Turha tulla puhumaan paskaa. Perttu Könönen on tinkimättömänä syyttäjänä tottunut oikeussalin psykologiseen sotaan, jossa parhaiten valmistautunut voittaa. Könösen syytettyinä ovat olleet Suomen alamaailman nimimiehet ”Immu” Ilménistä ja ”Nacci” Tranbergistä Keijo Vilhuseen sekä muun muassa paljon huomiota herättäneet katujengitapaukset. Syyttäjän työ on yksinäistä. Erityisen yksinäistä se on järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjällä, jos ympärillä oikeudenpalvelijat lipsuvat mielistelemään rikollisia. Muistelmiensa ensimmäisessä osassa erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, minkälaista on vääntää Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa. Sarjan toinen osa ilmestyy keväällä 2026. Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä melkein koko 2000-luvun. Hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden kimpussa vuodesta 2008 lähtien. Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).

Syyttäjä I

Arkussa tai vankilassa, siinä olivat Tony Tiikasen vaihtoehdot ennen kuin hän päätyi muukalaislegioonaan. Raadollisen rehellinen tarina huumeiden ja rikosten huuruisessa maailmassa eläneestä nuoresta miehestä, jonka elämän muukalaislegioona pelasti. Kautta historian kymmenet tuhannet Ranskan muukalaislegioonaan päätyneistä sotilaista ovat etsineet paikkaansa maailmassa. Kun elämän muut ovet ovat sulkeutuneet, muukalaislegioonan portti on avautunut. Niin myös Tiikaselle, jolle muukalaislegioona oli viimeinen oljenkorsi, johon tarttua. Nuori mies, jonka palveluksia Suomen armeija ei koskaan halunnut, löysi paikkansa maailmasta vasta ammattisotilaana muukalaislegioonan riveistä. Vaikka legioona pelasti Tiikasen elämän ja auttoi näkemään, että elämällä on muutakin annettavaa kuin vain huumeet ja rötöstely, yhdeksän palvelusvuoden jälkeen hänellä on uusi suunnitelma elämäänsä varten. Tony Tiikanen on entinen Ranskan muukalaislegioonan kersantti, joka jätti eliittisotilasyksikön keväällä 2024 yhdeksän palvelusvuoden jälkeen. Teemu Potapoff on kirjailija ja toimittaja, joka on sotilasarvoltaan reservin alikersantti.

Legioonalainen

Tiktok-suosikin kuuma cowboyromanssi! Homman pitäisi hoitua helposti: pidä vain näpit irti pomon tyttärestä äläkä hankkiudu hankaluuksiin. Mutta säännöthän on tunnetusti tehty rikottaviksi… Rhett Eaton on rodeoammattilainen ja kaikkien rakastama kultapoika. Tai ainakin oli, kunnes hänestä vuoti julkisuuteen vähemmän mairitteleva video. Niinpä Rhettin agentti panee kipakan tyttärensä Summerin vahtimaan kapinallista cowboyta, jotta kilpailusesonki saadaan loppuun ilman uusia välikohtauksia. Rhett ei todellakaan tarvitse ketään katsomaan peräänsä. Ainakaan piukkoihin farkkuihin pukeutuvaa, seksikkäästi virnuilevaa nuorta naista. Joka näkee, millainen Rhett on oikeasti, kulissien takana. Silverin Chestnut Springs -sarjan avaava Täydellinen maustaa kutkuttavan tarinan kielletystä rakkaudesta ripauksella nykyajan Villin lännen tunnelmaa. Elsie Silver on kanadalainen kirjailija, jonka romanttisissa tarinoissa yhdistyvät koukuttavasti maanläheinen pikkukaupunkielämä ja kipinöivän kuumat ihmissuhteet. Ei siis ihme, että some, erityisesti Tiktok, on siivittänyt hänen kirjansa kansainväliseen suosioon ja bestsellerlistoille. Itsekin romanttisen kirjallisuuden suurkuluttajaksi tunnustautuva Silver asuu Vancouverin lähistöllä miehensä, poikansa ja kolmen koiransa kanssa.

Chestnut Springs

Täydellinen

On aika erotella jyvät akanoista Kyseenalaista pinttyneet toimintatapasi, unohda tekosyyt ja mukavuudenhalusi. Uskalla muuttaa elämäsi suunta. Tuntuuko, ettet millään pääse ylös sohvalta ja saa otettua itseäsi niskasta kiinni? Onko usko itseesi koetuksella? Tämä kirja on sinua varten. Menestyskirjassaan Läpi harmaan kiven Yhdysvaltain armeijan ja kestävyysurheilun legenda David Goggins osoitti, kuinka paljon hyödyntämätöntä potentiaalia meissä jokaisessa on. Se oli kuitenkin vain ensimmäinen etappi matkalla kohti teräksistä mielenlujuutta ja kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Uudessa kirjassaan Goggins johdattaa lukijat yhä syvemmälle käänteentekevään oivallukseensa: paras tapa elää oikeasti antoisaa ja merkityksellistä elämää − niin töissä kuin vapaa-ajalla − on pysyä jatkuvasti liikkeessä ja haastaa itseään päivästä toiseen. David Goggins on ensimmäinen yhdysvaltalaissotilas, joka on suorittanut Navy SEAL -eliittikoulutuksen, US Army Ranger Schoolin ja Air Force Tactical Air Controller -koulutuksen. Goggins on osallistunut yli 60 ultramaratoniin, triathloniin ja ultratriathloniin ja rikkonut niissä lukuisia ennätyksiä; lisäksi hän on entinen Guinnessin maailmanennätyksen haltija vedettyään 17 tunnissa 4 030 leukaa. Nykyisin Goggins on erittäin kysytty puhuja niin yritysjohtajien, ammattiurheilijoiden kuin opiskelijoiden keskuudessa.

Pysäyttämätön

Olet vahvempi kuin uskotkaan. Entisen eliittisotilaan uskomaton elämäntarina. David Gogginsin lapsuus oli yhtä painajaista: köyhyys, väkivalta ja muiden ennakkoluulot olivat hänelle arkipäivää. Lohduton tulevaisuus näytti vääjäämättömältä, mutta periksiantamattomuudella, sitkeydellä ja kovalla työllä Goggins taisteli itsensä masentuneesta ja ylipainoisesta nuorukaisesta Yhdysvaltain armeijan legendaksi ja yhdeksi maailman parhaista kestävyysurheilijoista. Kirjassaan Läpi harmaan kiven Goggins kertoo inspiroivan elämäntarinansa ja osoittaa, että useimmat meistä käyttävät potentiaalistaan vain 40 prosenttia. Gogginsin opein kuka tahansa voi selättää pelkonsa, nujertaa ”40 prosentin -säännön” ja ylittää itsensä – niin henkisesti kuin fyysisesti. David Goggins on ensimmäinen yhdysvaltalaissotilas, joka on suorittanut Navy SEAL -eliittikoulutuksen, US Army Ranger Schoolin ja Air Force Tactical Air Controller -koulutuksen. Goggins on osallistunut yli 60 ultramaratoniin, triathloniin ja ultratriathloniin ja rikkonut niissä lukuisia ennätyksiä; lisäksi hän on entinen Guinnessin maailmanennätyksen haltija vedettyään 17 tunnissa 4 030 leukaa. Nykyisin Goggins on erittäin kysytty puhuja niin yritysjohtajien, ammattiurheilijoiden kuin opiskelijoiden keskuudessa.

Läpi harmaan kiven

Kiirastorstai, 29. maaliskuuta 2018. Sisä-Suomen poliisin partio oli pysäköinyt autonsa Stockmannin viereen, Tuomikirkonkadun kävelytielle. Täysikuu paistoi kirkkaana taivaalta ja pakkanen oli painunut miltei -15 asteeseen, kun konstaapelit seurasivat pikaruokaravintolan edustaa. He olivat saaneet Virve-radion kautta ilmoituksen, jonka mukaan joku halusi tunnustaa rikoksen. Hetkeä myöhemmin partioautoa lähestyi yön pimeydessä kaksi miestä. Heistä toinen nosti kätensä ylös, kuin antautumisen merkiksi. Kun konstaapelit puhuttivat miestä, hän ilmoitti haluavansa tunnustaa henkirikoksen. Mikä pakottaa rikollisen astumaan esiin ja tunnustamaan tekonsa? Suomen rikoshistoriaan mahtuu henkirikoksia, joiden tekijä on halunnut tunnustaa oma-aloitteisesti. Lisäksi on tapahtunut henkirikoksia, joissa tunnustusta ei ole saatu, vaikka näyttö on kiistaton. On tunnustuksia, jotka on saatu vasta piinallisten kuulustelujen jälkeen, ja tunnustuksia, jotka ovatkin peruuntuneet myöhemmin. Tunnustajat – kun syyllinen päättää puhua pitää sisällään tarinoita kaikista näistä tilanteista. Kirjailija ja toimittaja Linda Rantanen tarkastelee kirjassa tunnustamisen osuutta rikosprosessin kannalta ja kuulustelun merkitystä tunnustuksen saamiseen. Lisäksi hän selvittää, millainen ihminen todella pystyy pitämään sisällään henkirikoksen. Linda Rantanen on aiemmin kirjoittanut muun muassa kirjat Musta raivo, Jos minä en sinua saa sekä Kun kukaan ei kuule.

Tunnustajat

Kaksi maata, samankaltaiset lähtökohdat mutta erilaiset kohtalot. Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä. Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta. Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-­Ukrainassa äitinsä suvun luona. Kymmentä kieltä hallitseva Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on julkaissut kirjat Minun Ukrainani (Minerva, 2023) ja Sodan näyttämöt (Docendo, 2024).

Itsenäisyydestä itsenäisyyteen

Suomen tunnetuin murhamysteeri - kuka oli Bodominjärven murhaaja? Bodominjärven kolmoismurha on Suomen rikoshistorian mystisimpiä tapauksia. Helluntaina 1960 neljä nuorta lähti telttaretkelle kuvankauniin espoolaisjärven rannalle. Yöllä heidän retkensä päättyi painajaiseen: joku hyökkäsi heidän kimppuunsa, ja kolme nuorista surmattiin kylmäverisesti telttaan. Veritöitä seurasi laajat maastoetsinnät, ja lukuisia epäiltyjä pidätettiin. Epäiltyjen penkillä kävi tunnettuja laitapuolen kulkijoita, paikallinen kioskinpitäjä, salaperäinen saksalaismies ja monia muita. Yli 40 vuotta myöhemmin oikeudenkäynti toi Bodominjärven murhan uudelleen julkisuuteen, kun syytteeseen asetettiin myös murhayöstä selvinnyt telttaseurueen neljäs jäsen Nils Gustafsson. Bodominjärven mysteeri kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin kesän 1960 karmeat tapahtumat ja niitä seuranneen jälkipyykin. Poliisitutkinnassa tehdyt virheet ja laiminlyönnit ovat ainutlaatuisia Suomen rikoshistoriassa, ja median tapa käsitellä uhrien omaisia oli häikäilemätöntä ja tungettelevaa. Miten on mahdollista, ettei tekijää ole vieläkään saatu kiinni? Oliko tekijä joku niistä, joita poliisi epäili ja kuulusteli? Miten poliisitutkinta vaihe vaiheelta eteni? Tämä on teos kaikille rikosmysteerien ja true crimen ja ystäville. Pauli Jokinen on Helsingin seudun paikallishistoriaan ja rikoshistoriaan erikoistunut kirjailija, toimittaja ja kävelyopas. Arvostettu kaupunkituntija on tilattu esittelemään Helsingin historiallisia murhapaikkoja myös Keskusrikospoliisin henkilöstölle.

Bodominjärven mysteeri

”Maamme kohtalo on meidän harteillamme.” Venäjän hyökkäyksen torjuneen ja Ukrainan joukkoja johtaneen kenraalin tarina. Helmikuun 24. päivänä 2022 Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyi lausui joukoilleen: ”Maamme kohtalo on meidän harteillamme.” Muun maailman pidätellessä henkeään Zalužnyin johtama armeija tuhosi Kiovan valtausta yrittäneet venäläiset maahanlaskujoukot. Maa pelastui, mutta Zalužnyi siirrettiin suurlähettilääksi Lontooseen ja sota jatkuu edelleen. Mitä tapahtui? Zalužnyin neuvonantajana toiminut Ljudmyla Dolhonovska kertoo kirjassaan Ukrainan suosituimman sotilaan elämäntarinan. Hän paljastaa myös, miten Zalužnyi teki päätöksiään sodan ensimmäisinä kuukausina ja miten poliitikot alkoivat karsastaa voittoisaa sotilasta, josta povataan maan seuraavaa presidenttiä. Rautakenraali piirtää vaikuttavan kuvan loistavasta strategista ja vastahakoisesta sotasankarista, jolle tärkeää on ihmisyyden säilyttäminen, myös sodan epäinhimillisissä oloissa. Ljudmyla Dolhonovska toimi Ukrainan asevoimien komentajan Valeri Zalužnyin strategisen viestinnän neuvonantajana vuosina 2021–2023.

Rautakenraali. Valeri Zalužnyin elämä

Euroopan turvallisuuden yhdestoista hetki. Tutkija Charly Salonius-Pasternak kartoittaa kansainvälistä turvallisuustilannetta huippuasiantuntijoiden kanssa. Kuinka suurvallat tekevät turvallisuuspoliittisia päätöksiä, mikä on Suomen asema muuttuvassa maailmassa, mitä Trumpin Yhdysvallat tahtoo ja miten se vaikuttaa Suomeen ja Eurooppaan? Mitä voi oppia ihmisiltä, jotka ovat olleet päättämässä konfliktien ratkaisevista hetkistä? Kirjassa ajatteluaan avaavat huipputason poliitikot, virkamiehet ja tutkijat, kuten presidentti Sauli Niinistö, keskustavaikuttaja Antti Kaikkonen ja historioitsija Jared Diamond. Samalla perehdytään Charlyn omiin ajatuksiin turvallisuuspolitiikan tärkeistä kysymyksistä. Keskustelut avaavat yllättäviäkin näkökulmia. Mitä seuraa siitä, että Kiina tuntee läntiset strategian klassikot mutta länsi ei kiinalaisia? Missä määrin Venäjän informaatiovaikuttaminen on ollut säheltämistä? Säilyisikö suomalaisen median toimintavapaus, jos meillä syttyisi sota? Vaikka tulevaisuus on tuntematon, keskustelut antavat osviittaa siitä, mihin suuntaan maailma on menossa ja miksi. Charly Salonius-Pasternak on työskennellyt parikymmentä vuotta globaalien turvallisuuskysymysten tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa Suomessa ja Islannissa, Oxfordin yliopistossa ja Puolustusvoimien pääesikunnassa. Hänet tunnetaan suorasanaisena turvallisuuspolitiikan kommentaattorina.

Tuntematon tulevaisuus

Hurja matka Enkeleiden kakkosmieheksi. Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi. Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi. Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa. Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään. George Christie liittyi Hells Angelsiin 1975. Hän perusti Venturan chapterin ja toimi sen presidenttinä yli 30 vuotta. Koko kerhon kansainvälisenä tiedottajana hän toimi yli 20 vuotta.

Elämäni Helvetin enkelinä

Kestääkö poliisin pää kaksoiselämää? Poliisi soluttautuu pahamaineiseen Pagan’s-moottoripyöräjengiin Yhdysvaltojen itärannikolla tarkoituksenaan hankkia näyttöä aseista, huumeista – ja koko väkivaltakoneistosta. Ken Croke on mukavaa elämää viettävä huumepoliisi ja rakastava perheenisä. Vuonna 2008 hän soluttautuu Helvetin enkeleiden verivihollisten, valkoista ylivaltaa vaalivan Pagan’s MC:n, Long Islandin -osastoon. Peitetehtävä venyy kahden vuoden mittaiseksi kissa ja hiiri -leikiksi, jonka aikana Croke käy läpi tuskallisen ja nöyryyttävän tien prospektista asekersantiksi. Oikean persoonan ja valehenkilön välinen ristiriita raastaa: Mistä poliisi-Ken alkaa ja mihin rosvo-Ken loppuu? Kuinka toimia lain puitteissa keskellä raakaa järjestäytynyttä rikollisuutta? Ken Croke on monissa peitetehtävissä marinoitunut, eläkkeelle jäänyt ATF:n agentti ja apulaisjohtaja. Hän on yhä ainoa lainvalvoja, joka on onnistunut soluttautumaan Pagan’s-moottoripyöräkerhoon. Croken päästä on luvattu 50 000 dollarin palkkio. Dave Wedge on pitkän linjan tutkiva toimittaja ja kirjailija.

Pahan matkassa

Polttavan nopeatempoinen ja kiihkeä rikosromaani jatkaa ylistettyä Blix ja Ramm -sarjaa. Poliisi Sofia Kovic on juuri löytänyt yhteyden Oslossa puolentoista vuoden aikana tapahtuneiden kuolemantapausten välillä. Kun hän on soittamassa esimiehelleen Alexander Blixille, hänet ammutaan kuoliaaksi. Myös Blixin tytärtä ammutaan. Neljä päivää myöhemmin Blix ja rikostoimittaja Emma Ramm ovat lukittuina kuulusteluhuoneeseen. Blix on tappanut epäillyn, jonka syyllisyydestä ei voi kuitenkaan olla varma, ja Ramm on seurannut tapahtumien kulkua. Samaa aikaan Blixin tytär taistelee sairaalassa hengestään. Alkaa Blixin hurja kujanjuoksu. Keneenkään ei voi luottaa, kukaan ei ole turvassa.

Blix ja Ramm

Kalteva pinta

Cthulhu on kulttikirjailija H. P. Lovecraftin (1890-1937) tunnetuin hahmo, joka astui ensi kerran kirjallisuuden näyttämölle tämän kokoelman niminovellissa Cthulhun kutsussa. Se oli alku laajaksi kasvaneelle, kauhukirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin mittaamattomasti vaikuttaneelle tarustolle jumalolento Cthulhusta, suurten muinaisten ylipapista. Cthulhun kutsu -kirja kokoaa yksiin kansiin 13 Lovecraftin keskeistä Cthulhu-tarinaa. Mukana ovat: Cthulhun kutsu Temppeli Dagon Dunwichin hirviö Olio kynnyksellä Kuiskaus pimeässä Varjo menneisyydessä Unet noitatalossa Vainooja pimeydestä Kammottu talo Arthur Jermyn Rajan takaa Rotat seinässä. Cthulhun kutsun on koonnut Markku Sadelehto. Kirja on rinnakkaisteos H. P. Lovecraftin parhaat -kokoelmalle, joka sisältää Lovecraftin parhaat pienoisromaanit ja pitkät novellit - mukaan lukien Cthulhu-aiheiset Varjo Innsmouthin yllä ja Väri avaruudesta - sekä Kauhujen kabinetti -teokselle, joka kokoaa yhteen Lovecraftin hyytävimpiä lyhyitä kauhunovelleja.

Cthulhun kutsu

Älysota pureutuu sodankäynnin ja suurvaltapolitiikan kysymyksiin tekoälyn aikakaudella. Teos esittelee tekoälykästä sodankäyntiä toisen maailmansodan akustisista torpedoista nykypäivän suurvaltojen hankkeisiin, joissa tieteisfiktioiden näyt alkavat olla jo jäämässä jälkeen todellisuudesta. Kirja pohtii, mitä taistelukoneen autonomia tarkoittaa ja miten generatiiviset tekoälyt mullistavat viestintää ja informaatiosodankäyntiä. Entä voiko kone ajatella strategisesti, ja milloin ihmiset ja koneet fuusioituvat jakamattomaksi hybriditietoisuudeksi?

Älysota

Kesä 1972. Helsinki paahtuu helteessä, kun olympiastadionin parkkipaikalta löytyy auto ja sen sisältä päätön ruumis. Pian löytyy toinen, samalla tavalla silvottu kuollut mies. Helsingin rikospoliisin nuori konstaapeli Tauno Haavisto ja kokenut ylikonstaapeli Grön joutuvat keskelle painajaista, jonka juuret ulottuvat kauas sodan varjoihin. Toimittaja Hilkka Saari saa öisiä puheluita mieheltä, joka tietää murhista. Samaan aikaan Tukholmassa Bengt Nilsson pyrkii epätoivoisesti pitämään salassa operaation, jonka ei koskaan pitänyt paljastua. Mutta kuka on salaperäinen tappaja, ja miksi hän on valinnut uhrinsa? Kari Haakanan uuden kirjasarjan ensimmäinen osa on älykäs ja vangitseva yhdistelmä sarjamurhaajadekkaria ja klassista vakoojajännäriä, jonka tapahtumat kiertyvät yhteen kesäisessä Helsingissä, Lappeenrannassa ja Tukholmassa. Tunnelma tiivistyy, ja pian käy selväksi, ettei kylmän sodan Suomessa kukaan ole turvassa—eivät edes ne, jotka jahtaavat murhaajaa. Kari Haakana (s. 1968) on helsinkiläinen dekkaristi, suoratoistopalveluihin erikoistunut digiasiantuntija, kolumnisti ja entinen toimittaja.

Haavisto & Saari

Kirvesmies

Monilla rikostutkijoilla jää uran aikana joku kadoksiin. Joitakin ihmisiä ei vain löydetä. Minulle tällainen tapaus on mediassakin paljon huomiota saanut Riina Mäkisen katoaminen. Onko Riina tapettu? Tähän en osaa vastata. Varmana pidän sitä, että Riina on menehtynyt. Haluaisin olla väärässä. Miten sarjamurhaaja Aino Nykopp reagoi, kun poliisi tuli hänen ovelleen? Mikä seikka jäi Bandidosin ex-presidentin Marko Hirsman henkirikoksessa hämärän peittoon? Kun rikosylikonstaapeli Jussi Wahe pääsi ensimmäistä kertaa kuulustelemaan rikoksista epäiltyjä, hänen maailmansa mullistui. Vannoutunut kenttämies vaihtoi maiharit lyhytvartisiin kenkiin ja siirtyi rikostutkijaksi. Wahe vie meidät kirjassaan rikospaikkojen kulisseihin hämmästelemään luodinreikiä auton tuulilasissa ja outoa kasvimassaa tunnetun henkilön asunnolla. Wahe on myös Riina Mäkisen katoamisen tutkinnanjohtaja, ja siksi hän käsittelee tapauksen kirjassaan perinpohjaisesti. Miksi Wahe on lähes täysin varma siitä, että Riinan kohtalon takana ei ole se mies, joka vietti Riinan kanssa aikaa ennen hänen katoamistaan. Kirjan kirjoittaja rikosylikonstaapeli Jussi Wahe on työskennellyt poliisina kolmen vuosikymmenen ajan, ja suuren osan siitä hän on toiminut väkivaltarikosyksikön eli murharyhmän tutkijana. Lisäksi hän on toiminut YK-rauhanturvaajana Libanonissa ja antanut virka-apua Thaimaan Tsunamissa menehtyneiden tunnistamisessa.

Väkivallan virkamies

Hyvän perheen pojasta huumerikolliseksi Tarina miehestä Suomen yhden kaikkien aikojen suurimman huumerikosvyyhdin keskiössä. Vielä murrosiän kynnyksellä Niko Ranta-aho eli melko tavallista lapsen elämää, mutta sitten ylivilkkaus ja addiktiot alkoivat kiristää otettaan menestyvän yrittäjäperheen pojasta. Päihdehoidon avulla pirkanmaalainen nuorukainen onnistui lopulta selättämään vaikeutensa, ja hänestä kuoriutui liikemies, joka sai Aurinkorannikon kiinteistöbisneksessä helposti kiinni menestyksen syrjästä. Nopeiden autojen, kauniiden naisten ja jetset-elämän pyörteissä ahneus otti kuitenkin vallan. Suomeen alkoi virrata rekkalasteittain vaarallisia huumausaineita, ja Ranta-ahon oma päihdekierre syveni uudelleen. Tämä kirja kertoo, miten kaikki tapahtui. Etenkin Radio Rockin ja Radio Novan aamujuontajana sekä television Enbuske & Linnanahde Crew -keskusteluohjelman palkittuna vetäjänä tunnetuksi tullut Aki Linnanahde on Suomen suosituimpia mediapersoonia. Hän on aiemmin kirjoittanut Jere Karalahden elämäkerran Jere ja ex-rikollispomo Keijo Vilhusen elämäkerran Vilhunen.

Niko Ranta-aho

Ukrainan sotanäyttämöt toimittajan silmin. Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Miten sota on niitä muuttanut, ja keitä niissä on asunut? Suomalaiset ovat saaneet seurata tv-uutisista Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Samalla tutuiksi ovat tulleet monet sodan näyttämöt mm. Butša, Mariupol, Herson, Bahmut ja Soledar... Ohjushyökkäyksiä, verilöylyjä ja joukkohautoja, traagisia ihmiskohtaloita sekä kokonaisia tuhottuja kaupunkeja. Kirjassaan Maxim Fedorov syventyy tutkimaan, millaisia paikkoja ne olivat ennen sotaa, mistä ne olivat tunnettuja ja millaisia ihmisiä niissä on asunut? ”Toivon, että voisin kertoa tarkemmin niistä paikoista, joita uutisissa mainitaan; ettei niihin liittyisi pelkkää tragediaa vaan voisin kertoa myös ukrainalaisten saavutuksista ja jälleenrakentamisen toivosta.” – Maxim Fedorov Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kirja Minun Ukrainani.

Sodan näyttämöt

Ukrainalaisten taistelu toimittajan silmin. Yleisradion Ukrainan-toimittajan omakohtainen kertomus sodasta. Ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta. ”Minun on vaikea kuvata sitä tunteiden kirjoa, joka sisälläni velloi, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan: järkytystä, huolta, vihaa, itseinhoa”, toimittaja Maxim Fedorov kuvaa kirjassaan. ”Äitini on ukrainalainen, isä venäläinen.” Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu tähän kirjaan. Ukrainassa vietetty aika on ollut Maxim Fedoroville myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa kaksi identiteetin puolta on joutunut repivän sodan keskelle. ”Ukrainassa sotaan tottuu väkisinkin, ilmahälytyksiin, sähkökatkoihin ja räjähdyksiin. Olen kirjoittanut monia osia tästäkin kirjasta joko räjähdysten jylyn saattelemana tai väestönsuojassa. Mutta vaikka sodan kauhuihin tottuu, yhdestä pelosta ei pääse eroon. Pelosta, jota tuntee muiden puolesta.” – Maxim Fedorov, Kiova Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.

Minun Ukrainani

Vuosi 1828. Robin Swift on Kiinasta kotoisin oleva orpopoika, joka on kasvanut salaperäisen tohtori Lovellin luona Lontoossa. Tämän hoteissa hän on vuosia opiskellut latinaa, muinaiskreikkaa ja kiinaa päästäkseen Oxfordin maineikkaaseen Kuninkaalliseen Kieli akatemiaan – joka tunnetaan myös nimellä Babel. Babelissa valmistetaan myös hopeaa, jonka maaginen mahti yhdistettynä kääntämisen voimaan on tehnyt Britanniasta imperiumin vailla vertaansa. Robinille Oxford on unelmien täyttymys, jossa ainutlaatuinen tiedon ja vallan yhdistyminen tuottaa kuitenkin ristiriitoja: Britanniassa kasvaneelle kiinalaispojalle työskentely Babelissa tarkoittaa esi-isien pettämistä. Samalla taistelu hopeasta tuo mukanaan vaikeita kysymyksiä. Voiko instituutioita muuttaa sisältä käsin vai vaatiiko vallankumous aina väkivaltaa? Kuangin romaani yhdistää kiehtovan tarinan, akateemisen kirjoittamisen jäljittelyn sekä kielellisen ja etymologisen rikkauden ennennäkemättömällä tavalla. Kansainvälinen bestseller ilmestyy suomeksi Helene Bützowin loistavana käännöksenä.

Babel

Aleksander ”Sasha” Barkov teki historiaa kesän 2024 alussa, kun hänestä tuli ensimmäinen suomalainen NHL-joukkueen kapteeni, joka on nostanut legendaarisen Stanley Cup -kannun. Florida Panthers voitti mestaruuden Barkovin johdolla. Florida Panthers varasi Barkovin NHL:ään vuonna 2013 koko varaustilaisuuden toisena pelaajana. Hän teki debyyttinsä joukkueessa samana vuonna, täytettyään juuri 18 vuotta. Seuraamme kirjassa Barkovin loistokasta uraa Tapparan riveistä NHL:n huipulle ja kuulemme hänen uraansa merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä. Olimme myös paikalla, kun Stanley Cup -kannu saapui Suomeen tiukan vartioinnin saattelemana. Barkov on edennyt suomalaisen sisun voimin lahjakkaasta junioripelaajasta NHL:n arvostetuksi tähdeksi. Matka ei ole ollut aina helppo, mutta Barkov on aina uskonut unelmiensa toteutumiseen. Jari Porttila on yksi Suomen kokeneimpia urheilutoimittajia. Porttila oli ensimmäisen kerran olympialaisissa toimittajana Los Angelesin kisoissa 1984 ja on sen jälkeen raportoinut kisoista paikan päältä talvi- ja kesäkisoista 12 kertaa. Porttila on kiertänyt NHL-otteluissa jo Jari Kurrin ja Wayne Gretzkyn aikana, hän oli myös 1995 Tukholman MM-kisoissa finaalin ainoa MTV:n toimittaja. Porttila on aiemmin kirjoittanut mm. teokset Talvilajien Olympiasankarit ja hiihtäjälegenda Siiri Rantasen elämänkerran, sekä ollut kirjoittajana jääkiekon Finland All Stars – Kaikkien aikojen joukkue -kirjassa.

Sasha Barkov - NHL:n supertähti

Terrori-isku Oslossa. Selvittämätön lapsikaappaus. Norjan dekkaritähtien hyytävän tiukkatempoinen uutuus vangitsee ja nostaa sykkeen. Räjähdys Oslossa uudenvuodenaattona saa koko maan tolaltaan. Haavoittuneiden joukossa on poliisi Alexander Blixille vanhasta tutkinnasta tuttu nainen, 2-vuotiaana siepatun Patricia-tytön äiti. Blix oli 10 vuotta aiemmin mukana tutkimuksessa, mutta kadonneesta tytöstä ei löytynyt silloin jälkeäkään. Toimittaja Emma Ramm alkaa tutkia katoamista, ja pian Blix ja Ramm yrittävät kumpikin paljastaa kauheat salaisuudet, jotka verhoavat totuutta Patrician sieppauksesta.

Savuverho

Omatunto megafonilla. Karri Miettisen matka 1990-luvun underground-klubeilta kulttuurin moniheittäytyjäksi ja sanataistelijoiden kylänvanhimmaksi. Karri Miettisen varhaiset räppiäänitykset syntyivät ennen äänenmurrosta järvenpääläisen omakotitalon vintillä. Esikoislevynsä The Pale Ontologistin (2001) hän teki englanniksi ja läpimurtoalbuminsa Helsinki-Shangri-Lan (2010) suomeksi. Sittemmin Daddy Pales on vakiinnuttanut asemansa monialaisena sanatyöläisenä. Palefacen teksteissä vilisevät kirjalliset viittaukset ja maailmanparantaminen – mutta myös kiinnostus suomalaisuuden ytimeen. Lähiluku paljastaa verbaalivirtuoosin, jolle äidinkieli on taistelutanner ja leikkikenttä. Protestilaulaja avaa, kuinka suojatun keskiluokkaisen kodin kasvatista tuli väsymätön vasemmistoradikaali. Miska Rantanen (s. 1967) on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut muun muassa Lepakkoluolan ja Love Recordsin historiat. Hänen kirjansa Kalsarikänni (2018) on käännetty 13 kielelle.

Paleface – Protestilaulaja

Huumaavan jännittävässä Blix ja Ramm -sarjan aloituksessa poliisi ja julkkistoimittaja yhdistävät voimansa jäljittääkseen sarjamurhaajan. Oslo, 2018. Entinen kestävyysjuoksija Sonja Nordstrøm ei saavu kiistanalaisen omaelämäkertansa julkaisutilaisuuteen. Kun julkkistoimittaja Emma Ramm vierailee Nordstrømin kotona myöhemmin samana päivänä, hän löytää oven lukitsemattomana ja merkkejä kamppailusta. Keskelle tv-ruutua on teipattu kisanumero. Numero 1. Rikostutkija Alexander Blix joutuu keskelle kuuluisuuden valokeilassa käytävää jahtia, kun huippujuoksijasta alkaa löytyä harkittuja johtolankoja. Murhaaja on päässyt julmassa suunnitelmassaan vasta lähtölaskennan alkuun.

Lähtölaskenta

Lähde mukaan Sauli Niinistön huikeaan tarinaan - Tässä kirjassa avautuu kuva ihmisestä, joka on kasvanut tehtäviensä mukana! Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö luopui virastaan maaliskuun 1. päivänä 2024, päättyi Suomen poliittisessa historiassa ura, joka tapahtumarikkaudessaan hakee vertaistaan. Sauli Niinistö on kokenut poliitikkona suomettuneisuuden ajan, ankaran lamakauden, Neuvostoliiton romahduksen ja Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja rahaliittoon. Presidentiksi pyrkiminen näytti Niinistölle pitkään kiusaannuttavalta, mutta asemaan lopulta noustuaan hänestä tuli kansansuosiolla mitaten ylivertainen maanisä, joka johti Suomea ankaran koronapandemian vuosina ja joutui kohtaamaan uuden aggressiivisen Venäjän naapureilleen aiheuttaman hyytävän uhkan. Toisen presidenttikautensa päätteeksi hän ”viivyttelemättä mutta harkiten” luotsasi Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi. Harkitsevuus on muutenkin ollut ohjenuora Niinistön toiminnassa. Tässä teoksessa kuvataan hetkiä, joina tuolle ominaisuudelle on ollut erityistä tarvetta. Näiden välähdysten myötä piirtyy kuva ihmisestä, joka on kasvanut tehtäviensä mukana. Vuodet ovat hioneet särmiä ja opettaneet sosiaalisia taitoja, joiden hallinta kovina kamreerivuosina ei ollut Niinistön ominta alaa. Nähtäväksi jää, miten eläkeläinen Niinistö vielä käyttää saamaansa oppia ja kokemusta omaksi ja ehkäpä koko läntisen maailman yhteiseksi iloksi. Kirjoittaja Markku Heikkilä on tunnettu turkulainen toimittaja ja radiopersoona, joka on seurannut Sauli Niinistön vaiheita 1970-luvulta alkaen.

Sauli - Ratkaisevat hetket

Oivaltava ja viihdyttävä teos ihmisistä ja käyttäytymisen muotoilusta Tosielämässä ihmiset harvoin käyttäytyvät kuten ajatellaan, ja siksi moni ihmisten käyttäytymisen muovaamiseen liittyvä strategia ei osu maaliin. Uraauurtavassa kirjassaan Morten Münster esittelee todellisia, tutkittuja malleja, jotka vaikuttavat ihmisten tekemiin päätöksiin. Helposti lähestyttävä, neliosainen menetelmä tarjoaa uudenlaisia ajattelutapoja ja konkreettisia keinoja, jotka perustuvat käyttäytymistaloustieteen ja kognitiivisen psykologian tutkimustuloksiin usean vuosikymmenen ajalta. Yhdessä ne muodostavat tieteenalan nimeltä käyttäytymisen muotoilu. Valaisevin esimerkein kuorrutettu, mukaansatempaava kirja tarjoaa oivalluksia ja työkaluja kaikille ihmisten kanssa työskenteleville. Muuta toimintaa, älä ajatuksia - ja näet tuloksia! Morten Münster on Pohjoismaiden johtava käyttäytymisen muotoilun asiantuntija. Hän on työskennellyt aiheen parissa useiden tanskalaisten ja globaalien yritysten (Novo Nordisk, Nordea, Adidas, Ørsted, Siemens) sekä monien julkisten organisaatioiden kanssa. Hän on kirjoittanut kolme bestseller-kirjaa ja kirjoittaa lisäksi säännöllisesti Børseniin että Politikeniin, joissa hänen käyttäytymistä käsittelevät artikkelinsa ovat tavoittaneet yli 100 000 ihmistä.

Markkinointitiimin Mari on valitettavasti lähtenyt jo kotiin

Länsi sulkee rivejään ja sitoutuu tiiviimmin Natoon. Venäjä eristyy yhä enemmän. Uusi kylmä sota on syntymässä samassa osassa maailmaa, jossa se päättyi kolmekymmentä vuotta sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti suurimman eurooppalaisen konfliktin sitten toisen maailmansodan. Hyökkäys oli shokki koko maailmalle, vaikka Venäjä oli tehnyt jatkuvasti sotavalmisteluja Ukrainan rajalla. Miksi Venäjä hyökkäsi? Ja miksi nyt? Putinin kiihkomieliset perustelut hyökkäykselle olivat länsitarkkailijoiden mielestä järjettömiä, joten niihin ei kiinnitetty suurta huomiota. Ja kun sota alkoi, länsi yllättyi jälleen, nyt Ukrainan voimasta puolustaa omaa itsenäisyyttään. Olemme todistamassa poikkeuksellista geopoliittista muutosta, joka sekoittaa maailmanjärjestyksen tuleviksi vuosikymmeniksi. Serhii Plokhy, Ukrainan yksi tärkeimmistä nykyhistorioitsijoista selittää, miten tähän on tultu. Hän jäljittää sodan juuret Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisiin ratkaisemattomiin jännitteisiin ja tarkastelee, kuinka Ukraina on pysynyt Venäjän identiteetille tärkeänä vaikka ukrainalaiset ovat kulkeneet täysin erilaista tietä, kohti Eurooppaa ja läntistä demokratiaa. Serhii Plokhy (s. 1957) on Harvardin yliopiston historian professori ja yliopiston Ukrainan tutkimuslaitoksen johtaja. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaista Ukraina-asiantuntijoista. Plokhy asuu Burlingtonissa, Massachusettsissa. Hänen teoksensa Tšernobyl sai vuonna 2018 Baillie Gifford -tietokirjapalkinnon.

Historian paluu

Sukellus internetin pimeälle puolelle. Internet on osa jokapäiväistä elämäämme, mutta syvällä netin uumenissa on paikka, jossa rikollisuus kukoistaa: Tor-verkko. Siellä rikolliset voivat toimia anonyymisti viranomaisten ulottumattomissa ja harjoittaa mitä synkimpiä tekoja – huume- ja asekauppaa, seksuaalirikoksia, kiristyksiä ja jopa terrorismia. Useita tietokirjoja internetistä kirjoittanut FT Ari Haasio esittelee verkon pimeimmät puolet kaunistelematta esimerkein: miten rikolliset pyörittävät netin kautta laajaa huumerinkiä tai tilaavat bitcoineilla palkkamurhia? Muutamalla klikkauksella kirja kuljettaa lukijan rikollisten salattuun maailmaan ja sen toimintamalleihin – uskallatko jatkaa?

Verkkorikokset

Politiikan piiri on tuottanut uusia käsitteitä niin kauan kuin politiikkaa ja sanoja on ollut olemassa. Sanat ovat välillä hassuja, joskus kylmääviä, mutta kaikki ne vaikuttavat väkevästi maailmaan ja siihen, kuinka me siitä ajattelemme. Sanat mobilisoivat, tuomitsevat ja erottelevat mutta tuovat myös yhteen. Hankalat sanat haravoi politiikan sanastoa, esimerkkinä sana politiikka, ja kertoo kielitieteilijän tarkkuudella ja humoristin vakavalla otteella, kuinka haasteemme, hankkeemme, kuntamme ja käräjämme ovat muuttaneet merkitystään ja arvotustaan ajasta aikaan. Muodikkaimmatkin uudissanat kantavat mukanaan mieletöntä latinkia yhteistä historiaamme, ja ikuisiksi miellettyjen pyhien sanojen merkitykset muuttuvat suunnilleen huomenna. Janne Saarikiven tyyli on briljantti yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja oivaa turinointia. Eikä Saarikivi malta tyytyä silkkaan politiikkaan, vaan mukana kulkevat niin uskonnon, pelon, unen kuin tupakinkin termistöt. Hankalat sanat avaa silmät sanojen rikkaudelle, joka on melkein yhtä kuin tämä maailmamme.

Hankalat sanat

Kuka kukin oli Kolmannessa valtakunnassa? 20 viiltävää henkilökuvaa kansankiihottajista natsiaatteen mannekiineihin. Minkälaisia ihmisiä olivat Hitlerin uskolliset kätyrit Goebbels ja Göring? Tai Saksan Lapin-armeijan komentaja Eduard Dietl? Markku Jokisipilä on koonnut yhteen natsi-Saksan suurimmat vaikuttajat: poliitikot, byrokraatit, sotilaat, liikemiehet ja taiteilijat. Monitahoiset henkilökuvat avaavat hyytävän näkymän Kolmannen valtakunnan häikäilemättömiin valtapeleihin. Mutta oliko näillä intomielisillä natseilla lainkaan inhimillisiä piirteitä? Hitlerin ja sotilasjohtajien lisäksi mukana ovat muun muassa ulkoministeri Joakim von Ribbentrop, elokuvaohjaaja Leni Riefenstahl sekä Saksan ensimmäinen naispuolinen lentäjä-ässä Hanna Reitsch, joka yritti vielä viime hetkellä pelastaa Hitlerin puna-armeijan saartamasta Berliinistä. Markku Jokisipilä (s. Helsingissä 1972) on tutkija ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja. Hän on julkaissut useita historiallisia teoksia, joista viimeisin on Kolmannen valtakunnan vieraat: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (yhdessä Janne Könösen kanssa, Otava, 2013).

Hitlerin kopla

Kuka tahansa voi jäädä koukkuun. Koukussa vie lukijansa pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien arkeen tavalla, jota ei ole ennen tehty. Janne Huuskonen ja Miro Hilden seuraavat narkomaanien elämää vuoden ajan ja tuovat heidän maailmansa lukijan nähtäväksi. Me saamme kokea yhdessä käyttäjien kanssa kylmän petoksen, syvän yksinäisyyden, armottoman koukun sekä siellä täällä pilkahtavan lämmön ja ystävyyden. Koukussa avaa näkymän aiheeseen ja kertoo niin huumausaineiden markkinamekanismeista ja addiktion logiikasta kuin yhteiskunnan toimista ongelman ratkaisemiseksi. Janne Huuskonen (s. 1975) on helsinkiläinen viestintäjohtaja ja palkittu toimittaja, joka on julkaissut tietokirjan Kultainen vasikka (2019, yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa) ja romaanin Täydellinen päivä (2021). Huuskonen on Hildenin isä. Miro Hilden (s. 1999) on helsinkiläinen journalistisesta kuvasta kiinnostunut valokuvaaja. Hildenin molemmat vanhemmat ovat käyttäneet huumeita, mutta hän ei ole koskaan nähnyt sitä itse. Hildenin katse käyttäviin on utelias ja peloton.

Koukussa

”Olen kirjoittanut tämän kirjan, koska tahdon kertoa totuuden, oikaista tiettyjä ennakkoluuloja ja jakaa eteenpäin oivalluksia, joita olen saanut matkani varrella.” Murtumaton on kiehtova kuvaus Ronnie O’Sullivanin uran huippu­hetkistä ja synkimmistä laaksoista sekä miehestä urheilusaavutusten taustalla. Samalla se on rehellinen kertomus niistä uhrauksista, joita menestys on häneltä vaatinut. Ronnie oli snookerin ihmelapsi, joka siirtyi ammattilaiseksi 16-vuotiaana ja voitti ensimmäisen ranking-turnauksensa kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana. Elämää varjostivat kuitenkin itselle asetetut ylisuuret paineet, nuorella iällä koetut molempien vanhempien vankilatuomiot sekä vaikea päihderiippuvuus. Lopulta Ronnien elämä suistui raiteiltaan, ja hän harkitsi jopa uransa lopettamista. Kerta toisensa jälkeen hän on kuitenkin palannut huipulle ja onnistunut kääntämään henkilökohtaiset ongelmansa vahvuuksikseen. Tom Fordyce on kirjoittanut kirjan yhdessä Ronnie O’Sullivanin kanssa. Fordyce on englantilainen urheilu­toimittaja ja kirjailija.

Murtumaton

Tehtaankadun kuiskaaja muistelee. Laaksosta on paljon huikeita tarinoita. Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen on sanonut Laaksolla olleen pitkään paremmat suhteet Neuvostoliiton suurlähetystöön kuin ehkä kenelläkään toisella suomalaisella. Rikostoimittaja Harri Nykänen väitti Seppo Tiitisen pelastaneen kansanedustaja Jaakko Laakson syytteiltä 1980-luvun kohutussa vakoilutapauksessa. Toimittaja Mats Dumell tuomittiin vankilaan. Presidentti Mauno Koivisto nimesi Laakson ”sopulilauman johtajaksi”, joka ohjaili muita toimittajia. Pitkään eduskunnassa vaikuttaneen Laakson väitettiin olevan kulissien ”takapiru”. Kokoomuksen Ilkka Kanerva ja Laakso tunsivat toisensa paremmin kuin hyvin. Kanerva valittiin vaikutusvaltaisen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön johtoon. Mikä oli Laakson osuus valinnassa? Entä Venäjän ja Turkin? Jaakon isä palveli palveli Suomen Joutsenella, panssarilaiva Väinämöisellä ja sukeltajista muodostetussa joukko-osastossa. Laakson molemmat vanhemmat olivat punaorpoja. Isoisät kuolivat punavankileirillä. Laakso kertoo nyt oman tarinansa. Muistaakseni-sarjassa muistelevat Suomen yhteiskuntaan vaikuttaneet henkilöt. He paljastavat asioita, joista ovat aiemmin vaienneet ja joista jotkut haluaisivat edelleen vaieta. Jaakko Laakso oli 15 vuotta eduskuntatoimittaja. Ja sen jälkeen 20 vuotta vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli puolustusvaliokunnan vaikutusvaltainen jäsen vuosina 1991–2011.

Muistaakseni

Punainen takapiru Jaakko Laakso

Kun Suomen joukot joutuvat vetäytymään Syväriltä... Eletään jatkosodan aikaa. Sotamies Veikko Virtanen on tovereineen ollut jo hyvän aikaa Syvärillä Loukku-tukikohdassa. Olot korsussa ovat ahtaat. Kun uusia sotamiehiä saapuu paikan päälle, ilmassa leijuu konfliktin uhka. Mutta suomalaisten sotilaiden työ ei ole kinastella keskenään. Pystyvätkö sotilaat pelaamaan yhteen pussiin, kun täytyy? Yhteistyölle tulee tarvetta, kun joukkueen on aika vetäytyä Syväriltä kohti Suomea. Syvärin takaa on jännittävä sotaromaani Jaakko Summaselta. Jaakko Summanen (1922–1990) kirjoitti sota-aiheisia romaaneja. Hän joutui vuonna 1944 venäläisten sotavangiksi, ja Summasen romaani Sotavanki (1979) perustuu hänen omiin kokemuksiinsa.

Syvärin takaa

Oliko vakooja Zoja Jartsevan tähtäimessä Mannerheimin värväys? Kiehtova kuvaus Neuvostoliiton menestyneimmästä naisvakoojasta, joka vaikutti ratkaisevasti myös Suomen kohtaloihin. Diktaattori Josif Stalin lähetti talvisodan alla Jartsevin vakoilijapariskunnan Suomeen toteuttamaan tärkeää tiedustelutehtävää. Boris Jartsevin käynnistämät erikoiset neuvottelut tunnetaan Suomessa, mutta hänen puolisonsa Zojan toiminta on jäänyt pimentoon. Kirja paljastaa Zoja Jartsevan suuren tehtävän, jolla hän aukaisi kuuman linjan Mannerheimin päämajan ja Stalinin välille. Tietokirjailija Martti Backman on koonnut niukoista lähteistä palapelin, joka aukaisee eteemme elävän panoraaman Zoja Jartsevan johtamasta Suomeen kohdistuneesta vakoilusta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Kirja vie lukijan Helsingistä Stalinin virkahuoneeseen Kremliin, Hella Wuolijoen kartanolle Marlebäckiin, Tukholmassa kiehuneeseen käärmeenpesään, luhistuvaan Natsi-Saksaan ja lopulta Stalinin vankileirille Vorkutaan. Teos on kirjoitettu vetävällä, tarinallisella otteella, mikä tekee oikeutta neuvostovakoilun suurimman tähden uskomattomalle elämälle. Martti Backman (s. 1948) on Suomen Kuvalehden ja Iltalehden entinen päätoimittaja. Hän oli myös tutkivana toimittajana Ylen MOT-ohjelmassa 15 vuoden ajan. Kirja on jatkoa Backmanin edelliselle vakoilukirjalle Vakoojat, josta hänet palkittiin Tieto-Finlandia-ehdokkuudella 2017.

Stalinin vakoojatar Suomessa

Martti Ahtisaari, Mara, oli elämästä nauttiva rauhan mies. Suomen kymmenes presidentti ja rauhannobelisti oli arvostetumpi maailmalla kuin koti-Suomessa, missä joutui välillä häpeämättömän ilkkumisen kohteeksi. Elämänsä jännittävimmissä vaiheissa hän välillä antautui jopa suoranaiseen hengenvaaraan. Ahtisaari valittiin ensimmäisenä Suomen presidenteistä suoralla kansanvaalilla, suomettuneisuuden ajan poliitikkojen kauhuksi ohi puolueiden ykkösnimien. Hänestä tuli Euroopan unionin jäseneksi liittyvän maan länsimielinen johtaja. Kuuden vuoden kausi Suomen presidenttinä jäi sittenkin vain sivupoluksi Maran taipaleella. Hänen nimensä muistetaan kunnioittaen muun muasssa Namibiassa, Kosovossa ja Indonesian Acehissa. Tämän kirjallisen muotokuvan ainekset on koottu haastattelemalla Ahtisaaren ystäviä ja muita hänen elämäänsä läheltä seuranneita sekä runsasta lähdeaineistoa tutkimalla. Kirjoittaja Markku Heikkilä on toimitustyön veteraani ja vapaa esiintyjä.

Mara - Unohtumaton Martti Ahtisaari

Titanicin kohtalonhetket. On vuosi 1912 ja White Star Line-varustamon ylpeydenaihe, ihmeellinen RMS Titanic lähtee neitsytmatkalleen kohti New Yorkia. Uppoamattomaksi kehuttu, maailman merien ylellisin alus kantaa mukanaan ihmisiä ja unelmia, ja ilmassa on kuin taikaa. Onhan Titanic jotain sellaista, mitä ei ole ennen nähty. Pian haaveiden merimatkasta tulee kuitenkin painajainen. Titanic törmää jäävuoreen, ja alkaa tuhoon tuomittu kamppailu eloonjäämisestä. Mitä oikein tapahtui? Miten uppoamaton laiva saattoi kadota aaltojen alle, ja viedä mukanaan yli tuhat ihmistä? Olisiko onnettomuus voitu estää? Maailman historia vie sinut henkeäsalpaavalle matkalle menneisyyteen. Nauti historian suurista tapahtumista ja palaa ajassa taaksepäin – takaisin toisen maailmansodan eturintamaan, viikinkien ryöstöretkiin ja jumalia palvovien egyptiläisten pariin. Maailman historia tarjoaa upeita artikkeleita jännittävistä ja dramaattisista menneisyyden tapahtumista.

Historian käännekohtia

Titanic: SOS: Me uppoamme!

Italiaa kuohuttanut bestseller rikollisklaanien toimintatavoista ja kansainvälisestä laittomasta liiketoiminnasta Dokumenttiromaani paljastaa globaalin suurrikollisuuden tylyt kasvot: murhat, veriset valtataistelut ja piraattibisneksen, joka ulottuu Suomeen asti. Gomorra vie matkalle Italian niemimaan eteläisimpiin osiin, joita rikollisklaanit hallitsevat väkivaltaisin ottein. Toimittaja-kirjailija Roberto Saviano tutki, liikkui ja työskenteli Napolin pahamaineisimmilla alueilla ja värväytyi ryhmittymien hanttihommiin. Hän näki sisältäpäin, miten Systeemiksi kutsuttu järjestelmä toimii. Rikollispomojen leveän elämän lisäksi sen todellisuuteen kuuluvat veriset valtataistelut ja murhat. Raaka Systeemi on myös osa globaalia rikosbisnestä, sillä se siirtelee pääomia, perustaa ja sulkee yrityksiä ja investoi ympäri maailmaa. Vaateteollisuus ja muut kulutustavarat ovat klaanien uusia aluevaltauksia. Italialaisen muodin piraattikopiot ja Kiinasta tuleva tavara leviää Napolin sataman kautta Suomeen asti. Myös rakennus- ja kuljetusbisnes, ase- ja huumekauppa ovat merkittäviä tulonlähteitä. Lailliset yritykset sotketaan harmaaseen talouteen edullisilla jätekuljetuksilla. Asiakasta kiinnostaa vain hinta, ei se, minne myrkkylasti kaadetaan. Camorran mailla Etelä-Italiassa syöpäkuolleisuus kasvaa eikä kukaan tiedä, missä kaikkialla syödään ongelmajätteillä terästettyä viljaa. Vuonna 2008 Matteo Garronen ohjaama elokuvaversio voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon.

Gomorra. Mafian valtakunta

Suomalaista rauhanturvatyötä ruohonjuuritasolla Omakohtainen kuvaus sotilaan työstä Afganistanissa. Millaista on rauhanturvaajan arki sotatoimialueella? Onko Isaf-operaatiosta opittu mitään? Entä onko Suomi unohtanut uudet sotaveteraaninsa? Helmikuussa 2006 tiedotusupseeriksi värvätty Tuomas Muraja saapui Pohjois-Afganistanin Maimanaan – ja joutui miltei heti keskelle tulitaistelua. Komennuksensa aikana Muraja kulki partioiden tiedusteluretkillä ja tutustui paikallisten elämään. Päiväkirjaan tallentui kuolemanpelon ja koti-ikävän sävyttämä sotilaan arki.Vuonna 2014 päättyvä kriisinhallintaoperaatio Isaf on jättänyt jälkeensä traumatisoituneita veteraaneja ja myös suomalaisia vainajia. Muraja avaa ja analysoi runsaan vuosikymmenen kestäneen operaation vaiheet. Tuomas Muraja on työskennellyt mm. Turun Sanomien ulkomaantoimittajana ja EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä. Hän palveli tiedotusupseerina Suomen Kfor-pataljoonassa Kosovossa vuosina 2000–2001 sekä Isaf-joukoissa Afganistanissa 2006–2007.

Sotilaana Afganistanissa

1900-luvun kylmää sotaa ja Neuvostoliiton romahdusta seurasi toiveikas vuosikymmen. Yhä uudet maat avautuivat demokratialle, ja poliittinen propaganda näytti painuvan diktatuurien mukana historian hämärään. Meneillään oleva vuosisatamme on osoittanut, että viimeksi mainittu kehitys ei sittenkään toteutunut. Irakin sota, Ukrainan konflikti ja äärijärjestö Isisin nousu ovat nostaneet propagandan rytinällä maailmanpolitiikan keskiöön. Demokratiat eivät ole ilmiöltä suojassa. Äänestäjät Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuuntelevat jälleen omaa valtaansa pönkittävien demogogien kutsua. Lisäksi nyt niin kuin ennenkin näyttävät propagandan tekijät olevan aina askeleen edellä suurta yleisöä. Miten se on mahdollista? Joonas Pörstin Propagandan lumo esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta. Teos johdattaa lukijan läpi 1900- ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. Propagandan lumo. Sata vuotta mielten hallintaa kannustaa lukijansa kohti avoimempaa maailmaa.

Propagandan lumo

Sanathan ovat simppeleitä olioita. Semmoisen kun kakaisee ulos, kuulija tietää missä mennään ja pulinat pois. Omena on omena on äpple on apple. Entäpä sitten sellaiset sanat kuin vapaus tai pyhä? Ehkä ne, kuten omppukin, ovat sittenkin sanoja, joiden kohdalla kannattaa katsoa tarkemmin. Rakkaat sanat käy läpi viljalti tärkeitä, isoja, pieniä, hauskoja tai kuolemanvakavia sanoja ja kertoo kielitieteilijän taidolla ja tarkkuudella, mistä ne tulevat, ja joskus ehkä myös veikkaa, mihin ne ovat menossa. Kirjan tekstit näyttävät konkreettisella ja lähestyttävällä tavalla, kuinka ihmissuhteiden, politiikan, talouden ja sen sellaisten elämänalueiden sanasto on muuttunut arvotukseltaan, painotukseltaan ja merkitykseltään - kielen maailmassa ei ole mitään ikuista ja pysyvää, vaikka joskus meille ehkä niin tahdotaan väittääkin. Janne Saarikiven tyyli on loistava yhdistelmä tieteellistä tarkkuutta ja silmiäavaavaa humorismia. Rakkaat sanat saa lukijansa miettimään omia rakkaita sanojaan ja niiden historiaa - siis itseään - uudella tavalla.

Rakkaat sanat

Suomalaisen vakoiluhistorian vaiettu tarina. Syksyllä 1944 suomalaisella tiedustelutoiminnalla oli pelissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen neuvostomiehitys näytti mahdolliselta, ja sen varalta toteutettiin huippusalainen operaatio Stella Polaris. Operaatiolla pyrittiin turvaamaan Suomelle elintärkeä tiedustelutoiminta sekä tukemaan mahdollista sissisotaa evakuoimalla Suomen tiedusteluväki, -välineet ja -arkistot Ruotsiin. Kokonaisia perheitä lähti myrskyisälle matkalle yli Pohjanlahden, koska pelättiin, että miehityksen toteutuessa Suomeen jääneet perheenjäsenet saattaisivat joutua panttivangeiksi. Lähtijöitä halveksuttiin Suomessa pelkureina, eikä vastaanotto Ruotsissa ollut myöskään aina lämmin. Moni operaatioon osallistuneista onkin uskaltautunut kertomaan tarinansa vasta vuosikymmenten jälkeen. Teoksessaan Johanna Parikka Altenstedt avaa ikkunan suomalaisittain poikkeukselliseen vakoiluoperaatioon siihen osallistuneiden haastatteluiden kautta. Operaatio Stella Polaris on kertomus kahden pienen valtion roolista suurvaltojen valtakamppailun puristuksessa sekä vakoiluoperaatioon osallistuneiden koskettavista kohtaloista. Johanna Parikka Altenstedt (s. 1963) on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä, Ylellä ja Ruotsin radiossa.

Operaatio Stella Polaris – Suuri suomalainen vakoilutarina

Kahdettakymmenettä vuosisataa ei voi ymmärtää ymmärtämättä Berliiniä. Sinclair McKayn mestarillinen kaupunkibiografia kertoo Berliinin tarinan tavallisten berliiniläisten näkökulmasta. Teos kuvaa vaikuttavasti, kuinka kaupunki ja sen asukkaat muokkasivat 1900-luvun maailmaa. Laajaan aiemmin julkaisemattomaan arkistomateriaaliin pohjaten kirja antaa äänen berliiniläisille, jotka kärsivät ensimmäisen maailmansodan kauhut, näkivät kaupungin nousun tieteen ja kulttuurin kansainväliseksi keskukseksi, kokivat talousromahdukset, natsien nousun, toisen maailmansodan tuhot, psykoottisen kansanmurhan ja vastakkaisten ideologioiden kahtia repimän kaupungin. Kautta 1900-luvun Berliini oli maailman keskiössä. Kaupungin asukkaiden kokemusten kautta kirja kuvaa, miten siellä nousivat kukoistukseen niin fasismi kuin kommunismikin tavoilla, joiden heijastusvaikutukset ulottuivat kaikkialle maailmaan. Toisen maailmansodan jälkeen idän ja lännen raja kulki halki kaupungin, jonka asukkaat elivät kahdessa eri todellisuudessa, kunnes totalitarismin symboliksi muodostunut Berliinin muuri vuonna 1989 murtui. Sinclair McKay on englantilainen toimittaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita historia-aiheisia menestysteoksia. Suomeksi häneltä on aiemmin julkaistu kirja Dresden 1945 – Täystuho. McKay kirjoittaa säännöllisesti The Daily Telegraphiin, The Spectatoriin jaThe Wall Street Journaliin.

Berliini: Elää ja kuolla maailmanhistorian pyörteissä

Maailman rakastetuimman lelubrändin ja sen omistajasuvun tarina. ”Tarina muovipalikoista, jotka ovat pitäneet pystyssä koko sukua ja kokonaista kaupunkia jo vuosisadan ja kauas tulevaisuuteen, on tyrmistyttävän jännittävä.” – Weekendavisen Kun Ole Kirk Christiansen vuonna 1915 perusti puusepänverstaan tanskalaiseen Billundin pikkukaupunkiin, ei kukaan olisi voinut kuvitellakaan, että siitä kehittyisi maailman suurin lelunvalmistaja. Sadat miljoonat ihmiset ovat leikkineet LEGO-palikoilla, mutta legendaarisen leluyrityksen tarina on useimmille tuntematon. Yritystä hallinnoiva suku on pysytellyt poissa julkisuudesta, mutta nyt Olen pojanpoika Kjeld Kirk Kristiansen avaa Jens Andersenille ensi kertaa perheen historian, yrityksen ylä- ja alamäet sekä valtavat LEGO-arkistot. Kristiansenin suvun ja pienten muovipalikoiden tarina on vangitsevaa luettavaa. Kirjan runsas, aiemmin julkaisematon kuvitus on peräisin suvun yksityisarkistosta. ”LEGO - Kuinka tanskalaisuku valloitti maailman on hienoa luettavaa. Sen tavasta yhdistää yrityksen, yksilöiden ja Tanskan historia pitäisi ottaa oppia.” – Berlingske Tidende Jens Andersen on tanskalainen kirjailija ja pohjoismaisen kirjallisuuden tohtori. Hän on kirjoittanut useita palkittuja teoksia, mm. Hans Christian Andersenin, Tanskan kuningatar Margareetan, kruununprinssi Frederikin ja Astrid Lindgrenin elämäkerrat.

LEGO

Yö oli aika hiljainen ja rauhallinen. Kuulin takaani pari juoksuaskelta muutamia satoja metrejä ennen jokilautta Föriä. En ehtinyt reagoida mitenkään, sillä kaikki kävi todella nopeasti. Tunsin selässäni kovan iskun, ja sen jälkeen olinkin jo pinnan alla. Mitä tapahtui vuonna 1994 kadonneelle lakimiehelle? Miksi 10-vuotias pikkupoika tapettiin divarin takahuoneessa? Väijyykö jokirannassa sarjamurhaaja? Rikosten Turku maalaa Suomen kauneimman kaupungin tummilla sävyillä. Se vie lukijan kauppatorin vilskeeseen, Kakolan kiviseinien sisälle ja öiselle kävelylle Aurajoen rantaan. Kirjan tiedot ovat poliisin esitutkintamateriaaleista, oikeuden pöytäkirjoista, lehtileikkeistä sekä Kansallisarkistosta. Rikosten Turku on osa Deadline Kustannuksen Rikoksia kaupungeittain -kirjasarjaa. Seuraava kirja vie Rovaniemelle.

Rikoksia kaupungeittain

Rikosten Turku

Nato-prosessin värikkäät vaiheet. Teos kuvaa mukaansatempaavasti ajanjaksoa, jolloin suomalaisten asenne Nato-jäsenyyttä kohtaan muuttui. Värikkäitä vaiheita aitiopaikoilta seurannut Lauri Nurmi valottaa, miten kulisseissa tehtiin vuosikaudet työtä sen eteen, että jäsenyyshakemus olisi selkeä ja nopeasti etenevä prosessi. Kirja antaa äänen niin Nato-maiden sotilasjohtajille, Suomen viime vuosien puolustus- ja ulkoministereille kuin puolustusvaliokunnan ja tp-utvan jäsenille. Kirjassa kuullaan presidentti Sauli Niinistön tuoreita näkemyksiä Vladimir Putinista, Suomen ulkopoliittisista suhteista ja turvallisuuspolitiikasta. Haastateltavina ovat myös mm. Timo Soini, Jussi Niinistö, Pekka Haavisto, Antti Kaikkonen, Jarmo Lindberg ja Alexander Stubb. Lisäksi teos raottaa Suomen ja Venäjän poliittisten suhteiden hoidon erikoispiirteitä. Miksi Venäjän valtiojohto halusi Suomen-vierailulla erityisesti Koskenkorvaa eikä vodkaa? Entä miksi Vladimir Titov lähetti synttärionnittelut Timo Soinin tyttärelle?

Suomen salattu tie Natoon

Särkyneen mielen sirpaleet viiltävät kuin veitsi Sebastian Fitzekin trillerissä Terapia traumatisoitunut psykiatri joutuu ottamaan epätoivoisen riskin löytääkseen kadonneen tyttärensä. Kaksitoistavuotiaalla Josylla on selittämätön sairaus, ja lääkärikäynnin aikana hän katoaa jäljettömiin vastaanotolta. Neljä vuotta myöhemmin Josyn isä, psykiatri Viktor Larentz, on vetäytynyt syrjäiselle Pohjanmeren saarelle käsitelläkseen kokemaansa traumaa. Saarella Viktor saa kuitenkin ovelleen yllättävän vieraan. Kirjailija Anna Spiegel kärsii harvinaisesta skitsofrenian muodosta: hän uskoo kirjoittamiensa henkilöhahmojen tulevan todeksi. Annan viimeisin romaani kertoo tuntemattomasta sairaudesta kärsivästä nuoresta tytöstä, joka katoaa yhtäkkiä jäljettömiin. Vastahakoinen Viktor suostuu ottamaan Annan potilaakseen epätoivoisena yrityksenä saada selville, mitä hänen tyttärelleen tapahtui. Terapiaistunnot saavat kuitenkin nopeasti erittäin synkän käänteen, kun menneisyyden aaveet nousevat haudoistaan karmivin seurauksin. Sebastian Fitzekin Terapia on särkyneen mielen veitsenteräviä palasia ravisuttavasti kuvaava trilleri, joka pitää lukijan otteessaan kauhistuttavaan päätökseensä saakka. Nyt myös Amazon Prime -sarjana!

Fitzek-trillerit

Terapia

Repivä nuorallatanssi kahden maailman välillä Rikostoimittaja Mikko haluaa olla työssään parempi kuin muut. Hän löytää alamaailman kontaktit ja ymmärtää rikollisten säännöt. Mutta päätyykö hän huomenna itse uutisotsikoksi? Mikko Hirvosella on raskas ja vaarallinen salaisuus. 1990-luvun Helsingissä heroiini oli menestyjien muotihuume, joka veti hyvän perheen pojan syöksykierteeseen. 2010-luvulla Mikko on kunnianhimoinen rikostoimittaja, mutta edelleen kuilun reunalla: keho muistaa, miltä tuntuu olla ilman häpeää, syyllisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta. Normaaliksi kutsuttu elämä on loputonta pakoa menneisyydeltä ja paljastumisen pelkoa, kunnes eteen tulee keikka, jossa Mikon on valittava puolensa. Arpeutuuko pahin haava? Janne Huuskonen on palkittu toimittaja, tietokirjailija ja viestintäjohtaja. Huuskonen on julkaissut yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa tietokirjan Kultainen vasikka – Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa. Täydellinen päivä on Huuskosen esikoisromaani.

Täydellinen päivä

Huhtikuussa 2022 menehtynyt Ilkka Kanerva oli Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja. 48:t valtiopäivät istuneen veteraanin ennätys voi jäädä lyömättömäksi, elämänikäiset urat parlamentissa ovat käyneet harvinaisiksi. Turkulaisen valtiomiehen ja kolminkertainen ministerin poliittinen perintö on vertaansa vailla ja siitä kirjoitetaan varmuudella vielä nippu teoksia. Tässä kirjassa käydään läpi ihminen Ilkka Kanervan elämänvaiheita ja kuvaillaan hänen persoonaansa sellaisena, kuin läheiset ystävät ja omaiset muistavat. Kerrottavaa riittää, sillä Ike, niin kuin häntä kaikki osasivat kutsua, oli kaikin tavoin unohtumaton hahmo. Hänen kykyään kohdata kanssaihminen, olipa tämä sitten äänestäjä, ystävä tai poliittinen vastustaja, ylistetään. Ike tuntui olevan kaikkien tuttava. ”Kun kävellään Turun torilla ja vastaan tulee kaksi turkulaista, Ike tuntee heistä kolme”, lohkaisi edustajatoveri ja ystävä Ben Zyskowicz. Sileää polkua ei Kanervan elämäntaival ollut. Muutamat ankarat kohut jarruttelivat miehen menoa. Moni olisi niiden jälkeen vetäytynyt sivuraiteille tai palkintovirkaan. Kanerva päätti toisin ja palasi kentälle. Piikkari alkoi taas purra tartania, kuvaili urheilumies ja kielikuvien maestro itse. Kirjaa varten on haastateltu kymmenittäin Kanervan lähipiiriläisiä. alkaen nuoruuden aikaisista kavereista ja elämänsä Ilkalle antaneesta sisaresta Riitasta, päätyen rinnalla viimeisenä hetkenä pysyneeseen puolison Elina Kiikkoon. Ääneen pääsevät myös monet edustajatoverit ja Suomen politiikan ikoniset hahmot. Kirjoittaja Markku Heikkilä on tunnettu turkulainen toimittaja ja radiopersoona, joka on seurannut Ilkka Kanervan vaiheita 1970-luvulta alkaen. Kirjassa on mukana myös ennen julkaisematon haastattelu, jossa Kanerva pohtii toimintaansa nuorisopolitiikkona 1970- luvun vaaran vuosina ja vertaa silloisia tunnelmia nykyaikaan, jona ulkopolitiikka on jälleen räjähdysherkkää aluetta. Oliko Kanervan suunnitelmissa vielä kokeilla mahdollisuuksia presidenttikisassakin?

IKE - Unohtumaton Ilkka Kanerva

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Äänikirjat – Löydä seuraava äänikirjasi

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{authorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Lukija

Pertti Huuskonen

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat