Keinot muuttuvat, mutta Kiinan tavoitteet pysyvät Suurvaltasuhteet ovat rajussa murroksessa. Kiina haastaa Yhdysvaltoja jo monella alalla tasaväkisenä ja valmistautuu ratkaisevaan mittelöön. Pekingissä ja Washingtonissa tehty tietokirja hakee vastauksia polttaviin kysymyksiin. Kiina haluaa vallata johtoaseman paitsi taloudessa myös poliittisesti ja sotilaallisesti. Mutta riittääkö sen veto, kun ikääntyvän kansan usko kiinalaiseen unelmaan on alkanut horjua? Miten Yhdysvallat vastaa Kiinan nousuun? Mikä on teknologiayritysten rooli valtataistelussa? Entä mihin Eurooppa ja NATO-Suomi tässä kokonaisuudessa asettuvat? Oivaltava tietokirja avaa keskinäisriippuvuuksien maailmaa pelipaikoilla liikkuen ja sisäpiiriläisiä haastatellen. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja toimitusjohtaja, Yhdysvaltain asiantuntija Kristiina Helenius ovat seuranneet suurvaltapolitiikkaa yli 25 vuotta. Hentunen toimi aiemmin kirjeenvaihtajana Washingtonissa. Helenius on työskennellyt Brysselin kirjeenvaihtajana, diplomaattina ja Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtajana.

Kiinan maailma

Käsillä on viimeiset hetket huolehtia Euroopan puolustuksesta. Huippuasiantuntija avaa Venäjän uhkaa ja uuden johtajuuden tarvetta Euroopassa. Kolme vuosikymmentä kestäneen asevoimien vähentämisen ja puolustusteollisuuden supistamisen jälkeen Eurooppa on varsin suojaton – samalla kun Venäjä käy laajentumissotaa ja Yhdysvallat on ristiriitainen ja jakautunut. Tässä ajankohtaisessa ja tärkeässä kirjassa huippuasiantuntija Keir Giles selittää, kuinka lännen haluttomuus kohdata Venäjää on ruokkinut uhkaa ja kuinka Putinin kunnianhimo vaarantaa koko Euroopan. Hän arvioi Naton roolia ja puutteita turvallisuuden takaajana ja sitä, pystyvätkö EU tai halukkaiden liittoumat täyttämään aukon. Ennen kaikkea Giles korostaa uuden johtajuuden tarvetta vapaan maailman puolustamisessa sen jälkeen, kun Yhdysvallat on siirtynyt tästä roolista syrjään. Teoksessa on Hannu Himasen esipuhe, ja lisäksi Keir Giles on kirjoittanut suomalaiseen versioon Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputuloksen vaikutuksesta Euroopan puolustukseen. "Venäjän aikomuksia ei voida enää kiistää – mutta kuten Keir Giles kylmäävillä yksityiskohdilla selittää, Euroopan puolustus on jäljessä. Tämä kirja on elintärkeä kehotus toimia ennen kuin se on liian myöhäistä." – Toomas Hendrik Ilves, Viron entinen presidentti Keir Giles on Ison­-Britannian johtava Venäjä-­asiantuntija ja Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatham Housen tutkija. Hän on perehtynyt laajasti Venäjän sotilaspolitiikan sekä asevoimien kysymyksiin ja toiminut usean maan hallituksen neuvonantajana Venäjä-­kysymyksissä. Giles on BBC:n ja monen muun median jatkuvasti käyttämä asiantuntija. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa menestysteoksen Venäjän sota jokaista vastaan.

Kuka puolustaisi Eurooppaa?

Kilpajuoksu kohti suurta läpimurtoa. Kuinka supertietokoneet päihittävä kvanttitietokone rakennetaan? Auttaako tietokone hävittämään syövän? Murtuvatko internetin salausjärjestelmät? Voittaako Kiinan kontrolli lännen individualismin? Kvanttikilpajuoksu – Supertietokoneiden vallankumous kertoo uudenlaisen kvanttitietokoneen parissa ponnistelevien tutkijoiden, yritysten ja suurvaltojen kilpajuoksusta kohti maailmaa, jossa nykyiset supertietokoneet vertautuvat helmitauluihin, viestintäsalaisuus on vaarassa rikkoutua ikiajoiksi ja lääkkeitä kehitetään laboratorion sijaan tietokoneilla. Ajankohtainen tietokirja paljastaa, millaista taistelua kulisseissa käydään uuden teknologian ja globaalin etulyöntiaseman saavuttamiseksi. Pelissä on lähes kaikki maailmantaloudesta yksityisyyteemme. Fyysikko ja kosmologi Tommi Tenkanen tunnetaan maailmankaikkeutta lähestyttävästi ja ymmärrettävästi kuvaavista tietokirjoistaan. Aiemmista teoksistaan Pimeän aineen arvoitus (2019) ja Matka mustaan aukkoon (2021) hänet on palkittu Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2022.

Kvanttikilpajuoksu

Älysota pureutuu sodankäynnin ja suurvaltapolitiikan kysymyksiin tekoälyn aikakaudella. Teos esittelee tekoälykästä sodankäyntiä toisen maailmansodan akustisista torpedoista nykypäivän suurvaltojen hankkeisiin, joissa tieteisfiktioiden näyt alkavat olla jo jäämässä jälkeen todellisuudesta. Kirja pohtii, mitä taistelukoneen autonomia tarkoittaa ja miten generatiiviset tekoälyt mullistavat viestintää ja informaatiosodankäyntiä. Entä voiko kone ajatella strategisesti, ja milloin ihmiset ja koneet fuusioituvat jakamattomaksi hybriditietoisuudeksi?

Älysota

Kuntapäättäjät ja pieleen menneet sijoitukset. Sunny Car Centeristä piti tulla Euroopan suurin autokaupan keskus, mutta Hämeenlinnan kaupunki sotkeutuikin yrittäjä Markku Ritaluoman ällistyttävään vedätykseen. Markku Ritaluoman värikkääseen menneisyyteen mahtuu pommeja, venäläinen oligarkki ja oikeusriitoja. Hämeenlinnan päättäjät eivät kuitenkaan tarkistaneet miehen taustoja lähtiessään vuonna 2010 mukaan Ritaluoman suuruudenhulluun suunnitelmaan. Sunny Car Centeristä ei koskaan valmistunut kuin mainostolppa keskelle peltoa, ja Ritaluoma ja toistakymmentä miljoonaa euroa katosivat ulkomaille. Kuntapäättäjät ovat toilailleet bisnesmaailmassa ympäri Suomea. Juankoskea narutettiin kartonkitehdaskaupoissa. Kittilän päättäjät joutuivat käräjille Levin hissiyhtiön sotkujen takia. Lappeenrannassa yritys turvata lentoliikenne kaupunkiin teki näyttävän mahalaskun. Arno Juutilainen on toiminut kymmenen vuotta kunnallispolitiikasta kirjoittavana kaupunkitoimittajana ja yli 30 vuotta taloustoimittajana. Hän seurasi työkseen Sunny Car Centerin tapahtumia ja siitä käynnistyneitä oikeudenkäyntejä.

Sunny Car Center ja muita kuntapäättäjien surkuhupaisia liiketoimia

Perussuomalaisten vuosia kestänyt aggressiivinen kampanja kantaa hedelmää: Palkittu ylikomisario savustetaan ulos sosiaalisesta mediasta ja lopulta poliisivoimista. Toimittaja pakenee Turusta Helsinkiin, kun Jussi Halla-ahon Facebook-päivityksestä käynnistynyt laaja digihäiriköinti muuttuu fyysisiksi hyökkäyksiksi tosielämän puolella. Helsingin yliopiston rehtori valittelee, ettei hän saa enää tutkijoita puhumaan julkisuudessa, koska se voi johtaa viharyöppyihin ja tappouhkauksiin. Vihainen keskustelukulttuuri saa myös monet suomalaiset empimään politiikassa vaikuttamista. Pekka Mykkänen perkaa teoksessaan perussuomalaisten poikkeuksellista somehistoriaa ja suomalaisen keskustelukulttuurin myrkyttymistä. Miten perussuomalaisten kannattajien hyökkäävä somekäytös sai alkunsa? Mitä seurauksia on vihapuheella?

Likainen somesota

"Olen kertonut kaiken rehellisesti, sotarikoksia myöten. Niitä ei voinut välttää." Suomalainen palkkasoturi Harry Lehtonen liittyi Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1953 paetessaan uhkaavaa vankeustuomiota. Raskaassa alokaskoulutuksessa pohjois-Afrikassa nuorista miehistä koulittiin laskuvarjosotilaita. Koulutuksen jälkeen legioonan palkkasotilaat heitettiin suoraan rintamalle Indokiinaan, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Vietnam. Ranskalaisten nääntynyt armeija taisteli vuorilla, soilla ja riisipelloilla, kunnes kärsi lopullisen murskatappion Dien Pien Bhun verilöylyssä. Veret seisauttavissa muistelmissaan palkkasoturi Lehtonen kertoo, millaista oli muukalaislegioonan sissisota kaikessa karuudessaan.

Valmis tuskaan ja kuolemaan - Legioonalaisen muistelmat

”Jos olemme kaikki samaa mieltä, joku meistä ei ajattele.” Kun oma elämä riippuu siitä, miten yhteistyö omassa joukkueessa onnistuu, tiimityöhön tulee kiinnittäneeksi aivan erityistä huomiota. Tiimityötä on kaikki se taikuus, jolla joukkue muuttaa käytössään olevat resurssit tuloksiksi. Voisi luulla, että hävittäjälentäjät ovat yksinäisiä susia, joiden tärkein ja ainoa työkaveri on huipputeknologiaa edustava tappokone. Todellisuudessa hävittäjälentäjät muodostavat äärimmilleen viritetyn joukkueen ja laboratorion ihmisten kanssa toimimisesta paineen alla. Tutkija Heikki ”Duracell” Mansikka kertoo hävittäjälentäjän näkemyksen tiimin jäsenenä olemisesta, siinä toimimisesta, sen johtamisesta ja päätöksenteosta monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa. Taustalla on paitsi vuosien kokemus hävittäjälaivueen jäsenenä ja johtajana myös tieteellinen tutkimus, jonka tulokset Mansikka on uuttanut ymmärrettävään ja viihdyttävään muotoon. Everstiluutnantti (evp.) Heikki Mansikka on lentänyt Suomen ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä ja edennyt Hornet-lennonopettajaksi ja Hornet-laivueen komentajaksi. Hän teki hävittäjälentäjien kognitiivista kuormitusta ja suorituskykyä käsittelevän väitöskirjan Coventry Universityssä ja on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Mansikka toimii lisäksi Chief Air Combat Scientist -roolissa suomalaisessa puolustusalan yrityksessä tehtävänään tutkia ja kehittää Ilmavoimien ja erityisesti hävittäjälentäjien suorituskykyä.

Voittava joukkue

Puolustusvoimien erikoisjoukkosotilaiden osallistumisesta Afganistanin sotaan on pitkään vaiettu. Afganistanin konfliktissa suomalaiset erikoisjoukkojen operaattorit toteuttivat lukuisia vaarallisia tehtäviä henkensä ja terveytensä uhalla. Nyt kun Afganistanin miehitys on ohi ja maa on sekasorrossa, on oikea hetki tarkastella Suomen roolia sodassa. Ajankohtaisessa kirjassa Kontakti! neljä entistä Puolustusvoimien erikoisjoukkojen sotilasta kertoo omat versionsa taisteluista ja arjesta Afganistanissa vuosina 2008 ja 2009. Millaista oli kirjoittaa varalta jäähyväiskirje vaimolleen ja syntymättömälle lapselleen ja lentää Kabuliin, sodassa olevan maan pääkaupunkiin? Entä millaisia miehiä Afganistanista palasi?

Kontakti!

Dramaattinen kirja sotilas- ja koelentämisen kiehtovasta ja vaativasta maailmasta. Kun Jukka Harajärvi oli pieni, hänen unelmansa oli päästä lentäjäksi. Taivaalle hän lopulta pääsikin – aina Ilmavoimien huippulentäjäksi asti – kunnes eräällä koelennolla hänen selkänsä murtui ja intohimo oli viedä kaiken. Elämäkerrallisessa ja tarinallisessa teoksessaan Harajärvi raottaa yhden maailman vaikeapääsyisimmän ja vaarallisimman ammatin arkea. Hän vie lukijan yläilmoihin mitä erikoisemmille työtehtäville, joissa kone ja lentäjä viedään fyysisen ja henkisen sietokyvyn äärirajoille asti. Mukaansatempaavasta kirjasta ei vauhtia, viisautta tai rakkautta lajiin puutu.

Koelentäjä

Johan kävi mäihä! Tarinoita sattumakeksintöjen takaa. Mikroaaltouuni, penisilliini, Post-it-laput. Röntgen, pikaliima, LSD. Näiden ja monien muiden tuttujen tuotteiden kiehtovat tarinat kertovat, miten onnekkaat sattumat ovat siivittäneet keksijät luomaan jotain aivan uutta. Verenpainelääkettä yritettiin, mutta syntyikin Viagra – kunhan koehenkilöt kehtasivat kertoa erektiostaan. Kun insinöörit liimailivat suihkuverhoja yhteen luodakseen erikoistapetin, lopputuloksena oli kuplamuovi. Taskuun sulanut maapähkinävoipatukka sai tutkijan keksimään mikroaaltouunin, mutta vasta kun kananmuna oli räjähtänyt kollegan naamalle. Monenlaiset yllättävät sattumukset ovat tuottaneet oivalluksia, joiden lopputulosta ei kukaan olisi osannut etukäteen suunnitella. Vahinkokeksintöjen maailmassa syödään maissihiutaleita, juodaan hiilihapotettua vettä ja hoidetaan suomalaisvoimin kaljuuntumista. Tietokirjailija Mari Koistinen yhdistää viihdyttävästi arjen ja tieteen. Aiemmissa kirjoissaan hän on käsitellyt muun muassa ruoantuotantoa ja kotitalouksien varautumista.

Vahingossa keksityt

Hyvän ja pahan rajamailla – Tuomas Kyrö kertoo soturin tarinan. Helmikuu 2022. Aleksi istuu autossaan talvisessa Oulussa ja miettii itsemurhaa. Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sotilas ei tapa itseään, mutta sotilas voi kuolla kunniakkaasti taistelukentällä. Aleksi myy kihlasormukset ja lähtee. Aleksi taistelee Ukrainan Foreign Legionin joukoissa Irpinissä, Itä-Ukrainassa, Mustallamerellä. Hän menee kaikkiin tuliin ensimmäisenä: koska hänellä ei ole mitään hävittävää, hän on ylivoimainen. Siksi hän on yhä elossa. Tuomas Kyrö matkusti Kiovaan haastattelemaan suomalaista soturia, jonka elämäntarina on hämmästyttävä, hengästyttävä ja koskettava. Koulussa kiusattu suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika päättää näyttää kaikille ja lähtee 18-vuotiaana Ranskan muukalaislegioonaan. Hän palvelee Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa ja käy välillä suorittamassa asepalveluksen Suomessa. Tänään 33-vuotias Aleksi on kovapintainen sotilas, mutta hän on myös se pikkupoika, jonka paras muisto on isoisän tilalla tehdyt maatyöt. Silloin kun kaikki oli hyvin, alle kouluikäisenä. Tuomas Kyrö on tunnettu ja tunnustettu kirjailija, jonka teoksille ominaista on ihmisläheisyys ja tarkkanäköinen yhteiskunnallisuus. Aleksin kertomus vei hänet kirjailijuuden ytimeen: on tarinoita, jotka ihmisten on pakko lukea ja kuulla.

Aleksi Suomesta

Palkittu toimittaja selvittää, mitä venäläisten omistamissa suomalaiskiinteistöissä todella tapahtuu. Hylätty hotelli, tappiollinen lomakylä, valetehdas mummonmökissä. Venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Joidenkin lonkerot kurkottavat veroparatiiseihin – ja tietysti Kremliin. Ovatko omistajat veijareita, huijareita vai jopa vakoojia? Ruplaruhtinaat vie lukijan varmaotteisesti niin ruohottuneille pihamaille kuin venäläisten bisneskiemuroihin ja näyttää suurten visioiden ja karun todellisuuden välisen kuilun – ehkä myös suomalaisten hyväuskoisuuden. Silmiä avaava teos kysyy, mitä todella tiedämme epävakaan suurvallan toimista Suomessa.

Ruplaruhtinaat

Dramaattinen ja järisyttävä kuvaus afrikkalaisen sodan etulinjasta. Kimmo Heinonen on Suomen puolustusvoimien erikoisjoukkojen kasvatti, joka koulutettiin toimimaan kylmäpäisesti äärimmäisissä olosuhteissa. Silti Afrikka yllätti. Heinonen päätyi mentoriksi yksityisen turvallisuusyrityksen palvelukseen ja joutui keskelle raakaa sisällissotaa. Viereltä haavoittui ja kaatui tovereita. Äärimmäisen ammattitaitoinen osasto mentoreita suoritti kerta toisensa jälkeen aseellisia operaatioita, joiden onnistumista pidettiin lähes mahdottomana. Tiivistunnelmainen kertomus vie lukijan Afrikan sodan todellisuuteen. Se raottaa verhoa maailmaan, joka on pysynyt piilossa julkisuudelta.

Erikoisjoukoista Afrikkaan

Silminnäkijän kuvaus peloista ja vastatoiminnasta Venäjän rajavaltioissa. Venäjän läntisiä naapurimaita yhdistää tunne elämisestä pelon vyöhykkeellä. Suomi ja seitsemän muuta reunavaltiota joutuvat varautumaan Putinin Venäjän arvaamattomaan ja aggressiiviseen toimintaan. Pelon vyöhyke kuvaa Venäjän monitahoista vaikutusta naapurimaihinsa. Kirja käsittelee Venäjän ja lännen jännitettä, Ukrainan sodan heijastumia ja geopoliittista kamppailua. Lukija pääsee matkalle Jäämereltä Mustallemerelle – Pohjois-Norjasta Baltiaan ja Puolasta Ukrainaan. Teos tarkastelee kiehtovasti menneisyyttä ja tulevaisuutta Venäjän reunavaltioissa, joissa samankaltaiset tapahtumat toistuvat.

Pelon vyöhyke

Sotatieteiden ylittämätön klassikko nyt ensimmäistä kertaa suomeksi! Firenzeläisen filosofin ja valtiomiehen Niccolò Machiavellin (1469–1527) Dell'arte della guerra eli Sotataidosta ilmestyi vuonna 1521, ja se on yksi maailman suurimmista sotatieteen ja poliittisen teorian klassikoista. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan monet maailman suurista sotapäälliköistä Fredrik Suuresta Napoleoniin. Machiavelli esittelee kirjassa antiikin sodankäyntitekniikoita dialogin muodossa. Firenzeläisessä puutarhassa päähenkilö ja hänen tuttavansa ruotivat sotilaallisen organisaation ja strategian perusteita, sotilaiden motivoimista, vihollisen lannistamista, väijytysten välttämistä ja taktisen ja strategisen edun saavuttamista. Filosofi Antti Immonen on kääntänyt kymmeniä kirjoja eri aloilta. Machiavelli-asiantuntijat dosentti Mikko Lahtinen ja sotilasprofessori Marko Palokangas valottavat johdannossa teoksen merkitystä.

Sotataidosta

Hermoja raastava jännitysnäytelmä sankaruudesta, petturuudesta ja salaisesta tunnelista Berliinin katujen alla. Pako Berliinin ali on palkittuun brittiläiseen Tunnel 29 -podcastiin perustuva uskomaton tositarina vapautensa menettäneistä ihmisistä – heistä, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen sen takaisin. Kesällä 1962 joukko länsisaksalaisia miehiä ryhtyy hengenvaaralliseen urakkaan: he alkavat kaivaa Berliinin muurin ali tunnelia, jonka avulla on tarkoitus pelastaa kymmeniä itäsaksalaisia länteen. Uhkarohkeassa suunnitelmassa on monia vaaroja: hapenpuute, tunneliin tulviva vesi ja yläpuolella partioivat Stasin sotilaat ovat niistä pienimpiä – vaarallisin kaikista on kaivuryhmään soluttautunut agentti. Joukkoon liittyy myös amerikkalainen toimittaja, joka haluaa tehdä tv-historiaa ja kuvata paon reaaliajassa. Suurvaltojen välit ovat kylmän sodan seurauksena kärjistyneet, ja jos amerikkalaisten osallistuminen tunnelin rahoittamiseen paljastuisi, voisi seurauksena olla pahimmillaan kolmas maailmansota. Helena Merriman on palkittu BBC-kanavan juontaja ja tuottaja, joka haastatteli kirjaansa varten kymmeniä tunnelin rakentamiseen osallistuneita ja Itä-Saksasta paenneita. Pako Berliinin ali perustuu Merrimanin suosittuun Tunnel 29 -podcastiin, jonka New Yorker -lehti valitsi vuoden 2019 kymmenen parhaan podcastin joukkoon. Kirjasta on tekeillä tv-sarja.

Pako Berliinin ali

Silmiä avaava elämäkerta nykymaailman merkittävimmästä johtajasta. Presidentti Xi Jinping johtaa maailman toiseksi suurinta taloutta ja 1,4 miljardin kansalaisen maata. Silti tämä ehdotonta valtaa käyttävä hallitsija tunnetaan yllättävän huonosti. Kiinan poliittinen eliitti luuli koulivansa Xistä nukkehallitsijaa, mutta presidentiksi päästyään hän keskitti vallan itselleen nopeasti ja häikäilemättä. Xi on ollut yhtä arvaamaton ja vallanjanoinen myös suhteessa muuhun maailmaan. Mahtimiehen muotokuva on myös kertomus Kiinan muutoksesta: köyhästä ja eristyneestä maasta tuli sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta, joka ulottaa vaikutusvaltansa idästä länteen.

Punainen keisari

Keskitysleireiltä selviytyneen lehtimiehen silminnäkijäkuvaus "Auschwitzin valtakunnan" kauheuksista. Unkarinjuutalainen József Debreczeni kertoo journalistin kylmäpäisellä tarkkuudella koettelemuksistaan kolmella eri pakkotyöleirillä. Vuoden kestänyttä vankeutta leimasivat väkivalta, nälkä, sairaudet ja alituinen pelko, jota satunnaiset toveruuden ja inhimillisyyden pilkahdukset eivät onnistuneet lievittämään. Debreczeni on kirjannut muistonsa tuoreeltaan sodan jälkeen. Vuonna 1950 ilmestynyt, palkittu muistelmateos julkaistiin vasta vuonna 2023 englanniksi, ja siitä tuli arvostelumenestys. Debreczeniä on verrattu Primo Leviin, ja teosta on luonnehdittu holokaustikirjallisuuden helmeksi.

Kylmä krematorio

Eversti Oleg Gordijevski oli uransa huipulla omistettuaan koko elämänsä KGB:lle. 46-vuotiaana hänet ylennettiin Neuvostoliiton suurlähetystön johtoon Lontooseen. Enää pitäisi käydä Moskovassa virallistamassa nimitys. Gordijevski käveli rauhallisesti lentokentän turvatarkastuksen läpi, mutta tyynen ulkokuoren alla kalvoi pelko. Kutsussa Moskovaan oli ollut jotain outoa, ja Gordijevskilla oli hyvä syy olla huolissaan: Neuvostoliiton uskollinen palvelija oli toiminut jo vuosia kaksoisagenttina Britannian hyväksi. Jos hän oli paljastunut, Moskovassa odotti varma kuolema. Vakooja ja petturi on päätähuimaava tositarina petoksesta, rohkeudesta ja luopumisen tuskasta. Yksikään vakooja ei onnistunut tunkeutumaan yhtä syvälle KGB:n ytimeen ja välittämään yhtä tärkeitä tietoja lännelle kuin Oleg Gordijevski - nämä tiedot muuttivat koko kylmän sodan suunnan. Hinta oli kuitenkin kova. Vakooja ja petturi voitti vuonna 2019 CWA:n Kultaisen tikarin parhaasta rikostietokirjasta.

Vakooja ja petturi

Ukrainan sodan raaka todellisuus suomalaissilmin. ”Joukkuetoverit ottavat minusta myöhemmin valokuvan muistoksi. Kuvasta katsoo siloposkinen perheenisä, jonka silmissä on kylmä katse mutta jonka kasvoilta näkyy jotain peruuttamatonta. Vaikka en sitä siinä hetkessä vielä ymmärräkään, jotain on mennyt lopullisesti rikki. Kuukausia myöhemmin kuolleiden miesten kasvot vainoavat minua unissa ja joskus valveillakin. Tappaminen ei tapahdu jälkiä jättämättä.” Kukaan ei tiedä etukäteen, miten reagoi kohdatessaan ensimmäistä kertaa sodan totaalisen epäinhimillisyyden. Tämän on saanut huomata myös Arttu, joka on taistellut Ukrainan puolesta niin Kiovassa kuin itärintamalla. Moni henkseleitään paukutellut lähti ensikontaktin jälkeen kotiin, mutta Arttu kykeni toimimaan sodan hirvittävissä olosuhteissa ja nousi ilman aiempaa sotilastaustaa arvostetuksi taistelijaksi. Hän korostaa, ettei sota ole sankaritarina. Se on likaista puuhaa, johon jonkun on vain tartuttava, jotta paha ei voittaisi. Lopullinen hinta sodasta tuli kuitenkin maksettavaksi Suomeen paluun jälkeen, kun rintamalla koetut kauheudet hiipivät väkisinkin takaisin mieleen. Ann-Mari Leinonen on kirjailija, toimittaja ja dokumentaristi. Hän on käynyt kahteen otteeseen sodan kourissa olevassa Ukrainassa. Sodan tuntumassa -podcastissaan hän kertoo kokemuksistaan paikan päällä ja keskustelee Ukrainan suomalaistaistelijoiden kanssa. Leinosen aiempia teoksia ovat muun muassa Meeri Koutaniemen kanssa tehdyt kirjat Rakkaus ja Vahvaksi rikotut.

Suomalaistaistelijana Ukrainassa

Venäjän armeija aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Sota järkytti koko Eurooppaa. Monien suomalaisten tavoin Ralf Sirén tunsi haluavansa tehdä jotain.1. maaliskuuta, viisi päivää sodan alkamisen jälkeen, Sirén ilmoittautui vapaaehtoiseksi Ukrainan kansainväliseen legioonaan. Se oli perustettu vain muutamaa tuntia aiemmin, ja hänestä tuli 13. sotilas, joka allekirjoitti sopimuksen asepalvelukseen astumisesta. Tässä kirjassa toimittaja Marcus Lindqvist kertoo Ralf Sirénin kokemuksista Ukrainassa. Lyhyen koulutusjakson jälkeen Sirénin vastuulla oli jo vapaaehtoisista kerätyn joukkueen johtaminen etulinjassa Harkovassa. Sodassa on jatkuvasti läsnä stressi, pelko ja kuoleman läheisyys. Kirjassa saamme seurata, kuinka Sirén riitautuu pataljoonapäällikön kanssa, millaista on toveruus etulinjassa sekä miten B-komppanialle kävi Ukrainan vastahyökkäyksessä. Sirén huomaa kotiinpaluun jälkeenkin sodan vaikuttavan häneen. Se kaikuu esimerkiksi Ukrainaan taistelemaan jäävien tovereiden viesteissä. Monet ystävistä kaatuvat myöhemmissä taisteluissa.Kirjassa Ralf Sirénin näkökulmaa avaavat myös hänen itse palvelusaikanaan ottamansa valokuvat.

Sotilas nro 13

Mistä Yhdysvalloissa on kyse? Palkitun asiantuntijan ajankohtainen teos jäljittää Yhdysvaltain ideaa ja sen toteutumista. Yhdysvaltoja perustettaessa 1700-luvun lopulla ajatuksena oli luoda sen ajan eurooppalaisista kuningaskunnista selvästi poikkeava valtio, jonka perusperiaateisiin kuuluvat ihmisten välinen tasa-arvoisuus, tasavaltalaisuus, vapaus ja demokratia. Onnistuttiinko tässä? Alusta saakka Yhdysvaltain ideaan on kuulunut myös kasvu ja laajeneminen. Liittovaltio syntyi ideologisen vallankumouksen kautta, mutta jo sitä edeltäneet siirtokunnat perustuivat vahvasti ideologisille uskonnollisille ajatuksille. Yhdysvallat oli kenties syntyessään vallankumouksellinen ja radikaali, mutta nykyisin se on eurooppalaisesta näkökulmasta pikemminkin konservatiivinen tai liberaalinen. Yhdysvaltain idea pohtii maan yhteiskunnallisen järjestelmän rakenteita ja rakentumista. Mukana ovat niin Yhdysvalloissa vallitsevat ideologiat, poliittisten puolueiden muutokset, väestön erilaisuus ja eripuraisuus, aktiivinen ulkopolitiikka ja isolationismi kuin maan tuleva suunta Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkaessa. Markku Henriksson on Yhdysvalloissa ja Kanadassa palkittu Pohjois-Amerikan tutkija, joka on kirjoittanut laajalti Amerikkojen historiasta, kulttuurista ja alkuperäiskansojen asemasta. Hänen 2022 ilmestynyt kirjansa Melkein valittu kansa kertoo Yhdysvaltain alueellisista kulttuureista. Henrikssonin monumentaalinen historia Tähtilipun maa oli puolestaan tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana 2021.

Yhdysvaltain idea

Luulemme tietävämme, miltä autokraattinen valtio näyttää: Huipulla on kaikkivoipa johtaja. Hän hallitsee poliisia. Poliisi uhkaa ihmisiä väkivallalla. On ilkeitä yhteistyökumppaneita ja ehkä muutamia rohkeita toisinajattelijoita. Mutta 2000-luvulla tämä ei juuri vastaa todellisuutta. Nykyisten autokratioiden toiminta perustuu kehittyneisiin kansainvälisiin verkostoihin, jotka hyödyntävät valvontatekniikoita, rahoitusrakenteita ja ammattimaisia propagandanlevittäjiä ja toimivat useiden eri hallintojen kesken. Yhden maan korruptoituneet yritykset tekevät liiketoimintaa toisen maan yritysten kanssa. Yhden maan poliisit voivat aseistaa ja kouluttaa poliisia toisessa maassa, ja propagandistit toistavat ja vahvistavat yhteisiä viestejä kaikkialla. Nykyisen Autokratia Oy:n osakkaita ei yhdistä määrätty ideologia, kuten kommunismi, vaan pikemminkin yhteinen pyrkimys saada valtaa, rahaa ja koskemattomuutta. Niin sanottu liberaali maailmanjärjestys, jonka etenemistä joskus pidettiin vääjäämättömänä, on kovaa vauhtia sulamassa. Hätkähdyttävän ajankohtaisessa kirjassaan Applebaum kehottaa demokratioita ryhdistäytymään ja suuntaamaan politiikkansa uudelleen vakavan uhan torjumiseksi.

Autokratia Oy

”Muistan ajatelleeni, että jos oli meidän vuoromme tehdä historiaa, niin olkoon sitten niin.” Tarina nuoren miehen matkasta Hornet-lentäjäksi kurkistaa Suomen vaarallisimman ammatin kulisseihin ja maamme ensimmäisen superhävittäjän ohjaamoon. Kun psykiatriseksi sairaanhoitajaksi opiskeleva Heikki Mansikka kuuli ystävältään Ilmavoimista, hän tiesi vihdoin mitä halusi elämässään tehdä. Alkoi pitkä ja vaativa tie kohti F/A 18 Hornet -hävittäjän ohjaimia ja lopulta laivueen komentajuutta. Lentäjäuransa aikana Mansikka oppi ennen kaikkea itsestään ja päätyi osaltaan muuttamaan simputuskulttuuria kohti ihmisläheistä johtajuutta. Nuorena lentäjänä hän halusi olla itse paras, mutta kouluttajana hän toivoi oppilaidensa lentävän itseään paremmin. Millaista on lentää Hornet-hävittäjää, jonka G-voimat voivat viedä tajunnan ja jonka ohjaimissa onnistumiseen tai kuolemaan johtavat päätökset pitää tehdä sekunnin murto-osissa? Entä miltä tuntuu, kun harjoittelun sijasta valmistaudutaan lähtemään suojaamaan Suomea tositilanteessa? Everstiluutnantti (evp.) Heikki Mansikka on lentänyt Suomen ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä ja edennyt Hornet-lennonopettajaksi ja Hornet-laivueen komentajaksi. Hän teki hävittäjälentäjien kognitiivista kuormitusta ja suorituskykyä käsittelevän väitöskirjan Coventry Universityssä ja on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti. Mansikka toimii lisäksi Chief Air Combat Scientist -roolissa suomalaisessa Insta Groupissa tehtävänään tutkia ja kehittää Ilmavoimien ja erityisesti hävittäjäohjaajien suorituskykyä.

Hornet-lentäjä

”Minulla on teille hyviä uutisia. Te lähdette Vietnamiin.” Vietnamin sodassa taistelleet sotilaat eivät palanneet kotiin sankareina. Moni oli menettänyt sodassa terveytensä, heiltä haluttiin viedä myös kunnia. Sotaa pidetään amerikkalaisten sotana, mutta todellisuudessa sen pohja luotiin jo vuosikymmeniä aikaisemmin siirtomaavallan aikana. Suomalaisia sotilaita on taistellut Vietnamissa jo Ranskan muukalaislegioonan riveissä Indokiinan sodassa. He olivat nuoria seikkailijoita, merimiehiä ja kotimaansa jättämään joutuneita sotilaita, jotka osallistuivat myös kuuluisaan Dien Bien Phun taisteluun. Osa palasi kertomaan tarinansa, toiset saivat kaukaisen hautapaikan vihamielisestä maasta. Ranskan jälkeen Yhdysvallat otti läntisen maailman vahtivuoron Vietnamissa. Tähtilipun alla palveli niin amerikansuomalaisia siirtolaisia kuin sotasankareita ja heidän poikiaan. Eräs nuorukainen joutui sotaan Suomen kansalaisena pääkonsulin virheen johdosta, toista Suomen armeija epäili sotilaskarkuriksi. Suomalaisia taisteli Vietnamissa myös Australian univormussa. Suomalaisten Vietnam-veteraanien rehellisissä tilityksissä kerrotaan myös Vietnamissa käytetyn kasvimyrkky Agent Orangen aiheuttamista ongelmista sotilaille sekä sodan päättymisen jälkeen koetuista traumaperäisistä stressihäiriöistä. Aihe on jälleen noussut ajankohtaiseksi tämän päivän rauhattomassa maailmassa. Sotahistorioitsija Kari Kallonen on selvittänyt kymmenien miesten kohtalon. Hän kuului suomalaisamerikkalaiseen retkikuntaan, joka löysi Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä kadonneen legendaarisen Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikan viidakkovuorelta.

Suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa

Suomen ulkopolitiikkaa hoidettiin 1990-luvulla edelleen Venäjän kautta. Maamme YYA-kauden jälkeen käännyttiin länteen, mutta Venäjä säilytti erityisaseman. Salainen tiedustelulinja elvytettiin. Suomesta tuli Kremlin ääni Euroopan unionissa. Kreml hyväksyi EU:n, mutta torjui jyrkästi Naton. Vakoiluarkistot jäivät suljetuiksi, kun KGB:n Felix Karasev kävi nuhtelemassa suojelupoliisin päällikön. Arvio Venäjän kehityksestä vääristyi. Euroopan unionia uhkasi suomettuminen. Pääministeri Paavo Lipponen muokkasi Pohjoisesta ulottuvuudesta Kremlin geopoliittisen aseen ja raivasi tietä Nord Stream -kaasuputkille. Presidentti Martti Ahtisaari halusi lopettaa erityissuhteen Venäjään 1994, mutta uudet lähteet todistavat, kuinka salattu tiedustelulinja palautti hänet maan pinnalle. Suomen liittoutumattomuuspolitiikka oli itsepetosta, jota ei ulkomailla otettu vakavasti. Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi (s. 1949) on kansainvälisesti arvostettu diplomaatti ja ulko­politiikan asiantuntija. Teos on jatkumoa suositulle kirjalle Kremlin kortti.

Venäjää emme eristä

Suureen kansansuosioon nousseen tiedustelueverstin ainutlaatuinen testamentti. Martti J. Karin muistelmat valottavat hänen tietään Suomen sotilastiedustelun salaisimpaan ytimeen, julkisuuden valokeilaan ja alan opetuksen uranuurtajaksi aikana, jolloin Neuvostoliitto romahti, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomi liittyi Natoon. Venäjän sodan kommentaattorina tutuksi tulleen Karin muistelmateos raottaa poikkeuksellisella tavalla verhoa suomalaisen sotilastiedustelun lähihistoriaan. Se luotaa kipeän rehellisellä tarkkanäköisyydellä suhdettamme arvaamattomaan itänaapuriin, sen kulttuuriin ja ihmisiin. Martti J. Kari oli pääesikunnan sotilastiedustelun apulaispäällikkönä eläköitynyt eversti ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori. Laura Halminen on toimittaja ja kirjailija, joka on perehtynyt tiedusteluun.

Martti J. Kari

Tosielämän trillerien mestari kertoo sotahistorian uhkarohkeimman erikoisjoukon tarinan. Kun toinen maailmansota raivosi Pohjois-Afrikassa, rämäpäinen nuori brittiupseeri kehitteli uuden tavan käydä sotaa: vihollisen kimppuun käytäisiin selustassa, missä hyökkäystä ei osattu odottaa. Erikoisjoukkosodankäynnin uraauurtava yksikkö SAS oli syntynyt. Kovaan joukkoon värvättiin häikäilemättömimmät sotilaat. Aavikkolentokentille tehtyjä iskuja seurasi armoton sota Euroopan taistelukentillä. Ben Macintyre sukeltaa SAS-erikoisjoukkojen syntytarinaan yksinoikeudella käyttöön saamiensa dokumenttien, kuvien ja haastatteluiden avulla. Teoksen pohjalta on tehty HBO-sarja Rogue Heroes.

Kova joukko

Polttavan ajankohtainen kirja suurvaltapolitiikasta ja uudesta vastakkainasettelun ajasta, joka vaikuttaa Suomen asemaan ja tulevaisuuteen. Moskovassa ja Washingtonissa suurlähettiläänä toiminut Mikko Hautala arvioi suurvaltapolitiikan tapahtumia ja vaikutuksia sekä pohtii Suomen linjaa ja strategisia valintoja. Kirja tarjoaa oleellisia näkemyksiä ulkopolitiikan sisäpiiristä, kurkistaa kriisi- ja sotauutisten taakse, hahmottelee kansainvälisen politiikan syvävirtauksia sekä arvioi Suomen aseman kehitystä tuoreena Naton jäsenmaana. Kirjassa nousevat esille pääkallopaikoilla toimineen Hautalan kokemukset ja havainnot.

Sotaa ja rauhaa

”Meidän on tutkittava historiaa ymmärtääksemme tyrannian syvimmät syyt ja pohdittava sopivia vastatoimia. Me emme ole yhtään viisaampia kuin 1900-luvun eurooppalaiset, jotka näkivät demokratian antautuvan fasismille, natsismille tai kommunismille. Onneksi voimme ottaa oppia heidän kokemuksestaan. Nyt on hyvä hetki tehdä niin.” Kolmannen valtakunnan historiaan syvällisesti perehtynyt Timothy Snyder luonnosteli kaksikymmentä opetustaan välittömästi Yhdysvaltain hätkähdyttävän vaalituloksen jälkeen. Snyder osoittaa mitä voimme historiasta oppia nyt, kun demokratiamme on uhattuna. ”Historia pystyy opettamaan ja se pystyy varoittamaan”, Snyder toteaa. Tyranniasta -teos esittää 20 opetusta 1900-luvulta sovitettuna nykypäivän oloihin: 1. Älä tottele ennakkoon. 2. Puolusta instituutioita. 3. Varo yhden puolueen valtiota. 4. Kanna vastuusi maailmaa kohtaan. 5. Muista ammattietiikka. 6. Varo puolisotilaallisia ryhmiä. 7. Harkitse tarkkaan, jos sinun on kannettava asetta. 8. Erottaudu. 9. Kohtele kieltämme lempeästi. 10. Usko totuuteen. 11. Ota selvää. 12. Katso silmiin ja juttele. 13. Harjoita kehon politiikkaa. 14. Puolusta yksityiselämää. 15. Aja hyviä asioita. 16. Ota oppia muiden maiden vertaisryhmistä. 17. Kuulostele vaarallisia sanoja. 18. Säilytä maltti kun tapahtuu mahdottomia. 19. Ole isänmaan ystävä. 20. Ole mahdollisimman rohkea.

Tyranniasta

Maailmanlopun askelkuviot Annie Jacobsenin tietokirja Ydinsota on hyytävän yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten maailman tuho etenisi ensimmäisestä ohjuksesta lähtien. Maapalloon törmäävän asteroidin lisäksi on vain yksi asia, joka aiheuttaisi maailmanlopun silmänräpäyksessä: ydinsota. Sen alkuun tarvitaan esimerkiksi vain yksi ydinohjus, joka on laukaistu Yhdysvaltoja kohti. Toimittaja Annie Jacobsen esittää tietokirjassaan Ydinsota skenaarion, jossa Yhdysvaltoihin hyökätään ydinohjuksin. Se riittää käynnistämään monimutkaisen päätöksentekojärjestelmän, jossa iskuihin vastataan vastaiskuilla ja jossa päätöksiä tehdään muutamien minuuttien harkinnan jälkeen osin puutteellisilla tiedoilla. Jacobsen on haastatellut lukuisia poliittisia ja sotilaallisia päättäjiä sekä asiantuntijoita selvittääkseen, miten ydinsota voisi alkaa ja miten se todennäköisesti etenisi. Ydinsota – Näin maailma tuhoutuisi on trillerimäisesti etenevä ja hyytävä kuvaus siitä, kuinka ydinsota tuhoaisi maailman. Annie Jacobsen on yhdysvaltalainen tietokirjailija, joka on kirjoissaan erikoistunut sotaan, aseisiin ja kansalliseen turvallisuuteen. Ydinsota – Näin maailma tuhoutuisi on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa. Ohjaaja Denis Villeneuve on ostanut kirjan elokuvaoikeudet.

Ydinsota

Viisitoista vuotta Putinin tappolistalla Tosielämän trilleri yhden miehen hengenvaarallisesta kissa ja hiiri -leikistä Putinin hallintoa vastaan Kun Venäjän valtio kaappasi yhdysvaltalaisen liikemiehen Bill Browderin miljardien arvoisen sijoitusyhtiön ja murhasi tämän lakimiehen Sergei Magnitskin, Browder kirjoitti kokemastaan kansainväliseksi bestselleriksi nousseen kirjan Red Notice. Kirjan ansiosta monen Magnitskin murhaan sekaantuneen venäläisen maahantulo useaan länsimaahan on kielletty. Freezing Order jatkaa tarinaa Putinin hallinnon ja Browderin välisestä kuolettavasta kissa ja hiiri -leikistä. Mitä lähemmäs Browder tiimeineen on päässyt Magnitskin murhaajia ja varastettuja rahoja, sitä kovemmaksi ovat Venäjän otteet muuttuneet. Browder kuvaa surrealistista salamurhien, vakoilujuonien ja mielikuvituksellisen propagandan maailmaa, jonka keskellä hän on viimeiset viisitoista vuotta elänyt. Browder paljastaa myös oman kampanjansa yhteydet Putinin pyrkimyksiin vaikuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin surullisenkuuluisan Helsingin huippukokouksen aikana. Bill Browder (s. 1964) on Yhdysvaltain kommunistisen puolueen presidenttiehdokkaan Earl Browderin pojanpoika. Piinkovaksi kapitalistiksi varttunut Browder hallinnoi Venäjän suurinta sijoitusrahastoa, kunnes maan viranomaiset lakkauttivat sen tekaistuin veronkiertosyyttein vuonna 2007 ja murhasivat Browderin lakimiehen Sergei Magnitskin. Siitä lähtien Browder on kampanjoinut saadakseen Magnitskin murhaajat vastuuseen ja paljastaakseen, kenen taskuihin ryöstetyt miljoonat ovat päätyneet.

Freezing order

Tyrmäävä kuvaus politisoituneesta uskosta. Ajankohtainen tietokirja kristillisen äärioikeiston tunkeutumisesta Yhdysvaltain politiikan keskiöön. Donald J. Trumpin mahdollisuudet palata Yhdysvaltain presidentiksi marraskuun 2024 vaaleissa ovat täysin riippuvaisia evankelikaalikristityistä, jotka ovat hänen uskollisin ja vannoutunein kannattajakuntansa ja näkevät Trumpissa jopa Messiaan. Trumpia ihannoiva kristillinen äärioikeisto on kaapannut republikaanipuolueen käsikassarakseen, jonka avulla se toteuttaa ”dominionismiin” perustuvaa maailmanvalloitustaan. Kirja valottaa tilanteen taustalla vaikuttavia historiallisia, maailmankatsomuksellisia ja yhteiskunnallisia syitä ja esittää vakavan varoitushuudon: poliittisten näkemysten perusteleminen jumalallisella auktoriteetilla, äärikarismaattisesta kristillisyydestä nousevat opit ja autoritääriset toimintamallit ovat vaarallinen yhdistelmä, joka voi purkautua myös fyysisenä väkivaltana, kuten Capitolin valtaus tammikuussa 2021 osoitti. Atte Korhola on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori, jonka teos Tämä ihmisen luonto (2022) herätti suurta mielenkiintoa rohkeana kuvauksena luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Nyt ilmestyvä Kristillinen äärioikeisto ja Trump on kantaaottava ja herättelevä pamfletti, joka on syntynyt monen vuoden harrastuneisuuden ja autenttisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön tuloksena.

Kristillinen äärioikeisto ja Trump

Mikä Venäjällä on vialla ja miksi? Palkitun kirjailijan esseekokoelma Venäjästä ja venäläisyydestä, tsaarien ja tyrannien, kirjailijoiden ja vankileirien, toivon ja epätoivon maasta, jonka nykytilaa ymmärtääkseen täytyy sukeltaa syvälle historiaan. Mihail Šiškin osasi ennustaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jo vuonna 2019. Tässä kirjassa arvostettu emigranttikirjailija käy kiinni hänelle toistuvasti esitettyihin kysymyksiin. Mihin Venäjä oikein on matkalla? Miksi maan vallankumoukset ja demokraattiset uudistukset johtavat aina diktatuuriin? Miksi Venäjä ajautuu vuosisadasta toiseen sotaan lännen kanssa? Taidokkaissa, Venäjän historiaa ja kulttuuria syväluotaavissa esseissään Šiškin piirtää kuvan ristiriitaisesta maasta, jonka tulevaisuutta voi ennustaa vain menneisyyden valossa. Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa.

Sota vai rauha

Mitä sota Ukrainassa opettaa? Tarkkanäköinen ja syväluotaava selvitys Ukrainassa vuodesta 2014 jatkuneen ja vuonna 2022 täysimittaiseksi laajenneen sodan syistä, luonteesta ja seurauksista. Teos tarjoaa perusteellisen kuvauksen sodan lähtöasetelmista ja osapuolten käytössä olevista resursseista. Sodan etenemistä seurataan tarkasti aina hyökkäyksen ensihetkestä sen nykyiseen, ensimmäistä maailmansotaa muistuttavaan kulutussodankäynnin vaiheeseen saakka. Miksi Venäjä hyökkäsi? Miten sota on edennyt, mitä siitä voidaan Suomessa oppia ja kuinka se saadaan päättymään? Selvää on se, että Venäjä on pysäytettävä Ukrainassa – tai se joudutaan pysäyttämään paljon suuremmin kustannuksin jossain Ukrainasta länteen. Pekka Toveri on entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp, entinen kansanedustaja ja nykyinen europarlamentaarikko. Hänen Ukrainan sotaa koskevat kansantajuiset, suorapuheiset ja asiantuntevat kommenttinsa ovat tuttuja kaikille suomalaista mediaa seuraaville. Jaakko Puuperä on toiminut yli 25 vuotta sotilaallisen turvallisuuden ja kansainvälisen politiikan kommentaattorina, tietokirjailijana sekä asiantuntijatoimittajana. Hän on päätoimittanut aiemmin Suomen Sotilas -lehteä ja kansainvälistä Nordic Defence Review -julkaisua.

Pekka Toveri – Ukrainan sodasta

Suomalaisen sotavangin tarina Professori Paavo Yli-Vakkurin muistiinpanot sotavankiajaltaan kertovat karua tarinaa vankileirien järkyttävistä olosuhteista. Samalla ne ovat tarina periksiantamattomuudesta, toivosta ja selviytymisestä. Kirja nostaa esiin myös heitä, jotka eivät koskaan päässeet kertomaan omaa tarinaansa. 3 vuotta, 4 kuukautta ja 16 päivää. Niin kauan Paavo Yli-Vakkuri vietti vihollisen sotavankina. Kaksi vankilaa, seitsemän vankileiriä ja 1234 päivää olosuhteissa, joista hän ei itsekään uskonut selviävänsä hengissä. Yli-Vakkuri jää venäläisten vangiksi Ruokolahden suunnalla elokuussa 1941. Väkivaltaisten kuulustelujen jälkeen hänet lukitaan vankeja täynnä olevaan junanvaunuun matkalle tuntemattomaan. Liki kuukauden kestänyt matka on helvetillinen. Yhä kauemmas itään kuljetettavat vangit ovat välillä kokonaan vailla ruokaa ja vettä, haavoittuneiden vammat mätänevät, haju on hirveä. Pahinta on kuitenkin jopa 52 pakkasasteeseen hiipinyt kylmyys. Leireillä eivät olosuhteet ole sen paremmat. Nälkiintyminen, kylmyys ja taudit niittävät kauhistuttavaa satoa. Yli-Vakkurin tarina on merkittävä siksikin, että se avaa oven vielä suurempaan sotavuosistamme kerrottuun tarinaan, jossa sotavankeja ei juurikaan ole nähty. Heihin sodan jälkeisinä vuosina kohdistettu epäilys ja häpeän stigma johti siihen, että he vaikenivat. Ei sotavangiksi kuitenkaan mistään takalinjoilta tai kotiseuduilta jouduttu – sinne jouduttiin etulinjasta ja tilanteista tiukimmissa. Sodan jälkeen Yli-Vakkurikaan ei juuri puhunut vankeusajastaan. Vasta elämänsä loppupuolella hän kirjoitti kokemuksensa muistiin, kieltäen kuitenkin julkaisemasta muistelmia ennen hänen kuolemaansa. ”Olen halunnut tehdä muistiinpanoni sotavankeusajaltani Neuvostoliitosta jälkipolvia varten, jotta he saisivat tietää, että sotavangitkin ovat omalta osaltaan taistelleet yhteisen ja vapaan isänmaamme puolesta.” Ariela Säkkinen (s.1979) on Helsingissä asuva kirjailija, toimittaja ja kuvaaja, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Andalusian Auringossa – kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. Säkkinen työskentelee viestinnässä sotahistorian parissa, missä häntä erityisesti kiehtovat henkilötarinat ja ihmiskohtalot.

Pahinta oli kylmyys

Unohtumaton tositarina, joka vie uskosi ihmiskuntaan – ja palauttaa sen sitten takaisin. "En kestäisi enää kauaa. Mutta juuri kun olin luovuttaa, löysin itseni Auschwitzin talleilta, jossa oli rivikaupalla hevosia pilttuissaan.” Holokaustista selviytyneen Henry Osterin sydäntä särkevät muistelmat kuvaavat Auschwitzin kauhistuttavia olosuhteita ja sitä, kuinka rohkea nuori tallipoika selvisi kaikesta huolimatta kertoakseen tarinansa. Henry Oster oli vain viisivuotias, kun Adolf Hitler nousi valtaan vuonna 1933. Niistä 2 011 juutalaisesta, jotka Gestapo kokosi ja karkotti Kölnistä vain 23 selvisi keskitysleiristä hengissä. Henry oli yksi heistä. Auschwitzissa Henry määrättiin työskentelemään hevostalleilla. Nälkiintynyt poika syötti hevoset päivittäin tietäen, että jos hänen huomattaisiin sujauttavan taskuunsa yhdenkin porkkanan tai kourallisen kauroja, hänet teloitettaisiin välittömästi. Työ oli raskasta, mutta Henry takertui uskoon, että jos hän teki itsensä korvaamattomaksi, hän saattaisi pysyä hengissä. Henry Oster (1928-2019) syntyi Kölnissä. Vuonna 1941 hänen perheensä pakkosiirrettiin muiden Kölnin juutalaisten mukana Lódzin ghettoon, jossa hänen isänsä kuoli nälkään. Vuonna 1943 Henry päätyi Auschwitz-Birkenaun keskitysleirille. Vapautumisensa jälkeen hän muutti Ranskaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin, missä hän valmistui silmälääkäriksi vuonna 1957. Dexter Ford on The New York Times -lehden toimittaja.

Auschwitzin tallipoika

On sanottu, ettei Venäjää voi ymmärtää järjellä. Väite ei pidä paikkaansa. Värikkäästi ja yleistajuisesti kerrottu Venäjän tarina alkaa Kiovan Venäjästä 800-luvun lopulta, kulkee tsaarien Venäjän ja Neuvostoliiton ajan kautta aina Ukrainan sotaan. Venäjän järjettömältäkin vaikuttavaa toimintaa voi ymmärtää, kun tietää maan johdon päätöksiin ja siten Venäjän toimintaan vaikuttavat tekijät. Suomelle ja suomalaisille Venäjän toimintalogiikan ymmärtäminen on tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Venäjällä korruptio on syvällä yhteiskunnassa, Kreml pelkää demokratialiikkeitä ja Venäjä on muuttunut nykyajan fasistiseksi valtioksi. Venäläiset suhtautuvat meitä joustavammin totuuden ja valheen käyttöön eli niin sanottuun taktiseen totuuteen. Historia on nostalgisoitu Venäjällä, ja historian käyttö vaikuttaa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Erikoispalvelut surmaavat ulkomailla Venäjän vihollisiksi ja pettureiksi nimettyjä toimijoita. Miksi näin? Kirjoittajat avaavat ja selittävät näitä ilmiöitä. Kirjan taustalla on Martti J. Karin suosittu YouTube-luento, josta tuli vuonna 2022 Suomen katsotuin yliopistoluento (yli 1,6 miljoonaa katsojaa) kautta aikojen. FT, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori ja entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö sekä näkyvimpiä asiantuntijoita Ukrainan sodan uutisoinnissa. Hän on tutkinut Venäjää yli 30 vuotta. Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja sodan jälkitiloihin.

Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii

Timothy Snyderiä on kutsuttu ”pimeän aikamme johtavaksi tulkiksi”. Historioitsijana Snyder on tarjonnut teräviä uudelleentulkintoja poliittisista romahduksista ja joukkomurhista. Julkisena intellektuellina hän on soveltanut tietoa käynnissä oleviin konflikteihin ja toiminut autoritaarisuutta vastaan eri puolilla maailmaa. Vapaudesta vie lukijat jännittävälle älylliselle matkalle. Snyder hyödyntää ajankohtaisissa kirjoituksissaan filosofien ja poliittisten toisinajattelijoiden työtä, keskusteluja nykyajan ajattelijoiden kanssa ja myös omia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Snyderin mukaan vapaus on perustavan tärkeä arvo, joka mahdollistaa kaikki muut arvot. Vapaus kuitenkin ymmärretään usein liian kapeasti, ja tämä johtaa ongelmiin. On virhe määritellä vapaus vain negatiivisesti, vapautena jostakin. Vapaudella on oltava myös positiivinen sisältö ja tulkinta. Snyder pohtii kirjassa viittä toisiinsa kytkeytyvää vapauden muotoa, jotka ovat täysivaltaisuus, ennakoimattomuus, liikkuvuus, tosipohjaisuus ja solidaarisuus. Kirja syventää ymmärrystämme vapauden ehdoista, auttaa hahmottamaan demokratian kriisiä ja antaa eväitä tulevaisuuden politiikan muotoiluun.

Vapaudesta

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta. Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi. Kirja on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita kirjoja sotavuosista 1939–1945.

Suomen sodat 1939-1945

Pysäyttävä tietokirja muistuttaa, että holokausti on koko Euroopan yhteistä historiaa. Hitlerin Saksa oli vastuussa kuuden miljoonan juutalaisen surmaamisesta, mutta holokaustiin osallistuivat myös Saksan liittolaiset eri puolilla Eurooppaa. Sivustaseuraajatkaan eivät saa puhtaita papereita. Joukkotuho oli mahdollinen, koska ihmiset olivat valmiita syrjimään ja tappamaan – tai sulkemaan silmänsä. Tämä koskee myös Suomea. Vaikka tapahtumat eivät muutu, tulkinnat elävät. Siksi Antero Holmila päivitti ja täydensi vuonna 2010 ilmestynyttä ensimmäistä suomalaista kattavaa tietokirjaa holokaustista.

Holokausti

Yksikin väärä liike voi syöstä taisteluun olemassaolosta. Rankkoja tositarinoita pohjoiskorealaisten ja maassa oleskelleiden kohtaloista – ja heidän pakoyrityksistään. Monet ovat asettaneet henkensä alttiiksi päästäkseen Pohjois-Koreasta pois, kun olot ovat muodostuneet kestämättömiksi nälänhädän ja arkielämän terrorisoinnin takia. Teos kertoo kauhistuttavista, värikkäistä ja hurjista kohtaloista. Pohjois-Koreasta paenneiden kertomukset pakomatkojen raskaista koettelemuksista nostattavat hiukset pystyyn. Myrberg on haastatellut esimerkiksi lopulta Englantiin päässyttä Jihyun Parkia. Monet naiset ovat joutuneet Kiinassa pakkoavioliittoon, jolloin olot ovat olleet jopa kotimaata pahemmat. Toiset on passitettu vankileireille, joissa olot ovat epäinhimilliset. Jopa Hwang Jang-Yop, Pohjois-Korean valtion ideologisen perustan eli Juche-aatteen luoja, sai tarpeeksi maastaan ja pakeni. Etelä­korealainen luutnantti Cho Chang Ho puolestaan pakeni Pohjois-Koreasta yli 40 vuoden sotavankeuden jälkeen. Myös moni ulkomaalainen on joutunut maassa vaikeuksiin. Diktatuurissa pienikin virheliike, on johtanut vangitsemiseen. Karmeana muistona tästä on amerikkalaisen opiskelijan Otto Warmbierin tarina: hän palasi ­Pohjois-Korean matkaltaan aivokuolleena. Kirjassa kerrotaan myös Pohjois-Koreassa työskennelleistä ulkomaalaisista, joiden kokemukset ovat nekin normaalista poikkeavia. Millaista on vaikkapa diplomaatin, jääkiekkovalmentajan tai avustustyöntekijän elämä Pohjois-Koreassa? Millainen on mahtanut olla Pohjois-Koreaan loikanneen amerikkalaisen sotilaan kohtalo? FT Kai Myrberg on kirjoittanut runsaasti tietokirjoja, muun muassa yhdessä Matti Leppärannan kanssa tietokirjan Itämeri ja ihminen, joka sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Helsinkiläinen tietokirjailija on haastatellut maasta paenneita sekä tutustunut laajasti Pohjois-Koreaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Hän on myös vieraillut maassa. Myrberg on aiemmin julkaissut kaksi pohjoiskorealaista yhteiskuntaa käsittelevää tietokirjaa: Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia ja Viimeinen paraati Pjong­jangissa – luhistuuko Pohjois-Korea?

Pohjois-Koreassa vain Johtaja on korvaamaton

"Edith Egerin tarina muutti minut iäksi." - Oprah Winfrey Tarina painajaisesta vapauteen ja anteeksiantoon. Lohdullinen ja voimaannuttava tarina siitä, miten ihmiset voivat jäädä oman mielensä vangeiksi - ja miten kuka tahansa voi löytää avaimet vapauteen. Edith Eger joutui kuusitoistavuotiaana perheinensä Auschwitzin keskitysleirille. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Eger joutui tanssimaan Josef Mengelelle selviytyäkseen hengissä. Kun vangit vihdoin vapautettiin vuonna 1945, Eger löytyi ruumiskasasta, juuri ja juuri elossa. Sodan jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin ja opiskeli psykologian tohtoriksi. Eger auttoi potilaitaan käsittelemään traumojaan samalla, kun hän kamppaili omien muistojensa kanssa. Lopulta hänen oli kohdattava menneisyytensä voidakseen antaa anteeksi - itselleen. Auschwitzin tanssija voitti National Jewish Book Awardja Christopher-palkinnon ja nousi New York Timesin sekä Sunday Timesin bestseller-listalle. Edith Eva Eger (s. 1927) on unkarilaissyntyinen psykologi ja holokaustin selviytyjä. Hän on erikoistunut traumaperäisen stressin hoitoon. Kalifornian yliopiston tohtori Eger on esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa, ja hän on kysytty puhuja maailmalla.

Auschwitzin tanssija

Länsi sulkee rivejään ja sitoutuu tiiviimmin Natoon. Venäjä eristyy yhä enemmän. Uusi kylmä sota on syntymässä samassa osassa maailmaa, jossa se päättyi kolmekymmentä vuotta sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti suurimman eurooppalaisen konfliktin sitten toisen maailmansodan. Hyökkäys oli shokki koko maailmalle, vaikka Venäjä oli tehnyt jatkuvasti sotavalmisteluja Ukrainan rajalla. Miksi Venäjä hyökkäsi? Ja miksi nyt? Putinin kiihkomieliset perustelut hyökkäykselle olivat länsitarkkailijoiden mielestä järjettömiä, joten niihin ei kiinnitetty suurta huomiota. Ja kun sota alkoi, länsi yllättyi jälleen, nyt Ukrainan voimasta puolustaa omaa itsenäisyyttään. Olemme todistamassa poikkeuksellista geopoliittista muutosta, joka sekoittaa maailmanjärjestyksen tuleviksi vuosikymmeniksi. Serhii Plokhy, Ukrainan yksi tärkeimmistä nykyhistorioitsijoista selittää, miten tähän on tultu. Hän jäljittää sodan juuret Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin ratkaisemattomiin jännitteisiin ja tarkastelee, kuinka Ukraina on pysynyt Venäjän identiteetille tärkeänä vaikka ukrainalaiset ovat kulkeneet täysin erilaista tietä, kohti Eurooppaa ja läntistä demokratiaa. Serhii Plokhy (s. 1957) on Ukrainan historian professori Harvardissa ja yliopiston Ukrainan tutkimuslaitoksen johtaja. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaista Ukraina-asiantuntijoista. Plokhy asuu Burlingtonissa, Massachusettsissa. Hänen teoksensa Tšernobyl sai vuonna 2018 Baillie Gifford -tietokirjapalkinnon.

Historian paluu

Hovin toimitusjohtajat ja suunnannäyttäjät. Kuningattaret eivät ole olleet pelkkiä puolisoita ja äitejä, kruunupäitä silkkipukuineen ja jalokivineen. He ovat olleet myös omatoimisia ja aktiivisia vaikuttajia. Kuningattaret olivat persoonia, jotka jättivät jälkensä Ruotsin hoviin ja kulttuurielämään. Kirjassa tavataan esimerkiksi keskeiset Tukholman linnat rakennuttanut Hedvig Eleonoora, piiasta kuningattareksi kivunnut Kaarina, koko kuninkaallista omaisuutta hallinnoinut Margareeta, vallankaappausta puolisonsa puolesta järjestellyt Loviisa Ulriika sekä suomalaisten sotalasten kohtaloita ohjaillut Louise. Kaikkien kuningattarien tarinat eivät olleet onnellisia. Oli muun muassa Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi, Katariina, joka istui puolisonsa kanssa vuosia vankeudessa ja Sofia Magdaleena, jonka koko Eurooppa kuvitteli saaneen lapsen tallimestarin kanssa. Elämä vieraassa maassa, ilman suvun ja ystävien tukea uskottoman puolison kanssa on ollut monelle nuorelle naiselle suunnaton koettelemus. Kuningattarien elämäntarinoiden kautta rakentuu kuva Ruotsin monarkiasta, sen perinteistä ja tavoista, kruunajaisista ja häistä. Suomessa kuningattarien vierailut olivat suuria tapahtumia, ja he ovat jääneet elämään arkeemme useissa paikannimissä. Ruotsin kuningattaret ovat olleet myös ”meidän kuningattariamme”. Kuningasperhe tuntuu kiinnostavan suomalaisia jopa enemmän kuin ruotsalaisia. Viimeiset kaksisataa vuotta Bernadotte-aikaa onkin kiinnostava kurkistus siihen, miten kuningattaret ovat omalta osaltaan muokanneet modernisoituvaa Ruotsia. Sanna-Mari Hovi on tullut tunnetuksi kuninkaalliskirjailijana ja erityisesti Ruotsin kuningashuoneen tuntijana. Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ilmestyi vuonna 2021, ja yhdessä Kaisa Haatasen kanssa kirjoitettu Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (2018) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Matka kuninkaalliseen Tukholmaan (2023) esittelee Tukholman tuttuja ja tuntemattomampia kuninkaallisia kohteita.

Ruotsin kuningattaret

Suomalaissotilaiden tasapainoilu idän ja lännen välillä Heikki Tiilikaisen Kylmän sodan kahdet kortit kertoo niistä ahdingoista, joihin suomalaiset sotilaat toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaisten kanssa joutuivat – ja miten he niistä selvisivät. Kylmä sota oli vaikeaa aikaa suomalaisille poliitikoille, mutta ei se helppoa ollut sotilaillekaan: heidän oli tasapainoiltava poliittisen johdon aivoitusten ja oman terveen järkensä välillä. Usein Neuvostoliiton asevoimien kanssa syntyi tilanteita, jotka olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin. Arkistoihin näistä kiperistä hetkistä ei niiden poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi yleensä tehty raporttia, vaan tilannekuvaukset säilyivät asianomaisten muistitietona. Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen on koonnut Kylmän sodan kahdet kortit -teokseen tositarinoita suomalaisten sotilaiden haasteista Neuvostoliiton painostuksen alla. Kirjasta muun muassa selviää, kuinka neuvostoliitolainen Mig aikoi ampua alas suomalaisen tiedustelukoneen, miksi neuvostoliittolaiset valmistautuivat ampumaan oman matkustajakoneensa Suomen ilmatilassa ja kuinka presidentti Kekkonen oli joutua oman rannikkotykistönsä upottamaksi neuvostoliittolaisessa sotalaivassa. Kylmän sodan kahdet kortit -kirjan pohjalla on Heikki Tiilikaisen aiempi teos Kylmän sodan kujanjuoksu, joka julkaistiin vuonna 2003. Silloin moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei vielä ollut kattavia vastauksia eikä aika niiden esittämiseen ollut kypsä. Kirja sisältää myös paljon täysin uutta aineistoa esimerkiksi virolaisten sotilaiden kouluttamisesta, josta julkisuudessa vaiettiin. Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen (s. 1941) on Merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri. Tiilikainen on toiminut Ruotuväki- ja Suomen sotilas -lehtien päätoimittajana sekä puolustusministerin sihteerinä. Hän on työskennellyt eri tehtävissä myös Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Kyproksella ja Ruotsissa. Tiilikainen on myös kirjoittanut, toimittanut ja suomentanut useita tietokirjoja.

Kylmän sodan kahdet kortit

Ylistyslaulu suomalaiselle puolustustahdolle ja sotilastaidolle. Yhdysvaltalaisen Gordon F. Sanderin teos talvisodasta kertoo, kuinka pystypäinen kansa torjui ylivoimaisen vihollisen ja herätti koko maailman ihailun. Romaanimaiseksi, lähes elokuvalliseksi kehutussa tietokirjassaan Sander kuljettaa lukijaa Karjalan jäisten korpien mottitaisteluista Mikkelin päämajan sikarinkäryiseen karttahuoneeseen ja kotirintaman arkihuolista Moskovan, Lontoon ja Washingtonin diplomaattisiin keskusteluihin. Sander näyttää rinnan sekä ihmisten ponnistelun että sodan laajemman kulun ja saa lukijan ymmärtämään, mistä aineksista talvisodan ihme syntyi. ”Teoksessa yhdistyy loistava kirjoitustyyli, jota korostaa erinomainen Arto Häilän suomennos, ja vankkumaton faktapohja.” Turun Sanomat, STT ”Vaikka lopputulos on meille suomalaisille itsestäänselvyys, kohtalonkäänteiden dramaattisuus saa suuren näytelmän luonteen. Lukijalle avautuu niin suomalaisten kuin neuvostoliittolaisten sotaa johtavien aivoitukset siinä missä jäätävässä poterossaan tutisevan sotilaankin kauhukuvat.” Markku Jokipii, Verkkosanomat Gordon F. Sander on yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut viisi kirjaa ja ollut Pulitzer-ehdokkaana. Sander asuu Riiassa ja toimii Baltian-kirjeenvaihtajana useille yhdysvaltalaisille laatulehdille. Suomessa on hän vieraillut säännöllisesti 1970-luvulta lähtien.

Taistelu Suomesta 1939-1940

Järisyttävä lukuelämys kaikkien aikojen julmimmasta ja tuhoisimmasta sodasta. Toinen maailmansota, ihmiskunnan historian kaikkien aikojen tuhoisin katastrofi, on vaikuttanut jälkipolvien maailmankuvan muokkautumiseen enemmän kuin mikään muu kansainvälinen konflikti. Vaikka sodan keskeisiä käänteitä on kartoitettu jo lukemattomin kirjoin ja elokuvin, kokonaiskäsitys aiheesta on jäänyt hajanaiseksi ja osin myös harhaanjohtavaksi. Kansainvälisistä bestsellereistään palkittu historioitsija Antony Beevor esittää tässä uransa magnum opuksessa tuoreimpaan tutkimustietoon pohjaavan näkemyksensä. Toisen maailmansodan historian jo aiemmilla teoksillaan mullistaneessa Beevorissa yhdistyvät ihanteellisesti paitsi lennokas kaunokirjallinen tyyli myös laajojen asiakokonaisuuksien suvereeni hallinta. Valtapoliittisiin voimasuhteisiin pureutuva, moraalisesti tasapuolinen ja huolellisesti taustoitettu kokonaisesitys ei säästä ideologiseen tekopyhyyteen ja juonitteluun sortuneita valtakuntien johtajia. Heidän suuruudenhullujen päätöstensä seurauksena kymmenet miljoonat tavalliset rivisotilaat ja siviilit saivat surmansa mitä julmimmalla tavalla vuosina 1939–1945. Toinen maailmansota vangitsee lukijansa ja vie sodan dramaattisille tapahtumapaikoille sen kaikille rintamalohkoille: myrskyävän Atlantin sukellusvenejahdista Pohjois-Afrikan hehkuville aavikoille, Burman viidakoista itärintaman jäätäville aroille ja aina luhistuvan Euroopan rauniokaupunkien, natsien keskitysleirien ja Japanin keisarikunnan viimeisiin kauhunhetkiin. Toinen maailmansota, osa 2 -äänikirja kattaa aikavälin elo-marraskuu 1942 aina sodan päättymiseen syyskuussa 1945 asti.

Toinen maailmansota, osa 2

Raatteen tien taistelu tammikuun alussa 1940 on Suomen historian legendaarisimpia hetkiä. Joulukuussa 1939 kansainväliset journalistit kirjoittivat suomalaisia sankaritarinoita muun muassa Summasta ja Kollaalta. Kaikkein rajuin merkitys oli kuitenkin tiedoilla, jotka Päämaja välitti vuodenvaihteen molemmin puolin Suomussalmelta. Uutisten mukaan suomalaiset olivat saavuttaneet kaksi suurta torjuntavoittoa, joista ensimmäisessä venäläiset lyötiin Kuusamoon johtavalla tiellä ja saatiin pakenemaan kirkonkylältä ja Hulkonniemestä. Jälkimmäinen suurvoitto oli Raatteen tien taistelu, jonka tarina kiehtoo ihmisiä laajassa mittakaavassa vielä meidän päivinämme. Raatteen tiellä suomalaiset murskasivat motteihin pilkotun puna-armeijan valiodivisioonan, mikä herätti aluksi myös epäilyksiä ympäri maailmaa. Paikalle kuljetettiin kansainvälisiä lehtimiehiä, jotka pääsivät todistamaan heti tuoreeltaan 44. Divisioonan lähes täydellistä tuhoa. Tienvarret olivat täynnä kaatuneiden ruumiita ja ruuhkautunutta kuljetuskalustoa. Kuvaukset groteskeihin asentoihin vääntyneistä ruumiista levisivät ympäri maailmaa. Helvetti oli jäätynyt Raatteen tiellä, jolle jäi tuhansia kaatuneita puna-armeijan sotilaita. Suomalaisten murskaavan voiton ansiosta Raatteen tiestä tuli osa kansallista mytologiaa. Raatteen tie - Talvisodan sankaritarina on Mika Kuljun klassikkoteoksen uusi ja tuoreimmalla tutkimustiedolla täydennetty laitos. Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut pitkällä urallaan noin 30 tietokirjaa, joita on käännetty useille eri kielille. Kirjailijan uran ohella Kulju on työskennellyt pitkään journalistina sanomalehtien, television ja radion parissa sekä yritysviestinnän ammattilaisena.

Raatteen tie

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Politiikka & sota

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Kirjat politiikasta ja sodasta

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat