Huippusuosittu dekkarisarja jatkuu: veitsenterävä Björk mutkikkaan mysteerin äärellä. Tammikuu 1923. Karl Axel Björk saa pyynnön tutkia äskettäin menehtyneen varakkaan liikemiehen tapausta. Vainajan tytär epäilee leski-isänsä viimeisiin elinkuukausiin liittyvän jotakin hämärää. Isä katkaisi yhtäkkisesti välit tyttärensä perheeseen ja vaikuttaa luopuneen omaisuudestaan tuntemattomaksi jääneen mamsellin eduksi. Björk suostuu auttamaan tytärtä, mutta tutkinta osoittautuu vaikeaksi. Kadonneen mamsellin jäljet näyttävät johtavan todelliseen rikosten labyrinttiin. Onnistuuko Björk tehtävässään, kun vastassa on joukko häikäilemättömiin toimiin valmiita ihmisiä?

Björk

Kadonnut perintö

Reijo Hammar – Kakolan karkuri on kaunistelematon selonteko henkirikoksiin ja vankilapakoon päätyneen väkivaltarikollisen elämästä vankiloissa ja niiden ulkopuolella. Syntymästään alkaen laitoksissa ollutta Reijo Hammaria kutsuttiin aikoinaan Suomen vaarallisimmaksi vangiksi. Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi herkeämättä laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa. Tässä kirjassa Reijo Hammar avaa ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä yleisölle. Toimittaja Mika Katajalan kirjoittamassa kirjassa ääneen pääsevät myös Hammarin vaimo Suski ja tytär Maria.

Tositarinoita elämästä

Reijo Hammar – Kakolan karkuri

Murhatun varusnaisen mysteeri. Pitkän linjan rikostutkija Jari Veijalainen kuvaa virkauransa haastavinta rikostutkintaa. Pieni tutkintaryhmä onnistui selvittämään, miksi 21-vuotias Milla Aronen katosi mystisesti kesken varusmiespalveluksen. Kesäkuussa 2019 Milla Aronen oli suorittanut melkein puolet varusmiespalveluksestaan. Eräänä sunnuntaina hän ei palannutkaan varuskuntaan. Perheenjäsenet aavistivat heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Milla Arosen katoamismysteeri pysyi pitkään lehtiotsikoissa. Lopulta Millan entinen poikaystävä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Taustalta paljastui pitkä henkisen ja fyysisen väkivallan kierre, joka pitää yhä Millan läheisiä otteessaan. Poliisi selvitti tekijän, mutta Veijalainen uskoo, ettei koko totuus tapahtumista ole vielä tullut julki. Jari Veijalainen on eläkkeellä oleva keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Airiston murha (2023) lähes 30 vuoden jälkeen selvinneestä henkirikoksesta. Päivi Hannula on MTV:n uutispäällikkö ja rikostoimittaja, joka on aiemmin kirjoittanut kirjan Väärän auton kyytiin (2024).

Someron murha

Puolustusvoimien erikoisjoukkosotilaiden osallistumisesta Afganistanin sotaan on pitkään vaiettu. Afganistanin konfliktissa suomalaiset erikoisjoukkojen operaattorit toteuttivat lukuisia vaarallisia tehtäviä henkensä ja terveytensä uhalla. Nyt kun Afganistanin miehitys on ohi ja maa on sekasorrossa, on oikea hetki tarkastella Suomen roolia sodassa. Ajankohtaisessa kirjassa Kontakti! neljä entistä Puolustusvoimien erikoisjoukkojen sotilasta kertoo omat versionsa taisteluista ja arjesta Afganistanissa vuosina 2008 ja 2009. Millaista oli kirjoittaa varalta jäähyväiskirje vaimolleen ja syntymättömälle lapselleen ja lentää Kabuliin, sodassa olevan maan pääkaupunkiin? Entä millaisia miehiä Afganistanista palasi?

Kontakti!

Entinen pitkän linjan huumepoliisi Timo ”Vanhamyrkky” Lehtonen vie lukijan aidoille keikoille rikostapauksissa vuosikymmenten varrelta – tunnelman tiivistyessä kuin tunnuksettoman postausauton takapenkillä. Teos luotaa syvälle poliisin erityisryhmien ja rikollisten väliseen maailmaan. Miksi rikollinen haluaa ottaa riskin ja ryhtyä kaveeraamaan poliisin kanssa? Voiko poliisi ystävystyä vastapuolen kanssa joutumatta vaikeuksiin? Ääneen pääsevät myös vastapuolen edustajat, sillä pari ex-rikollista antoi Vanhallemyrkylle luvan jakaa heitä koskevat tarinat rosvojen ja poliisien yhteisistä vuosista. Toisessa näistä konnat onnistuivat vetämään poliiseja pidemmän korren. Jokaisella on nuoruudessa omat esikuvansa. Vanhamyrkky kohtasi omansa, menestyneen rockmuusikon, stadilaisen huumekaupan tutkinnassa. Kirjaa varten hän pääsi tapaamaan idolinsa uudelleen ja muistelemaan juttua, jonka tutkintaan liittyi poikkeuksellisia piirteitä. Vanhamyrkky oli myös mukana aikansa suurimmassa seurantaoperaatiossa kahdeksan päivän hurjalla matkalla Helsingistä Lappiin. Kenen hermot pitivät? Entä tarina äänekoskelaisista huumepullista poliisilaitoksen kahvipöydässä? Kirjassa niistä saadaan hilpeät maistiaiset. Lisää myrkkyä -kirjan elämänmakuiset muistelmat vievät lukijan suoraan poliisin työn ytimeen.

Huumepoliisin matkassa 2 - Lisää myrkkyä - Vanhamyrkky

Pakotarinoita Suomen pahamaineisimmasta vankilasta. Karkureiden kohtaloita Juha Valjakkalasta Dynamiitti-Laineeseen ja Lauri Törniin. Turun keskusvankilasta Kakolasta sekä sen vieressä Kakolanmäellä sijaitsevista lääninvankilasta ja vankimielisairaalasta karkasi vuosikymmenten aikana satoja vankeja. 1930-luvulta alkaen Kakolaan säilöttiin maamme pakkolaitosvangit, yhteiskunnan mukaan kaikkein vaarallisimmat rikoksenuusijat. Sadanviidenkymmenen vuoden varrella vankilasta yritettiin paeta mitä erikoisimmilla tavoilla. Vangit kaivoivat tunneleita, hankkivat valepukuja, salakuljettivat aseita ja suunnittelivat jopa kidnappaavansa arkkipiispan. Epätoivon selleissä vapaudesta haaveilivat niin varkaat, ryöstäjät kuin murhaajatkin. Kakolan karkurit tarjoaa kiehtovan näkökulman vankilapakoihin sekä niiden syihin ja motiiveihin. Se kertoo vapauden merkityksestä ja ihmisen tarpeesta valita oma kohtalonsa, olivatpa seuraukset mitkä tahansa. Toni Lehtinen on Helsingin Sanomien toimittaja, joka kirjoittaa muun muassa rikoksista ja historiasta. Kakolan karkurit on hänen esikoiskirjansa.

Kakolan karkurit

Mies, joka teki murhaamisesta ammatin. Vuonna 1989 Theodore Robert Bundy – ystävällinen, avulias, komea ja lahjakas mies – antoi viimeisen haastattelunsa. Hän ei katunut tekojaan mutta myönsi, että hänellä oli hyveidensä lisäksi yksi pieni vika. Hänen oli pakko tappaa naisia. Ted Bundy oli amerikkalaisen unelman ilmentymä. ­Älykäs oikeustieteen opiskelija auttoi aina ystäviään ja halusi osallistua politiikkaan parantaakseen maailmaa. Hänen unelmansa oli päästä Washingtonin osa­valtion kuvernööriksi, mutta lopulta hän alkoi toteuttaa toista, pimeämpää unelmaansa. Hänestä tuli maailman tunnetuin sarjamurhaaja, joka piti Yhdysvaltoja kauhun vallassa viiden vuoden ajan. 1970-luku oli Yhdysvalloissa sarjamurhaajien kultainen vuosikymmen ja Bundy heidän kruunaamaton kuninkaansa. Hän murhasi arvioiden mukaan ainakin 30 naista, mutta tarkka luku tuskin selviää koskaan. Hän teki murhaamisesta itselleen ammatin, jossa kiinnijäämisen riski oli minimoitu. Osaa hänen uhreistaan ei ole löydetty vieläkään. Bundyn tarina tarjoaa mahdollisuuden seurata sarja­murhaajan elämää niin hyvässä kuin pahassa. Kuka oli Ted Bundy, ja kuinka hän onnistui huijaamaan läheisiään vuosi­kausia? Millainen oli mies, jota paholainenkin pelkäisi? JP Koskinen on kirjailija, joka on kirjoittanut niin tietokirjoja kuin kaunokirjallisuuttakin. Hän on tietokirjassaan Harkittu murha tutkinut rikoskirjallisuutta sekä kirjoittanut laajan Murhan vuosi -rikosromaanisarjan. Koskinen on voittanut mm. Vuoden kirja- ja Savonia-palkinnon sekä ollut kaksi kertaa kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana.

Ted Bundy

Huumeita, viinaa, naisia ja rahaa. Maailma on täynnä kaikenlaista pahaa. Kauhua, murheita, tuskaa, kidutusta kokee jokainen. Mä olen Pate Mustajärven kanssa samaa mieltä ja luettuasi tämän kirjan tiedät mistä puhuin. Mun nimi on Timo Lehtonen evp. ylikonstaapeli alias vanhamyrkky. Mä olen entinen huumekyttä ja kenttäsika. Tämä kirja vie sinut poliisin työn ytimeen. Sinne missä kenttäsiat painii, huumekytät postaa, paikkoihin minne tavallisen kansalaisen silmä ei näe. Kirjassa tehdään aikamatka viidelle eri vuosikymmenelle ja tulette huomaamaan, kuinka poliisin työ on muuttunut, mutta niin on muuttunut myös lait, ihmiset, rosvot ja rikollisuus. Toisille poliisi on kyttä, natsi, sika ja toisille pelastaja, auttaja ja ongelmien ratkoja, riippuu keneltä kysytään ja missä yhteydessä. Jokainen on joskus tarvinnut tai tulee tarvitsemaan poliisin apua, jopa se paatunut rikollinen. Poliisi on myös ihminen. Poliiseissa on isejä, äitejä, mummoja ja vaareja. Siviilissä poliisi omine ongelmineen on aivan tavallinen arjen suorittaja kuten tekin ja tämän te tulette myös huomaamaan. #vanhamyrkky, paritus, takaa-ajo, huumeluukku, kultakeikka, henkirikos, seksi, varas, asekeikka, maastokätkö, postaus, vasikka #Atari #Huumeryhmä #Kenttätutkintaryhmä #Kenttäjohtaja #Ylikonstaapeli #Tuhansia tehtäviä, hoidettuja keikkoja, satoja tutkittuja rikoksia. Lähtekää vanhanmyrkyn matkaan ja laittakaa turvavyöt kiinni, sillä meiltä lähti huumeratti karkuun!

Huumepoliisin matkassa - Vanhamyrkky

Järvi Pohjois-Karjalassa. Peitetehtävissä ansioitunut naiskonstaapeli ja sydämiä särkevä maalaisrenttu. Kaksi ääriryhmää tavoittelee syvyyksissä lymyilevää salaisuutta, jonka paljastuminen järkyttäisi koko maailmaa. Tuomas Liuksen jännäri on uskomattoman visuaalinen ja vauhdikas kuin Indiana Jones. Se koukuttaa lukijat ikään ja sukupuoleen katsomatta seuraamaan Julia Noussairin ja Marko Pippurisen muodostaman epätodennäköinen kaksikon matkaa. “Useiden värikkäiden kohtausten, yllätyskäänteiden ja varsinkin genren hurjimpiin kuuluvan loppurytinän kuvauksessa Lius elävöittää avainelementit niin jämäkästi ja visuaalisesti, että lukijakin roikkuu mukana melkseessä huomattavan aktiivisella innolla.” – Antti Alanen, Ruumiin kulttuuri “Haka on selvästikin nuoren, populaarikulttuuria koko elämänsä imeneen miehen tekosia. Paneutuminen toimintaleffoihin, ase- ja sukellusharrastuksiin ja lukkarinrakkaus 80-lukuun Ritari Ässästä epookkikarkkeihin näkyvät sivuilta. […] Ase- ja leffanippelitiedoilla ladattujen riviensä takana Haka pohtii isoja asioita, rakkautta, hyväksikäyttöä, lojaalisuutta, petosta.” – Suonna Kononen, Karjalainen Tuomas Lius (s. 1976) on Joensuussa syntynyt, Tampereella opiskellut ja Turun kautta Liperin leipäpitäjään asettunut kirjailija. Viimeistellessään Finlandia-palkituksi tulevaa pääteostaan hän katsoo lastensa kanssa 80-luvun komedioita ja viihdyttää itseään kirjoittamalla mielikuvituksellista jännitysviihdettä.

Etsivätoimisto Haka

Haka

Tositarina ammattirikollisen ja poliisin epätavallisesta ystävyydestä. Suomen pankin rahakuljetuksen ryöstö helmikuussa 2007 hämmästytti lainvalvojat. Teko oli Suomen oloissa poikkeuksellisen ammattimainen. Alkoi yli kymmenen vuoden kissa ja hiiri -leikki. Hiihtopipoiset asemiehet iskevät lastauslaiturilla juuri avattuun panssariautoon ja haalivat rahat lätkäkasseihin. Saalis on puolitoista miljoonaa euroa. Kaupunkiin on ilmaantunut uusi peluri, arvokuljetusryöstäjä Matti Mikael Sarén. Mies joka tunnettiin jo Ruotsin puolella miljoonaryöstöistä. Keskusrikospoliisin tutkijat Pekka Haverinen ja Jari Veijalainen päättivät saada miehen satimeen. Matti Sarén kuoli itsenäisyyspäivänä 2022. Hänen lisäkseen tarinan kertojina toimivat ystävät, rikoskumppanit – sekä poliisit Haverinen ja Veijalainen. Seppo Lampelan leipälaji on toiseuden kuvaus eri muodoissaan. Sekä proosa että muistelmateokset noudattavat selkeää linjaa. Niissä yhdistyvät ulkopuolisuus sekä rikollisuuden syvä pääty. Lampela työskentelee kirjoittamisen ohella kuntouttavan kulttuurityön alalla ja suunnittelee oksymoroneja vastustavan yhdistyksen perustamista.

Ajojahti

”Tony Halmeena mä synnyin, ja Tony Halmeena mä kuolen.” Politiikan pelisäännöt muuttaneen ristiriitaisen showmiehen traaginen tarina. Tony Halme varttui köyhän yksinhuoltajaäidin poikana. Haaveissaan hän halusi olla yhtä iso kuin toimintaelokuvien sankarit. Halme paitsi kuvitteli tarinansa myös eli sen. Hän muutti Kaliforniaan, teki töitä Hollywoodissa ja paini kymmenien tuhansien katsojien huutaessa. Kun Halme palasi Suomeen, koneesta astui ulos Viikinki. Hänestä oli tullut valtavan iso ja niin hyvä tarinankertoja, ettei kukaan tiennyt missä raja totuuden, toiveiden ja satujen välillä kulki. Uho ja tarinat veivät Halmeen eduskuntaan asti. Yksi hänen tuhansista äänestäjistään oli Jussi Halla-aho. Lopulta Halmeen luomasta roolista tuli liian raskas kantaa. Hän kuoli oman käden kautta tammikuussa 2010. Tony Halme. Uho, tuho ja perintö on kirja paitsi ristiriitaisesta nyrkkeilijästä myös oikeistopopulismin noususta. Halme tuli 2000-luvun alun politiikan kehään kabinettien ulkopuolelta ja näytti mallia, miten kansan syviä rivejä puhutellaan. Halmeen rasistinen retoriikka venytti poliittisen puheen rajoja Suomessa tavalla, joka heijastuu tähänkin päivään. Mikko Marttinen (s. 1982), tutkiviin artikkeleihin erikoistunut Ilta-Sanomien toimittaja, lähti etsimään totuutta Tony Halmeen tarinoiden takana. Hän haastatteli Halmetta lähellä olleita henkilöitä, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin puhuneet julkisuudessa, ja kahlasi asiakirjoja, joista paljastui Halmeen salaamia seikkoja. Kirjassa selviää, miksi Viikingin hahmo iski niin kovaa juuri vuosituhannen vaihteen Suomessa, ja miten Halmeen perintö vaikuttaa yhä tänä päivänä maamme politiikassa. Marttinen on nyrkkeilyn Suomen mestari vuodelta 1999. Tony Halme. Uho, tuho ja perintö on hänen esikoisteoksensa.

Tony Halme. Uho, tuho ja perintö

Valmis uhraamaan kaiken. Tositarina langenneesta suomalaisesta huumepoliisista. Suomen suurimmassa poliisin tekemässä rikosvyyhdissä pääsyytetyn, Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion lisäksi vain yksi muista poliiseista tuomittiin: Mikael ”Mibi” Runeberg. Suomeen oli 90-luvulla alkanut virrata valtavia määriä synteettisiä huumeita, ja niihin liittyvä rikollisuus räjähti käsiin. Tilanne oli tulosorientoituneelle nuorelle poliisille kuin paratiisi: vaarallisia keikkoja, kovaksikeitettyjä rikollisia, salaisia tiedusteluoperaatioita. Entinen huumepoliisi Mikael Runeberg avaa uransa kovimmat tapaukset ja huumepoliisin arjen. Hän kertoo oman versionsa siitä, kuinka hän päätyi vuonna 2010 Suomen kovimman huumepoliisipomon, Jari Aarnion, alaiseksi. Se päätös koitui hänelle kohtalokkaaksi. Jeanette Björkqvist on palkittu journalisti, joka on työskennellyt pitkään uutistoimittajana ja nyttemmin tehnyt pitkiä ja tutkivia juttuja muun muassa LongPlaylle, Ylelle ja Hufvudstadsbladetille. Hänen esikoisteoksensa Kovat kadut – Ammattirikollisten jäljillä (yhdessä Kenneth Erikssonin kanssa) ilmestyi syksyllä 2020

Mibi – Paha poliisi

Mitä suuremmat lihakset, sen syvemmälle terä uppoaa. Riku Aallon tie on kulkenut rauhanturvaajasta UB-liivijengin päälliköksi ja sieltä muiden ihmisten auttajaksi. Jengipomon monta elämää kertoo Aallon uskomattomasta matkasta. Kun Riku Aalto lähti rauhanturvaajaksi, hän uskoi värväytyneensä hyvien puolelle. Todellisuus Makedoniassa oli kuitenkin mutkikasta, ja pahuutta tuntui olevan liikaa omissakin joukoissa. Suomeen palattuaan Aalto kaipasi edelleen yksinkertaisen ankaraa elämää mutta myös moraalia: hyvää tai pahaa. Liivijengiltä ainakin saa mitä tilaa, hän tuumi. Pitkälle kamppailu-uralle ja huippuunsa hiotuille veitsitekniikoille löytyi käyttöä, kun väkivaltarikollinen nousi verinen askelma kerrallaan pahamaineisen United Brotherhoodin johtohahmoksi. Lopulta Aalto teki elämässään täyskäännöksen ja päätyi viimein soittamaan jopa poliisille sitä vastoin, että olisi kostanut itse. Seppo Lampelan leipälaji on toiseuden kuvaus eri muodoissaan. Sekä proosa että muistelmateokset noudattavat selkeää linjaa. Niissä yhdistyvät ulkopuolisuus sekä rikollisuuden syvä pääty. Tekstin rytmi on korostetussa osassa kerrontaa. Lampela työskentelee kirjoittamisen ohella kuntouttavan kulttuurityön alalla ja suunnittelee oksymoroneja vastustavan yhdistyksen perustamista.

Jengipomon monta elämää

Pääosissa: KGB:n entinen agentti, piinkova naiskonstaapeli ja hurmaava maalaisrenttu. On kulunut kolme vuotta siitä, kun Julia Noussairin ja Marko Pippurisen muodostama epätodennäköinen kaksikko kohtasi Hakan merkeissä. Nyt rikoksen jäljet johtavat kauas historiaan ja Neuvostoliittoon, jossa KGB on antanut kuolleiden henkilöllisyyksiä kaikkein salaisimmille vakoojilleen – illegaaleille. Huikean seikkailun innoittamana Pippurinen karistelee autokorjaamon pölyt haalareistaan ja pistää pystyyn etsivätoimiston. Yritys hyytyy lähtöruutuun, kun mies saa todeta, ettei maailman pelastaminen biologiselta aseelta takaa töitä lama-ajan Suomessa. Ulosottomiehen uhatessa hän ottaa vastaan taksikuskin pestin siskonmiehen firmassa Tohmajärvellä. Julia on jättänyt poliisin työt ja keskittyy liimailemaan pirstoutuneen elämänsä palasia paikoilleen. Sitten hän tulee sotketuksi häikäilemättömään murhaan. Julia jäljittää murhamiehet Pohjois-Karjalaan ja pyytää Markolta tutkinta-apua. Pelikentän vastakkaisella laidalla odottaa häikäilemätön vanhan koulukunnan vakooja, joka jatkaa illegaalien tehtailua ja ammentaa oppinsa KGB:n likaisten temppujen manuaalista. Tässä ottelussa hyvän ja pahan rajat hämärtyvät – kaikki ovat tavalla tai toisella laittomia. “Remekset ja Soininvaarat tukehtuvat omaan turboahteiseen toimintaansa, mutta Lius ymmärtää paremmin. Toimintaviihteen pitää myös huvittaa, ei vain puristaa ilmat pihalle. Sopii toimintalajin ystäville, joita tavanomainen kireys häiritsee ja niille, joita elämäntapahulttio sankarina ei hätkäytä.” – Mikko Husa, Hämeen Sanomat Tuomas Lius (s. 1976) on Joensuussa syntynyt, Tampereella opiskellut ja Turun kautta Liperin leipäpitäjään asettunut kirjailija. Viimeistellessään Finlandia-palkituksi tulevaa pääteostaan hän katsoo lastensa kanssa 80-luvun komedioita ja viihdyttää itseään kirjoittamalla mielikuvituksellista jännitysviihdettä.

Laittomat

Vangitseva kertomus rikosmysteerin ratkaisusta. Liki kolmekymmentä vuotta sitten turkulainen lakimies Ilpo Härmäläinen katosi keskellä kirkasta päivää. Tapaus jäi tuolloin pimeäksi, mutta kesällä 2021 poliisi alkoi tutkia katoamista uudelleen. Jutun päätutkija ja KRP:n rikosylikonstaapeli Jari Veijalainen kertoo kirjassaan, miten vanha katoamistapaus herätettiin eloon ja miten sen tutkinta eteni. Rikostutkintaryhmän työtä seurataan lähietäisyydeltä: mitä kuulusteluissa tapahtui, miten rikospaikka saatiin selville, mitä teknisissä tutkimuksissa paljastui ja millaista virka-apua Puolustusvoimilta saatiin? Yllättävä käänne seuraa toista, kun Airiston pohjasta löytyy useampikin ruumis ja kun uusia todistajia ilmoittautuu poliisille. Veijalainen kuvaa tarkasti, miten juttu lopulta eteni syyttäjälle ja oikeuteen. Kadonneen lakimiehen tapausoli viimein ratkaistu. KRP:n rikosylikonstaapeli Jari Veijalainen siirtyi eläkkeelle kesällä 2022 yhteensä 37 poliisivuoden jälkeen. Airiston murha on hänen ensimmäinen kirjansa, ja se kertoo Veijalaisen uran viimeisestä suuresta rikostutkinnasta.

Airiston murha

Etsivätoimisto Haka goes Kalevala! Etsivätoimisto Hakan toimilupa on hyllytetty, mutta se ei estä Julia Noussairia ja Marko Pippurista hankkiutumasta ongelmiin. Runomitta unohtuu ja jäsenkorjaajaa tarvitaan, kun tehokaksikko vaihtaa kanteleet kulmarautoihin ja sukeltaa kalevalaisen perinteen maailmaan. Kuvanveistäjä Tapani Kaplas sieppaa lapsenlapsensa, 13-vuotiaan Aniellan, ja katoaa jäljettömiin. Haka saa tehtäväkseen etsiä karkulaiset ja selvittää, mitä Kalevalan legendoihin hurahtaneella Kaplaksella on oikein mielessään. Kalmolaskuri alkaa raksuttaa, kun Noussair ja Pippurinen löytävät itsensä keskeltä juonittelua, jonka keskiössä kytee myytti muinaisista jättiläisistä: Kalevalan sankaritaruja innoittaneista Suomen kuninkaista, joiden juurilla ovat häärineet niin aarteenmetsästäjät kuin natsi-Saksan antropologit, ja jonka salaisuutta suojelee erikoiskoulutettujen tappajien veljeskunta. Nyt jättiläisten perintöä tavoittelee salaperäinen Väinö Ukonvuori. Hän haluaa oikaista vuosisataisen vääryyden valloittajien kirjoittamissa historiankirjoissa ja palauttaa Suomelle sen aseman Pohjolan todellisena mahtina. Mutta mitä roolia Kaplas suunnitelmassa näyttelee ja mitä salaisuuksia löytyy vauvana itärajan takaa adoptoidun Aniellan menneisyydestä? Noussair ja Pippurinen joutuvat elämänsä pyöritykseen – seikkailuun ja vaaroihin, joista selvitäkseen kaksikon taidot, kekseliäisyys ja ystävyys pistetään ennen kokemattomalle koetukselle. Näin pelottavaa vastustajaa he eivät ole vielä koskaan kohdanneet ja pelin henki onkin alusta asti selvä: onnistuminen tai kuolema. Tuomas Lius (s. 1976) on Joensuussa syntynyt, Tampereella opiskellut ja Turun kautta Liperin leipäpitäjään asettunut kirjailija. Viimeistellessään Finlandia-palkituksi tulevaa pääteostaan hän katsoo lastensa kanssa 80-luvun komedioita ja viihdyttää itseään kirjoittamalla mielikuvituksellista jännitysviihdettä. Kova luu on Liuksen kymmenes romaani ja Etsivätoimisto Haka -sarjan kuudes osa.

Kova luu

Rakastettava maalaisrenttu ja menneisyyden kanssa tiliä tekevä naisetsivä mittaamattoman arvokkaan historiallisen aarteen jäljillä. Tohmajärveläinen yksityisetsivä Marko Pippurinen on elvyttänyt etsivätoimisto Hakan nuoren kumppaninsa Pyry Lehikoisen avustuksella. Parivaljakon toinen puolisko Julia Noussair ilmestyy kuin tyhjästä kiintoisan tarjouksen kanssa. Marko tarttuu tilaisuuteen innokkaasti – mutta tulee avanneeksi pelin, joka pakottaa hänet käymaan kauppaa suuremmilla panoksilla kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki kulminoituu vauhdikkaaseen aarteenmetsästykseen Pohjolan erämaissa. “Haka, Laittomat ja Härkäjuoksu ovat vahva osoitus Tuomas Liuksen osaavuudesta kirjoittajana ja toimintaseikkailujen luojana.” – Tuula Okkonen, Ruumiin Kulttuuri Tuomas Lius (s. 1976) on Joensuussa syntynyt, Tampereella opiskellut ja Turun kautta Liperin leipäpitäjään asettunut kirjailija. Viimeistellessään Finlandia-palkituksi tulevaa pääteostaan hän katsoo lastensa kanssa 80-luvun komedioita ja viihdyttää itseään kirjoittamalla mielikuvituksellista jännitysviihdettä.

Härkäjuoksu

”Terapiassa pääsee syvälle, sodassa pohjaan.” Rujonherkkä tositarina entisestä vapaaottelun ammattilaisesta, joka treenaa sotilaaksi ja lähtee vapaaehtoisena Ukrainaan. Kamppailu kehässä vaihtuu erikoisyksikön operaatioihin vihollislinjojen takana. Mikko Rupponen kirjoittaa matkastaan omaan kohtaloonsa. Hän kertoo uppiniskaisesta päättäväisyydestä, itsensä hyväksymisestä ja geeneihin kirjoitetusta tiestä. Tie kulkee vapaaottelun kansainvälisen huipun kautta kodittomaksi hylkiöksi, sotilaaksi Ukrainan terrorismin vastaiseen operaatioon vuonna 2017, rampautuneeksi veteraaniksi ja viimein erikoisjoukkojen operaattoriksi Ukrainan sotaan. Mutta ennen kaikkea Rujo kulkee sielun syvyyksiin ja psyyken viimeiselle pohjalle. Pimeyteen joka katsoo takaisin. Mikko Rupponen on 45-vuotias työtön rakennusmies, entinen vapaaotteluammattilainen ja sotaveteraani, josta ei hänen ala-asteen opettajansa mukaan pitänyt koskaan tulla mitään. Ei ainakaan kirjailijaa.

Rujo

Rikoksia ja onnettomuuksia selvittämässä. Rikosylikonstaapeli Niko Rantsi valottaa vakavia rikos- ja onnettomuustapauksia poliisin näkökulmasta. Miten tutkinta eteni, miten ratkaisu löytyi? Mikä rikokseen johti, ja millaiset olivat seuraukset? Rantsi kirjoittaa tapauksista yli kahdenkymmenen vuoden ajalta ja kolmenkymmenen vuoden poliisikokemuksella. Hän on ollut mukana Thaimaan tsunamin, Turun terrori-iskun, Hyvinkään ammuskelun, Porvoon ja Tampereen poliisien murhayritysten ja Arctic Sea -aluksen kaappauksen tutkinnassa. Moni rikos ratkeaa pitkäjänteisellä ryhmätyöllä. Ne ovat poliisille eräänlaisia työvoittoja. Rantsin omakohtainen kokemus virkamiehen maalittamisesta ja vainoamisesta osoittaa, että myös poliisi voi joutua rikoksen uhriksi. Kirjassaan Rantsi käsittelee myös poliisien työssä jaksamista. Sitä, miten vaativien tehtävien purkukeskustelut ja post-traumatyöpajatoiminta ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Niko Rantsi on Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli, uhrintunnistusyksikön jäsen ja dekkarikirjailija. Hänellä on 24 vuoden tutkintakokemus vakavasta ja väkivaltarikollisuudesta. Rantsi on julkaissut dekkarit Sinun puolestasi vuodatettu (2020) ja Kuka viereesi jää (2021), joka voitti Vuoden johtolanka -palkinnon vuoden parhaasta kotimaisesta jännityskirjasta.

Rikospoliisin silmin

Hävyttömän viihdyttävä dekkari, jossa meno yltyy huimiin mittoihin. Julia Noussair, entinen rikosylikonstaapeli, ja Marko Pippurinen, moraaliltaan häilyvä automekaanikko, ovat yhtä kuin etsivätoimisto Haka. Heillä on pettämätön kyky vainuta vaikeuksia ja joutua aina sinne, missä tapahtuu. Grynderinä tunnettu liikemies Witka on keplotellut Vaaralahden suojelualueen omistukseensa. Nyt joku haluaa pistää hänet maksamaan rikoksistaan ympäristöä kohtaan. Niinpä hän palkkaa henkivartijoikseen Noussairin ja Pippurisen. Se saattaa jäädä Witkan viimeiseksi virheeksi. Noussair ja Pippurinen saavat vastaansa niin siveysvyönsä vangiksi joutuvan psykopaatin kuin ryhmän sissitaktiikoita käyttäviä ekoterroristeja, kantrimusiikkia harrastavasta palkkamurhaajasta puhumattakaan. Helpolta tienestiltä vaikuttava keikka leviää silmänräpäyksessä ruhtinaalliseksi sotkuksi ympäristörikoksia, kidnappauksia, vieraan vallan asekätköjä, eksoottisia lintuja, perheriitoja ja kylmäverisiä murhia ripauksella eläimellistä intohimoa. Tuomas Lius (s. 1976) asuu Pohjois-Karjalan korpikylillä. Hän on useita patentteja saanut keksijä, kryptozoologi, Michelin-kokki, arabianhevosten kasvattaja, mestarillinen rakastaja ja Chicagon yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen teettämän tutkimuksen mukaan maailman paras isä. Hän on myös supisuomalainen kirjailija, joka elää mielikuvitusmaailmassa ja sepittää juttuja työkseen.

Sikojen lahti

Uhkarohkea suunnitelma Kristian Kososen kahdeksannessa sotaromaanissa Ilomantsin voitto Suomi ottaa merkittävän riskin kesällä 1944 ja onnistuu kääntämään koko jatkosodan kulun. Heinäkuinen päivä on pölystä sakea. Jo viikoksi paikoilleen jähmettynyt helle liimaa paidat suomalaissotilaiden selkiin, usuttaa kimppuun paarmat ja muut verenimijät. Idästä kantautuu korviin vihollisen tykistön ryske. Alikersantti Jäntin ryhmässä on jäljellä enää kolme konkaria. Täydennysmiehiksi on saatu finninaamainen nuorukainen ja huonokuntoinen ikämies. Kohta oltaisiin taas kovilla. Mannerheimin käskystä on alkamassa riskialtis vastahyökkäys Ilomantsin haastavassa maastossa, jossa uupuneet sotilaat saavat avukseen vain sitkeän suomenhevosen. Kristian Kosonen kuvaa kahdeksannessa sotaromaanissaan intensiivisen läheltä sotilaiden elämää kesän 1944 taisteluissa, joissa suomalaisjoukot onnistuvat lopulta motittamaan puna-armeijan ja samalla kääntämään koko jatkosodan kulun. Kristian ”Kille” Kosonen (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija ja tiimiesihenkilö. Kosonen tunnetaan suomalaisen sotaromaanikirjallisuuden kärkinimenä, ja hän on saanut kiitosta intensiivisen läheltä sotilaiden elämää kuvaavista teoksistaan. Ilomantsin voitto on Kososen kahdeksas sotaromaani.

Kososen sotaromaanit

Ilomantsin voitto

Veitsenterävä Björk salaperäisen murhaajan jäljillä. Huippusuosittu sarja jatkuu. Eletään marraskuuta 1922, kun kunnian miehenä tunnettu Kansallis-Pankin vahtimestari löydetään surmattuna asuntonsa ovelta. Pelko alkaa levitä Helsingin vauraissa salongeissa. Poliisi pyytää yksityisetsivä Karl Axel Björkiä avustamaan tutkinnassa, mutta tapaus osoittautuu harvinaisen visaiseksi. Björkin yksityiselämä järkkyy, kun hänen isänsä sairastuu vakavasti ja pintaan nousee jotakin sellaista, mitä Björk on pitkään paennut. Jääkö vahtimestarin kuolemantapaus ratkaisematta, kun menneisyyden painajaiset vyöryvät Björkin mieleen ja tilinteon hetki on väistämättä edessä?

Hyvän miehen kuolema

Rankka tositarina poliisin soluttautujan työstä ja vääristä valinnoista. René Dahl Andersen oli Tanskan poliisin kultapoika. Hän oli raivannut tien unelmatyöhönsä, Kööpenhaminan kovapintaiseen huumerikosyksikköön, jossa diilerit, ilmiantajat ja narkomaanit ovat arkipäivää. FBI:n koulutuksen jälkeen Andersen pääsi peitetehtäviin. Siitä alkoi hänen luisunsa lain väärälle puolelle. Teos kuvaa rehellisesti huumepoliisin työtä ja soluttautujan hengenvaarallista elämää. Se on myös ravistuttava kuvaus siitä, miten suoraselkäisimmänkin poliisin käsitys oikeasta ja väärästä voi hämärtyä, kun hän työskentelee vuosia tiedustelutehtävissä ja peiteroolissa rikollisten maailmassa.

Soluttautuja

Kolmekymppisen patologisen alisuoriutujan seikkailut työelämän pyörteissä. Hervoton esikoisromaani miehestä, jonka into tehdä töitä on olematon ja jolla on kaupungin suurin suu ja isoin ego. Tommi Lindberg on parikymppinen antisankari, alisuoriutuja par exellence. Aikuisuus tuntuu hänestä huijaukselta ja vanhemmat ihmiset typeryksiltä. Työnteko ja esimiehet syövät Tommin mielenterveyttä, eikä siitä saa edes kunnon korvausta. Asiaa eivät auta hänen haasteensa alkoholin kohtuukäytössä ja auktoriteettien kunnioittamisessa. Matkalla keskiluokkaisuuteen hänen parhaat aseensa mutta samalla myös merkittävimmät heikkoutensa ovat kaupungin suurin suu ja isoin ego.

Hanskat tiskissä

Mies joka toi Subutexin Suomeen. Pentti Karvonen muistetaan Subutex-lääkärinä, joka välitti vieroitus- ja korvaushoidoissa käytettäviä lääkeaineita narkomaaneille. Karvonen on tuomittu huumausainerikoksista vankeusrangaistuksiin. Hän menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003. Yli 1 500 opiaattiriippuvaisen elämäntarinan kuultuaan Karvonen on vankkumatta sitä mieltä, että valtiota vastaan asettuminen oli ainoa vaihtoehto. Kaiken pohjana on ollut ihmisyyden kunnioittaminen ja vilpitön halu auttaa riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä – vaikka se on vienyt lain laitamille. Kirja kasvaa henkilökuvaksi miehestä, joka on koko uransa ajan pysynyt periaatteidensa takana. Teos valottaa, millainen maailmankatsomus Karvosta on ohjannut ja miten lapsuusmuistot, vankilajaksot, masennus, ADHD ja henkilökohtaiset addiktiot ovat limittyneet osaksi elämää.

Subutex-lääkäri

Trillerimäisen vetävästi kirjoitettu tarina Josef Mengelen piilottelusta Etelä-Amerikassa. Toisen maailmansodan jälkeen Mengele eli piilossa 34 vuotta, joista yli puolet Brasiliassa. Hän onnistui pakenemaan oikeutta, Israelin salaista palvelua ja natsien metsästäjiä kuolemaansa asti. Tämän mahdollisti pieni eurooppalaisten piiri, joka halusi auttaa häntä loppuun asti. Kun kirjan kirjoittaja BetinaAnton oli kuusivuotias, hänen opettajanaan Brasiliassa oli salaperäinen Liselotte-täti. Myöhemmin Antonille selvisi, että opettaja oli pyörittänyt Brasiliassa 20 vuotta verkostoa, jonka tehtävänä oli suojella natsirikollisia – ja Josef Mengeleä. Kun Mengele hukkui vuonna 1979, itävaltalaissyntyinen Liselotte Bossert hoiti hautajaisjärjestelyt niin, että Mengele haudattiin São Paulon esikaupunkiin Wolfgang Gerhard -nimisenä miehenä. Journalistina työskennellessään BetinaAnton halusi viimein selvittää, kuka Liselotte Bossert oli oikein ollut ja millaista elämää Mengele oli Brasiliassa elänyt. Hänen onnistuikin löytää 90-vuotias Bossert, mutta tämä ei halunnut puhua menneistä mitään. Sen sijaan Anton sai eri tahoilta uhkauksia ja varoituksia olla sekaantumatta juttuun. Viisi vuotta Anton keräsi Mengelestä ainutlaatuista ja ennen julkaisematonta aineistoa. Paljastui aivan uudenlainen kuva miehestä, joka onnistui piilottelemaan läpi elämänsä jäämättä kiinni. Miten on mahdollista, ettei liittovaltion poliisi tiennyt mitään Mengelestä 20 vuoteen, ja miten hän pystyi luomaan ympärilleen piirin, jossa saattoi puhua saksaa, säilyttää aatteensa ja pitää yhteyttä entiseen kotimaahansa, mm. poikaansa Rolfiin. Betina Anton on brasilialainen journalisti, joka on työskennellyt mm. Latinalaisen Amerikan ja Brasilian suurimmalle tv-kanavalle, Globo-tv:lle. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon kansainvälisestä historiasta.

Mengelen vuodet Etelä-Amerikassa

Tieteen synkimmät salaisuudet Tappajat teiteen nimissä kertoo tieteilijöiden tekemistä kauheuksista läpi historian. Se vie myös tulevaisuuteen, jossa lääketieteen kehitys saattaa johtaa täysin uudenlaisiin tapoihin vahingoittaa toisiamme. Tiede tekee paljon hyvää maailmassa – yleensä. Mutta joskus tieteilijät menevät liian pitkälle ja jalot tavoitteet muuttuvat julmuudeksi. Pakkomielteen valtaamalle tieteilijälle uuden tiedon tuottamisesta tulee ainoa tärkeä asia, huolimatta seurauksista. Kirja paljastaa 1700-luvun tieteen kehityksen kytkökset transatlanttiseen orjakauppaan, Thomas Edisonin roolin sähkötuolin kehityksessä ja Manhattan-projektiin soluttautuneiden vakoojien vinoutuneen moraalikäsityksen. Tieteen synnit eivät ole vain mennyttä maailmaa, vaan monet niistä vaikuttavat edelleen. Kirja osoittaa yhteyden Tuskegeen ihmiskokeiden, natsi-Saksan rikosten ja nykymaailman rokotevastaisuuden välillä ja yhdistää 1950-luvun lobotomiat modernin mielenterveyshoidon puutteisiin. Sam Keanon yhdysvaltalainen tietokirjailija, jonka teokset kertovat tieteestä ja sen löydöksistä tarinallisessa muodossa.

Tappajat tieteen nimissä

Rekkakuskit ovat ruostumatonta rautaa. Suomalaisten rekkakuskien parhaat tarinat maailman maanteiltä. Rekkakuskin työ vaatii liikkuvaa luonnetta, pitkää pinnaa ja kykyä toimia yksin. Kuskit ovatkin persoonia, joita ei toimistopöytien takana näe. Viisikymppinen Pirkko on kovempi kuin moni äijä, hän suihkuttaa kylmällä vedellä saunavuoron vieneet miehet pihalle. Jari kuskaa Ferrareita öljyšeikeille, joilla on liikaa rahaa. Tommi kuskasi 80-luvun taitteessa saunaelementtejä Oulusta Bagdadiin. Rahtikirjassa luki, että vastaanottaja on Saddam Hussein. Onneksi, sillä lastissa oli myös Nokian tietokone ja sianlihaa, joiden vienti maahan oli täysin kiellettyä. Lastin toimittamisen jälkeen mies sai vielä opettaa Saddamin saunomaan. Vaikka kuormassa on kalanperkeitä Portugaliin, nämä tyypit sanovat työnsä olevan silti hienointa, mitä tietävät. Sitä eivät tuhoa edes yksinäiset yöt ratin takana tai nukkuminen rekannupissa ankean kuraisella rekkaparkilla. Lamppu Laamanen on tuottelias tietokirjailija, joka on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Miina Äkkijyrkästä, Andy McCoysta ja Dave Lindholmista sekä kehutun tietokirjan Roudarit – Vastuun ja kamojen kantoa jo vuodesta 1965, jossa siinäkin liikuttiin paljon tien päällä. Tonneja takana -teosta varten Laamanen on paitsi haastatellut kymmeniä rekkakuskeja myös istunut useita halki Euroopan kulkeneita matkoja rekkojen kyydissä.

Tonneja takana

Kirjoituksia kellarista on viiltävä tutkielma yksinäisyydestä, raadollinen rakkaustarina, hurja filosofinen julistus, modernin kirjallisuuden hämmentävä klassikko. Kellariinsa eristäytyneenä kertoja käy vimmaista taisteluaan maailmaa vastaan. Kellariloukon mies on äärimmäisen ristiriitainen hahmo, joka suomii terävän ironisella otteella ihmisen heikkouksia – myös omiaan.

Kirjoituksia kellarista

Mitä tapahtui ex-rikollispomo Keijo Vilhusen kuulusteluissa? Miksi Bodominjärven murhasta epäillyn väitetty tunnustus ei mennyt läpi oikeudessa? Miten Making a Murderer -dokumenttisarjasta tuttu 16-vuotias Brendan Dassey saatiin Yhdysvalloissa tunnustamaan osallisuutensa murhaan? Kun poliisi istuu kuulustelupöytään vastapäätä rikoksesta epäiltyä, ei kovistelusta ole apua. Sen tietää rikostarkastaja Petri Rainiala. Hänellä on vuosikymmenten kokemus siitä, että on parempi olla empaattinen kuin asettaa itsensä toisen yläpuolelle. Jos kuulusteltavalle tarjoaa kahvia, on hyvä tuoda kuppi myös itselleen. Yksikin virhe voi rikkoa luottamuksen ja pilata kuulustelun. Hyvä kuulustelija tietää, että päämäärä ei ole puristaa epäillyltä tunnustus, vaan päästä totuuden jäljille. Rainiala vie meidät poliisikuulustelun salaisuuksien äärelle. Hän kertoo, millaiset tekniikat toimivat ja millaiset taas eivät. Rainiala käyttää esimerkkeinä sekä Suomessa että ulkomailla sattuneita tapauksia. Tämän kirjan jälkeen katsot rikossarjoja aivan uusin silmin. Kirjan kirjoittaja Petri Rainiala oli huume- ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa vuosia, kunnes hän jäi eläkkeelle. Rainiala työskenteli Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion alaisuudessa.

Totuuden jäljillä

Kuulusteluhuoneessa murhaajien kanssa FBI:n agentti John E. Douglas on istunut kuulusteluhuoneessa maailman pahamaineisimpien tappajien kanssa: Charles Mansonin, Ed Kemperin, David ”Son of Sam” Berkowitzin ja Jeffrey Dahmerin. Legendaarisen FBI-profiloijan ura on innoittanut niin Uhrilampaat-elokuvaa kuin Mindhunter- ja Criminal Minds -sarjoja. Hyytävässä true crime -kirjassa John Douglas kertoo neljästä erilaisesta tappajatyypistä. Kirja vie lukijan psykopaattien jäljille ja kuulusteluhuoneeseen, missä Douglas näyttää, miten ihmispetojen pään sisälle päästään ja miten heidät saadaan kiikkiin. Tappajan mieli on matka ihmismielen pimeimpiin kolkkiin. Matkaoppaana on mies, joka tuntee sarjamurhaajat paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Douglas on itse todennut: ”Jos haluat ymmärtää taiteilijaa, tutki hänen taidettaan.” John E. Douglas on FBI:n profiloija ja tietokirjailija. Nykyisin hän on eläkkeellä ja asuu Washingtonissa. Mark Olshaker on dokumentaristi ja kirjailija.

Tappajan mieli

Keikan piti olla ratkaisu kaikkeen. Mutta mikään ei mene suunnitelman mukaan. Eero on vierastaistelija, joka Ukrainasta palattuaan jää tyhjän päälle. Veteraanitoveri Joni houkuttelee hänet mukaan arvokuljetusryöstöön, mutta yksi aseveljistä on luopio, joka jättää ryhmänsä tappajien takaa-ajamaksi. Eero ei kuitenkaan aio enää paeta. Hän on kujansa juossut mies, joka aikoo löytää petturin ja tasoittaa tilit. Eeron raskaana oleva vaimo Anastasiia tajuaa, että hänen miehensä on vajonnut syvemmälle kuin hän olisi koskaan osannut pelätä. Hän palkkaa yksityisetsivät Julia Noussairin ja Marko Pippurisen etsimään maan alle kadonnutta Eeroa. Kun totuus ryöstösaaliista paljastuu, on etsivillä täysi työ suojella myös omaa nahkaansa. Arvokuljetus ei sisältänyt rahaa vaan natsien varastamia taide-esineitä. Niitä vuosikymmenten ajan hallussaan pitäneet perheet eivät halua salaisuutensa paljastuvan, mutta tulenarkojen aarteiden jäljillä on myös salaperäinen taho, jolla on valtaa ja jonka juuret kiemurtelevat lähempänä etsivätoimisto Hakaa, kuin Julia ja Pippurinen arvaavatkaan. Tehokaksikko saa huomata, että historia ei ainoastaan kummittele – se tappaa. Ruudinkäryinen Etsivätoimisto Haka -sarja on taas vauhdissa! Tuomas Lius (s.1976) viettää suurimman osan ajastaan suurten seikkailuiden ja hurjan mielikuvituksen ulottu­ vuudessa, mutta aivan kuten Mustanaamio viidakosta, myös Lius poistuu toisinaan mielensä labyrintista ja liikkuu todellisuudessa kuin kuka tahansa meistä opettaen luovaa kirjoittamista, ulkoiluttaen koiriaan ja viettäen aikaa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Rikottu rintama on hänen yhdestoista romaaninsa ja Etsivätoimisto Haka ­-sarjan seitsemäs osa.

Rikottu rintama

Tositapahtumiin perustuva rikosromaani kysyy, milloin hyvään pyrkivä ihminen lakkaa olemasta hyvä. Keväällä 1961 lappeenrantalainen pankinjohtaja surmaa vaimonsa ja kolme tytärtään. Viranomaisille hän kertoo tehneensä surmatyöt säilyttääkseen kunniansa. Tragedia tavoittaa sanomalehtimies Eino Herasen, joka haluaa ymmärtää pahuuden syvintä olemusta ja lähtee synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan tutkimaan tapausta. Hän törmää kuitenkin vain vaikenemisen kulttuuriin, valheisiin ja puolitotuuksiin. Selvittäessään tapausta Heranen huomaa siinä yhtymäkohtia omaan sukuhistoriaansa ja alkaa vajota osaksi kaupungin salaisuutta. Miksi kaupunkilaiset vaikuttavat suojelevan murhaajaa ja pitävän tätä edelleen arvossa? Vaiennut kaupunki on Pahuuden anatomia -­trilogian itsenäinen avausosa. Tuomas Mustikainen (s. 1985) on lappeenrantalaislähtöinen kirjailija ja toimittaja, joka kuuli kirjan pohjana olleesta tragediasta poliisi-isoisältään. Jussi Sudenlehti (s. 1982) on kirjailija ja psyko­terapeutti, joka on kiinnostunut ihmismielen pimeistä puolista. Sekä Mustikainen että Sudenlehti ovat julkaisseet aiemmin tietokirjoja ja romaaneja.

Pahuuden anatomia

Vaiennut kaupunki

Yhden miehen mieletön show. Kun Lloyd Libiso jätti päihteet, hän oivalsi, että loputonta energiaa ei tarvitse hukuttaa, vaan sen voimalla voi tehdä hyvää. Näin alkoi Inttistoorien ja Ylen suosikkijuontajan selvästi parempi elämä. Lloyd Libiso oli vilkas poika, joka puhui itsensä 13-vuotiaana sisään ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa. Teininä hän alkoi juoda sillä asenteella, että päihteiden käytössäkin hän halusi olla paras. Parikymppisenä maanpuolustuksesta innostunut Libiso toimitti Inttistoorit-podcastia, josta tuli yksi Yle Kioskin kuunnelluimmista. Loputon halu kerryttää kokemuksia sai miehen palaamaan toistuvasti kertausharjoituksiin ja vei vapaapalokuntalaisena rankkojenkin kokemusten äärelle. Juhliminen oli Libison arkea, kunnes seinä tuli vastaan. Mikään ei enää tuntunutkaan miltään. Lloyd Libison kosteaan elämään mahtui paljon hauskoja mutta myös aivan päättömiä tapahtumia, joista hän kertoo nyt avoimesti ja harvinaisen rohkeasti. Libiso elää elämäänsä pää edellä tänäänkin – mutta ilman alkoholia. Lamppu Laamanen on kulttuurielämää laajalti kokenut reservin yliluutnantti, joka oli heti valmis kirjoittamaan nuoren kersantti Libison elämästä. Hän on aiemmin kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Miina Äkkijyrkästä, Andy McCoysta ja Dave Lindholmista.

Lloyd Libiso – Pää edellä

Totuus on tarua hyytävämpää. 1900-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvalloissa koettiin ennennäkemätön sarjamurhien aalto. Miten ilmiö on selitettävissä, ja miksi se on sittemmin – toivon mukaan pysyvästi – laantunut? Vuosina 1950–2000 Yhdysvalloissa elettiin sarjamurhaajien “kultakautta”. Tuona aikana heidän määränsä kasvoi räjähdysmäisesti. 1990-luvulla sarjamurhista oli tullut jo niin yleisiä, että amerikkalaiset olivat tottuneet niihin ja kohutuimpien tappajien uhrilukuja saatettiin seurata kuin urheilutuloksia. Etsiessään syitä ilmiön voimistumiseen Peter Vronsky käy läpi poikkeuksellisimmat murhatapaukset ja kuuluisimpien sarjamurhaajien tarinat 1950-luvulta 2000-luvun alkuun, Ted Bundysta Golden State Killeriin. Samalla hän kuvaa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuspsykiatristen yhteisöjen reaktioita sekä avaa ilmiön historiallista, sosiologista ja kulttuurista taustaa. Peter Vronsky on kanadalainen tutkiva historioitsija, kirjailija ja elokuvantekijä. Hän on väitellyt Toronton yliopistosta rikosoikeuden historiasta ja vakoilusta kansainvälisissä suhteissa. Vronsky on kirjoittanut useita kirjoja, mm. rikoshistorialliset bestsellerit Serial Killers – The Method and Madness of Monsters (2004) sekä Female Serial Killers – How and Why Women Become Monsters (2007).

Amerikkalaiset sarjamurhaajat

Murhatutkimus johtaa veitsenterävän Björkin pappissuvun salaisuuksien äärelle. Syksyllä 1922 nuori mies löydetään ammuttuna helsinkiläisestä säätyläiskodista. Uhrin vieressä makaa tajuttomana hänen vaimonsa. Koska hän ei osaa kertoa uskottavasti tapahtumista, poliisi epäilee häntä surmateosta. Vainajan veli pyytää amatöörisalapoliisi Karl Axel Björkin tutkimaan rikosta. Veli ei usko vaimon tehneen rikosta, vaikkei tämä puolustaudukaan syytteitä vastaan. Veljesten isä, arvonsa tunteva kirkkoherra, on taas vakuuttunut miniänsä syyllisyydestä. Björk alkaa myös epäillä, että hänen poliisiystävänsä jättää jotain kertomatta. Mitä se voi olla?

Synnin jäljet

Juhannusjuhlat saaressa. Kaksi ruumista. Björkin on ratkaistava uransa mutkikkain mysteeri. Ryhmä varakkaiden helsinkiläisperheiden vesoja on lähtenyt juhlimaan juhannusta Helsingin itäpuolella sijaitsevaan saareen. Meno on railakasta, sillä yksi vieraista on ottanut mukaansa kokaiinia. Aamu tuo tullessaan kaksi ruumista. Rantalaiturin vieressä veneessä makaa ammuttu nuorukainen, kivikosta toiselta puolen saarta löytyy nuori kuollut nainen, kaikesta päätellen hukutettuna. Liittyvätkö kaksi tapausta yhteen? Sen selvittämiseksi Björkin on lähdettävä vaarallisille vesille, missä murhaajan lisäksi liikkuvat myös trokaripomo Keisarin häikäilemättömät joukot.

Juhannusyön painajainen

Amissimurhaaja on perusteellisesti taustoitettu ja trillerimäisesti kirjoitettu tositarina sarjamurhaajasta ja amissiyhteisön salaisuuksista. “Kunpa joku olisi puuttunut Eli Stutzmanin touhuihin ajoissa, tehnyt lastensuojeluilmoituksen ja soittanut poliisille. Moni kuitenkin kauhisteli isän puuhia ja harkitsi ottavansa yhteyttä viranomaisiin. Valtavan surullinen ja järkyttävä tapaus.” - Luetut.net Jouluaattona vuonna 1985 metsästäjä löytää nuoren pojan ruumiin jäiseltä maissipellolta Nebraskassa. Kun kukaan ei tule tunnistamaan poikaa, paikalliset hautaavat hänet nimellä "Little Boy Blue". Kaksi vuotta myöhemmin puhelu Ohiosta johdattaa viranomaiset Eli Stutzmanin, pojan isän, jäljille. Amissipapin poika, maanviljelijä ja perheenisä Eli Stutzman asui yhdessä Yhdysvaltojen vanhoillisimmista uskonnollisista yhteisöistä. Kunnes hiljaisen julkisivun takaa paljastui psykopaatti ja patologinen valehtelija. Vuonna 1977 Stutzmanin raskaana oleva vaimo kuoli epäilyttävissä olosuhteissa, ja pian hän lähti amissiyhteisöstä esikouluikäisen poikansa Dannyn kanssa. Sen jälkeen isän ja pojan elämä oli täynnä huumeita, seksiä ja väkivaltaa. Mutta Stutzmanin tarina ei loppunut jäiselle maissipellolle Nebraskaan. Se oli vasta alkua... Palkittu bestsellerkirjailija Gregg Olsen on yhdysvaltalainen true crimen ja jännityskirjallisuuden mestari. Hän on kirjoittanut urallaan yli 30 kirjaa. Äitimme oli sarjamurhaaja -teosta on myyty yli 1,2 miljoonaa kappaletta ja kirja oli Wall Street Journalin ja Washington Postin bestsellerlistojen kärkisijoilla. Amissimurhaaja on hänen true crime -klassikoksi noussut ensimmäinen teoksensa, josta on julkaistu useita uusintapainoksia.

Amissimurhaaja

Uuden ruotsalaisen dekkarisarjan avaus Mohlinin & Nyströmin Viimeinen elämä aloittaa uuden ruotsalaisen dekkarisarjan, jonka keskiössä on FBI-agentti John Adderley. Ruotsalais-amerikkalainen FBI-agentti John Adderley herää sairaalasängystä Baltimoressa kiitollisena siitä, että on vielä elossa. Muutaman sängyn päässä makaa mies, joka vain 24 tuntia aiemmin painoi aseen piipun hänen päähänsä. Kymmenen vuotta aiemmin Karlstadissa Etelä-Ruotsissa muoti-imperiumin omistaja Heimer Bjurwall huomaa tyttärensä Emelien kadonneen. Vanhemmat pelkäävät teini-ikäisen tulevan perijättären tulleen kidnapatuksi. Tyttöä ei kuitenkaan koskaan löydetä, ei elävänä eikä kuolleena, ja tapauksen tutkinta lakkautetaan tuloksettomana. Todistajansuojeluohjelmassa Karlstadiin lähetetty Adderley saa Emelien ratkaisemattoman tapauksen työpöydälleen. Avatessaan tutkinnan uudelleen hän käynnistää tietämättään ketjureaktion, joka uhkaa tuoda hänen menneisyytensä Atlantin toiselta puolelta Ruotsiin. Viimeinen elämä aloittaa dekkarisarjan, jonka päähenkilö on FBI-agentti John Adderley. Traumojensa kanssa painiva, toiselle puolelle valtamerta väkisin sysätty Adderley on persoonallinen lisäys nordic noirin henkilögalleriaan. Peter Mohlin ja Peter Nyström kasvoivat yhdessä ruotsalaisessa pikkukaupungissa ja loivat ensimmäisen rikosromaaninsa kymmenvuotiaina. Työskenneltyään usean vuoden ajan elokuva- ja teatterikäsikirjoittamisen, ohjaamisen ja toimitustyön parissa kaksikko päätti jatkaa siitä, mihin he kouluaikoina jäivät, ja kirjoittaa uuden rikosromaanin. Vuonna 2020 julkaistu, John Adderleysta kertovan dekkarisarjan aloittanut Viimeinen elämä palkittiin Ruotsissa vuoden parhaana esikoisdekkarina.

John Adderley

Viimeinen elämä

Kuka kylvää kuolemaa 1920-luvun Helsingin kaduilla? Veitsenterävä Björk joutuu ahtaammalle kuin koskaan aiemmin. Nuori työmies löydetään kuolleena Punavuoresta. Häntä on ammuttu takaraivoon, ja hänen kasvonsa on maalattu mustalla värillä. Onko kyseessä kosto vai mielenvikaisen tekemä murha? Poliisilla on kuitenkin tähdellisempääkin tehtävää kuin setviä kommunistista propagandaa levittäneen entisen punavangin kuolemaa. Vasta kun hyvämaineinen ylioppilas löydetään niin ikään ammuttuna ja kasvot mustattuina, tutkinta saa vauhtia ja Björk hälytetään apuun. Tutkimusten edetessä Björk joutuu kiperän kysymyksen äärelle: onko hänen oma veljensä sotkeutunut murhiin?

Vapauden vahdit

"Ravisuttava dekkari menetyksen ja toivon kipeydestä Seitsemänvuotias Henri katoaa jäljettömiin koulun metsäretkellä. Poliisi tekee kaikkensa pojan löytämiseksi, mutta tutkintalinjat päättyvät umpikujaan ja tutkinta lopetetaan. Vuosien kuluessa myös Henrin äiti Lilja menettää toivon siitä, että poika voisi vielä löytyä. Henrin isä ei edes ymmärrä, että poika on poissa. Lilja on yksin muistojensa kanssa. Sitten paikallislehdessä kerrotaan, että nelivuotias Lenni on kadonnut keskustan leikkipuistosta. Lennin tapaus sysää Liljan etsimään Henriä vielä kerran. Se vie hänet vaaralliselle tielle – suoraan pimeyden ytimeen. Rikostutkijat Elmo Vauramo ja Matilda Metso saavat ensimmäiseksi yhteiseksi tapauksekseen pienen Lennin katoamisen. Tutkinta repii auki Vauramon ja Metson omia haavoja ja paljastaa, että tapauksen juuret kiemurtelevat kauas menneisyyteen. Tuire Malmstedt on pieksämäkeläinen kirjailija ja opettaja. Dekkariseura palkitsi hänen ensimmäisen teoksensa Pimeä jää (2018) vuoden parhaana esikoisdekkarina. Lasitarha on uuden Metso & Vauramo -sarjan avausosa. Edellisistä teoksista sanottua: ”Malmstedt kirjoittaa sujuvasti ja luo mehevästi erilaisia tunnelmia.” – Helsingin Sanomat ”Kerronta on häkellyttävän vangitsevaa ja vahvatunnelmaista, kiduttavan jännittävää. Olen mykistynyt, ihastunut, lumoutunut.” – Luetut.net"

Metso & Vauramo

Lasitarha

Kesä on saapunut Arvidsträskin kylään ja on perinteisen kalastuskilpailun aika. Kun yksi kalastajista löydetään kuolleena, eläköitynyt poliisi Rolf Ström joutuu jälleen kerran ratkomaan murhamysteeriä. Tälläkin kertaa kuka tahansa kyläläisistä voi olla syyllinen. Onneksi hänellä on apunaan rikoskirjailija Riitta Niemi. Kun tutkimukset johtavat rakkaan ystävän jalanjäljille, joutuvat sekä Rolf että Riitta vaikean päätöksen eteen. Olisiko tietyt asiat sittenkin ollut parempi haudata menneisyyteen? Arvidsträskin murhamysteeri on leppoisa arvoitusdekkari. Se on Arvidsträsk-sarjan toinen osa. Sarjan ensimmäinen osa, Joulun murhamysteeri, julkaistiin joulukalenteriäänikirjana vuonna 2023.

Arvidsträsk

Arvidsträskin murhamysteeri

Tappava hiljaisuus Mohlin & Nyströmin dekkarisarjan kolmannessa osassa entinen FBI-agentti John Adderley tutkii kaksospoikien vuosikymmeniä vanhaa katoamista. Maahan pudonneesta linnunpesästä löytyy ihmisen luu Grumsin uneliaassa pikkukaupungissa Ruotsissa. Kolmekymmentä vuotta aiemmin samassa kaupungissa Brodinin kaksosveljet katosivat mystisesti leikkikentältä. Onko luu jommankumman kadonneen pojan? Huhut alkavat kiertää kadulla, jolla kaksoset asuivat. Kun pitkään poissa ollut mies palaa naapurustoon, sen kaduille leviää epämiellyttävä tunnelma. Jotain on tekeillä. Karlstadin alueen rikospoliisissa työskentelevä John Adderley saa uudelleenavatun tapauksen tutkittavakseen. Adderleyn lähestyessä totuutta arvoituksellisen löydön taustalla hän joutuu pelkäämään sekä omansa että perheenjäsenensä hengen puolesta. Mohlin & Nyströmin John Adderley -dekkarisarjan intensiivinen kolmas osa Äänetön lintu kietoo lukijan pienen kaupungin salaisuuksien tiheään verkkoon. Peter Mohlin ja Peter Nyström kasvoivat yhdessä ruotsalaisessa pikkukaupungissa ja loivat ensimmäisen rikosromaaninsa kymmenvuotiaina. Työskenneltyään usean vuoden ajan elokuva- ja teatterikäsikirjoittamisen, ohjaamisen ja toimitustyön parissa kaksikko päätti jatkaa siitä, mihin he kouluaikoina jäivät, ja kirjoittaa uuden rikosromaanin. Äänetön lintu on John Adderleysta kertovan sarjan kolmas osa.

Äänetön lintu

Aikuiset sisarukset Henrik ja Anna-Leena eivät vuosiin ole tulleet toimeen. Anna-Leena on ollut äidin uskottu, Henrik taas perheen kapinallinen. Isän varhainen kuolema on jättänyt molempiin omanlaisensa jäljet. Erimielisyys kiteytyy riitaan kesähuvilasta, joka eri perheenjäsenille merkitsi eri asioita. Sitten äitikin kuolee ja jättää jälkeensä päiväkirjat, jotka paljastavat tyrmäävän salaisuuden. Henrik ja Anna-Leena joutuvat miettimään uusiksi käsityksensä koko perheensä tarinasta, myös toisistaan.

Perintö

Nyrkkitappelijasta mindfulnessin sanansaattajaksi. Verisissä katutappeluissa ja viinassa marinoitu thainyrkkeilijä löysi mindfulnessin. Matka portsarista hyvinvointivalmentajaksi on ollut täynnä virheitä ja harha-askelia, joista voi vain toivoa oppivansa. Vaikka tie mielenrauhaan löytyi, nyrkit eivät ole aina pysyneet taskussa senkään jälkeen. Omaelämäkerran jatko-osassa Stenius kertoo menestyksekkään Nyrkkisankarin jälkeisistä vuosistaan, jatkuvasta työstä mielen tasapainon säilyttämiseksi, epäonnistumisista ja menneisyyden aaveista.

Nyrkkisankarin paluu

Kimi Räikkönen on ollut 2000-luvun tunnetuin suomalainen maailmalla. 20 vuoden ajoura huipputasolla on aivan poikkeuksellinen ja kuin jonkinmoiseksi loppukaneetiksi Kimi on nyt kaikkien aiko-jen eniten F1-kisoja ajanut kuljettaja. Suomen kokeneimman F1-toimittaja Heikki Kullan ura Grand Prix -sisäpiireissä on vielä vuosikymmeniä pidempi kuin Räikkösellä. Heikki on seurannut Kimin tekemisiä läheltä koko tämän F1-taipaleen ajan. Nyt Kulta on kirjoittanut oman tarinansa näistä yhteisistä vuosistaan Räikkösen lähellä. Kirja on tehty urheilu edellä - mutta ei rallienglannilla vaan suomalaisillekin niin tutuksi tulleella aidolla formulakielellä.Räikkösen uraa peilataan vuosikymmenien perspektiivillä - Kulta kertoo ne aidot asianosaisten tunne-elämykset ja mielentilat, miten hän on ne kirjannut ylös läheltä niin kisoista, kotioloista kuin salaisista sopimusneuvotteluistakin.

Iceman - Kimin matkassa

”Tartun heti kiinni, kun juttu kävelee kohti. Raportoin elämää sellaisenaan, raakana.” Palkittu journalisti avaa kirjassaan lähihistorian käännekohtia, seikkailee itse tapahtumien ytimissä ja haastattelee vaikuttajia maailmalla. Ainutlaatuinen muistelmateos meidän ajastamme tempaa mukaansa. Tapani Ruokanen etsii vastauksia vapaustaistelijoilta ja valtionpäämiehiltä; nälkäleiriltä ja sodasta; kadulta ja kirkosta. Hän perää Lähi-idän johtajilta omaatuntoa ja itäblokin puoluepomoilta järkeä sosialismin raunioilla. Reportterina hän koluaa ihmiskunnan roskalaatikoita, innoittajanaan Kalkutan Äiti Teresa ja eväinään maisterinpaperit yliopistosta, pappisvihkimys kirkolta ja toimittajatutkinto Sanoman koulusta. Toimittajan elämä jatkuu täpärästi pommin räjähdettyä Beirutissa ja laivan hajottua Etelä-Kiinan meren myrskyssä. Kun Suomi vaipui lamaan, Ruokanen näkee pankin johtajana kriisin sisältä ja kertoo miksi ja miten vanha maailma katosi. Lehdissä Gutenbergin ajan paino vaihtuu digiin. Pääministeri Esko Aho vaati kirkkoa vaientamaan Ruokasen, hallituksen arvostelijan. Kotimaan kaksinkertainen ja Suomen Kuvalehden pitkäaikaisin päätoimittaja ei antanut periksi. ”Kuin olisin nähnyt kaiken maailmasta: kerron nyt mitä kuului, miltä tuoksui, tuntui ja näytti.”

Tapani Ruokanen silminnäkijänä

Kansainvälinen huippumenestys, kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanista kertova piinaavan jännittävä sarja jatkuu. Tukholman poliisin henkirikosyksikkö on kriisissä, kun yksi sen tutkijoista on paljastunut murhaajaksi. Haavoittunut tiimi saa tutkittavakseen sikatilalta löytyneen 60-vuotiaan naisen murhan, joka vaikuttaa olevan kuin viesti henkirikosyksikölle. Yksikön johtaja Vanja Lithner kutsuu avuksi isänsä, rikospsykologi Sebastian Bergmanin, joka on vuosien saatossa auttanut ratkaisemaan lukuisia tapauksia. Samaan aikaan Sebastian yrittää yhä pakkomielteisesti saada tietoja vuoden 2004 tsunamissa kadonneesta tyttärestään ja pelkää menettäneensä ainoan johtolankansa.

Sebastian Bergman

Syyllisyyden taakka

Ällistyttäviä, hurjia ja humoristisia tositarinoita julkisivutyömailta ja arvorakennuksista. Vuosikymmenten ajan julkisivuremontteja tehneet urakoitsijat ja työmiehet kertovat hykerryttäviä tarinoita työmaiden arjesta ja sattumuksista. Kun suuressa kerrostalossa alkaa julkisivuremontti, se verhotaan pressuihin ja paljastetaan vasta työn valmistuessa. Rapatessa roiskuu, ja pressujen takana tapahtuu paljon sellaista, josta urakoitsijat ja työmiehet ovat kertoneet juttuja vain toisilleen ammattikuntansa piirissä. Julkisivun takaa -kirja paljastaa, kuinka paljon kleptomaani työmies ehti pölliä ennen kärähtämistään, kenen kuuluisuuden parvekkeelle kaatui maaliämpäri ja miltä tuntuu pudota maalauskelkasta kolmannen kerroksen korkeudesta. Tuomas Marjamäki on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwinin elämäkerrat sekä pari romaania ja palkitun lastenkirjan. Julkisivun takaa -kirjan myötä hän haluaa vihdoin oppia jotain oman isänsä ammatista.

Julkisivun takaa

Pohjoinen erämaa kätki pahuuden vuosikymmeniksi. Nyt se on palannut. Rikostutkijat Matilda Metso ja Elmo Vauramo kohtaavat uransa järkyttävimmän näyn, kun jyväskyläläisestä kerrostaloasunnosta löytyy surmattuna viisihenkinen perhe. Tapaus sysää Matildan raiteiltaan, ja hän palaa lapsuudenmaisemiinsa Angeliin toipumaan. Siellä hän saa yllätyksekseen kuulla, että hänellä on yksi elossa oleva sukulainen. Sukumysteeriä tutkiessaan Matilda tutustuu kulttiin, joka toimittaa uhrimenoja ja rakentaa erämaahan ihmisen näköisiä lumihahmoja. Angelin kylän menneisyys on täynnä vaiettuja salaisuuksia. Jyväskylässä perhesurman tutkinta saa erikoisen käänteen, kun käy ilmi, että tapaus saattaa liittyä Matildan traagiseen menneisyyteen. Juttu uhkaa syöstä koko henkirikosyksikön kriisiin, ja Elmo joutuu ensimmäistä kertaa myöntämään, että kaikki tapaukset eivät välttämättä koskaan ratkea. Lumihauta on hyytävä dekkari perheestä ja itsensä etsimisestä sekä pohjoisen julmankauniista luonnosta ja kipeästä historiasta. Metso & Vauramo -sarjan toinen osa jatkaa kiitetyn Lasitarha-dekkarin rikostutkijoiden tarinaa. Tuire Malmstedt on Pieksämäellä asuva kirjailija ja opettaja, jonka esikoisteos Pimeä jää palkittiin Suomen dekkariseuran Vuoden esikoisdekkari -palkinnolla. Lasitarhasta sanottua: ”Hallittu dekkari.” – HS “Kielellisesti toimiva, rakenteeltaan harkittu ja tyyliltään viimeistelty lukuromaani piinaavien dekkareiden ystäville.” – Satakunnan kansa

Lumihauta

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Kirjahyllyssämme - Äänikirjat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{AuthorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Lukija

Mikko Leskelä

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat