Pääskysaari ja Suomen parhaat Kjell Westö, Paula Noronen, Tuomas Kyrö, Kari Hotakainen ja Miika Nousiainen. Jenni Pääskysaaren keskusteluja Suomen parhaiden kirjailijoiden kanssa. Kuka suoraan hevostalleilta kirjailijaluennolle saapunut jumalatar sai Kari Hotakaisen haukkomaan henkeään? Miksi Miika Nousiainen ei suosittele kenellekään esikoisromaanin julkaisemista ensimmäisenä kirjana? Miten sekava puhelu suu ruokaa täynnä mäiskyttäneeltä naiselta teki Paula Norosesta kirjailijan? Miksi oman veljen omistuskirjoitus on Kjell Westölle kaikkein merkityksellisin? Miten Tuomas Kyrö päätyi Iron Maidenin Bruce Dickinsonin kanssa takahuoneeseen puhumaan vasenkätisyydestä? Erikoisvuonna 2020 toimittaja Jenni Pääskysaari ei julkaissut yhtään kirjaa, mutta luki sitäkin enemmän. Kirjojen kirjoittamisen ja lukemisen jälkeen parasta on kirjoista keskusteleminen, ja siksi Pääskysaari istahti syksyllä ilman aikatauluja ja kiirettä keskustelemaan maamme rakastetuimpien, luetuimpien ja kuunnelluimpien kirjailijoidemme kanssa. Westö, Noronen, Kyrö, Hotakainen ja Nousiainen kertovat kirjassa urastaan, elämästään, esikuvistaan, kirjoittamisesta, lukemisesta, kirja-alan kiemuroista, kritiikistä sekä omista teoksistaan. Jokainen luku valottaa yhden kirjoittajan persoonaa, sekä kertoo vähemmän tunnetut tarinat tuttujen menestyskirjojen ja -tarinoiden takaa. Lukuvinkeiltäkään ei voida välttyä.

Pääskysaari ja Suomen parhaat

Taiteilija, joka eli aikaansa edellä Abstraktin taiteen pioneerin kiehtova elämäkerta tempaa mukaansa sadan vuoden takaisiin esoteerisiin virtauksiin, teosofien ja antroposofien maailmaan. Ruotsalaisen Hilma af Klintin ihmeelliset teokset saivat Guggenheimin museossa New Yorkissa syksyllä 2018 avautuneessa näyttelyssä ennätysyleisön ja vuolaat kehut kriitikoilta. Naisryhmän spiritualististen istuntojen inspiroima Hilma af Klint maalasi abstrakteja teoksia jo vuodesta 1906 lähtien, vuosia ennen alan pioneerina pidettyä Wassily Kandinskya. Miksi yli sata vuotta sitten tehdyt maalaukset koskettavat juuri nyt ja leviävät sosiaalisessa mediassa? Mikä on niiden sanoma aikamme ihmisille? Ratkoessaan Hilma af Klintin arvoitusta Kotirinta on tutustunut laajaan arkistomateriaaliin ja löytänyt uutta tietoa sekä haastatellut lukuisia af Klintin taiteeseen ja elämään perehtyneitä henkilöitä. Maailmanmenestyksen juuret juontavat yllättäen Suomen Turkuun. Pelkästään teosten säilyminen on ollut monien uskomattomien sattumien summa. FK Pirkko Kotirinta tunnetaan Helsingin Sanomien pitkäaikaisena kulttuuritoimittajana. Kotirinta ollut kiinnostunut Hilma af Klintistä yli 30 vuotta eli taiteilijan ensimmäisestä soolonäyttelystä lähtien. Se oli Suomenlinnassa Helsingissä vuonna 1988.

Hilma af Klintin arvoitus

When the Going Was Good is Graydon Carter's lively recounting of how he made his mark as one of society's most talented editors and shapers of culture. Carter arrived in New York from Canada with little more than a suitcase, a failed literary magazine in his past and a keen sense of ambition. He landed a job at Time, went on to work at Life, cofounded Spy magazine and edited The New York Observer before catching the eye of Condé Nast chairman Si Newhouse, who tapped him to run Vanity Fair. With his inimitable voice and raconteur's quip, Carter brings readers inside the drawing rooms of the great and not-always-good of America, Britain and Europe. He assembled one of the best-ever stables of writers and photographers under one roof, and here he recreates in real time the steps he took to ensure that Vanity Fair during his 25-year run cemented its place as the epicentre of art, culture, business and politics. C harming, candid and brimming with humour, When the Going Was Good perfectly captures the last golden age of print magazines from the inside out.

When The Going Was Good

Miten seksiä ja kuumia tunteita on kuvattu kaunokirjallisuudessa eri aikoina? Mitä erotiikka, pornografia ja kiihottavat klassikot kertovat aikansa kaunokirjallisista ihanteista, seksuaalimoraalista ja mieltymyksistä? Silvia Hosseinin Kirjallisuuden kiihottava historia kuljettaa lukijansa länsimaisen kirjallisuuden riettaimpiin kolkkiin. Arvostetun esseistin herkullisesti kirjoitettu teos tarjoaa maistiaisia aistillisista, hekumallisista ja rivoista teksteistä antiikista nykyaikaan.

Kirjallisuuden kiihottava historia

Monikasvoisen taiteilijan hulvaton ja kirpeän koskettava elämäkerta lumoaa hurjilla tarinoilla. Sakari Kuosmasen muhkea ääni olisi riittänyt oopperalavoillekin, mutta estradiviihde imaisi mukaansa jo varhain. Koko kansan suosikiksi hän nousi Juice Leskisen, Sleepy Sleepersin ja Leningrad Cowboysin riveissä muusikkona ja yleisenä hämmennyksen herättäjänä. Hänet muistetaan myös juurevana sooloartistina sekä Aki Kaurismäen elokuvien luottonäyttelijänä. Kulttuuriväen kantapöydistä Kuosmanen loikkaa Lapin jätkien kalareissuille, ellei häärää patojen äärellä ravintoloissaan. Hän on kiihkeä hurjapää ja lupsakka savolainen, joka osaa jo muistella vauhdikkaita vuosia ymmärtävä pilke silmäkulmassa.

Sakari Kuosmanen

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2022. Miksi me luemme pitkiä ja vaikeita kirjoja? Onko se pelkkää kulttuurista snobbailua, vai antavatko kirjat jotain, mitä lyhyemmät ja helpommat teokset eivät voi tarjota? Näitä kysymyksiä kirjailija Ville-Juhani Sutinen alkoi pohtia huomatessaan pandemian aikana lukevansa tuhatsivuisia kirjoja. Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija ja kääntäjä. Häneltä on ilmestynyt niin runoutta, romaaneja kuin tietokirjallisuutta

Vaivan arvoista - Esseitä poikkeuskirjallisuudesta

Lukemattomat suomalaiset tuntevat Kalle Päätalon hänen omaelämäkerrallisten kirjojensa kautta. Päätalon kirjailut eivät olleet lepänlehden ohuita lyyristelyjä: ne olivat tiiliskivenpaksuisia ja pikkutarkkoja romaaneita, joita kansa rakasti ja kriitikot hetkittäin karsastivat. Iijoki-sarjan sivuilla seikkailee lihaa, verta ja heikkouksia pursuava Kalle-niminen suomalaismies, Iijoen törmästä alkaneen elämän koko Suomen peilikuvaksi kirjoittanut Kallio-poika. Päätalon rehellisyyden avulla lukijat ovat pystyneet käsittelemään omia edesottamuksiaan, vastoinkäymisiään ja elämän varsitieltä notkahtamisiaan. Rakastamme häntä lukijoina, mutta jos samantapaisia temppuja tekisi joku läheisemme, voisimmeko antaa teot anteeksi? Millainen mies Kalle Päätalo oikein oli sukulaisten, ystävien, työtovereiden ja aikalaisten silmin katsottuna? Entä millaisena Päätalo näyttäytyy nykylukijoille, kun hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta? Antti Heikkisen teos Kallio-poika  Peilikuvassa Kalle Päätalo sukeltaa tutkimusmatkalle Kalle Päätalon elämään  sanojen taakse, tekojen, tunnustusten ja muistojen ääreen.

Kallio-poika

In Just Kids, Patti Smith’s first book of prose, the legendary American artist offers a never-before-seen glimpse of her remarkable relationship with photographer Robert Mapplethorpe in the epochal days of New York City and the Chelsea Hotel in the late sixties and seventies. An honest and moving story of youth and friendship, Smith brings the same unique, lyrical quality to Just Kids as she has to the rest of her formidable body of work—from her influential 1975 album Horses to her visual art and poetry.

Just Kids

A heart-wrenching full-cast adaptation of the Pulitzer Prize-winning novel by John Steinbeck, starring Jeffrey Donovan and Shirley Knight. Set during the Great Depression, The Grapes of Wrath tells the powerful story of the Joad family's trek from the dust bowl of Oklahoma to the promise of a new life in California. But what they find threatens to rip apart their lives, and sever the ties that bind them together. Starring Shirley Knight as Ma Joad, Frank Galati's play finds its timeless heart in the generous spirit of the common man. An L.A. Theatre Works full-cast performance featuring: Shirley Knight as Ma Joad Jeffrey Donovan as Tom Joad Emily Bergl as Rose of Sharon Michael Buie as Connie and others Daniel Chacon as Al Joad Maurice Chasse as Deputy Sheriff and others Shannon Cochran as Mrs. Wainwright and Elizabeth Sandry Trista Delamere as 2nd Narrator and Al's Girl Francis Guinan as Jim Casy Charlie Matthes as Willy and others Gas Station Attendant and Hooper Ranch Guard Rod McLachlan as Uncle John Robert Pescovitz as Pa Joad Joel Rafael as Car Salesman and Man with Guitar Stephen Ramsey as 1st Narrator and others Nick Sadler as Agricultural Officer and others Andy Taylor as Gas Station Owner and others Floyd Knowles and Weedpatch Camp Director Todd Waring as Hooper Ranch Bookkeeper and others Fredd Wayne as Grampa, Mayor of Hooverville and Camp Guard Michael Weston as Noah Joad and others Kate Williamson as Gramma and others Live music performed by the Joel Rafael Band. Adapted by Frank Galati. Directed by Richard Masur. Recorded before a live audience at the Skirball Cultural Center, Los Angeles.

The Grapes of Wrath

Rakkaudentunnustus suomenkieliselle runoudelle ja runoilijoille. ”Muutamalla runon säkeellä voi olla todella suuri merkitys. Niistä tulee kompassi, kestävä mantra, jonka avulla saattaa selvitä läpi sotkuisen maailman.” Runouden ylistys kulkee Suomen kirjallisuuden alkuajoilta tälle vuosituhannelle – perusteellisesti mutta vapaasti polveillen. Kirjailija Hannu Mäkelä on valinnut runsaat 80 runoilijaa, joiden elämästä ja urasta hän kirjoittaa laajasti ja joiden tuotantoa analysoi runonäyttein. Yhtä monta muuta hän käsittelee suppeammin. Niin tunnetuilla kuin piiloon jääneillä runoilijoilla on paikkansa Mäkelän sydämessä, ja useat 1900-luvun runoilijoista Mäkelä on tuntenut henkilökohtaisesti. Runouden ylistys on ainutlaatuista kulttuurihistoriaa. Akateemikko Hannu Mäkelä (s. 1943) on hämmästyttävän tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut jo yli 140 teosta. Eino Leino ja L. Onerva ovat Mäkelälle erityisen läheisiä runoilijoita, ja Leinosta kertovasta romaanistaan Mestari Mäkelä sai Finlandia-palkinnon vuonna 1995. Mäkelän luoma lastenkirjallisuuden hahmo Herra Huu on tuttu jo useille sukupolville.

Runouden ylistys

Esseitä romaanin lukemisen ja kirjoittamisen nautinnosta. Rakennenautintoja pureutuu romaanikirjallisuuteen tarkkanäköisesti ja täsmällisesti, mutta ilolla. Mikä on romaani ja mistä se koostuu? Miten kirjailija rakentaa romaanin, ja miten rakenne toisaalta vaikuttaa lukukokemukseen? Millainen on fragmentaarinen, syklinen tai posthumanistinen romaani? Emma Puikkosen ja Selja Ahavan teos koostuu kahdeksasta esseestä, joissa leikitellään sillä, mitä kaikkea romaani voi olla. Selja Ahava on porvoolainen kirjailija, joka on julkaissut neljä romaania. Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus, 2015) voitti EU:n kirjallisuuspalkinnon ja nousi Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja Nainen joka rakasti hyönteisiä (Gummerus, 2020) oli Runeberg-palkintoehdokkaana ja sille myönnettiin Kiitos kirjasta -mitali. Emma Puikkonen on helsinkiläinen kirjailija, joka työskentelee myös teatterin ja opettamisen parissa. Hänen aiempiin teoksiinsa kuuluvat mm. Finlandia-ehdokkaana ollut Eurooppalaiset unet (WSOY, 2016), Lupaus (WSOY, 2019) sekä Runeberg-palkintoehdokkaana ollut Musta peili (WSOY, 2021).

Rakennenautintoja

Ruben Stiller on työskennellyt toimittajana pian neljäkymmentä vuotta. Siinä ajassa on ehtinyt muuttua niin Suomi, maailma kuin himpun verran Stillerkin. Millainen on ollut Ruben Stillerin taival Kekkosen valtakauden Nummi-Pusulasta Sanna Marinin hallitusvuosien Eiraan? Mitä ihmisestä tulee ja miltä maailma näyttää, kun perimässä kohtaavat vähemmistö ja enemmistö, oma ja vieras? Katriina Järvinen piirtää teoksessaan kuvan valtakunnan hovinarriksi ja provokaattoriksi kutsutusta Ruben Stilleristä, miehestä, joka on jotakin muuta kuin osiensa summa. Paitsi Stillerin maailmaan, teos on matka myös sukupolvikokemuksiin, Suomeen ja sävyjen tajun tarpeellisuuteen. Katriina Järvinen on psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen teoksiaan ovat mm. Kaikella kunnioituksella (2014) ja Saanko esitellä (2017) sekä Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2008, yhdessä Laura Kolben kanssa) ja Sopivia ja sopimattomia (2019, yhdessä Laura Kolben kanssa). Järvinen on palkittu teoksistaan Marja-Liisa Vartio -palkinnolla ja Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnolla.

Ruben Stiller

Mistä kriitikot tulevat ja miksi he ovat niin ilkeitä? Onko kritiikki vain yhden ihmisen mielipide? Millaista valtaa kriitikko käyttää? Miksi kritiikkiä ylipäänsä tehdään? Kun arkikielessä joku saa kritiikkiä, hän saa läksytyksen. Taidekritiikin rooli ja päämäärä on kuitenkin jokin muu. Kriitikoilla itsellään on monenlaisia käsityksiä työstään, mutta ne eivät eroa toisistaan läheskään yhtä paljon kuin yleisön käsitys kriitikoista. Tässä esseeteoksessa maamme näkemyksellisimpiin kirjallisuuskriitikoihin kuuluva Maaria Ylikangas kuroo kiinni tätä ymmärryksen kuilua. Hän pohtii, mitä kritiikki on, mitä sen päämäärät ovat ja mitä sillä voisi tehdä. Hän avaa kriitikon työn arkisia olosuhteita ja analysoi, mitä viime aikojen ”kritiikkikohut” kertovat suhteestamme kritiikkiin. Lisäksi kirjassa teilataan Sinuhe, egyptiläinen ja Sankarikriitikon hahmo. Kritiikistä sopii kaikille taiteesta ja kulttuurikeskustelusta kiinnostuneille. Se on oodi taiteen kanssa ajattelemiselle ja täynnä nautinnollisen tarkkoja havaintoja sekä älykästä analyysia taiteen ja yhteiskunnan ajankohtaisista ilmiöistä. Teos on erinomaista luettavaa myös taiteita tai kirjoittamista opiskeleville.

Kritiikistä

Tunnetussa esseessään Miksi kirjoitan George Orwell tarkastelee kirjoittamisen syitä poliittisesta, historiallisesta, kirjailijan egon ja estetiikan näkökulmasta. Deborah Levy lähtee liikkeelle samasta pisteestä, mutta on nainen, mikä muuttaa kaiken. Hän tutkailee omaa elämäänsä älyllisen ja tunteikkaan linssin läpi, pohtii lapsuudenkotiaan, isänsä poliittista aktivismia, tyttöjen vähättelyä, äitiyden intohimoa, naisellisuuden vaatimuksia, pakottavaa halua kirjoittaa ja ajatella. Levy kirjoittaa ilmavasti mutta painokkaasti. Hienovaraisella otteellaan hän maalaa esiin näkymän kirjoittavan naisen elämään, ja onnistuu samalla kuvaamaan myös laajemmin niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovaavat meitä. Mitä en halua tietää on Levyn omaelämäkerrallisen, kirjoittamista ja naiseutta käsittelevän trilogian ensimmäinen osa. Hän kutsuu teoksiaan eläviksi elämäkerroiksi, koska ne eivät ole syntyneet lopun jälkiviisaudessa, vaan keskellä elämän myrskyä.

Deborah Levy omaelämäkerrat

Mitä en halua tietää

Mitä on luovuus? Luovuuden ammattilaiset Manuela Boscosta Sofi Oksaseen ja Jussi Parviaisesta Jukka Itkoseen avaavat luovuutensa logiikkaa. Mistä tulee rohkeus heittäytyä? Mitä luovuuden tuska tarkoittaa? Voiko luovuudesta lomailla? Kuinka alitajunta auttaa ja usein jopa pelastaa ja voiko luovuutta edes selittää… Luovuus on aiheena laaja, syvällinen ja mielenkiintoinen – luovuuden rajattomat ulottuvuudet ulottuvat kaikkialle. Nykyisen kaltaista maailmaa sen hyvyydessään ei olisi ilman hyvin käytettyä luovuutta. Ammattina luojan sivuilla omaa luovuuttaan pohtivat eri alojen taiteilijat, kuin keskustelisivat saman pöydän ääressä siitä, kuinka heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin luoda, keksiä uusia maailmoja. Lamppu Laamanen on tuottelias tietokirjailija, joka on asettunut taiteilijoiden nahkoihin jo aiemmin kirjoittamissaan elämäkerroissa Miina Äkkijyrkästä, Andy McCoysta ja Dave Lindholmista.

Ammattina luoja

""C.S. Lewis is the ideal persuader for the half-convinced, for the good man who would like to be a Christian but finds his intellect getting in the way."" — Anthony Burgess, New York Times Book Review Our moral consciousness and moral judgements are proof to the human race that a moral being exists—God. Mere Christianity explores the core beliefs of Christianity by providing an unequaled opportunity for believers and nonbelievers alike to hear a powerful, rational case for the Christian faith. A brilliant collection, Mere Christianity remains strikingly fresh for the modern reader and at the same time confirms C. S. Lewis’s reputation as one of the leading writer and thinkers of our age. The book brings together Lewis’ legendary broadcast talks during World War II. Lewis discusses that everyone is curious about: right and wrong, human nature, morality, marriage, sins, forgiveness, faith, hope, generosity, and kindness.

Mere Christianity

Tunnetun meteorologin tutkimusretki naistaiteilijoiden taivaisiin Onko mies- ja naistaiteilijoiden sääaiheiden välillä eroavaisuuksia? Ja mitä muuta - kovin kostettavaakin - Seija Paasonen löytää naistaiteilijoiden teoksia tutkiessaan? Naisille asetetuista soveliaisuussäännöistä huolimatta useat naiset kiinnostuivat 1800-luvun loppupuoliskolla miesten tavoin ulkoilmamaalauksesta ja luonnonilmiöiden kuvaamisesta taiteen keinoin. Naiset jotka maalasivat taivaan kertoo tarinoita näistä sykähdyttävistä taideteoksista ja niiden tekijöistä, jotka haastoivat rohkeasti aikakautensa normit. Meteorologinakin tunnettu Paasonen avaa kirjassaan näkymiä kymmenien taiteilijoiden töihin ja kertoo muun muassa suomalaisen Emelie Wallenskiöldin ikuistamasta meteorista Helsingin taivaalla sekä norjalaisen Betzy Akersloot-Bergin maalaamasta, Englantia pommittamaan matkalla olleesta, saksalaisesta zeppeliinilaivueesta. Kirjassa kerrotaan myös ruotsalaisesta Anna Bobergista, joka maalasi usein yksin Lofooteilla, ja norjalaisesta Catharine Hermine Kollenista, joka kirjoitti ja maalasi talvisin kotonaan Norjan Ulvikissa, vaeltaen kesäisin yksin - jopa Italiaan asti. Naisten kankaille tallentui värikkäitä auringonlaskuja, rauhallisia kuutamoita, vaahtoavia merenselkiä, vyörypilviä, revontulia ja monia muita visuaalisesti vaikuttavia ilmiöitä.

Naiset jotka maalasivat taivaan

Taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen kiinnostui Albert Edelfeltin Virginieksi nimeämästä eroottisesti säkenöivästä nuoresta mallista, joka poseeraa lukuisissa Edelfeltin 1800-luvun teoksissa. Kuka oli tämä kiehtova nainen, jota Edelfelt niin aistikkaasti kuvaa? Tietoja Virginiestä on vähän, sillä Edelfeltin pikkusisko Berta hävitti kirjeet, jotka eivät tuntuneet sopivan kansallissankarin kuvaan. Virginien henkilöllisyyden peittelemiseen osallistuivat myös Edelfelt itse ja hänen ystävänsä. Suuri rakkaus ei kuitenkaan katoa jälkiä jättämättä. Edelfeltin ja hänen ystäviensä jälkeenjääneistä papereista löytyy johtolanganpätkiä, joista punoutuu tarina järisyttävästä intohimosta, taiteilijaa inspiroivasta rakkaudesta, köyhän tytön hylkäämisestä sekä tunnustamatta jääneiden lasten ja prostituutioon ajautuvan naisen traagisesta kohtalosta. Virginie! on matkakertomus, historiallinen essee ja arvoitusdekkari. Ympäri Eurooppaa tiedonsirpaleiden jäljillä matkusteleva Anna Kortelainen kirjoittaa itsensä rohkeasti mukaan tähän unohtumattomaan tarinaan.

Virginie!

Kotona olemisen ihanuudesta. Anni Ihamäki juttelee keskustelukirjasarjassa kiinnostavien vieraiden kanssa kotiin ja ruokaan liittyvistä aiheista. Ruokastailauksesta-jaksossa vieraana on ruokastylisti Sanna Kekäläinen. Annille koti on paras paikka. Siellä vietetään tavallista perhearkea, kesäpäiviä puutarhassa ja läheiset yhteen kokoavia juhlia ympäri vuoden. Tässä jaksossa Anni keskustelee Sanna Kekäläisen kanssa muun muassa ruokastylistin työstä, trendien välttämisestä, onnistuneen ruokakuvan rakentamisesta ja siitä, mikä ruoka on harvinaisen vaikea stailattava. Seitsemänosainen Kotona – Keskusteluja on pari Annin Kotona-keittokirjalle ja syventää sen aihepiirejä. Anni Ihamäki on juontaja, joka tunnetaan Radio Suomipopin Aamulypsystä ja lukuisista TV-ohjelmista. Annin rakkaus ruokaan syttyi jo nuorena, vaikka lapsena haaveena oli elää spagetti bolognesella. Sanna Kekäläinen on ruokastylisti, jonka työtä voi ihailla esimerkiksi Glorian ruoka ja viini -lehden, Helsingin Sanomien ja Annin Kotona-keittokirjan sivuilla.

Kotona – Keskusteluja

Kotona – Keskusteluja. Ruokastailauksesta

Tänä yönä kerron sulle Muusikko Lauri Tähkän tunnustuksellisessa valokuvakirjassa mennään äärestä ääreen. Italiasta Inariin, renessanssipyhätöistä kirkkaaseen tunturijärveen. Maailman takaa ajamana, itseltään paossa, pirstaleina ja voimien tunnossa, kotona vieraiden katseiden alla, muukalaisena omien joukossa. Teos hyppää lajityypistä toiseen luontevasti kuin liftari Mersuun, se on osaelämäkerta, päiväkirja, muistelmateos ja laurismien lähde. Teoksen tekstit ovat Lauri Tähkän kynästä, kuvat ovat Emilia Ikäheimon ottamia ja päältkattojana on toiminut Heli Laaksonen. Lauri Tähkä (s. 1973) on muusikko ja lauluntekijä. Hän on Suomen suosituimpia sooloartisteja, jota on tehnyt tunnetuksi myös osallistuminen Vain elämää -sarjaan.

Äärille

Suomalaisen maalaisidyllin kuvittaja. Ensimmäinen kattava elämäkerta Martta Wendelinistä kuvaa poikkeuksellisen itsenäisen ja vahvan naistaiteilijan elämänkaarta Venäjän keisarikunnan ajasta 1980-luvulle. Suomalaisten rakastama kuvittaja ja taidemaalari Martta Wendelin (1893–1986) muistetaan joulua, kotia ja maalaiselämää kuvaavista postikorteista sekä Kotilieden kansikuvista. Uudet lähdeaineistot, kuten kirjeenvaihto lapsuusystävän kanssa, luovat kirjassa kokonaisvaltaisen kuvan rakastetusta taiteilijasta. Martta Wendelinin oma ääni tulee aidosti esille myös päiväkirjaotteiden kautta. Niistä välittyy Martta Wendelinin valoisa, älykäs ja humoristinen asenne elämään, ystäviin ja ennen kaikkea hänen taiteeseensa. Kirjassa on runsas kuvitus Wendelinin taiteesta. Henkilöhistoria tulee myös eläväksi aikalaisvalokuvien avulla. Kirjoittaja Päivi Ahdeoja-Määttä (s. 1967), FM, on taidehistorioitsija ja Tuusulan Museon näyttelyamanuenssi. Hän on työskennellyt Martta Wendelinin taiteen parissa vuodesta 2002 ja on koonnut useita Martta Wendelinin taiteen näyttelyitä. Hän on kirjoittanut myös Wendelinin taiteesta artikkeleita eri julkaisuihin.

Kultahiekkaa ihmisten poluille

Vahvana naisasianaisena juhlitusta kansalliskirjailijasta paljastuu uusia puolia. Minna Canth (1844-1897) oli aikansa merkittävimpiä kirjailijoita ja rohkea naisten ja köyhien puolestapuhuja. Hänet nostettiin naisasialiikkeen esitaistelijaksi jo elinaikanaan, vasten tahtoaan. Ideologiaa palvellut yksipuolinen kuva Canthista on vaikuttanut myös hänen teostensa tulkintaan. Kirjallisuudentutkija Minna Maijala kuvaa ristiriitaa kirjailijan yksityiselämän haavoittuvuuden ja julkisuuskuvan välillä. Esiin piirtyy herkkä, hehkuva Minna Canth.

Herkkä, hellä, hehkuvainen

Tuula Karjalainen on ollut Helsingin taidemuseon ja Nykytaiteen museon Kiasman johtaja, opettanut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä tehnyt tv- ja radio-ohjelmia taiteesta. Hän on kirjoittanut taiteesta suuren määrän artikkeleita, samoin kirjoja, joista viimeisimmät ovat Tyko Sallisesta, Tove Janssonista ja Outi Heiskasesta kertovat teokset. Hän on järjestänyt useita loistavia näyttelyitä - Bottero, Louise Bourgeous, Frida Kahlo, Ana Mendieta, Yoko Ono - joiden saaminen Suomeen oli kuin suurta seikkailua Meksikossa, New Yorkissa, Moskovassa. Hänen uransa kautta piirtyy taidemaailman koko valtava murros 1990-luvulta tähän päivään. Mukana ovat olleet näkyvästi naistaiteilijat ja heidän näyttelynsä, valokuva-, video-, performanssi- sekä outsider ja ite-taide hyväksyttyinä taiteenlajeina. Taidemuseot ovat kasvattaneet suosiotaan kaikkialla, uusia museoita on syntynyt ja kävijämäärät nousseet. Työ taidemuseoissa on muuttunut: ulkopuolisen rahan osuus, medianäkyvyys ja kaupallisuus ovat kasvaneet. Tämä vaikuttaa myös museon johtamiseen. Nainen taidemuseon johtajana ärsytti monia 1990-luvulla, ja vielä 2000-luvulla ennakkoluulot saivat uskomattoman hauskoja ja outojakin piirteitä. Taiteesta suoraan on merkittävän kulttuurivaikuttajan kiehtova muistelmateos. Näin suorasanaista kirjaa ei ole ennen kirjoitettu suomalaisesta museo- ja taidemaailmasta.

Taiteesta suoraan

These have been called the most famous and beloved letters of the past century. Rainer Maria Rilke himself said that much of his creative expression went into his correspondence, and here he touches upon a wide range of subjects that will interest writers, artists, and thinkers. This luminous translation of Rainer Maria Rilke's classic offers brilliant inspiration to all people who seek to know and express their inner truth. Letters to a Young Poet is a classic that should be required reading for anyone who dreams of expressing themselves creatively.

Letters to a Young Poet

”Antiikkikauppiaana arvostan esineen aitoutta ja omaperäisyyttä, ja sama pätee myös ihmisiin.” Suomen tunnetuin antiikki- ja taidekauppias kertoo muistelmissaan epätavanomaisesta elämänpolustaan sekä vuosikymmenten varrella kohtaamistaan esineistä ja niihin kietoutuvista koskettavista ja hämmästyttävistä ihmiskohtaloista. Antiikkikauppias Wenzel Hagelstamin elämä ei ole kulkenut tavanomaisia polkuja. Helsingin Bulevardilla porvariskotiin syntynyt Wenzel oppi sotalapsena Ruotsissa suomen kielen mutta unohti ruotsin, adoptoitiin 14-vuotiaana elostelevalle isosedälleen, työskenteli hitsarina Göteborgissa, tarjosi Lontoossa 1,9 miljoonaa puntaa Albert Edelfeldtin maalauksesta, lensi suositun Antiikkia, antiikkia -ohjelman kuvauksissa lantakasaan sekä vieraili haluttuna kuolinpesien arvioijana tuhansissa suomalaiskodeissa. Vuosikymmenten varrella Hagelstamin mieleen on jäänyt tuhansia kiehtovia tarinoita niin esineistä kuin niihin linkittyvistä kutkuttavista, koskettavista ja hämmästyttävistä ihmiskohtaloista. Tämä kirja kertoo osan noista tarinoista. Wenzel Hagelstam (s.1941) on antiikki- ja taidekauppias, josta tuli valtakunnanjulkkis vuonna 1997 alkaneen Antiikkia, antiikkia -tv-ohjelman myötä. Hagelstam perusti vuonna 1979 Suomen ensimmäisen huutokauppatalon, Hagelstam & co:n, joka on edelleen toiminnassa. Hagelstam pitää omaa taidekauppaansa Helsingin Kapteeninkadulla, veljensä Cecil Hagelstamin antikvariaatin vieressä. Dan Kronqvist (s. 1956) on eläkkeellä oleva helsinkiläinen journalisti. Hän on antiikkimaailmasta aktiivisesti kiinnostunut, mutta rajoittaa keräilynsä savikiekkoihin ja gramofoneihin.

Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat

Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa Teos paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön. Dynamiitin keksijän rahoilla on palkittu kirjallisuutta liki 120 vuoden ajan. Miten käy jatkossa? Kiehtovat yksityiskohdat valottavat suurempia linjoja ja kertovat siitä, millaista kirjallisuutta Ruotsin Akatemian Nobel-komitea on eri aikoina halunnut nostaa valokeilaan ja miksi. Vuonna 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi ainoana Nobel-palkintona jakamatta Ruotsin Akatemiaa ravistelevan skandaalin vuoksi. Miten käy syksyllä 2019? Pystyykö ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettu Akatemia tekemään päätöksiä, jotka kantavat palkinnon skandaalin ylitse? Ja mitä tästä kaikesta ajattelisi Alfred Nobel, intohimoinen keksijä, kirjallisuuden harrastaja ja omaehtoinen ajattelija? FT Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Hän on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina.

Räjähdemiehen perintö

Arja Koriseva on ollut arvaamattoman ja armottoman viihdemaailman huipulla yli 25 vuotta. Tämä kirja paljastaa, miten se on ollut mahdollista. Millaiseen maailmaan ihminen astuu, kun hänestä tulee julkisuuden henkilö? Miten hänen täytyy pitää huolta itsestään? Mitä läheisiltä vaaditaan? Millainen rooli on onnella ja millainen verkostoilla? Kuinka paljon luonne ratkaisee? Entä kunnianhimo? Kuinka kovaa hintaa urastaan joutuu maksamaan? Pitääkö menestyvässä artistissa yhdistyä lahjakas taiteilija, huippu-urheilija, taitava poliitikko ja kansanihminen? Omien kokemuksiensa pohjalta Arja Koriseva kertoo, millaista on olla ammatiltaan artisti. Mukana muun muassa tangokuningatar-vuosi, tanssisolistiksi 13-vuotiaana, urasuunnittelu, salaisuudet pukeutumisessa ja meikkaamisessa, työmoraali, ilo ja positiivisuus, julkisuuden hallinta sekä yleisö ja ihailijat. Kirja on tarkoitettu heille, jotka haaveilevat tähteydestä, mutta myös kaikille heille, jotka haluavat kurkistaa viihdemaailman kulissien taakse ja Arjan omaan elämään.

Kuningatar Arja – Ammattina artisti

Kansakunnan kuvastin. Teatteri on hyvä paikka tarkastella modernin Suomen ja suomalaisuuden rakentamista. Tämä teos vie Kansallisteatterin seinien sisäpuolelle ja kertoo teatterista ihmisten kautta, Ida Aalbergista Jukka Puotilaan. Suomen Kansallisteatteri on toiminut 150 vuotta suomalaisen kulttuurin eturintamassa. Päänäyttämöllä esittää kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Se tuo esiin myös kulissientakaiset riidat, harharetket ja epäilykset. Monet Kansallisteatterin tähtihetket Minna Canthin Työmiehen vaimosta Kristian Smedsin Tuntemattomaan sotilaaseen ovat syntyneet haastamalla vanhaa ja epäilemällä vakiintuneita käsityksiä. Ristiriidat on uskallettu tuoda esille näyttämötaiteen keinoin. Kansallisteatterissa on aina peilattu omaa aikaa, tulkittu menneisyyttä mutta katsottu myös eteenpäin. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman on kirjoittanut 2000-luvulla kuusi jykevää kirjaa suomalaisesta kulttuurihistoriasta ja kulttuuri-instituutioista. Tämän lisäksi hän on tutkinut mm. perhehistoriaa, metsäteollisuutta ja suomalaista arkea. Hän on toiminut pitkään myös WSOY:n Kirjallisuussäätiön hallituksen puheenjohtajana. Häggman on ylpeä siitä, että hän on elättänyt itsensä 40 vuotta akateemisilla pätkätöillä, kirjoja kirjoittamalla.

Päänäyttämöllä

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Kirjallisuus & taide

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Kirjat taiteesta ja kirjallisuudesta

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat