Tosielämän gangsteritarina Tallinnan pimeiltä kujilta. 90-luvun alun Viro oli ”rosvojen Riviera”, jota ryösti ja hallitsi venäläinen mafia – kunnes Tallinnan kaduilla ja nyrkkeilysaleilla kasvanut Meelis Lao otti ohjat käsiinsä. Miltä tuntuu tulla ammutuksi, ei kerran tai kahdesti, vaan seitsemän kertaa? Kuinka pukeutua lounaalle oligarkin kanssa – valitako istuva puku vai sellainen, jonka alle mahtuu myös luotiliivi? Huipulle päästäkseen on tehtävä kovasti töitä, mutta siellä pysyminen vasta töitä vaatiikin. Muistelmateoksessaan Viron mafian kummisetä Meelis Lao kertoo elämästään 90-luvun Virossa ja Venäjällä, loistokkaan likaisessa ja gangsterien hallitsemassa maailmassa. Hän tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman Venäjän mafiaan ja kertoo, miten hallituksen ja rikollispomojen väliset siteet, salaiset sopimukset ja kulissien takaiset vedätykset muovasivat myös Vladimir Putinin nousua valtaan. Meelis Lao (s. 1966) on virolainen liikemies ja entinen järjestäytyneen rikollisuuden johtohahmo, joka puhuu sujuvasti myös suomea.

Viron mafian kummisetä

Turha tulla puhumaan paskaa. Perttu Könönen on tinkimättömänä syyttäjänä tottunut oikeussalin psykologiseen sotaan, jossa parhaiten valmistautunut voittaa. Könösen syytettyinä ovat olleet Suomen alamaailman nimimiehet ”Immu” Ilménistä ja ”Nacci” Tranbergistä Keijo Vilhuseen sekä muun muassa paljon huomiota herättäneet katujengitapaukset. Syyttäjän työ on yksinäistä. Erityisen yksinäistä se on järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjällä, jos ympärillä oikeudenpalvelijat lipsuvat mielistelemään rikollisia. Muistelmiensa ensimmäisessä osassa erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, minkälaista on vääntää Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa. Sarjan toinen osa ilmestyy keväällä 2026. Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä melkein koko 2000-luvun. Hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden kimpussa vuodesta 2008 lähtien. Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).

Syyttäjä I

Kunniapaikalla asunnossa olivat pienet kengät, jotka olivat kuuluneet Lailan lapsena kuolleelle pojalle. Kengille oli raivattu kuin muistojen alttariksi tila muutoin täynnä tavaraa rönsyilevän lipaston päälle. Laila pysähtyi usein kenkien viereen niitä katsomaan. Kun olimme lähdössä, hän kävi pyyhkäisemässä kädellään pölyt kengistä sivellen hetken niitä sormillaan ennen kuin laittoi ne takaisin paikoilleen. Osasto 6 on kirja ihmisistä. Suljetulla osastolla työskentelystä voi syntyä mielikuvia pehmustetuista kopeista ja potilaista, joiden hoito on lähinnä kaukaisuuteen eksyneen katseen tavoittelua, hajanaisten lauseiden yhdistelyä ja vahvojen lääkkeiden annostelua. Deadline Kustannuksen tuore kirjailija Raija-Leena Rekilä kuitenkin kumoaa nämä mielikuvat esikoiskirjassaan täysin. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskennellessä ammatillinen osaaminen on ehkä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on myötätunto ja kyky kohdata potilaat persoonana, ei mauttomana ja hajuttomana hoitajana. Kaksi vuosikymmentä suljetulla elää Rekilän mielessä aikana, jona hän on kokenut potilaiden kanssa elämän ilot ja surut, ollut saatanan lähettiläs ja pikkulintu. Joskus potilaiden räväkkyys on nolottanut, toisinaan potilaat ovat häpeilleet hänen seuraansa julkisilla paikoilla. Rekilä tietää, että itsepäisesti sulkeutunut potilas voidaan saada avautumaan vaikka lempeästi hiuksia harjaamalla. Mutta kuinka kieltäydytään kosinnasta pimeän osaston käytävillä?

Osasto 6- Tositarinoita suljetulta

Suurten ja pienten rikosten maailmassa! Immun ja Kalen rötöskatsaus kertoo viihdyttävällä tavalla ajankohtaisista ja erikoisista rikoksista ympäri Suomea. Sarjan kuudennen kauden jaksot ilmestyvät joka toinen tiistai, ja niitä et halua jättää väliin! Mahtuvatko entinen rosvo ja entinen poliisi saman pöydän ääreen setvimään tuoreimpia rikosjuttuja ja -ilmiöitä? Asia selviää, kun entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén ja muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut entinen rikosylikonstaapeli ja nykyinen dekkaristi Kale Puonti puivat pinnalla olevia rötöksiä. Tämän true crime -sarjan jutut voivat olla vakavia, hauskoja ja tragikoomisia, mutta tylsiä ne eivät ainakaan ole. Immulle ja Kalelle pienikin voi olla suurta. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Immun ja Kalen rötöskatsaus

Immun ja Kalen rötöskatsaus K6/J1

Tiukka raportti Suomen uuden järjestäytyneen rikollisuuden ytimestä. Olemmeko valmiita kohtaamaan kartellitason huumerikollisuuden? Entä lapsimurhaajat? Suomen rikollinen jengimaailma elää suurinta murrosta sitten 1990-luvun. Vanhojen liivijengien valta hiipuu, kun niiden jäsenkunta ikääntyy. Tilalle astuu uusi sukupolvi, joka nahkaliivien sijaan pukee ylleen kalliit designer-vaatteet. Uusilla verkostoilla on uudet normit. Omia etuja puolustetaan keinoja kaihtamatta. Samaan aikaan teknologian ja logistiikan kehitys mullistaa huumemarkkinat. Kokaiini virtaa maahan ja kartellit haluavat osansa. Suomeen asettuneet tarkkailijat analysoivat rikollista kenttää kuin yritysmaailmaa ja rekrytoivat syrjään jääneitä nuoria miehiä. Yhä nuoremmat jäävät koukkuun elämäntapaan, josta kukaan ei selviä voittajana. Mandem piirtää kuvan siitä, miten tähän on tultu ja mitä kohti ollaan menossa. Riskit yhteiskunnalle ovat valtavat, jos kehityskulkuja ei ymmärretä. Kirjassa äänessä ovat niin jengirikollisuuden toimijat kuin he, jotka torjuvat rikollisuutta ja ehkäisevät haittoja. Max Mesa (s. 1984) on entinen rikollinen, joka tätä kirjaa kirjoitettaessa suorittaa yhä viimeisintä pitkää rangaistustaan. Mandem on hänen esikoisteoksensa. Rami Mäkinen (s. 1971) on arvostettu rikoskirjailija ja ­journalisti. Hänen aiempia tietokirjojaan ovat Katiska, Verikosto ja Oikeusmurha.

Mandem

Tositarina romanssihuijauksista ja naisesta, joka ei jäänyt hiljaiseksi. Suomalaiset menettävät netti- ja rakkaushuijauksiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, eikä huijausten aiheuttamaa henkistä kärsimystä voi mitata rahassa. Uhriksi voi joutua ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tuula Visan koskettava ja rankka elämäntarina vie ihmisten auttamisen ytimeen. Vuonna 1942 syntynyt Visa tuli 1990-luvulla kuuluisaksi Viron lasten auttajana. Sittemmin hänestä on tullut Suomen tunnetuin nettihuijareiden paljastaja. Viidentoista vuoden aikana hän on käräyttänyt lukemattoman määrän ”upseereita” ja ”kirurgeja”, jotka lupaavat lempeä mutta luottamuksen saatuaan vievät rahat ja itsetunnon - ja pahimmillaan tuhoavat koko elämän. Huijareidenpaljastaja kertoo, miten Tuula Visa päätyi auttamaan romanssihuijareiden uhreja, ja antaa elävän elämän esimerkkejä erilaisista nettihuijauksista. Mikä saa rakkaudenkaipuiset ihmiset haksahtamaan ilmiselviltä tuntuviin huijauksiin, ja mitä on tehtävissä, ettei kenenkään enää tarvitsisi menettää läheisiään ja luottotietojaan ammattimaiseksi muuttuneelle huijausbisnekselle? ”Aluksi mies pyysi hyvin pieniä summia. Satu ei enää muista, mihin tarkoituksiin hän niitä halusi, mutta toki hän lähetti rahat. Hän oli rakastunut, ja rakkautta vannoi myös ”insinööri”. Mies kertoi jättävänsä työnsä ja tulevansa Suomeen Sadun luokse. Täällä he menisivät naimisiin.”

Huijareidenpaljastaja

Klo 11.40. Ampumaradan kaiuttimista tulee tieto liikekannallepanosta. Tunnelma on kaoottinen. Uutinen 23 kuolleesta poliisista on kantautunut ampumaradalle, ja siellä poliisit itkevät ja lohduttavat toisiaan. Nyt kaikki olisi lähetettävä paikalle eteläkärkeen. Kukaan ei edelleenkään tiedä, mitä tapahtuu. Alueelle tuodaan kaupungin busseja, ja meidät ohjataan niihin. Bussimme johtajana toimiva ylikonstaapeli kiertää ottamassa kaikilta paperille ylös nimemme, osoitteemme, lähiomaistemme tiedot ja veriryhmämme. Bussin valtaa pelon ilmapiiri. Osa itkee. Itse pysyn rauhallisena. En tiedä yhtään mitä on vastassa, mutta olen valmis vastaanottamaan sen. Kun Jorma Huttunen lähti Kirkkonummelta suureen maailmaan, hän osasi tuskin aavistaakaan, että löytäisi itsensä keskeltä yhtä ihmiskunnan suurimmista tragedioista. Huttunen työskenteli NYPD:ssä eli New Yorkin poliisissa 20 vuotta, ja tässä kirjassa hän kertoo kokemuksistaan. Elokuvamaailman glamourin alta paljastuu väkivaltaa, huumeita ja eriarvoisuutta. Tätä todellisuutta Huttunen tarkastelee kahden kulttuurin välissä. Lisäksi kirja on läpileikkaus amerikkalaisen poliisin julkisuuskuvan muutoksesta aina WTC-iskujen sankaruudesta Black Lives Matter -liikkeen synnyttämään virkavallan vastaiseen vihaan. Kaiken keskellä Huttunen on muistanut sydämessään NYPD:n moton: Fidelis ad mortem – Uskollinen kuolemaan saakka. Kirjan toinen kirjoittaja Moona Laakso on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Häneltä on ilmestynyt useita menestyneitä teoksia.

Uskollinen kuolemaan saakka

Immun ja Kalen rötöskatsaus K6/J2

Kiirastorstai, 29. maaliskuuta 2018. Sisä-Suomen poliisin partio oli pysäköinyt autonsa Stockmannin viereen, Tuomikirkonkadun kävelytielle. Täysikuu paistoi kirkkaana taivaalta ja pakkanen oli painunut miltei -15 asteeseen, kun konstaapelit seurasivat pikaruokaravintolan edustaa. He olivat saaneet Virve-radion kautta ilmoituksen, jonka mukaan joku halusi tunnustaa rikoksen. Hetkeä myöhemmin partioautoa lähestyi yön pimeydessä kaksi miestä. Heistä toinen nosti kätensä ylös, kuin antautumisen merkiksi. Kun konstaapelit puhuttivat miestä, hän ilmoitti haluavansa tunnustaa henkirikoksen. Mikä pakottaa rikollisen astumaan esiin ja tunnustamaan tekonsa? Suomen rikoshistoriaan mahtuu henkirikoksia, joiden tekijä on halunnut tunnustaa oma-aloitteisesti. Lisäksi on tapahtunut henkirikoksia, joissa tunnustusta ei ole saatu, vaikka näyttö on kiistaton. On tunnustuksia, jotka on saatu vasta piinallisten kuulustelujen jälkeen, ja tunnustuksia, jotka ovatkin peruuntuneet myöhemmin. Tunnustajat – kun syyllinen päättää puhua pitää sisällään tarinoita kaikista näistä tilanteista. Kirjailija ja toimittaja Linda Rantanen tarkastelee kirjassa tunnustamisen osuutta rikosprosessin kannalta ja kuulustelun merkitystä tunnustuksen saamiseen. Lisäksi hän selvittää, millainen ihminen todella pystyy pitämään sisällään henkirikoksen. Linda Rantanen on aiemmin kirjoittanut muun muassa kirjat Musta raivo, Jos minä en sinua saa sekä Kun kukaan ei kuule.

Tunnustajat

Ensimmäinen kattava tietokirja suomalaisista sarjamurhaajista, heidän taustoistaan ja motiiveistaan tappaa. Suomalaiset sarjamurhaajat on henkeäsalpaava kurkistus maamme pahimpien sarjamurhaajien tekoihin ja mielenmaisemaan. Teos murtaa myytin Suomesta maana, jossa sarjamurhaajia ei juuri ole, ja pureutuu lähihistoriamme synkkiin henkirikossarjoihin aiemmin julkaisemattomien lähteiden avulla. Psykopaatti on kuristanut kolme naista ja murhaa neljännen heti vapauduttuaan vankilasta. Tappaako mies vahingossa vai nauttiiko hän murhaamisesta? Perheenisä lähtee aamuisin töihin mutta tekeekin murhan toisensa perään. Samaan aikaan nailonsukkakuristaja kylvää kauhua ennen näkemättömillä seksuaalimurhilla. Teos tunkeutuu syvälle tappajien mieleen ja pohtii, milainen on suomalaisen sarjamurhaajan arkkityyppi ja miksi lähihistorian pahin sarjamurhaaja on nainen. Tuomas Rimpiläinen ja Miika Viljakainen ovat kokeneita rikostoimittajia ja tietokirjailijoita. Aiemmissa teoksissaan he ovat käsitelleet laajasti suomalaista rikollisuutta ja pureutuneet syvälle tekoihin sekä ihmisiin niiden takana. Suomalaiset sarjamurhaajat on heidän ensimmäinen yhteinen teoksensa.

Suomalaiset sarjamurhaajat

"Thaimaassa näkee kilometrin päähän, kuka on istunut linnassa. Se on ihan oma maailmansa." Tarina suomalaisnuorukaisesta, joka sotkeutui huumekauppaan ja joutui vuosiksi telkien taakse maassa, jonka vankilat ovat maailman pahamaineisimpia. Tomi Långstedt jäi vuonna 2014 Thaimaan Pattayalla kiinni tuhannen ekstaasitabletin hallussapidosta. Kun poliisit tekivät rynnäkön Tomin hotellihuoneeseen, vaihtui yltäkylläinen ja päihdehuuruinen elämä kertaheitolla thaimaalaisten vankiloiden täysin epäinhimillisiin oloihin. Tomi vietti lukemattomia unettomia öitä selleissä, joissa likaisella lattialla lojui päällekkäin satoja vankeja, ja todisti vierestä pahoinpitelyitä, itsemurhia ja raiskauksia. Hän joutui selviytymään olosuhteissa, joissa väkivallan ja vakavien sairauksien uhka oli jatkuvasti läsnä ja joissa pärjätäkseen oli toisinaan itsekin turvauduttava äärimmäisiin keinoihin. Tomi Långstedt on koulutukseltaan lähihoitaja ja työskentelee nykyään mielenterveys- ja päihdealalla. Tomi toivoo, että hänen tarinansa auttaisi edes yhtä ihmistä välttämään rikollisen elämän. Kati Pukki on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa työkseen muun muassa podcast-käsikirjoituksia ja sisältöjä yrityksille sekä medioille. Vankina Thaimaassa on hänen toinen tietokirjansa.

Vankina Thaimaassa

Koko kausi 5! Immun ja Kalen rötöskatsaus kertoo viihdyttävällä tavalla ajankohtaisista ja erikoisista rikoksista ympäri Suomea. Sarjan viidettä kautta et halua jättää väliin! Mahtuvatko entinen rosvo ja entinen poliisi saman pöydän ääreen setvimään tuoreimpia rikosjuttuja ja -ilmiöitä? Asia selviää, kun entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén ja muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta tutkinut entinen rikosylikonstaapeli ja nykyinen dekkaristi Kale Puonti puivat pinnalla olevia rötöksiä. Tämän true crime -sarjan jutut voivat olla vakavia, hauskoja ja tragikoomisia, mutta tylsiä ne eivät ainakaan ole. Immulle ja Kalelle pienikin voi olla suurta. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Ilmén on kirjoittanut elämästään kolme tietokirjaa ja ollut tekemässä useita keskustelusarjoja. Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Immun ja Kalen rötöskatsaus K5

Myrkkymurhaaja jäi kiinni onnekkaan sattuman kautta – voisiko raaka rikos toistua? Virolainen valesairaanhoitaja Lembit Kapanen murhasi hoitamansa vanhuksen tämän kotona raa’alla tavalla Salossa 2014. Teko onnistui neljännellä yrityksellä. Rikos järkytti monia: voiko tällaista tapahtua nykypäivänä? Tapauksen päätutkijana toiminut rikosylikonstaapeli Antti Olkinuora kertoo, kuinka rikosvyyhtiä kerittiin auki. Sen uumenista paljastui laaja rikossarja, joka huipentui murhaan. Vain onnekas sattuma paljasti koko tapahtumaketjun, joka on Suomen rikoshistoriassa täysin poikkeuksellinen. Kirjailija Tarja Lappalainen peilaa tätä rikosta muihin kataliin myrkytysmurhiin alkaen yhdeksän ihmistä tappaneesta sarjamyrkyttäjä Tiina Väisäsestä aina venäläisten Litvinenkon murhaan ja Skripalin murhayritykseen. FM Tarja Lappalainen on toimittaja ja tietokirjailija, joka tekee väitöskirjaa kirjoittamisesta. Lappalainen on kirjoittanut aikaisemmin Docendolle useita menestysteoksia, kuten Ottakaa ryssiltä aseet – Kenraali Uno Fagernäsin sodat (2022). Kirjailija tunnetaan mukaansatempaavasta ja ilmeikkäästä kerrontatyylistään.

Myrkkymurhat

Asunnoton Sari on elänyt yli kymmenen vuotta Helsingin päärautatieasemalla Viisikymppinen Sari on tuttu näky Helsingin päärautatieasemalla. Yli kymmenen vuoden ajan hän on työntänyt kesät ja talvet omaisuuttaan kärryssään. Kenkänsä ja silmälasinsa hän paikkaa ilmastointiteipillä, ja mukanaan hän kuljettaa satojen elokuvien kokoelmaa. Rahaa saadessaan Sari yöpyy hotelleissa tai laivalla. Arkensa perheetön ja työtön nainen jakaa muiden juna-asemalla asuvien ja satunnaisten ohikulkijoiden kanssa - asemalle on muodostunut varjoyhteiskunta, joka jää usein tavalliselta työmatkalaiselta näkemättä. Heini Kilpamäen Aseman nainen on pysäyttävä tositarina asunnottomuudesta Helsingissä. Se avaa, minkälaista on elää kodittomana naisena 2020-luvun Suomessa ja miten yhteiskunnan turvaverkot voivat pettää. Yhteiskunnallinen kirja kääntää valokeilan Suomen vilkkaimman rautatieaseman varjoisiin nurkkiin ja kysyy, mistä ihmisarvo ja koti rakentuvat. "Viisikymppinen Sari on asunut Helsingin rautatieasemalla 12 vuotta - Nyt hän kertoo, kuinka hieno asunto ja työpaikka vaihtuivat pesuihin julkisessa vessassa" - Apu

Aseman nainen

Rööperistä rikkauksiin ja takaisin. ”Easy come, easy go”, Tom Sjöberg naurahtaa muistellessaan upeita asuntojaan ja Cadillacejaan. Legendan muistelmat vievät huikealle matkalle läpi Rööperin, jota ei enää ole. Tom Sjöberg (s. 1946) kertoo muinaisesta Punavuoresta hajuineen, makuineen ja tekoineen. Köyhyydestä, joka sai myymään ensimmäisen pimeän pullon 12-vuotiaana, tytöistä ja pojista, leffoista ja rock’n’rollin rantautumisesta. Rokki iski Tomiin voimalla ja pani myöhemmin laulamaan jopa levyille. Elämä vei miestä: Floridaan, Singaporeen, Hongkongiin, mutta vain kerran vankilaan. Hienoja asuntoja ja Cadillaceja. Hän riemuitsi – ja välillä pelkäsi. Elämä oli rikollista. Sjöbergin King’s Sex -pornoputiikki Iso Roobertin­kadulla on ollut auki joka päivä vuodesta 1967. Hänen King’s Kakadu -viihderavintolassaan vieraili useita maailmantähtiä, kuten Bryan Adams, mutta myös Suomen-syöjä Vladimir Žirinovski. Sjöberg toimi myös ammattinyrkkeily­promoottorina ja järjesti suuria otteluita Tony Halme etunenässä. Lamppu Laamanen on kirjailija ja ex-musiikki- ja radiotoimittaja, jolta on aiemmin julkaistu kirjat muun muassa Tavastia-klubista, roudareista ja Pelle Miljoonasta, mutta myös mahdottomina pidetyistä tapauksista kuten Dave Lindholmista, Andy McCoysta ja Miina Äkkijyrkästä.

Tom Sjöberg – Rööperin katupoika

Vanha viisaus on, että kuulustelu alkaa siinä vaiheessa, kun kuulusteluhuoneessa on istuttu neljä tuntia. Se on pitkä aika, mutta siinä tutustuu toiseen ja oppii, mikä asiakkaalle on tärkeää ja mitä hän arvostaa. Kuulustelu on kuin shakkipeli, jossa jokaisen siirron pitää olla harkittu ja seuraava siirto valmiiksi mietittynä. Olen verrannut huumekuulusteluja myös autokauppiaan työhön: kauppiaan pitää saada asiakas vakuuttumaan siitä, että tämä käytetty auto on hänelle se kaikkein paras. Huumepoliisin pitää taas saada asiakas ostamaan vuosien linnatuomio kertomalla tekemisistään, vaikka poliisilla ei olisi niistä mitään etukäteistietoa. Vuoden poliisiksikin valittu Jari Kyllönen on tehnyt yli 20 vuoden työuran amfetamiinin omenankukkatuoksussa ja Aarnion jälkeensä jättämässä varjossa. Näyttävien takavarikoiden takana huumepoliisit näkevät huumemaailman todelliset kasvot: syrjäytyneisyyttä, rahanahneutta ja tragedioita, toivottomuutta ja voimansa menettäneitä läheisiä. Kyllösen työelämäkerta kuitenkin näyttää, että huumausainerikollisuutta voi lähestyä myös empatialla ja lähimmäisenrakkaudella. Ennaltaehkäisy, nuorten kohtaaminen ja inhimillisyys ovat Kyllösen työn kulmakiviä. Pahan torjuja ei voi pelastaa kaikelta pahalta, mutta voi torjua sitä yksi ihminen kerrallaan. Vaikka sitten korjaamalla talteen Helsingin kaduilta makaronia rauhoittavina lääkkeinä myyvän kauppiaan tai voittamalla vakioasiakkaan luottamuksen kuulusteluhuoneessa.

Pahan torjuja

Ex-jengiläisen raju tarina Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttaneen Mika Ilménin karun ja kaunistelemattoman tarinan. Cannonball-moottoripyöräkerhossa vaikuttanut Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin huumekaupan rahoittamisesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen vuonna 2014. Mikä sai menestyneen urheilijan ja yrittäjän pukemaan prosenttijengin liivit päälleen? Pienestä pitäen Immu oli se, joka haettiin apuun kun tarvittiin kovuutta paikalle. Railakkaista nuoruusvuosista huolimatta Immu treenasi jatkuvasti eri kamppailulajeja, ja taidot olivat tarpeen hänen pyörittäessä portsaritoimintaa Helsingin suosituimpien yökerhojen ovilla. Immu oli perustamassa CAGE-vapaaotteluorganisaatiota ja kuuluu Suomen ensimmäisiin vapaaottelija-ammattilaisiin. Rikostoimittaja Jarkko Sipilän toimittama Immu kertoo karusti ja kaunistelematta Immun tarinan, jossa väkivalta on aina ollut vahvasti läsnä. Se avaa ovet Helsingin yöelämän pimeisiin kulisseihin, kivikovaan vapaaottelumaailmaan, järjestäytyneen rikollisuuden syövereihin ja vankilan rankkaan arkeen.

Immu

Suomen tunnetuin murhamysteeri - kuka oli Bodominjärven murhaaja? Bodominjärven kolmoismurha on Suomen rikoshistorian mystisimpiä tapauksia. Helluntaina 1960 neljä nuorta lähti telttaretkelle kuvankauniin espoolaisjärven rannalle. Yöllä heidän retkensä päättyi painajaiseen: joku hyökkäsi heidän kimppuunsa, ja kolme nuorista surmattiin kylmäverisesti telttaan. Veritöitä seurasi laajat maastoetsinnät, ja lukuisia epäiltyjä pidätettiin. Epäiltyjen penkillä kävi tunnettuja laitapuolen kulkijoita, paikallinen kioskinpitäjä, salaperäinen saksalaismies ja monia muita. Yli 40 vuotta myöhemmin oikeudenkäynti toi Bodominjärven murhan uudelleen julkisuuteen, kun syytteeseen asetettiin myös murhayöstä selvinnyt telttaseurueen neljäs jäsen Nils Gustafsson. Bodominjärven mysteeri kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin kesän 1960 karmeat tapahtumat ja niitä seuranneen jälkipyykin. Poliisitutkinnassa tehdyt virheet ja laiminlyönnit ovat ainutlaatuisia Suomen rikoshistoriassa, ja median tapa käsitellä uhrien omaisia oli häikäilemätöntä ja tungettelevaa. Miten on mahdollista, ettei tekijää ole vieläkään saatu kiinni? Oliko tekijä joku niistä, joita poliisi epäili ja kuulusteli? Miten poliisitutkinta vaihe vaiheelta eteni? Tämä on teos kaikille rikosmysteerien ja true crimen ja ystäville. Pauli Jokinen on Helsingin seudun paikallishistoriaan ja rikoshistoriaan erikoistunut kirjailija, toimittaja ja kävelyopas. Arvostettu kaupunkituntija on tilattu esittelemään Helsingin historiallisia murhapaikkoja myös Keskusrikospoliisin henkilöstölle.

Bodominjärven mysteeri

Tositarina siitä, kuinka kovat huumeet soluttautuivat Suomeen. Samasta pikkukylästä kuoli lyhyessä ajassa monta nuorta, joita yhdisti huumeiden käyttö. Opioidi­korvaushoidon piti korjata ongelma, mutta toisin kävi: nykyään Suomessa huumeisiin kuolee nuoria enemmän kuin koskaan. Olisiko edes osa voitu pelastaa? Rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvist murhattiin luksustalonsa ovelle Kotkassa keväällä 1995. Helsingin poliisilaitoksen Jari Aarnio paljasti Lusun laajat Hollantiin kytkeytyneet huumebisnekset, ja pääpahikset joutuivat linnaan. Omituista oli, että Kotkan ja Haminan seudulle virtasi edelleen valtavia määriä pilveä ja amfetamiinia. Joukko huumekauppiaita oli jäänyt vapaalle jalalle. Piri tuskin yksin tappoi ketään mutta sitten Venäjältä alkoi vuotaa alueelle halpaa heroiinia. Kun vielä osa lääkäreistä syyti käyttäjille reseptejä vahvoihin lääkkeisiin, vyyhti oli valmis. Rikostutkintaan muualta avuksi tulleet poliisit ihmettelivät pelon ilmapiiriä, joka näytti vallanneen paikal­liset virkaveljet. Kotkassa ja Haminassa käynnistyi korvaus­hoitotutkimus, jossa A-klinikalta sai hakea laillisesti Subutexia ja uutta Subuxonea. Se oli lääke, jonka piti mullistaa Suomen korvaushoito. Nuorille käyttäjille kaupunki näyttäytyi varsinaisena paratiisina, mutta hautaus­maiden portit kätkivät taakseen toisen ­totuuden. Satu Krautsuk (s. 1978) on Ylen toimittaja, joka on seurannut Kotkan seudun huumerikollisuutta 1990-luvulta lähtien. Sini Ahlqvist (s. 1987) työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana ja terapeuttina. Kirjoittajat julkaisivat vuonna 2022 kirjan Ahlqvistin isästä, rikollispomo Osmo ”Lusu” Ahlqvistista.

Pirihautausmaa

Kunnian hinta on koko elämä. Tositarina kunnian kulttuuriin perustuvasta perinteikkäästä ja rikollisesta elämäntavasta, joka imaisee nuoren miehen mukaansa peruuttamattomasti. Makoto Saigo on hyvä soittamaan kitaraa ja joutumaan tappeluihin. Kun unelma rocktähteydestä jää toteutumatta, hän kääntyy yakuzan puoleen – järjestön, jossa voi nousta alimmalta tasolta huipulle pelkällä uskollisuudella, armottomalla voimalla ja suorituskyvyllä. Yakuzan toimintatavat ovat hurjia, ja mielipide-erot voivat johtaa hengenvaarallisiin yhteenottoihin. Yksi virheliike voi maksaa hengen – tai vähintäänkin sormen. Saigo tempautuu keskelle kostojen, kaunojen ja skandaalien aikakautta, joka määrittää yakuzan tulevaisuuden. Jake Adelstein (s. 1969) on yhdysvaltalainen tutkiva toimittaja, joka on asunut ja työskennellyt Japanissa opiskeluajoistaan lähtien. Hän ei ikinä aikonut kirjoittaa Japanin alamaailmasta, mutta tässä sitä ollaan. Adelsteinin Tokyo Vice -kirjasta on tehty samanniminen HBO:n menestyssarja.

Viimeinen yakuza

Nuoren miehen matka vihasta katumukseen ja kohti sovitusta. Samuel S:n lapsuus oli epävakaa ja vanhempien päihdeongelmien värittämä. Hänestä tuli jo teini-ikäisenä rikollisjengin johtohahmo. Samuelin tapaamat ihmiset sanoivat, että hän on sieluton. Sitten hän tappoi. Rikos johti asianmukaiseen tuomioon, ja nyt hän istuu kymmenen vuoden rangaistustaan Suomen tarkimmin vartioidussa vankilassa. Vankitoverit ovat syyllistyneet mitä hirveimpiin rikoksiin. Samuel raitistui ja alkoi ymmärtää, että tunnoton väkivalta ja huijaaminen, joita hänkin taparikollisena harjoitti, johtuivat pääasiassa yhdestä asiasta – päihteistä. Hän on alkanut ymmärtää myös vanhempiensa tekoja paremmin. Kirjassaan hän kertoo koruttomasti lapsuutensa heikoista lähtökohdista, elämästään ja kaiken käännekohdasta.

Sieluton S : miten minusta tuli tappaja

Sophie ei olisi koskaan voinut uskoa, minkälaiseen julmuuteen hänen poikaystävänsä Kas pystyy, kun hän päätti lähteä tapaamaan tätä Italiaan. Matkakohteessa ystävällisestä ja huolehtivaisesta miehestä paljastuu väkivaltainen ja manipuloiva puoli. Hän uhkaa tappaa Sophien, jos tämä ei tee niin kuin käsketään. Velkaantunut Kas pakottaa Sophien prostituutioon, eikä Sophien auta muuta kuin totella. Puolen vuoden aikana hän joutuu myymään itseään tuntemattomille miehille. Kun Sophie lopulta joutuu sairaalaan, hän päättää uhmata Kasin valtaa ja soittaa salaa äidilleen. Mutta ehtiikö äiti tyttärensä avuksi ajoissa?

Hyväksikäytetyt

Poikaystävän kauppaama – Tositarina lomamatkasta, joka muuttui seksihelvetiksi

”Nyt sä ammut joko ittes, tai sitte sä ammut mut”, Sepe käski sitä juippia ja mä näin, miten se oli ihan kusessa. Totta kai Boarsin tyyppi tiesi, että jos se ampuu Sepen tai edes kohottaa asetta, niin mä ammun sen. Pakkohan mun olisi ollut ampuu. Mä seisoin ihan siinä vieressä nahkahanskat käsissä, ja toisessa handussa oli kakskakkonen. Torsti Johannes ”Tora” Korpela vietti rankan lapsuuden lastenkodissa, osti ensimmäisen ampuma-aseensa 16-vuotiaana, ja parikymppisenä hänet kutsuttiin liivijengi Cannonball MC:n jäseneksi. Kahdessakymmenessä vuodessa Korpela nousi jengin hierarkiassa huipulle saakka. Hän oli myös ainoita ihmisiä, joita kerhon perustaja ja presidentti Jari ”Jartsa” Uotila päästi lähelleen ja jolle hän kertoi taustastaan ja yksityisasioistaan. Tässä kirjassa Korpela kertoo avoimesti elämästään Cannonballissa, sen jäsenistä sekä tekemistään rikoksista, joista hän istui 4,5 vuotta Riihimäen vankilassa. Rajuissa ja totuudenmukaisissa tarinoissaan Korpela myös romuttaa Cannonballiin liittyviä myyttejä, eikä kiistä sitäkään, että monilla hänen teoillaan on ollut ikäviä ja anteeksiantamattomia seurauksia. Korpela oli Cannonball MC:n jäsen loppuun saakka, kun se lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2022. Kirjan toinen kirjoittaja, Sami Lotila, on useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut tietokirjailija ja toimittaja.

Cannonball MC- 20 vuotta jengissä

Kun Carola ja hänen miehensä päättävät avata parisuhteensa kolmansille osapuolille, he vakuuttelevat toisilleen, että kyse on vain väljähtyneen seksielämän piristämisestä. Carola tapaa kuitenkin Magnusin ja ihastuu tähän päätä pahkaa. Pian Carola on eronnut nainen – ja Magnusin ikioma. Uusi parisuhde kukoistaa, mutta vähä vähältä Magnus muuttuu väkivaltaiseksi tyranniksi. Miehen kyltymättömät halut ja sairaalloinen kontrollin tarve murentavat vuosien varrella Carolan kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä. Varmistaakseen, ettei Carola ota eroa, Magnus painostaa Carolan allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan lasten huoltajuus kuuluu hänelle. Vasta vuosien kuluttua Carola uskaltautuu hakemaan apua. Vuonna 2022 Magnus tuomittiin vankeusrangaistukseen teoistaan. "Olin hänen omaisuuttaan" on ruotsalaisen Carola Janssonin tositarina.

Tositarinoita elämästä

Olin hänen omaisuuttaan – Tositarina parisuhdeväkivallasta

Sandra Gregory työskentelee opettajana Bangkokissa, mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen hän menettää työnsä ja sairastuu vakavasti. Työttömänä ja rahattomana Sandran ainoana toiveena on päästä perheensä luokse Englantiin ja kun hänelle tarjotaan mahdollisuutta ansaita rahaa salakuljettamalla heroiinia, hän tarttuu tilaisuuteen. Sandra jää kiinni itseteosta ja tuomitaan pahamaineiseen bangkokilaiseen vankilaan, jossa hän viettää seuraavat neljä ja puoli vuotta. Kirjassaan Sandra kertoo vankilan järkyttävästä todellisuudesta, väkivallasta ja kärsimyksestä, jota naisvangit arjessaan kohtasivat. Sandran kertomus on myös tarina sisäisestä voimasta, anteeksiannosta sekä tiestä vapauteen.

Unohtakaa tyttärenne

Marraskuussa 2020 Caroline Darianin elämä romahti. Hän sai kuulla isänsä Dominique Pelicot’n koneelta löydetyistä videoista, joissa kymmenet miehet hyväksikäyttivät hänen huumattua äitiään Gisèleä. Paljastui rikosvyyhti, joka ravisteli Ranskaa ja järkytti koko maailmaa. Millaisia ristiriitoja tytär käy läpi, kun rakas isä on syyllistynyt hirviömäisiin tekoihin? Darian kuvaa pysäyttävästi selviytymistään perheen rikkoneesta traumasta ja äitinsä päätöstä jatkaa elämää pystypäin.

Et ole enää isäni

Paulina tapasi 22-vuotiaana unelmiensa miehen, Jimin. Jim oli voimakas, karismaattinen ja valmis perustamaan perheen. Kaunis rakkaussuhde muuttui kuitenkin uhkailun, väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön värittämäksi arjeksi. Jim teki Pauliinasta seksiorjan, jota myi vieraille miehille, jotka saivat tehdä hänelle mitä halusivat. Lopulta Paulina ei nähnyt muuta ratkaisua kuin tappaa itsensä. Sitä ennen hän huomasi kuitenkin olevansa raskaana ja onnistui pakenemaan. Tämä on tositarina Paulinan läpikäymästä helvetistä. 

Riistetty, raiskattu, kaupattu

Murhatun varusnaisen mysteeri. Pitkän linjan rikostutkija Jari Veijalainen kuvaa virkauransa haastavinta rikostutkintaa. Pieni tutkintaryhmä onnistui selvittämään, miksi 21-vuotias Milla Aronen katosi mystisesti kesken varusmiespalveluksen. Kesäkuussa 2019 Milla Aronen oli suorittanut melkein puolet varusmiespalveluksestaan. Eräänä sunnuntaina hän ei palannutkaan varuskuntaan. Perheenjäsenet aavistivat heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Milla Arosen katoamismysteeri pysyi pitkään lehtiotsikoissa. Lopulta Millan entinen poikaystävä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Taustalta paljastui pitkä henkisen ja fyysisen väkivallan kierre, joka pitää yhä Millan läheisiä otteessaan. Poliisi selvitti tekijän, mutta Veijalainen uskoo, ettei koko totuus tapahtumista ole vielä tullut julki. Jari Veijalainen on eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Airiston murha (2023) lähes 30 vuoden jälkeen selvinneestä henkirikoksesta. Päivi Hannula on MTV:n uutispäällikkö ja rikostoimittaja, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Väärän auton kyytiin (2024).

Someron murha

Timo kuunteli puhelimessa, kuinka Pian puhe lakkasi. Tuli muuten hiljaista, mutta tuuli suhisi linjalla. Sinä yönä oli tuulista ja sateista, jopa myrskyistä. Puhelu jäi auki, eikä Pia enää vastannut Timon huuteluihin. Taustalta ei kuulunut mitään muita ääniä. Timo ei kuullut kenenkään toisen henkilön puhetta, eikä kuulostanut siltä, että Pia olisi esimerkiksi kaatunut. Hän katkaisi puhelun ja soitti vaimolleen uudelleen. Pia ei enää koskaan vastannut. Käräjäoikeus toteaa tekijän syylliseksi henkirikokseen, mutta jättää tuomitsematta hänet vankeusrangaistukseen syyntakeettomuuden takia. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Miten tuomioistuin voi jättää henkirikoksen tekijän tuomitsematta vankeuteen? Turkulainen lääkäri ja Murhan anatomia -podcastista tunnettu Elli Lahtinen käsittelee esikoisteoksessaan syyntakeettomuuden syitä ja seurauksia. Lähes aina syyntakeettomuuden taustalla on vakava mielenterveyden häiriö. Vankilan sijaan henkirikoksen tekijän määränpää on tahdosta riippumaton hoito. Tarinat ammuskelusta Punavuoren ampumaradalla, Tesoman vuosiksi pimeäksi jääneeksi henkirikoksesta ja kuuluisasta Niuvanniemen sairaalasta osoittavat, ettei mikään syyntakeettomuudessa ole yksiselitteistä tai mustavalkoista.

Syyntakeettomat

Reijo Hammar – Kakolan karkuri on kaunistelematon selonteko henkirikoksiin ja vankilapakoon päätyneen väkivaltarikollisen elämästä vankiloissa ja niiden ulkopuolella. Syntymästään alkaen laitoksissa ollutta Reijo Hammaria kutsuttiin aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi. Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi herkeämättä laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa. Tässä kirjassa Reijo Hammar avaa ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä yleisölle. Toimittaja Mika Katajalan kirjoittamassa kirjassa ääneen pääsevät myös Hammarin vaimo Suski ja tytär Maria.

Reijo Hammar – Kakolan karkuri

Miten 90-luvulla käyty jengisota vaikutti Suomen moottoripyöräkerhoihin? Suuri pohjoismainen jengisota Krimisarkiston ruodittavana. Pitkän uran väkivaltarikosten ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa tehnyt entinen rikosylikonstaapeli Kenneth ”Kentsu” Eriksson sekä entinen moottoripyöräkerholainen Mika ”Immu” Ilmén kohtaavat Krimisarkiston äärellä. Myös YouTubesta tuttu kaksikko pureutuu sarjan joka jaksossa erilaisiin Euroopassa vaikuttaviin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Krimisarkisto uppoutuu alamaailman syövereihin ja paljastaa sen kolkoimpia käänteitä. Kenneth Eriksson (s. 1960) työskenteli Helsingin poliisissa 39 vuotta aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Poliisiuransa jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Nykyään hänet tunnetaan kirjailijana sekä suosittuna somepersoonana. Yhdessä Eriksson ja Ilmén ovat tuttuja paitsi Krimisarkiston YouTube-videoista myös tv-sarjasta Kämmätyt keikat. Heidän kirjansa Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on kesän 2025 uutuus.

Krimisarkisto

Krimisarkisto K2/J8

Koko kausi 2! Kale Puonti keskustelee vieraidensa kanssa erilaisista suomalaisia puhuttaneista tapauksista. Kale Puonti työskenteli Helsingissä yli 30 vuotta huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Ratkotut rikokset -sarjassa hän pureutuu vieraidensa kanssa monenlaisiin mielenkiintoisiin tapauksiin. Vieraina on poliisien lisäksi muun muassa rikostoimittajia, ja juttuihin perehtyneet ammattilaiset todellakin tietävät, mistä puhuvat. Jaksojen aiheina kakkuryöstäjä ja muita erikoisia tapauksia, case Katiskan alkuvaiheet, koirien ammattimainen salakuljetus ja pentukauppa, poliisin hyppy postiryöstäjäksi, romanien rikollisuus, Milla Arosen murha, Riina Mäkisen katoaminen ja catfish-ilmiö Suomessa. Kale Puonti (s. 1962) oli poliisiuransa aikana mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kirjailijana Puonti tunnetaan paitsi Pasilan Myrkky -dekkarisarjastaan myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Ratkotut rikokset

Ratkotut rikokset K2

Tyhmyydestä rangaistaan Immun ja Kentsun Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat pureutuu vähemmän tunnettuihin mutta ehdottomasti hölmöimpiin suomalaisiin rikostapauksiin. Suomen rikoshistoriassa on monia rikoksia, joiden suunnittelua ja toteutusta voisi rikollisesta näkökulmasta luonnehtia mestarillisiksi. Tämä kirja ei kuitenkaan kerro niistä vaan aivan toisella tavalla ällistyttävistä rikoksista. Krimisarkisto – Parhaat rikosmokat -kirjassa ex-konna Mika ”Immu” Ilmén ja ex-poliisi Kenneth ”Kentsu” Eriksson kertovat Suomen rikoshistorian hölmöimmistä ja eniten pieleen menneistä rikoksista. Kirjasta muun muassa selviää, mitä voi käydä, kun haulikko ei ole varmistettuna ryöstökeikalla tai pakoauton kuljettaja ei ole aivan selvin päin ja miksi kannattaisi tarkistaa, millaisia aineita aikoo peräsuolessaan salakuljettaa. Kenneth Eriksson (s. 1960) aloitti Helsingin poliisissa vuonna 1982. Hän työskenteli aseellisten ryöstöjen, kiristysten, jengirikosten sekä paritus- ja ihmiskaupan rikostutkijana. Häneltä on julkaistu aiemmin kaksi tietokirjaa. Mika Ilmén (s. 1971) on entinen moottoripyöräkerholainen, kuntosali- ja portsariyrittäjä sekä vapaaottelija-ammattilainen. Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat on hänen neljäs tietokirjansa.

Krimisarkisto: Parhaat rikosmokat

"Mä oon elänyt kaksi 25 vuoden elämää. Ensimmäinen niistä oli vahvasti lain väärällä puolella. Mä olin helvetin hyvä siinä - mä olin paras. Silti mä päätin tehdä täyskäännöksen ja mä tein sen onneksi ajoissa. Mä olin nuori ja kiltti pellavapää, jonka sisällä asui kekseliäs paholainen. Nyt sä pääset matkalle rikollisesta pellavapäästä kaljuun partanaamaan, jolle nykyään rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on kaikki kaikessa.” Kirja avaa miljonääriksi päätyneen tv-juontajan, jo seitsemänvuotiaana aloitetun rikollisen elämän vaiheita ja päihteettömyyden tuomia valintoja. Tarina kertoo kuinka jo syvälle rikoksiin ajautunut nuori voi tehdä suunnanmuutoksen ja pelastaa tulevaisuutensa. Millaista on elämä, kun miljoonat eivät kuitenkaan tuoneet onnea? Kirja kannustaa nauttimaan normaalista elämästä ilman luksusta ja kääntämään kytkimestä, mikäli suunta on väärä. Miljonäärinä Espanjassa elävä Henry ”Henkka” Aflecht on suomalainen, 50-vuotias mies. Kansalle hän on tuttu televisiosta, sekä viime vuosina avoimesta tavastaan puhua mediassa asiasta kuin asiasta. Tähän asti salattua, nuoruuden rikollista elämää 25 vuotta vietettyään, Henkka teki täyskäännöksen ja ryhtyi elämään yhteiskunnan ehdoilla.

Henkka Aflecht - rikollisesta miljonääriksi

”Pelasta minut, rukoilen mielessäni, kun hänen kätensä kähmivät minua, kun hän työntyy sisääni. Pelasta minut… koska en enää kestä sitä, että isäni tekee minulle näin.” Mandyn isä oli arvostettu mies, mutta suljettujen ovien takana hän käytti nuorta tytärtään julmasti hyväkseen. Neljä kertaa viikossa, kellontarkasti, isä raiskasi Mandyn. Kahdesti Mandy synnytti isälleen lapsen. Vuosien ajan Mandy kärsi kohtalostaan hyljeksittynä ja sivuutettuna, kunnes lopulta löysi ihmisen, jonka avulla isä tuotiin tuomioistuimen eteen vastaamaan teoistaan. Pelasta minut on rohkea ja avoin tositarina seksuaalisen väkivallan tuhoamasta lapsuudesta. Se on myös kertomus selviytyjästä, joka löysi elämäänsä toivon ja lopuksi myös aidon rakkauden. © Mandy Yousaf with Linda Watson Brown, 2024. Originally published in the English language as Please Save Me in the UK by John Blake Publishing, an imprint of Bonnier Books UK Limited, London.

Pelasta minut:  Tositarina tytöstä, joka synnytti isälleen kaksi lasta

Hurja matka Enkeleiden kakkosmieheksi. Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi. Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi. Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa. Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään. George Christie liittyi Hells Angelsiin 1975. Hän perusti Venturan chapterin ja toimi sen presidenttinä yli 30 vuotta. Koko kerhon kansainvälisenä tiedottajana hän toimi yli 20 vuotta.

Elämäni Helvetin enkelinä

Totuus, jota kukaan ei halunnut kuulla Nuori naistoimittaja julkaisee dopinguutisen, joka ravistelee kansakuntaa ja suistaa hänen oman elämänsä raiteiltaan. Tammikuussa 1998 Johanna Aatsalo, nuori ja kunnianhimoinen STT:n toimittaja, kirjoittaa uutisen: ”Suomalaista maajoukkuetason mieshiihtäjää epäillään dopingista.” Uutisen julkaisusta alkaa tunti tunnilta etenevä trilleri, jonka aikana hiihtoliiton johto Esko Ahoa myöten pyrkii tuhoamaan Aatsalon uran. Kollegatkin kääntävät selän, ja Aatsalosta tulee kansakunnan sylkykuppi. Herjaukset, valheet ja tappouhkaukset satelevat, ja Aatsalo alkaa epäillä omaa mielenterveyttään. Todistaakseen syyttömyytensä hän alkaa kuumeisesti etsiä lisätodisteita. Vasta vuosien päästä, uuvuttavien oikeustaistelujen jälkeen maailmalle paljastuu, että Aatsalo oli alusta asti oikeassa. Mutta sitä ennen hänen elämästään ehdittiin tehdä helvettiä. Paljastus on jännittävä tarinallinen tietokirja toimittajan kujanjuoksusta totuuden puolesta sekä oikeusmurhasta, joka hakee vertaistaan suomalaisessa oikeushistoriassa. Kirja kertoo, millaista on olla nainen maailmassa, jonka säännöt johtoasemissa olevat miehet sanelevat. Johanna Aatsalo (s. 1967) on toimittaja, liikuntafysiologi ja viestintäyrittäjä, joka on työskennellyt muun muassa STT:ssä. Tällä hetkellä hän työskentelee Rakennuslehdessä.

Paljastus. Tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa

Yksikkömme asukas Elisa oli ollut vessassa jo turhan pitkään hiljaa eikä vastannut, kun Leena oli yrittänyt kysyä hänen vointiaan. Ilmoitin, että sitten mennään vessakoppiin sisälle välittömästi. ”Minä avaan oven ja sinä siirryt sinne, koska siellä on tyttö”, ehdotin. Väänsin monitoimityökalulla lukon auki ja avasin oven. ”Voi helvetti!” kollegani parahti, kun ovi avautui. Siirsin ovea enemmän niin, että näin koppiin sisälle. Näky joka seuraavaksi piirtyi verkkokalvoilleni, oli semmoinen, että tuskin milloinkaan tulen unohtamaan. Elisa makasi lattialla pytyn vieressä seinään nojaten. Täysin alastomana. Hänen vieressään lattialla oli verinen partakokeenterä, jolla hän oli viiltänyt itseään kaulaan. Lastensuojelun maine on Suomessa pohjamudissa. Mediaan nousee aika ajoin otsikoita tapauksista, joissa lasten hätään ei ole reagoitu niiden vaatimalla tavalla. Mitä lastensuojelussa ja erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa siis oikeasti tapahtuu? Jussi Hella on työskennellyt lastensuojelussa sosiaaliohjaajana 14 vuotta. Urallaan hän on nähnyt ja kokenut kaikkea hengenvaarallisista asiakastilanteista mieltä herkistäviin kasvutarinoihin. Välillä mikään tarjottu apu ei tunnu tavoittavan päihdemaailmaan sekaantunutta nuorta, välillä taas byrokratia tai jopa lapsen läheisten toiminta haittaavat auttajia. Välillä kuitenkin auttavaan käteen tartutaan. Hella kuljettaa lukijansa esikoiskirjassaan kaupungin vilkkaille kaduille karanneiden nuorten jäljitysreissuille, sijaishuollon yksiköiden arkipäivän kommelluksiin ja syvälle Lapin erämaan siimekseen, missä lastensuojelun nuoret kokevat ensi kertaa elämässään hiljaisuutta. Ehkä siellä heidänkin äänensä pääsee viimein kuuluviin.

Minne käytkin maailmassa

Tyylikäs auto pysähtyy kuusivuotiaan Marien talon eteen Oldhamissa, Englannissa vuonna 1959. Isä ilmoittaa, että Marie on lähdössä lomalle, mutta todellisuudessa hänet lähetetään luostarissa sijaitsevaan orpokotiin, jota pyörittää sadistinen ja julma nunna. Koskan Marien perheellä ei ole varaa kasvattaa tyttöä kotona, tämä joutuu asumaan luostarissa neljä pitkää vuotta. Lastenkodissa Marie joutuu sietämään jatkuvaa fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä. Hän selviää hengissä, mutta ei kerro kenellekään kärsimyksistään. Paljon myöhemmin, kun poliisi ryhtyy tutkimaan luostarin asukkaiden elinoloja, Marie tajuaa, että hänen on viimein aika kertoa kokemuksistaan kauhujen lastenkodissa.

Kauhujen lastenkoti – Lapsuuteni julman nunnan armoilla

Kestääkö poliisin pää kaksoiselämää? Poliisi soluttautuu pahamaineiseen Pagan’s-moottoripyöräjengiin Yhdysvaltojen itärannikolla tarkoituksenaan hankkia näyttöä aseista, huumeista – ja koko väkivaltakoneistosta. Ken Croke on mukavaa elämää viettävä huumepoliisi ja rakastava perheenisä. Vuonna 2008 hän soluttautuu Helvetin enkeleiden verivihollisten, valkoista ylivaltaa vaalivan Pagan’s MC:n, Long Islandin -osastoon. Peitetehtävä venyy kahden vuoden mittaiseksi kissa ja hiiri -leikiksi, jonka aikana Croke käy läpi tuskallisen ja nöyryyttävän tien prospektista asekersantiksi. Oikean persoonan ja valehenkilön välinen ristiriita raastaa: Mistä poliisi-Ken alkaa ja mihin rosvo-Ken loppuu? Kuinka toimia lain puitteissa keskellä raakaa järjestäytynyttä rikollisuutta? Ken Croke on monissa peitetehtävissä marinoitunut, eläkkeelle jäänyt ATF:n agentti ja apulaisjohtaja. Hän on yhä ainoa lainvalvoja, joka on onnistunut soluttautumaan Pagan’s-moottoripyöräkerhoon. Croken päästä on luvattu 50 000 dollarin palkkio. Dave Wedge on pitkän linjan tutkiva toimittaja ja kirjailija.

Pahan matkassa

Kattava kuvaus kansainvälisten hakkerien maailmasta Ctrl+Alt+Kaaos on BBC:n kybertoimittajan Joe Tidyn kirjoittama ensimmäinen kattava kuvaus kansainvälisestä hakkerien maailmasta. Julius Kivimäki lienee maailman vihatuin hakkeri. Vuosina 2018–2019 hän murtautui Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietokantaan ja varasti yli 30 000 ihmisen potilastiedot. Yritettyään kiristää ihmisiä Kivimäki päätyi julkaisemaan tietoja Tor-verkossa, joutui Interpolin etsintälistalle ja pidätettiin Ranskassa vuonna 2023. Kivimäen historiallisen törkeää rikosta tutkinut BBC:n toimittaja Joe Tidy on seurannut tapausta tiiviisti ja päässyt haastattelemaan häntä useaan otteeseen. Tässä kirjassa Tidy kuvaa 12-vuotiaana hakkerin uransa aloittaneen Kivimäen toimintaa osana viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunutta teinihakkerien nousua. Tidy kuvaa hakkeriryhmien välisiä yhteyksiä ja niiden kehitystä sekä sitä, kuinka jokainen ryhmä on edeltäjäänsä röyhkeämpi, aggressiivisempi ja jopa väkivaltaisempi. Tidy myös pohtii, miten voimme tulevaisuudessa vastata kyberrikollisuuden haasteisiin paremmin. Joe Tidy on BBC:n ensimmäinen kybertoimittaja. Viimeisten viiden vuoden aikana hän on raportoinut kyberhyökkäyksistä BBC:n televisio- ja radiokanavilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. Hänen kirjoittamaansa artikkelia Julius Kivimäestä on luettu yli 2,5 miljoonaa kertaa. Ctrl+Alt+Kaaos on hänen ensimmäinen kirjansa.

Ctrl+Alt+Kaaos

Tunnelma oli epätodellinen, ja pelkäsin jalkojeni murtavan terassin hiiltyneet laudoitukset. Kestivät ne painoani jonkin aikaa, kunnes seuraavalla askeleella tunsin, miten jokin meni rikki jalkani alla. Rutina kuulosti siltä kuin näkkileipä olisi musertunut. Katsoin alas. Hetken aikaa tunsin, että pyörtyisin juuri siihen paikkaan. Hetken aikaa mieleni ei pystynyt käsittelemään sitä näkyä, jonka näin jalkojeni juuressa. Et sinä (vielä) kuole näyttää rikospaikat ensihoitajan silmin ja kuljettaa sinut Lahdesta Tukholman synkkiin ghettoihin. Työtehtävät vievät palaneen talon luokse ja keskelle perhetragediaa, puukolla riehuvan itsetuhoisen potilaan kanssa ambulanssiin ja teinien huumesotkuihin. Puuttuvat sidostarpeet loihditaan vaikka omasta t-paidasta. Naurua pidätellään silloin, kun maallikko yrittää elvyttää elävää ihmistä samalla pullaa syöden. Tiesittekö muuten, että Tukholman ambulansseissa ei ole luotiliivejä ja ensihoitajat putsaavat itse veriset autonsa? Kirjan kirjoittaja Kari Hautamäki on työskennellyt ensihoitajana ambulanssissa Suomessa ja Ruotsissa. Hän on kerännyt tähän teokseen uransa mieleenpainuvimpia keikkoja kahden vuosikymmenen ajalta.

Ensihoitajan tositarinoita ambulanssista

Et sinä (vielä)kuole

Rikollisen hyviä tarinoita. Immu – Vanki numero 1861 kuvaa suomalaisten vankien elämää kaunistelematta mutta viihdyttävästi. Entinen Cannonballin asekersantti Mika ”Immu” Ilmén tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen huumekaupan rahoittamisesta vuonna 2014. Vankila oli Immulle uusi kokemus, ja vangin elämää piti alkaa opetella kantapään kautta. Tässä kirjassa Immu kertoo, millaista arki vankilassa oli ja millaisia elämäntarinoita sinne oli säilötty. Helsingin Sörnäisten vankilan karuus oli Immulle aluksi järkytys samoin kuin ihmisraunioilta näyttäneet kanssavangit. Sörkkä osoittautui omaksi maailmakseen, josta ei puuttunut valtataisteluita eikä väkivaltaa. Tietokirjailija Sami Lotilan toimittama Immu – Vanki numero 1861 sisältää paljon mielenkiintoista asiaa vankilan kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä sekä hauskoja ja surullisia mutta ennen kaikkea elämänmakuisia tarinoita kiven sisältä.

Immu – Vanki numero 1861

Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi. Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta. Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin? Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen. Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta. Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä. Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä

"Ei mulla ole ketään", Eerika sanoi, kun sosiaalityöntekijä kysyi, voiko tyttö luottaa johonkin aikuiseen. Eerika oli lastensuojelun asiakas lähes syntymästään asti. Hänen vanhempansa käyttivät alkoholia, eivätkä osanneet huolehtia tytöstä. Eräänä iltana Eerikan äiti järjesti jälleen juhlat kotonaan, ja naapuri soitti poliisit. Eerika sijoitettiin kiireellisesti hänen isänsä ja äitipuolensa luokse. Iloinen ja sosiaalinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi ja hiljaiseksi. "Se on salaisuus", Eerika vastasi, kun häneltä kysyttiin kotioloista. Naapurit, tytön biologinen äiti ja koulun henkilökunta huomasivat Eerikan hädän, mutta se ei riittänyt pelastamaan tyttöä. Pahan edessä tyttö pakeni mielikuvitusmaailmaansa. Eerika-kirja kertoo yksityiskohtaisesti ja tarinanomaisesti tarinan tytöstä, joka murhattiin Helsingissä vuonna 2012. Tapaus järkytti koko Suomea. Kirjan tapahtumat perustuvat lastensuojelun merkintöihin sekä viranomaisten ja Eerikan lähisukulaisten haastatteluihin. Lähiomaiset, esimerkiksi Eerikan isovanhemmat, ovat kertoneet tytön luonteesta sekä tapahtumista, joita ei voi lukea viranomaisten asiakirjoista. Eerika joutui kokemaan elämänsä aikana paljon pahaa, mutta hän ei suinkaan ole ainoa. Kirjan kirjoittaja on rikos- ja oikeusuutisointiin erikoistunut toimittaja. Huom! Olemme havainneet pienen virheen e-kirjan fonteissa ja suosittelemme lukemaan kirjaa toistaiseksi Standard-fontilla. Tekniikkatiimimme selvittelee asiaa parhaillaan ja toivomme, että kirja on pian luettavissa myös muilla fonteilla.

Eerika

Rikostoimittajan ainutlaatuinen selonteko Suomen kuumimmasta murhamysteeristä Tapasin Annelin Turun vankilassa vain päivä käräjäoikeuden välituomion jälkeen. Turvatarkastuksen jälkeen astelimme kuvaajan kanssa tapaamishuoneeseen, ja hetkeä myöhemmin sinne tuotiin silminnähden pettynyt nainen.  Anneli oli sitonut hiuksensa poninhännälle. Yllään hänellä oli violetti kesätoppi ja vankilan vihreä kietaisuhame. Jaloissa oli valkoiset sandaalit. Anneli kertoi olleensa niin varma vapautumisestaan, että hän oli pakannut laukkunsakin jo valmiiksi sellissä.  Mies murhataan ja tuntematonta tekijää etsitään, kunnes syytetyn penkille joutuu leski. Nainen vapautuu, mutta myöhemmin hänet tuomitaan seksuaalirikoksesta. Murha jää edelleen mysteeriksi. Anneli Auer on siihen virallisesti syytön. Tämän tarinan tuntevat kaikki, mutta liian monta kysymystä on jäänyt vaille vastausta. Mitä tapahtui hätäpuhelun jälkeen? Mikä meni poliisitutkinnassa pieleen? Miten media käsitteli henkirikosta? Entä kuka todella on Anneli Orvokki Auer? Rikos- ja oikeustoimittaja Tiia Palmén on seurannut Ulvilan murhan juonenkäänteitä alusta saakka. Hän on haastatellut muun muassa tutkinnassa mukana olleita poliiseja sekä murhan uhrin, Jukka S. Lahden omaisia. Palmén sai myös Annelilta itseltään kommentit tähän teokseen, ja lesken pitkään jatkunut hiljaisuus rikkoutui. Lisäksi Palmén on perehtynyt esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistoon perinpohjaisesti. Ainakin yksi ihminen tietää totuuden siitä, mitä Tähtisentiellä tapahtui. Tiia Palmén on rikos- ja oikeustoimittaja sekä MTV Uutisten rikostoimituksen sekä kotimaisen toimituksen päällikkö. Hänet tunnetaan myös suositun Rikospaikka-ohjelman toisena juontaja-toimittajana. Aiemmin Palménilta on ilmestynyt kiitelty teos Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus, 2021).

Virallisesti syytön

Entinen pitkän linjan huumepoliisi Timo ”Vanhamyrkky” Lehtonen vie lukijan aidoille keikoille rikostapauksissa vuosikymmenten varrelta – tunnelman tiivistyessä kuin tunnuksettoman postausauton takapenkillä. Teos luotaa syvälle poliisin erityisryhmien ja rikollisten väliseen maailmaan. Miksi rikollinen haluaa ottaa riskin ja ryhtyä kaveeraamaan poliisin kanssa? Voiko poliisi ystävystyä vastapuolen kanssa joutumatta vaikeuksiin? Ääneen pääsevät myös vastapuolen edustajat, sillä pari ex-rikollista antoi Vanhallemyrkylle luvan jakaa heitä koskevat tarinat rosvojen ja poliisien yhteisistä vuosista. Toisessa näistä konnat onnistuivat vetämään poliiseja pidemmän korren. Jokaisella on nuoruudessa omat esikuvansa. Vanhamyrkky kohtasi omansa, menestyneen rockmuusikon, stadilaisen huumekaupan tutkinnassa. Kirjaa varten hän pääsi tapaamaan idolinsa uudelleen ja muistelemaan juttua, jonka tutkintaan liittyi poikkeuksellisia piirteitä. Vanhamyrkky oli myös mukana aikansa suurimmassa seurantaoperaatiossa kahdeksan päivän hurjalla matkalla Helsingistä Lappiin. Kenen hermot pitivät? Entä tarina äänekoskelaisista huumepullista poliisilaitoksen kahvipöydässä? Kirjassa niistä saadaan hilpeät maistiaiset. Lisää myrkkyä -kirjan elämänmakuiset muistelmat vievät lukijan suoraan poliisin työn ytimeen.

Huumepoliisin matkassa 2 - Lisää myrkkyä - Vanhamyrkky

Ainutlaatuinen syväluotaus suomalaisen rikostutkimuksen kovimpaan ytimeen. Joskus muotojälkitutkimuksiin tuli muunkinlaisia näytteitä. Ainakin kerran murtovaras oli ollut kovin nälkäinen, ottanut jääkaapista juuston ja haukannut siitä palan. Lopun juuston hän oli palauttanut kohteliaasti kaapin hyllylle. Valitettavasti tästä tuli raskauttava todiste, kun tekijäksi epäilty jäi aikanaan kiinni. Kiinteään juustoon jääneistä hampaanjäljistä hänet oli helppo tunnistaa. Tätä C.S.I. tai Criminal Minds ei sinulle kerro! Kimmo Himberg työskenteli keskusrikospoliisin rikoslaboratorion johtajana vuodesta 1991 vuoteen 2011. Viimeisten lähes yhdentoista virkavuotensa aikana hän toimi Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina. Lisäksi Himberg on työskennellyt matematiikan opettajana ja VTT:n tutkijana. Tässä teoksessa Himberg paljastaa rikosteknisen tutkimuksen salaisen maailman sormenjälkineen, veritippoineen ja DNA-näytteineen. Esimerkkeinä hän käyttää uransa mieleenpainuvimpia rikoksia. Himberg kertoo myös, minkä nuoruusmuiston Myyrmannin pommi-isku toi hänen mieleensä. Ennen kuin suunnittelet konnuuksia, muista: Aina jää jälki!

Aina jää jälki

Lontoon poliisin verinen historia Toimittaja Simon Readin Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat kuvaa maailmankuulun poliisilaitoksen vaiheita uraauurtavien rikostapausten kautta. Scotland Yard on maailman ensimmäinen moderni, ammattimainen ja keskitetysti järjestäytynyt poliisiorganisaatio. Se on ollut esikuvana maailmanlaajuisesti ja edistänyt uraauurtavien rikosteknisten menetelmien käyttöä aina sormenjälkitutkimuksesta ballistiikkaan ja rikollisprofilointiin. Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat kertoo tämän arvostetun poliisiorganisaation tarinan sen historian kuuluisimpien tutkimusten kautta. Rikosteknistä tutkintaa ovat tahtomattaan edistäneet muun muassa: Kotiapulainen Katherine Webster, joka paloitteli ja suolisti entisen työnantajansa, keitti ruumiinosat liemeksi ja myi sen paikalliselle pubille ”parhaana rasvana”. Vararikkoon mennyt leipuri George Joseph Smith, joka meni naimisiin useiden naisten kanssa eri nimillä ja hukutti kunkin heistä kylpyammeeseen. Myyntimies Patrick Mahon, joka vietteli raskaana olleen Emily Kayn, tappoi hänet ja paloitteli 37 osaan. Simon Readin teos on kiehtova katsaus eräisiin historian kauheimpiin rikoksiin ja siihen, kuinka ne ovat kehittäneet Scotland Yardia ja muuttaneet rikostutkintaa kautta maailman. Simon Read (s. 1974) on yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut aiemmin yhdeksän historiateosta ja elämäkertaa. Hän on kirjoittanut useisiin lehtiin, mm. Timeen ja San Francisco Chronicleen. Hän asuu Phoenixissa Arizonan osavaltiossa.

Scotland Yard: Kuuluisimmat murhatutkinnat

Kylmääviä tosielämän rikosmysteerejä palkitun podcastin tekijältä. Kaapattiinko pienten lasten äiti Joan Risch kotoaan väkivaltaisesti, vai olisiko hän halunnutkin kadota? Alaikäiset pojat tunnustivat New Yorkin Keskuspuistossa tapahtuneen 28-vuotiaan naisen raa’an pahoinpitelyn, ja heidät tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Mutta kestivätkö poliisien kuulustelutekniikat päivänvaloa ja jäikö oikea syyllinen selvittämättä? Suomen suosituimman rikospodcastin tekijä Tilda Laaksonen kuvaa seikkaperäisesti ja empaattisesti uhrien kohtaloita, arvoituksellisten rikosten taustoja sekä tutkinnan onnistumisia ja virheitä. Tapauksia ei ole käsitelty Laaksosen podcastissa.

Jäljillä 3

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

True Crime

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

True Crime

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat