Paimion tuvan tytär, Kertte, kasvaa äidittä. Rauni-ema meni tuulen vihoihin: hän kutsui kevättä liian aikaisin, talven tuuli tuli mustasukkaiseksi ja puri syvälle. Henkien tapoja ja loitsuja opetellessaan Kertte ymmärtää, että hänellä on pian käsissään avaimet niin hyvään kuin pahaan. Kertte oppii, että ihmisessä on kaksi henkeä. Toinen painuu heti manalaan, mutta toinen ei jätä maailmaa kevyesti. Sitä pitää hyvitellä, palvella ja saunottaa. Kun tuulen vihat sitten saavat otteen isästäkin, Kertte tietää, että taloon on haettava markkinoilta vävy. Kertte ei voi henkiä saunottaa, eikä puistatuskohtauksia saavasta Sule-veljestäkään siihen ole. Mutta vaikka veli on heikko, kohtaustensa aikana tämä näkee kirkkaasti tulevaan. Päivää ennen kuin Kertte lähtee, Sule saa jälleen kohtauksen. Veljen sanat mykistävät koko tuvan. Tuulen vihat on Paula Havasteen uuden 1100-luvulle sijoittuvan sarjan ensimmäinen osa. Se avaa suomalaiselle historialliselle romaanille uuden aikakauden. Havasteen lukijoiden rakastaman Kymmenen onnen Annan tavoin se sisältää paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia.

Vihat

Tuulen vihat

Kotona ruokaa ei enää riitä kaikille ja Reeta lähetetään pikkupiiaksi. Äiti varoittelee, mutta Reeta ei voi mitään, kun kauppiaan perheen miesväki kohtelee piikaansa kaltoin. Reeta palaa kotiin pilattuna tyttönä. Tulevaisuus näyttäytyy synkeänä, mutta rohkeus ajaa Reetan kohti uutta alkua. Laahus kuvaa 1500-luvun lopun talonpoikaiskapinaa, jonka vyöryyn nuori Reeta tempautuu. Nuijasodan arvaamattomissa käänteissä Reeta löytää voimaa puolustaa itseään ja muita, ja huolimatta pakkasesta ja nälästä onnen palasiakin voi yllättäen ilmaantua.

Nuijasota

Laahus

Saako ihminen päättää mitä on ja mitä ei ole? Romaani vanhemman ja lapsen monimutkaisesta suhteesta, rajojen asettamisesta ja oman tien etsimisestä kahtia jakautuneessa maailmassa. Kun tytär muuttaa pois kotoa, hänen isänsä, romaanin päähenkilö, alkaa muistella, miten kaikki oikein meni. Tyttären syntymään liittyvät monisyiset tapahtumaketjut tempaavat hänet muistikuvien sokkeloihin, joista hän ei ole koskaan kertonut tyttärelleen. Toisessa osassa päädytään Paraguayhin, jonne päähenkilö on matkustanut valmistamaan vankien tarinoista kohtauksia. Työskentely on haasteellista erilaisten odotusten, arvomaailmojen ja tunteiden ristipaineissa. Oma tila pitää rakentaa joka päivä uudestaan eikä etuoikeutettuna olemisen ongelma jätä rauhaan. Kolmiosaisen romaanin viimeisessä osassa ääneen pääsee nyt aikuistunut tytär. Hän on viettämässä isänsä ja tämän miesystävän kanssa isänpäivää mökillä, kun keskustelu rakkausasioista avaa uuden railon. Riipaisevan kauniisti ja ristiriitaisuuksia liikaa selittelemättä Lehtonen rakentaa kuvan ihmisestä, jonka ympärillä alati muuttuva maailma elää ja hengittää yhtä vahvasti kuin romaanin henkilöt. Jussi Lehtonen (s. 1974) on helsinkiläinen teatterintekijä. Hän työskentelee Suomen Kansallisteatterin Yhteisöt ja osallisuus -osaston päällikkönä. Hänen viimeisimmät ohjauksensa ovat Yle Draaman ääniteossarja Vankilataidetta (2022) sekä Kansallisteatterin esitykset Undocumented love (2020) ja Toinen koti (2017), joissa hän työskenteli yhdessä pakolaistaustaisten taiteilijoiden kanssa. Hän on myös suomentanut ranskalaista proosaa ja liettualaista näytelmäkirjallisuutta. Mies jolla on naisen sydän on Lehtosen esikoisromaani.

Mies jolla on naisen sydän

Sule miettii tulevaisuuttaan, kun isoveli perii tuvan ja pellot. Hän karkaa naapurikylälle juhannusta viettämään ja kohtaa suviyössä Annan. Lemmenhetken hinta on kova: Annan kummisetä Kristof vaatii Sulea tilille yön tapahtumista. Sulen on päätettävä, kantaako hän vastuunsa vai karkaako jälleen. Sulen mukana kuljetaan keskiaikaisen Suomen läpi Baltiaan ja hakkapeliittojen sotatantereille.

Luode

Miten äpärätyttö Annan olisikaan käynyt, ellei lapinnoitien sukua oleva Ämmi olisi nähnyt hänen kykyjään? Kymmenen onnea hän lupaa Annalle ja alkaa heti opettaa ensimmäistä, tietämisen onnea. Lahjoja Annalla on riittämiin, sillä hän oppii leikiten yrtit ja loitsut, joilla parantaa kyläläisiä ja huolehtia pirtin tärkeistä asioista. Pelkkä yrttitieto ei kuitenkaan riitä, sillä savupirtin töihin harjaantuu vain tekemällä. Muutoksen aika on käsillä. Jokivarren kylään noussut kirkko yrittää nujertaa vanhan uskon loitsuineen ja yrttitietoineen, ja taloudellinen vaurastuminen odottaa vain muutaman lohennousun ja tervansoudun päässä. Anna kokee monta koettelemusta, ennen kuin kymmeneskin onni kohtaa hänet. Paula Havasteen rakastettu esikoisteos Kymmenen onnen Anna sijoittuu satojen vuosien taakse savupirttien aikaan. Tämä täyteläinen historiallinen lukuromaani ja jännittävä selviytymistarina antaa myös paljon kiinnostavaa tietoa muinaisista tavoista ja uskomuksista.

Lapinmaa

Kymmenen onnen Anna

Voi mikä riemu on potkaista sukset liikkeelle pakkaspäivänä tai juoksuttaa jalkaa toisen eteen kesäisessä kanervikossa! Marja ei muuta tekisikään, kulkisi vain luonnossa sen ehdoilla, kaukana kotoa. Ahtaaseen savupirttiin pitää kuitenkin palata, sillä nuorimman tyttären on tehtävä osuutensa tuvan töistä. Lehmät pitää hoitaa ja kankaat värjätä, nutukkaat ommella ja yrtit opetella. Niistä taidoista Marjalle olisi vielä paljon onnea elämässä, Anna-äiti tietää. Marja seisoo usein mäen harjalla ja katselee pohjoiseen. Kuinka kauas suurta maailmaa riittää ja keitä sieltä löytyy, hän miettii. Entä mitä on taivaanrannan takana Lapinmaassa, missä mäet laskeutuvat toistensa uumille yhä sinisempinä ja salaperäisempinä? Sinne Marja päätyy: Lapinmaahan, kotasavun tuoksuun, porotokkien, lumisten tunturinkupeiden ja kesäisten kalamaiden maahan. Vastassa on Jounin koko suku ja sen oudon kiehtovat tavat ja taiat. Mukanaan Marjalla on salaisuus, joka tekee hänestä yhtä aikaa voittamattoman ja haavoittuvan. Kotasavun Marja jatkaa Kymmenen onnen Annan aloittavaa kiehtovaa tarinaa. Romaani kertoo savupirttien ja kotalappalaisten ajasta, jolloin Lapissa asujia odottivat suuret rikkaudet ja vaarat.

Kotasavun Marja

Rakastetun historiallisen romaanin taiturin uutuus kertoo naisesta, joka haluaa valita oman elämänsä nuotit itse. Riinalla on laulamisen lahja, mutta virttä veisatessa hänet hyssytellään hiljaiseksi. "Käyttäydy ihmisiksi" - sen hän on saanut kuulla aivan liian usein. Kaikki muuttuu, kun Riina lähtee etsimään sukulaisiaan. Eletään 1600-luvun puoliväliä, ja taival vie tiettömien metsien halki. Yllätyksekseen Riina löytää lauluista ilahtuvia ihmisiä ja oppii soittamaan jouhikkoa. Matka jatkuu, kotipirtti jää kauas. Riina oivaltaa, että vaikka hän ylittäisi meret, hän ei saa laulaa vapaasti. Tytön on mentävä naimisiin, mutta voiko silloin laulaa muuta kuin kehtolauluja lapsilleen? Luovuudesta ja naisena olemisen reunaehdoista kertova historiallinen romaani kuvaa tarkasti 1600-luvun elämää, mutta sisältää yhtymäkohtia omaan aikaamme ja kysyy: Mikä on naiselle sopiva osa?

Lauha

Kun Lapinmaahan laskeutuu talviyö, Maaren tarpoo peskissään nietoksessa. Hän ei katsele taivaalla leimahtelevia revontulia eikä kuuntele metsikössä huhuavan huuhkaimen öistä huutoa vaan puristaa kätensä nyrkkiin ja tihentää tahtiaan kohti salaista kohtauspaikkaa. Enää hän ei suostu odottamaan vaan vaatii selvän vastauksen. Onko hänellä samaanin lahjat vai ei? Maarenilla on palava into oppimiseen ja ymmärtämiseen. Suvussa on ollut suuria tietäjiä, mutta kukaan ei rohkaise häntä samalle tielle. Kuinka voisikaan, Maarenhan on pelkkä tyttö. Jos oma suku ei opeta, oppi on haettava muualta. Löytyy yllättäviä kumppaneita ja opastajia, onhan laaja Lapinmaa täynnä tuonpuoleisen väkeä: maahisia, staaloja, seitoja, haltioita ja manoja. He kuuluvat arkeen siinä missä porot, hanget, taivaan revontulet ja purojen kirkkaat vedetkin. Maaren oppii pian, etteivät tututkaan asiat ole aina sitä, miltä näyttävät. Häntä askarruttaa, mihin hän voi käyttää uusia tietojaan ja taitojaan ja onko hänestä tietäjäksi. Sitä hän ei osaa edes aavistaa, kuinka hänen käy kun hän rakastuu vieraaseen mieheen. Lapinmaa-sarjan upea päätösosa herättää muinaiset ajat eloon.

Maaren, samaanien sukua

Nillaa riuhdotaan kahtaalle. Hän syntyy lapinpojaksi kotasavujen maille ja oppii kumartamaan syvään seitoja, ahkkoja ja muita Lapinmaan jumalia. Sitten hänet annetaan kasvatiksi katekeetta Henrikille, joka käskee Nillan rukoilla Herraa Seepaotia, Kiesusta ja muita ristinuskon pyhiä. Päätöksenteon hetkellä on valittava Lapinmaan ja kirkon pyhien välillä. Vaikein päätös on kuitenkin edessä, kun Nilla tapaa Maarian. Tämä on kaikkea mitä mies voi toivoa: kaunis, nöyrä, osaava, hellä kumppani ja hyvä äiti. Mutta Maariassa on kauhea tahra, joka tekee hänestä halveksitun kaikkien muiden paitsi Nillan silmissä. Kun se tahra uhkaa tarttua Nillaan, on jälleen uuden päätöksenteon aika. Paula Havasteen kolmas teos on historiallinen lukuromaani, joka sijoittuu satojen vuosien taakse Lapinmaahan. Kirja antaa paljon tietoa tuon ajan ihmisistä, heidän arjestaan, työstään ja juhlastaan.

Lapinmaan Nilla

1100-luvulle sijoittuvan rakastetun Vihat-sarjan dramaattinen päätösosa. Kertte lähti kotoaan, kun oli pakko - tai niin hän itselleen selitti, vaikka kuuma veri se häntä vei vieraan miehen mukaan. Perässä ovat seuranneet vaaralliset huhut siitä, kuinka oma mies Larri sotki kätensä piispan vereen. Pakomatka on ollut pitkä, ja sen aikana Kertenkin kädet ovat likaantuneet vereen. Häntä seuraavat ankarina myös tuulen, maan ja veden vihat. Nyt Kertte pakenee taas ja yrittää takaisin kodin turvaan. Matkan varrelle ovat jääneet kaksi miestä ja kaksi pientä poikaa. Kerten on otettava selvää, voiko entiseen enää palata, jos on kokenut niin paljon - ja odottaako entinenkään sellaisena kuin toivoisi. Miten Kerten ja Larrin tarina päättyy, löytävätkö he vielä toisensa? Onko olemassa paikkaa, jossa vihat unohtuvat? ”Paula Havasteen kyky kuvata elävästi menneisyyden arkea on kuin taikaa.” - Savon Sanomat

Lumen armo

Vasta äidiksi tullut Kertte joutuu tiukan paikan eteen. Kerten mies Larri on pikaistuksissaan lyönyt vierailta mailta saapuneen piispan kirveellä kuoliaaksi. Nuoreen emäntään silmänsä iskenyt piispan mies Arimo antaa Larrin mennä, kun Kertte tarjoaa itsensä vaihdossa Larrin vapaudesta. Kertte lähtee Arimon kanssa matkalle, joka vie meren yli. Perillä vastassa on yllätys: Arimon äiti, joka ei ota Kertteä vastaan avosylin. Arimokaan ei pääse helpolla: piispan käskynhaltija Pärtty kuulustelee Arimoa piispan epäilyttävästä kuolemasta kerta toisensa jälkeen. Kun kovakatseinen Pärtty näkee, minkälainen nainen Arimon matkaan tällä kertaa on tarttunut, kuulustelut saavat aivan uuden luonteen. Miten Larrin pakomatka päättyy; mihin väkevä veri Kerten lopulta vie? Maan vihat on Paula Havasteen uuden 1100-sivulle sijoittuvan sarjan itsenäinen toinen osa. Tuulen vihojen tavoin se sisältää paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia.

Maan vihat

Kaipaako sota yhtä kunnian miestä? Ratsutilasta haaveileva isä lähettää Riston Turun katedraalikoulun kuunteluoppilaaksi, ja kun hevonen hankitaan, Risto pääsee huoviksi. Hänet nimetään Kristofiksi ja hänestä varttuu komea mies, jonka vakaumuksena on uskonnon tarjoama kieltäymyksen tie: kaikki lihallinen on syntiä. Mutta entä sotiminen ja vihollisiin kohdistuvat julmuudet? Miksi ne eivät ole syntiä? Nuijasota kiskaisee Kristofin taisteluihin, ja lopulta hän on todistamassa koko sodan julmimpaa hetkeä. On päästävä kohti erilaista tulevaisuutta, jossa sodan jaloista pelastetulla naisella on osansa.

Lieka

”Jokin oli säikäyttänyt lokit. Kun laiva lipui saaren ohi, Kertte näki rantapuussa istuvan hiilenmustan korpin. Kun tuo vain pysyisi hiljaa, Kertte aneli mielessään, mutta korppi avasi nokkansa ja veden yli kantautui uhkaavasti sointuva ääni. Pahanilmanlintu, Kertte ajatteli ja risti sormet suojakseen.” 1100-luvulle sijoittuva rakastettu Vihat-sarja jatkuu. Piispan käskynhaltija on hyökännyt Kerten kimppuun, ja Kertte on tarttunut veitseen. Kertte pakenee kauppias Osmin laivaan, ja Osmi lupaa kuljettaa Kerten Tokholmista takaisin Turukylään. Oikukkaat tuulet ja saaristorosvot koettelevat matkalaisia niin, että seuraava talvi joudutaan kuitenkin viettämään Koluvanissa, nykyisessä Tallinnassa. Kertte asettuu Osmin ja tämän kumppanin Pärnin talouteen. Merten takaa alkaa kuulua uhkauksia: piispan miehet eivät ole antaneet anteeksi. Kun Kerten maha alkaa kasvaa, vaikeutuu suhde myös Pärniin, Osmin todelliseen rakastajaan. Miten Kerten matka jatkuu: Ovatko Pärn ja veden jumalat vielä lepytettävissä? Entä onko kotiin Larrin luo enää paluuta?

Veden vihat

Pronssitähti vie lukijansa neuvostoajan Viroon, Saarenmaalle ja Tallinnan eliitin notkuvien pöytien votkanhuuruun. Eestissä eletään vuonna 1949 veitsen terällä, toveri Stalinin silmäin alla. Villem on talonpoika, jonka intohimona on luontorunojen kirjoittaminen. Kun vaimo Vilja ehdottaa, että mies lisäisi aurinkoa kuvaavan runon nimeen yhden sanan, asiat alkavat tapahtua nopeasti: Villem voittaa runokilpailun, ja hänet kutsutaan Tallinnan kulttuurikeskukseen hakemaan kunniakirjaa ja pronssitähteä. Vilja varustaa miehensä matkaan ja pyytää tältä ainoastaan yhtä asiaa. Tuliaisiksi pitäisi löytää porsas. Tehtävä ei vaikuta vaikealta, mutta moni asia voi kuitenkin mennä juhlapäivällisen viinahöyryissä vikaan. Ja mikä pahinta, matka Siperiaan on äkkiä lyhentynyt kovasti.

Saarenmaa

Pronssitähti

Oma majatalo. Vilja huokaisee helpotuksesta, kun hän pääsee ankarasta työstäänkalasovhoosin perkuupöydän äärellä. Mutta saman tien on ryhdyttävä tositoimiin, jotta majatalo saadaan valmiiksi ennen ensimmäisiä vieraita. Rakennusprikaati on luvannut tehdä uudet huoneet, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan ennen kuin topakka Anna-täti saapuu pitämään komentoa. Vaikka Anna ja Villem odottavat innolla kestitettäviään, on silti oltava varuillaan. Jo ensimmäisten vieraiden joukossa voi saapua salatarkastaja ja kaataa unelmat. Vierashuoneetkuvaa elämänmakuisesti nuoren perheen, Viljan ja Villemin,selviytymistäNeuvosto-Eestin1950-luvunmyllerryksessä. Koko ajan saa olla tarkkana ja huolehtia siitä, että teot, sanat ja ilmeet ovat annetun aatteen mukaisia. Eniten salattavaa on Viljalla ja suurin panos pelissä: koko hänen pienen perheensäturvallinen arki ja sen pienetonnen hetket.

Vierashuoneet

Majataloa pitävien Viljan ja Villemin luokse muuttaa raskaana oleva nuori nainen. Aive on häpäisty ja hän pelkää miehiä, mutta talon arkiset työt ja kaunis virolainen luonto auttavat toipumisessa. Vähitellen hän tottuu jopa piha-aitassa asuvien Arvon ja Antsin seuraan, mutta helpolla ei pääse kukaan. Ants pahoinpidellään jo toisen kerran, ja miesten on myönnettävä, että heidän suhteensa on liian vaarallinen. Kun kesä on kukkeimmillaan, majataloon saapuu filmiryhmä kuvaamaan neuvostorealismia. Filmin huipennuksena lavastetaan häät, ja silloin Aive päätyy hurjaan ratkaisuun pelastaakseen oman ja lapsensa tulevaisuuden.

Morsiusmalja

Miten voi pitää kiinni unelmistaan, kun nuoruus jää sodan jalkoihin? Anna ei vielä aavista, ettei sotaa kestäisi kuin seuraavaan kesään. Tuntuu, että näin on ollut aina, ja elämä kotirintamalla on kovin ankeaa. Tähänkö nuoruus meni, eikö koskaan enää ole niin kevyttä ja hauskaa kuin ennen? Mies on rintamalla, ystävät Helsingissä, lapset talkoissaan ja kerhoissaan. Pieneen kylään muuttaneella nuorella perheenäidillä ei ole muuta tekemistä kuin tenttiä viimeisiä yliopisto-opintojaan. Silloin kuvaan astuu hurmaava Tuji-serkku, joka tuo tuulahduksen toisenlaisesta maailmasta. Anna heittäytyy suin päin rakastumisen huumaan. Miten siitä voi selvitä? Miten arkeen voi palata sen jälkeen, kun koko iho hehkuu polttavana toisen kosketuksesta? Jatkosodan viime kuukausiin sijoittuva tarina kertoo siitä, miten kipeää on rakkauden kaipuu silloin, kun rakkaus on kaikilla mahdollisilla tavoilla kielletty. Se kertoo ikävästä, intohimosta ja hehkusta, naiseuden ja äitiyden yhteen sovittamisesta, valinnoista ja tunteista, jotka ovat liian suuria hallittaviksi. "Kaksi rakkautta on koskettava ja yllättävä romaani, välillä viiltävän surullinen, välillä täynnä raastavaa intohimoa. Sota-ajan arki ja suuret tunteet muodostavat hienon kontrastin..." - Me Naiset

Kaksi rakkautta

Eletään vuotta 1967, ja majataloa Saarenmaalla pitävä Vilja pääsee toteuttamaan suuren haaveensa. Anna-täti on hankkinut hänelle matkustusluvan, joka oikeuttaa matkaamaan Tallinnaan asti. Samalla linjurikyydillä tulevat myös Viljan tytär Merle sekä Aiven poika Vilmar. Heidät on valittu Suomen pioneerien kesäleirille edustamaan Eestin neuvostotasavallan nuoria kommunisteja. Musikaalinen Vilmar on innoissaan leiristä, mutta Merlen vihjailut siitä, ettei piha-aitassa asuva Ants olisikaan Vilmarin isä, ovat pilata koko reissun. Onko Suomi sittenkään ihmeellinen onnela - ja miltä tutut asiat kotona näyttävät, kun Vilja, Merle ja Vilmar pääsevät lopulta palaamaan? Suositun Saarenmaa-sarjan neljäs osa jatkaa Vilja ja Villem Talvikin perheen tarinaa. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Pronssitähti (2017), Vierashuoneet (2019) ja Morsiusmalja (2020).

Saarenmaa-sarja

Saarelaislaulu

Kielitaiturin kauneimmat runot. Otto Mannisen (s. 1872-1950) runot kuuluvat suomalaisen runouden kestävimpään, kiveen uurrettuun perustaan. "Yli soljuvan veen ne sousi, ne aallon ulpuina ui, kun aurinko nuorna nousi, yöt pohjan kun punastui" Kiveen uursi -runovalikoima sisältää Otto Mannisen aikaa uhmannutta lyriikkaa. Painokkaimmin on mukana hänen esikoiskokoelmansa Säkeitä (1905). Vuonna 2022 julkaistavan valikoiman runot kunnioittavat Mannisen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Runoja leimaavat tiivis, musiikillinen muoto ja vähässä paljon ilmaiseva sanonta. Inspiraation antajana on haihtuva, tavoittamaton kauneus ja mausteena satiiri. Otto Manninen (1872-1950) julkaisi suurten käännöstöiden, toimitustöiden ja yliopistolehtorin viran ohella neljä runokokoelmaa. Yhdessä Eino Leinon kanssa, osin yhteistyössäkin, nuori Otto Manninen uudisti olennaisella tavalla suomalaista runoilmaisua ja loi pohjaa sen kehitykselle. Hänen suomennostöillään on klassikon asema. Mannisen valittujen runojen toimittaja Tellervo Krogerus (s. 1944) on filosofian tohtori ja dosentti. Hän on toiminut muun muassa kirjallisuuden professorina Joensuun yliopistossa sekä eri tehtävissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.

Kiveen uursi

Toiveet voivat olla vaarallisia. Sota Neuvostoliittoa vastaan on kestänyt jo vuosia, mutta Oilin mieltä sekään ei saa matalaksi. Kemissä eletään Berliinin aikaa, työ saksalaisessa sotilassairaalassa on innostavaa ja ystävät pitävät suomalaistytölle seuraa. Tärkein on kuitenkin Horst, komea saksalainen sotilas, joka on luvannut hankkia avioliittoluvan itse Hitleriltä ja viedä Oilin mukanaan. Kun sota viimein päättyy ja saksalaiset komennetaan poistumaan maasta, Oili panee kaiken toivonsa Horstin varaan ja lähtee uhkarohkealle matkalle kohti Saksaa. Yhden toivon tie on tarina sokeasta uskosta, sisaruusrakkaudesta sekä suomalaisten naisten ikiaikaisesta sinnikkyydestä. Raju selviytymistarina on itsenäinen jatko-osa romaanille Kaksi rakkautta.

Yhden toivon tie

Koskettava historiallinen trilogia tuo esiin menneisyyden naiset iloineen, suruineen, intohimoineen ja salaisuuksineen. Annan tytär Raija pääsee kesätyöhön Rovaniemelle perusteilla olevaan kotiseutumuseoon. Kansatieteen opiskelijaa vanhojen esineiden luettelointityö viehättää, vaikka kesä on sateinen ja telttamajoitus kolkko. Rovaniemen kauppalassa on paljon eksoottista nähtävää, on juhannusjuhlat, tukkilaiskisat ja viimeistä kesää vapaana kohiseva Ounaskoski. Raija tutustuu Ambomaalla sairaanhoitajana työskennelleeseen Sirkka-Liisaan, jolla on kerrottavanaan uskomattomia tarinoita eksoottisilta mailta. Vieläkin kiinnostavampi tuttavuus on kuitenkin Rainer, joka on kauppalassa tunnettu lavalaulaja. Miehen tuoksu on sekoitus hikeä, hevosta ja nahkaa. Kaikilla tuntuu olevan jotakin miestä vastaan, mutta Raija ei voi vastustaa kiusausta. Kolme käskyä kuvaa sodasta toipuvan Suomen jälleenrakennuksen aikaa. Arvet näkyvät, ja kukin perhe korjaa rikottua omalla tavallaan. Myös Raija joutuu Rovaniemellä kohtaamaan paitsi omat myös perheensä muiden naisten salaisuudet. Kolme käskyä on itsenäinen jatko-osa 2010 ja 2012 ilmestyneille romaaneille Kaksi rakkautta ja Yhden toivon tie. Se päättää Mäkisten naisista kertovan kirjasarjan.

Kolme käskyä

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Kirjahyllyssämme - Äänikirjat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{AuthorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Lukija

Jussi Lehtonen

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat

Rajaa

Lajittelu