Mies joka uskoo syntyneensä rikolliseksi. Alamaailmassa tunnetun hahmon tarina on ennennäkemätön dokumentti Suomen romaniyhteisön synkästä puolesta. Millaista on elää perheessä, jonka kahdeksasta sisaruksesta viisi on kuollut väkivaltaisesti? Millaiseksi 500 vuotta rotusortoa on muokannut romanikulttuurin? Vartti Isberg on myyttinen hahmo suomalaisessa alamaailmassa. Hän uskoo syntyneensä rikolliseksi. Tämä kirja sukeltaa hänen elämänsä kautta romaniyhteisön synkkään ja vaiettuun puoleen. Kymmenet silminnäkijät katsoivat kauhistuneena vierestä, kun Vartti Isberg ampui miehen Tukholman ydinkeskustassa keskellä kirkasta päivää. Uhri oli ”Käppyrä”, suomalainen romani, joka oli vastuussa Ruotsin rikoshistorian raaimpiin kuuluneesta veriteosta, neloismurhasta. Käppyrän uhrit olivat Vartin isä, täti ja kaksi läheistä miestä. Vartti kosti veren verellä. Vartti Isberg (s. 1964) on romanijohtaja, joka on kantanut hautaan 17 arkkua. Rami Mäkinen (s. 1971) on palkittu rikostoimittaja ja -kirjailija. Omos ”Opa” Okoh (s. 1990) on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä

Historiallinen suurromaani lappilaispoikien kohtaloista talvisodasta nykypäivään. ”Oli suuri mysteeri, miten yksikään poika oli ­ylipäätään selvinnyt täysi-ikäiseksi.” Pieni Lapinkylä oli talvi- ja jatkosodan sekä Lapin sodan suurin kärsijä. Miinoilla viljellyn ja traumoilla lannoitetun luoteislappilaisen kylän poikien surmankierre ei päättynyt sotiin. Kaamoksen loputon pimeys kutsuu karun kairan poikia puoleensa sukupolvesta toiseen. Kun Tunturi-Lappi-lehden päätoimittaja lähtee Lapin­kylään haastattelemaan käsivarren vanhinta miestä Kyyryä, pieni henkilökuva laajenee kolossaaliseksi kuvaukseksi kylästä ja sen mieskohtaloista 1930-luvulta 2020-luvulle. Arktisessa kulttuurien pakastearkussa toisiinsa kiinni jäätyvät vuosisadan suuret aatteet natsismista korpi­kommunismiin ja lestadiolaisuudesta massaturismiin. Talvisodan lihamyllystä aivot sulattavaan someaikaan poikakuolleisuutta yhteen punova romaani on kertomus vireästä kyläyhteisöstä, joka tuhoutuu Lapin sodassa mutta nousee uuteen kukoistukseen ennen salakavalampaa hiipumistaan. Yöttömän yön aurinko, kahdeksan vuodenaikaa ja kylän onnen aikakaudet tuovat valoa romaanin pimeyteen. Kylä josta pojat katosivat on maagisen inhorealistinen ja hirtehishumoristinen ruumiinavaus lappilaispoikien elämästä ja sen vaarallisuudesta eri aikakausina. Luoteislappilaislähtöisen kirjailijan Timo J. Tuikan edellistä romaania Kekkosen salaiset päiväkirjat (2020) luonnehdittiin Helsingin Sanomissa ”hauskaksi poliittiseksi tragediaksi”. Viimeksi hän on julkaissut tietokirjan Vitutuksen voima – Suomalaisen katkeruuden historia (2022). Koulutukseltaan Tuikka on filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Kylä josta pojat katosivat

Tammikuussa 2020 tapahtui onnekas onnettomuus Orimattilassa. Filosofian tohtori Timo J. Tuikka rysäytti UKK-arkiston seinästä läpi, mutta löysi samalla väliseinästä Urho Kekkosen salaiset päiväkirjat. Presidentin merkinnöistä paljastui alaston totuus historiamme kiihkeimmistä väittelynaiheista noottikriisistä lähtien. Salaisten päiväkirjojen sivuilla ääneen pääsee presidentin sisällä loisinut ihminen, joka suomii hävyttömästikin maamme ja maailman menoa. Kekkosen päiväkirjamerkinnät kertovat myös kompleksisesta maan isästä, joka kärsi 1970-luvun poliittisesti vinoutuneen minäkuvan ohella jo varhain vääristyneestä kehonkuvasta. ”Honka-liitto hajosi. Harmitti. Olisin halunnut puristaa säikähtäneestä Hongasta vaalitenteissä mahlat pihalle.” (UKK 24.11.1961) Myös kesällä 1957 tapahtuneen presidentin murhayrityksen tekijä ja motiivi selviävät viimein. ”He arvelevat, ettei tämä hevonen piiskaa tarvitse, kun se tottelee luotiakin.” (UKK 21.6.1957) Toteutumattomien muistelmiensa tueksi kirjoitetut päiväkirjasivut ovat avain Kekkosen todelliseen maailmaan. Presidentti purkaa silottelematta tuntojaan niin suhteestaan Neuvostoliittoon kuin rakastajattariinsa. ”Puristelen peilin edessä läskimahaani ja inhoan itseäni.” (UKK 1.3.1956) Salaiset päiväkirjat piirtävät laajan kaaren vuoden 1956 yhden äänen presidentistä 1970-luvun yksiääniseen ”Kekkoslovakiaan”. Eturivin historioitsijan Timo J. Tuikan hervottomat vuosijohdannot ja kommentit taustoittavat eri aikakausien ilmiöitä. En taaskaan uskaltanut katsoa halatessa Leonidia silmiin, ettei hän saisi nousuhumalaiseen kalloonsa moiskauttaa samanlaista huulisuudelmaa kuin Honeckerille. Ryssän nuoleminen ETYK:issä olisi poliittinen kuolonsuudelma. (UKK 1.8.1975)

Kekkosen salaiset päiväkirjat

Ilkikurinen läpileikkaus yli 100-vuotiaan Suomi-ämmän katkeransuloisesta kehityksestä ja vittumaisesta mielenmaisemasta. Suomen hauskimman historiantutkijan Timo J. Tuikan kirjan luettuasi tiedät, miksi Suomen itsenäisyys käynnistyi kansanmurhalla, kuinka Kollaa kesti jättiläisvitutuksen voimalla, miten maa jälleenrakennettiin ärräpäitä viljelemällä, miten maamme politiikasta muodostui sosiopaattien kostonkierre ja miksi kuvanveistäjä Eila Hiltunen itki katkerasti Sibelius-monumentin paljastusjuhlassa. Maailman onnellisimmaksi rankatussa maassamme vannotaan nyt positiivisuuden nimiin. Kehuyhteiskunnassamme lasten kaameimmatkin piirrostuhrut ovat laatutaidetta ja aikuisten puolimaratonin läpilöntystely palkitaan maratonin pituisilla peukkuriveillä. Jopa kestävyysurheilijat lähtevät olympiakisoihin ”ilon kautta” tai ”nauttimaan”. Paavo Nurmi ei vuollut kultaa ja kunniaa ilon kautta, eikä talvisotaan hiihdetty nauttimaan. Suomi juostiin, painittiin ja sodittiin maailmankartalle peräsuoli pitkällä, kieli vyön alla ja veren maku suussa. Katkeruuden historia muistuttaakin nykyihmistä siitä, kuinka merkittävässä roolissa katkeruus, kauna, viha ja 100-prosenttinen vitutus ovat olleet maassamme sisällissodan veripeijaisista 2000-luvun vihapuheeseen. Kirjassa tutustutaan myös kymmeniin katkeruuden lentopetrolilla liitäneisiin urheilijoihin, taiteilijoihin ja poliitikkoihin Eino Leinosta Matti Nykäseen, Veikko Vennamosta Spede Pasaseen ja Eeva Joenpellosta C. G. Mannerheimiin.

Vitutuksen voima

Velmuileva veijariromaani puhuu salahauskasti vakavasta aiheesta. Kätkäläisen naapurissa on Hurskaisten elämä suistunut raiteiltaan. Aimon, vauraan talon isännän ja yhteiskunnallisen vaikuttajan, kintereille on takertunut ”musta koira”, syvenevä masennus, joka merkitsee voimien hupenemista ja toisten armoille jäämistä. Mutta raavas mieshän ei suostu lääkäriin vaivojaan ruikuttamaan. Alma-vaimo etsii hädissään tukea läheltä ja kaukaa. Yhteiskunta auttaisi kyllä mielellään, mutta ne resurssit, ne resurssit. Ratkaisuksi tarjoutuu pörssiyhtiön erityishoivakoti, jonne tarmokas miniä appensa toimittaa. Tarvitaan Kätkävaaran äkkiväärän korpifilosofin apua ennen kuin asiat asettuvat taas uomaansa.

Kätkäläinen

Kätkäläinen ja musta koira

Raid-sarjan ensimmäinen osa! Raid tappaa talossa ja puutarhassa, erityisen raa'asti tai miten vain asiakas ikinä tahtoo. Raid pahoinpitelee tai suojelee ketä tahansa - kunhan maksusta sovitaan. Raid on väkivallan ammattilainen, jota tarvitaan kun hämäräliikemies ei maksa velkojaan tai vasikasta halutaan päästä eroon. Sarjan avaavassa Raid-kirjassa (1992) hänet palkataan suojelemaan pornobisneksellä rikastunutta liikemiestä, jolta joku haluaa nirrin pois. Harri Nykänen (s. 1953) on yksi Suomen tuotteliaimpia rikoskirjailijoita. Hän on kirjoittanut yli 30 kirjaa, joukossa myös joitakin rikosaiheisia tietokirjoja. Tunnetuimpia Nykäsen luomia hahmoja ovat Raid, sympaattinen tappaja ja Ariel Kafka juutalainen rikoskomisario.

Raid

Kyllä ennen oli paremmin! Kätkäläinen Pietu Aholainen on kiikkerä ja pahansisuinen mies. Hän mellastaa Kätkävaarallaan kuin vihollismaassa, taistelee, huijaa ja velmuilee, käyttää väärin sosiaaliturvaa ja valehtelee niin että jutut ovat jo melkein totta. Kätkäläisen naapuri, vastapäisen Kieppivaaran Aimo Hurskainen, on kuin Kätkäläisen peilikuva: hillittömyyteen asti säädyllinen eläjä, joka on maksanut mitä on pyydetty ja vielä vitosen päälle, istunut lautakunnissa parhaat kyntöilmatkin ja ollut aina pappien ja poliisien suosiossa. Rehevän riitaisan naapurielon rinnalla kirjailija Simo Hämäläinen kuvaa autioituvia syrjäseutuja ja kaupunkien täyttymistä.

Raid palaa Suomeen vuosien tauon jälkeen. Hän matkaa Rovaniemelle auttamaan kuolleen enonsa Nygrenin vaikeuksiin joutunutta rosvokaveria. Hiltusen poika on sotkeutunut hengenvaaralliseen salakuljetusbisnekseen, jota pyöritetään Mursmankista Rovamiemen kautta Hampuriin.. Keikka tarjoaa Raidille tilaisuuden häipyä Ruotsista, jossa sekä rosvot että poliisit käyvät kuumana hänen hoitamastaan gangsteripomon tappokeikasta. Sattunmalta Raidin kaveri Sundman on samaan aikaan Lapissa tekemässä saksalaiselle erotiikkajätille Christmas Sex -videota. Kun salakuljetukseen sekaantunut bussikuski löytyy ammuttuna lumenkaatopaikalta Helsingistä, vedetään Raidin vanha tuttu, komisario Janssonkin kansainväliseen juttuun, jossa mikään ei ole sitä miltä aluksi näyttää. Monet veriset jäljet ehtivät risteämään susirajan takana ennen kuin Raid on täyttänyt enonsa jättämän kunniavelan.

Raid saa tehtäväkseen kostaa piinkovan pörssikeinottelijan kokeman nöyryytyksen Eero Kihlman on maan vihatuimpia liikemiehiä. Sinne missä Kihlman kulkee, hän jättää jälkeensä vain yritysten savuavia raunioita ja jätepaperiksi muuttuneita osakekirjoja. Kihlman ei kaadu lamaan kuten monet muut jalustalle nostetut Rolex-ranteiset ja Boss -pukuiset pörssi-ihmeet. Hän osaa kääntää muiden heikkouden edukseen. Sekä verottaja että poliisi metsästävät Kihlmania, mutta rahat ovat jo turvassa Jerseyn kaltaisissa veroparatiiseissa. Kulissi pysyy puhtaana. Kihlman häviää vain yhden mutta sitäkin ratkaisevamman erän. Häneltä viedään firmojen pimeän rahanliikenteen paljastavat asiakirjat ja viisi miljoonaa markkaa Koska Kihlman ei voi turvautua poliisiin, hän palkkaa Raidin. Raid on torpedo, se on alamaailman nimitys väkivallan ammattilaiselle. Hänen pitää hankkia rahat ja paperit takaisin sekä kostaa Kihlmanin kärsimykset. Raid operoi pelolla yhtä hyvin kuin Kihlman osakkeilla. Mutta myös vastapuoli osaa pelata likaisesti, niinpä Raid joutuu poikkeuksellisesti turvautumaan Janssonin, väkivaltatoimiston komisarion apuun.

Raid ja paperiansa

Raid ja lihava mies on kova ja vauhdikas trilleri, jossa on tyylikästä niukkaa huumoria ja - jopa - ripaus romantiikkaa. Raid tappaa talossa ja puutarhassa, erityisen raa'asti tai miten vain asiakas ikinä tahtoo. Raid pahoinpitelee tai suojelee ketä tahansa - kunhan maksusta sovitaan. Raid on väkivallan ammattilainen, jota tarvitaan kun hämäräliikemies ei maksa velkojaan tai vasikastra halutaan päästä eroon. Raid ja lihavassa miehessä (1997) Raidin pestaa äärioikeistolainen Ilmari Isberg, jonka valta-asemaa uhkaa Pietarin mafian rantautuminen Suomeen.

Raid ja lihava mies

Raid pahoinpitelee tai suojelee ketä tahansa - kunhan maksusta sovitaan. Raid lomailee perinnöksi saamassaan maalaistalossa Itä-Suomessa, muttei pääse idyllinkään keskellä eroon rikoksista. Kyläkauppiaan poika haikailee rikollisen uralle ja saa elämänsä tilaisuuden, kun kauppaan eksyy banaanilastiin kätketty kokaiinierä. Samaan aikaan komisario Jansson tutkii kaksoismurhaa. Pian hänelle selviää, että juttu liittyy tavalla tai toisella kokaiinin salakuljetukseen. Kokaiinipeli on kovaa. Kyläkauppiaan pojalle on onneksi, että Raid tietää, kuinka sitä pelataan.

Raid ja poika

Raid järjestää itsensä Katajanokan vankilaan - pelkääjien osastolle Raid tulee Ruotsista Suomeen ja järjestää ensi töikseen itsensä tutkintavankeuteen, missä hakeutuu pelkääjien puolelle. Pelkääjiksi kutsutaan vankeja, jotka ovat eristyksessä siksi, etteivät syystä tai toisesta uskalla liikkua vankilassa. Pelkääjien osastolla on Raidin lisäksi varttihullu "Tikku" Johansson. Hän pakoilee toimeksiantajaansa, pitkän linjan talousrikollista Raines Luotolaa. Johanssonin viimeiseen toimeksiantoon kuului verotoimiston polttaminen, jotteivät Luotolan hämäräbisnekset paljastuisi. Reino Ekholm on pelkääjänä, koska on vasikoinut yhden Helsingin kovimmista huumepomoista ja on jutun ykköstodistaja. Osastolla on myös ammattipeluri ja talousrikollinen Voitto Grön. Kiivaaseen uskoon tullut, Jumalaan luottava Grön ei pelkää mitään, mutta omasta ravintolasta haaveileva vankilan johtaja Ilpo Hartikka ei ole uskossa yhtä luja, ja siksi Grön on määrätty pelkääjien osastolle. Komisario Jansson saa kuulla Raidin olinpaikasta ja tajuaa, että Raid on vankilassa keikalla. Jansson ei osaa päätellä kuitenkaan sitä, onko Raid vankilassa tappopuuhissa vai suojelusenkelin roolissa. Niin tai näin, joka tapauksessa Jansson on varma siitä, että kohde on yksi pelkääjistä. Myös tyttöystävä Merja saa kuulla Raidin olinpaikasta ja tulee tapaamaan Raidia vankilaan, mutta rakkaus on Raidille vaikea sana.

Raid ja pelkääjät

Alamaailman torpedo jäljittää legioonalaiseksi kutsuttua rosvoa Eläkeikäinen ammattirikollinen Usko "Hermo" Kivioja löydetään kuolleena ja alastomana asuntonsa lattialta. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan Kiviojaa on pahoinpidelty, häneltä on murtunut useita kylkiluita. Kuolinsyy on kuitenkin keuhkokuume. Komisario Jansson saa jutun tutkittavakseen. Poliisi kuulee naapurilta, että juuri ennen laskettua pahoinpitelyhetkeä surmatun luona kävi legioonalaiseksi kutsuttu rosvo. Nyt legioonalainen näyttää kadonneen. Myös Raid saa toimeksiannon ja alkaa etsiä miestä, jota pidetään nykyisessä mielentilassaan arvaamattomana. Legioonalainen tietää liikaa liian monesta ja saattaa pahimmassa tapauksessa nirhaista jonkun vanhoista työnantajistaan hengiltä. Raid on tehnyt joskus hommia Kiviojan kanssa ja tuntee myös legioonalaisen. Hänelle selviää pian, että hänen ja poliisin lisäksi joku kolmaskin etsii samaa miestä. Raidilla on omat epäilyksensä, ja siksi hän aikoo löytää legioonalaisen ensimmäisenä. Vasta sen jälkeen hän päättäisi kenet ottaa tähtäimeen. Rakkaus kytee yhä...

Raid ja legioonalainen

Armoton mutta reilu roisto Raid seikkailee taas! Raid ajaa kohti pohjoista seuranaan elämäänsä tilittävä pitkän linjan petos- ja omaisuusrikollinen Nygren. Pian parivaljakko saa peräänsä sekä konnia että poliiseja. Ajojahtiin lähtevät myös rikoskomisario Jansson ja hänen työkumppaninsa Huusko. Retken lopussa Raidillekin vasta selviää, miksi Nygren pyysi hänet mukaan.

Raid ja mustempi lammas

Alamaailman torpedo saa peräänsä ulkomaiset palkkatappajat Raidin vanha tuttu, pornokauppias Sundman, on elämänsä kusessa. Hänen pari vuotta aiemmin junailemansa kassakaappikeikka muistuttaa ikävällä tavalla olemassaolostaan, kun bolivialainen huumeliiga alkaa kaivata asianajotoimistosta kadonneita papereita, joissa on tulenarkaa tietoa heidän rahanpesu-operaatiostaan. Ruotsissa vaikuttava liiga haluaa paperit takaisin hinnalla millä hyvänsä - ja nyt se on päässyt kaappikeikan tekijöiden kannoille. Helsinkiin lähetetään parhaat tappajat siivoamaan jälkiä. Asia koskee myös Raidia, sillä hän oli kyseisellä keikalla Ukin apuna. Lisäksi Raid on jo ennestään liigan tappolistalla hoideltuaan kaksi sen jäsentä, jotka olivat tulleet Suomeen etsimään banaanilastin mukana seikkaillutta kokaiinierää. Vastus on niin vakavasti otettava, että Raid hyväksyy Sundmanin ja Ukin avunantotarjouksen: Marabou-liigan kolme viimeistä elossaolevaa jäsentä lyöttäytyy jälleen kerran yhteen. Toinen Raidin vanha tuttu, komisario Jansson, on puolestaan saanut uuden esimiehen ylikomisario Tuomelan kuoltua. Lisäksi hän saa tutkittavakseen rahanpesuun liittyvän tapauksen, kun helsinkiläinen asianajaja hirttäytyy Länsiväylän ylikulkusiltaan aamuruuhkan aikana. Nopeasti kuitenkin selviää, ettei teko ole itsemurha vaan murha. Jansson ja Raid ovat törmäyskurssilla jälleen, mutta onneksi myös kemia pelaa entiseen malliin.

Raid ja tappajat

Ratkaistuksi luullun tapauksen pöyhiminen synnyttääkin lisää ruumiita. Yksityisetsivä Kit Karisma päätyy tuntemattoman tahon tappolistalle uuden tehtävänantonsa seurauksena. Auto-onnettomuudessa menehtyneen luontoaktivistin sisar palkkaa Karisman tutkimaan turmaan liittyviä epäselvyyksiä. Tämän seurauksena Karisma halutaan pois päiviltä, ja yhteenotto saa aikaan lumipalloefektin: pian syntyy parikin ruumista sekä poliittista eliittiä ravisteleva skandaali. Kaikki tuntuu kytkeytyvän epämääräisellä tavalla hyvämaineiseen rakennusyhtiöön, jonka toimia Karisma ryhtyy selvittelemään radikaalin ympäristöjärjestön tuella. Jäljet johtavat pitkälle Lapin upeisiin erämaihin saakka, mutta loppupeli käydään silti kuolemankolkossa ympäristössä Helsingin ytimessä. Ja tuohon hengenvaaralliseen peliin osallistuvat sellaiset yllättävät tahot, joita kukaan ei olisi alun perin pelureiksi veikannut. Pahan syleily on kahdeksas itsenäinen osa Ari Wahlstenin dekkarisarjassa, jonka päähenkilö Kit Karisma kulkee Helsingin kaduilla amerikkalaisten kovaksikeitettyjen jännitysromaanien hengessä. Ari Wahlsten on kirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja, jonka Kit Karisma -dekkarisarja on kerännyt runsaasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Wahlsten asuu Helsingissä ja on opettanut luovaa kirjoittamista yhdentoista vuoden ajan Kriittisessä korkeakoulussa.

Kit Karisma

Pahan syleily

Mahtava päätös draamalle, joka alkoi kehittyä menestystrillereissä Vip-huone ja Sthlm delete. Tukholmassa on vaikuttanut vuosikymmeniä salainen verkosto, joka on hyväksikäyttänyt nuoria tyttöjä. Jokainen joka on päässyt näiden petojen jäljille on hengenvaarassa. Vip-huoneessa ensimmäisen kerran näyttämölle astunut epäsuhtainen työpari, asianajotoimiston uraohjus Emelie ja entinen taparikollinen Teddy, jatkavat siitä mihin edellisessä osassa jäivät. Poliisi on asettanut erikoisryhmän selvittämään, keitä verkostoon kuuluu, mutta laihoin tuloksin. Ja samalla joku yrittää kaikin keinoin vaientaa Teddyn ja Emelien. Kuka?

Top Dog

Top dog

Helsingin synkät tositarinat Kaupunki on vallattu, poltettu ja pommitettu. Ihmisiä on tapettu, huijattu ja paleltunut pakkaseen. MTV:n rikostoimittajan ja dekkarikirjailija Jarkko Sipilän kirjoittama kirja kertoo kaupungin pimeän puolen tarinat: rikoksista keskustassa, kaksoismurhasta 1800-luvun Katajanokan slummissa, blineillä ja kaviaarilla herkuttelusta helsinkiläishotelleissa, kun muu kaupunki näki nälkää. Rikostarinat ruotivat myös 2000-luvun henkirikoksia ja muun muassa sitä, mikä sai suojelupoliisin salaamaan ranskalaisterroristin pidätykseen vuonna 1981. Sata pahaa paikkaa on sijoitettu kaupungin kartalle. Jarkko Sipilä (s. 1964) on dekkarikirjailija ja rikostoimittaja.

Helsingin pimeä puoli

Kovaksikeitetyn dekkarin parhaille perinteille kumartavassa kirjassa on niin Raymond Chandleria kuin Komisario Palmua mainiona keitoksena, josta syntyy vetävää ja hauskaa rikosviihdettä. Kit Karisma on miamilais-suomalainen yksityisetsivä, joka pitää nyrkkeilystä, kauniista naisista ja vanhoista iskelmäsavikiekoista. Eräänä päivänä hän saa toimeksiannon upporikkaalta yritysjohtajalta ja joutuu Kulosaaren hienostoalueilta syvälle alamaailman syövereihin. Tarkasta vainustaan huolimatta Karisma joutuu huomaamaan, ettei tiedä kehen todella voi luottaa. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä ja hän on ollut mukana myös Lapinlahden Linnuissa. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Ennen Kit Karisma -dekkarisarjaa Wahlsten on julkaissut kaksi romaania.

Kuka pelkää mustaa miestä?

Kätkäläinen Onnettaren armoilla. Kätkäläinen Pietu Aholainen potee ikuista rahapulaa. Kun naapurivaaran epäilyttävän säädyllinen Aimo Hurskainen ei lähde takaamaan pahansisuisen naapurinsa lainaa, kääntyy kätkäläinen onnettaren puoleen. Myös Hurskainen intoutuu lottoamaan, ja kohta onkin voittokuponki hukassa. Kätkäläisen ei auta kuin lähteä Helsinkiin asti sotkua selvittämään.

Kätkäläisen jättipotti

Jo 50 vuoden ajan Pentti Linkola on ollut näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Omalla elämäntavallaan ja valinnoillaan Linkola on antanut vaikuttavaa katetta ajatuksilleen, joita ei ole voitu sivuuttaa eikä vaientaa. Miten Pentti Linkola, Helsingin yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa? Kokenut journalisti Riitta Kylänpää on kirjoittanut elävän, terävän ja vaikuttavan elämäkerran, joka perustuu Linkolan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin sekä laajoihin haastatteluihin. Kylänpää kertoo niin helsinkiläisen koulupoika-Pentin monomaanisista keräily- ja kirjoitusharrastuksista kuin sopeutumattoman sykkiläisen tempauksista, niin nuoren miehen huikaisevista luontokokemuksista kuin ajatukset valtaavasta sysimustasta epätoivosta. Kirjan sivuilla tavataan kirjailijoita ja ornitologeja, kriitikkoja ja kannattajia, soutajia, naapureita, kylänmiehiä ja julkkiksia. Elinvoimainen, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia.

Pentti Linkola

Vauhdikkaan rikossarjan aloitusosa. On juhannusaaton aatto. Hämeenlinnan maineikas puhaltaja Jarkka Nurminen on jälleen vapaalla jalalla ja etsimässä totuutta. Miksi hänen oli istuttava vankilassa kuusi vuotta murhasta, jota ei tehnyt? Kuvioihin tempautuvat mukaan myös vikkelä pikkurikollinen Jojo sekä asekauppias Leksa. Aseet puhuvat, renkaat ulvovat ja päät putoilevat. Lisäksi sade uhkaa hukuttaa koko kaupungin. Puhaltaja aloittaa Hämeenlinnan alamaailmaan sijoittuvan Hämeenlinna noir -sarjan, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Hämeenlinna noir

Puhaltaja

Kätkävaaran korpifilosofilla menee kahvit väärään kurkkuun, kun naapurin Hurskainen myy tonttinsa venäläiselle ökyhuvilan paikaksi. Tulihan Kätkäläinen aikoinaan rakentaneeksi Hurskaisen maille itselleen kalamajan, lupia kyselemättä. Uusi naapuri yllättyy, kun hänen hulppean talonsa tontilla on äkkiväärän alkuasukkaan mökki. Volodja on kuitenkin suurten linjojen mies, joka ei karkota Kätkäläistä vaan poikkeaa itsekin silloin tällöin kalamajalle rötväilemään naapurinsa seuraksi. Ongelmat alkavat vasta, kun aletaan vaatia suojelurahoja. Eikä paikkakunnalla muutenkaan suhtauduta Kätkäläisen uuteen kalakaveriin kovin suopeasti.

Kätkäläinen ja naapurin mies

Kuka lopulta on violetin vainoajan tähtäimessä? On vuosi 1954. Kalkki-Anselmi Hofsted omistaa kokonaisen kauppalan ja paljon muuta. Mutta kun vaimovaras iskee, hän tarvitsee Väinö Mujusen apua. Yksikätisen yksityisetsivän tutkimukset paljastavat idyllisen tehdaspaikkakunnan pinnan alta kaikenlaista valonarkaa. Onko kidnappauskaan sitä miltä näyttää? Jäljet johtavat suuren luokan salahankkeeseen, jossa menneisyyden haamut kummittelevat. Kuka violetti vainoaja on ja mikä valtio tai järjestö on hänen takanaan? Kuka loppujen lopuksi on vainolaisen tähtäimessä? Onnistuuko Mujunen estämään salamurhan? Violetti vainoaja on yhdeksäs historiallinen dekkari Tapani Baggen kehutussa ja suositussa värisarjassa. Sarja kuljettaa Väinö Mujusta ja Suomea läpi 1900-luvun kuohuvien vuosikymmenten. “Mujus-dekkareissa lämpöä piisaa. Parasta on ymmärtäväinen suhtautuminen ihan kaikenlaisiin ihmistyyppeihin”, Jussi Karjalainen, HS. Tapani Bagge (s. 1962) on Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Hän on julkaissut toistasataa kirjaa. Parhaiten hänet tunnetaan palkituista dekkareistaan ja lastenkirjoistaan.

Väinö Mujusen tutkimuksia

Violetti vainoaja

Kätkäläinen ja kulttuurien yhteentörmäys Kun Kätkävaaran isäntä Pietu Aholainen kuulee, että Kaisa-tytär on tehnyt isästään ukin, mies ihastuu. Mutta kun käy ilmi, ettei lapsi olekaan täysin kotimaista tekoa, joutuu ukki koetukselle. Lähimmäisten ahtaat asenteet ja synkeät ennakkoluulot, politiikan pikkupukarit ja kiivaat, vähätukkaiset nuorukaiset pakottavan lopulta Pietun haparoimaan uskollisen haulikon hyppysiinsä. Samalla vaimo Iitamaria hurjistuu naaraskarhun raivoon.

Kätkäläinen ja ulkomaan elävä

Nelisormi on kolmas, itsenäinen osa dekkarisarjaa, jota tähdittää amerikkalais-suomalainen Kit Karisma. Yksityisetsivä Kit Karisma ajatuu jälleen selvittämään rikoksia, kun hänen toimistoonsa saapuu muistinsa menettänyt mies, joka kaipaa apua oman henkilöllisyytensä selvittämiseen. Ainoat johtolangat ovat miehen kädestä puuttuva sormi ja hänen taskustaan löytynyt kirjekuori, jossa on paksu nippu painotuoreita seteleitä, sekä valokuva nuoresta naisesta. Neuvokas etsivä sotkeutuu vyyhtiin, jota purkaessa yhteydet muistinsa menettäneen nelisormisen miehen, valokuvan naisen, tämän lähipiirin sekä lääketeollisuusyhtiön välillä alkavat hahmottua. Samoin alkaa paljastua pelin henki, joka on korruptoitunut ja häikäilemätön. Ja kuten ennenkin, Karismaa odottaa lopussa yllätys, joka on kaikkea muuta kuin miellyttävä. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä ja hän on ollut mukana myös Lapinlahden Linnuissa. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Ennen Kit Karisma -dekkarisarjaa Wahlsten on julkaissut kaksi romaania. Wahlstenin tyyliä on verrattu jopa kovaksikeitetyn rikosromaanin mestarin Raymond Chandlerin ilmaisutapaan.

Nelisormi

Ainutkertaisesta sotaveteraanien haastatteluaineistosta koottu teos. Jatkosodassa juuri etulinjaan komennettu Jalkaväkirykmentti 1 murtui venäläisten suurhyökkäyksessä Valkeasaaressa kesäkuussa 1944. Rykmentti kärsi valtaisat tappiot mutta jatkoi taisteluaan ”Kannaksen läpijuoksussa”. Henkiin jääneet tunsivat vuosikymmeniä syyllisyyttä ja väheksyntää siitä, etteivät kyenneet pitämään puoliaan mahdottomassa tilanteessa. Kenelle jäi vastuu rintaman murtumisesta? Tässä kirjassa sadan samassa rykmentissä palvelleen miehen tarinat kohtaavat. Kirja pohjautuu veteraanien 2000-luvulla tehtyihin ainutlaatuisiin haastatteluihin ja JR 1:n perinnekillan haltuun uskottuun muistelumateriaaliin. Muistelijat edustavat heitä, jotka nuorukaisina taistelivat koko jatkosodan, jotka nuorukaisina heitettiin täydennysjoukoiksi sekasortoon vajonneelle Kannakselle ja jotka ihmettelevät vieläkin, miksi ylemmät eivät kuunnelleet heitä. Veteraanit paljastavat nyt, kuinka he hyökkäysvaiheessa saivat käskyn surmata venäläisiä haavoittuneita ja sotavankeja talvisodan muistoksi. Kaiken keskellä he tekivät velvollisuutensa. Nämä miehet kokivat sodan voitot ja suurenmoisen toveruuden taisteluissa. Valkeasaaren jälkeen JR 1 käytännössä hajotettiin. Myöhemmin perinnekilta ja veteraanijärjestöt toivat taistelutoverit taas yhteen. Todellisuus elää henkiin jääneiden tarinoissa - ja tässä teoksessa. Satavuotisen Suomen kannattaisi kuunnella heitä. Yksi rykmentti, sata tarinaa muodostaa itsenäisen rinnakkaisteoksen Janne Mäkitalon ja Jukka Vainion sotahistorialliselle teokselle Valkeasaaressa läpimurto - Jalkaväkirykmentti 1 jatkosodassa (Docendo 2013). Petri Pietiläinen on kotkalainen palkittu tietokirjailija, jonka teoksia ovat muun muassa Veikko Pystysen muistelmateos Ylitin Rajajoen kello 9.18. Rivimiehenä Kannaksella (2007), Koirien maailmanhistoria (2013) ja Kissojen maailmanhistoria (2016).

Yksi rykmentti, sata tarinaa

Yksityisetsivä Kit Karisma palaa ratkomaan Helsingin alamaailman rikoksia omintakeiseen tyyliinsä, joka venyttää lain rajoja ja herättää närkästystä virkavallassa. Lumimies on itsenäinen osa Kit Karisman tähdittämää rikosromaanisarjaa, jonka ensimmäinen osa Kuka pelkää mustaa miestä? keräsi kiitosta sekä lukijoilta että kriitikoilta. Kit Karisma saa toimeksiannon naiselta, joka epäilee poikansa katoamiseen liittyvän jotain hämärää. Vaikuttaa siltä, että toimeksiantoon jotain hämärää vasta liittyykin, mutta Karisma ottaa sen vastaan, ja pian hän on syvällä huumeliigan pelissä, jossa kenenkään henki ei ole arvokas. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä ja hän on ollut mukana myös Lapinlahden Linnuissa. Hän opettaa kirjoittamista Kriittisessä Korkeakoulussa. Ennen Kit Karisma -dekkarisarjaa Wahlsten on julkaissut kaksi romaania. Wahlstenin tyyliä on verrattu jopa kovaksikeitetyn rikosromaanin mestarin Raymond Chandlerin ilmaisutapaan.

Lumimies

Arvokuljetusryöstön kadonnut saalis saa monet sormet syyhyämään, ja pian kuolema korjaa satoa Helsingin kaduilla. Yksityisetsivä Kit Karisma kulkee Helsingin kivikaduilla ja -kortteleissa amerikkalaisen kovaksikeitetyn dekkarin hengessä. Kyynelten laaksossa Karisma joutuu selvittämään arvoryöstöä palauttaakseen vanhan ystävänsä kunnian. Pian hän saa huomata, että alamaailman lisäksi myös virkavalta on hänen kimpussaan. Vaikeuksia riittää mutta apuakin löytyy - yllättävältä taholta. Ari Wahlsten on kulttuurin moniottelija: kirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Dekkarisarja Kit Karismasta on saanut runsaasti huomiota ja kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Wahlsten asuu Helsingissä ja opettaa luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.

Kyynelten laakso

Tummapintainen yksityisetsivä Kit Karisma alkaa selvittää tunnetun paparazzi-kuvaajan saamaa uhkausta, mutta kuolema ehtii puuttua peliin. Asioihin näyttää sekaantuneen niin poliitikkoja, gangstereita kuin kotoperäisiä nationalistejakin. Pian Karisma huomaa olevansa keskellä haudanvakavia hankaluuksia. Kuuluisa oopperadiiva Katriina Viisparta pestaa yksityisetsivä Kit Karisman selvittämään poikansa Jan Viisparran saaman uhkauskirjeen alkuperää. Poika on tunnettu paparazzi-kuvaaja, jolla tuntuu riittävän vihaajia. Poika salamurhataan, ja Karisma alkaa tutkia juttua. Paparazzin ottamat valokuvat antavat Karismalle tukun vihjeitä, ja hän seuloo epäillyistä esiin mm. nuorehkon naispuolisen puoluejohtajan, alkoholisoituneen hiihtosankarin, gangsteripäällikön, nuoren blonditytön ja uusnatsijärjestön, jolla on karismaattinen nokkamies. Suomalaisen äidin ja amerikkalaisen isän tummahipiäinen yksityisetsiväpoika Kit Karisma on Ari Wahlstenin dekkarien päähenkilö, joka kulkee Helsingin kaduilla amerikkalaisen kovaksikeitettyjen jännitysromaanien hengessä. Ari Wahlsten (s. 1963) on taiteen moniottelija, joka työskentelee käsikirjoittajana, ohjaajana, näyttelijänä ja kirjailijana. Ikiuni on hänen Kit Karisma -dekkarisarjansa viides teos.

Ikiuni

Kalle Päätalo kasvoi ja varttui olosuhteissa, jotka olisivat luhistaneet heikomman miehen jo polvilleen. Mutta ei Kallea, josta kasvoi miljoonapainosten kuningas, Koillismaan ja menneitten vuosikymmenten ainutlaatuinen muistiinmerkitsijä, koko kansan kirjailija, jonka sadattuhannet lukijat ottivat vuosi toisensa jälkeen omakseen. Mutta millainen oli tämä Taivalkosken suuri poika ihmisenä? Elämäkertateos valottaa Päätaloa hyvän ystävän Seppo Porvalin silmin ja kertoo myös asioista, joita julkisuudessa ei ole puitu.

Tositarinoita elämästä

Kalle Päätalo - Ison miehen savotta

Kovaksikeitetty dekkari, jossa Lihakauppias ei tarkoita lihakauppiasta. Vanhan naisen perintöhuolista alkava toimeksianto johdattaa yksityisetsivä Kit Karisman kadonneen jalosukuisen tytön jäljille. Katoamiseen vaikuttaa liittyvän enemmän kuin pelkkää teiniuhmaa. Kit Karisma joutuu tekemisiin hämärien bisnesmiesten kanssa, joiden kauppatavaraa ovat ihmiset. Toiminnalla näyttäisi olevan kansainvälistä ulottuvuutta aina Kaakkois-Eurooppaan saakka. Vyyhteä selvitellessään Kit saa monta ikävää kolhua sekä kyseenalaisen kunnian tutustua venäläistaustaiseen rikolliseen, jolla on paljon kertova lempinimi Lihakauppias. Kriitikoiden rakastama yksityisetsivähahmo Kit Karisma kumartaa jo seitsemännen kerran amerikkalaiselle kovaksikeitetylle dekkariperinteelle. Ari Wahlsten on kulttuurin moniottelija: ex-Lapinlahden lintu, nykyinen teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija, joka opettaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.

Langennut kaupunki

Kätkäläinen kahden maailman välissä. Kätkävaaran valtiaan, äkkiväärän Pietari Aholaisen vaimo Iitamaria liukastuu ja joutuu kaupunkiin sairaalaan. Syrjäkylän elämään tottuneen kätkäläisen on lähdettävä vaimoa katsomaan, eikä nopeasti syttyvän korpifilosofin reissu suju ihan ongelmitta. Elo omalla vaarallakin tuntuu välillä hankalalta, joten mielessä on alkanut kangastella helpompikin elämä. Olisiko kaupungin palveluiden äärellä sittenkään niin mahdotonta elää?

Kätkäläinen ja kaupungin valot

Ari Wahlstenin kiitetty, yhdysvaltalaista kovapintaista dekkarigenreä lakonisella suomalaisella huumorilla kunnioittava dekkarisarja jatkuu CrimeTimessa. Amerikkalaisen isän ja suomalaisen äidin poika Kit Karisma elättää itsensä yksityisetsivänä Helsingissä, jossa rakkaus suomalaiseen tangoon ja naiskauneuteen vetää miehen syvälle mallimaailman, korruption ja terrorismin tummiin vesiin. Satunnainen kohtaaminen nuoren naisen kanssa saattaa Kit Karisman epäillyksi murhasta. Puhdistaakseen maineensa hän ryhtyy tutkimuksiin, jotka vievät hänet mallitoimiston parfyymintuoksusta kovaotteisia ulkomaalaisia miehiä ympäröivään ruudinkatkuun. Juttuun ovat tahoillaan sekaantuneet niin salaisuuttaan varjeleva äveriäs kauppaneuvos kuin valtakunnan hallitseva tangokuningas sukulaisineen. Juuri mikään ei ole miltä päällepäin näyttää. Saadakseen julman totuuden selville yksityisetsivä joutuu panemaan peliin kaiken taitonsa ja useaan otteeseen jopa oman henkensä. Ari Wahlsten (s. 1963) on kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä, joka oli myös 12 vuotta Lapinlahden Linnut -ryhmän jäsen. Hyvästi enkelini on itsenäinen osa amerikkalais-suomalaisen Kit Karisman tähdittämää dekkarisarjaa, jonka tyyliä kriitikot ovat verranneet jopa kovaksikeitetyn rikosromaanin mestarin Raymond Chandlerin tuotantoon. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet teokset Kuka pelkää mustaa miestä, Lumimies ja Nelisormi.

Hyvästi enkelini

Kaukopartiomiehet olivat sotilaista kovimpia. Esimerkkinä voisi mainita ylikersantti Antti Vorhon partio Stalinin kanavalle. Suomalaiset joutuivat olemaan ilman täydennystä liki kuukauden vihollisen keskellä yrittäen selviytyä taistellen ja ruokaa etsien vähillä tarvikkeilla. Kotimaassa sissejä arvostettiin, ja vihollisten keskuudessa pelättiin. Kaukopartiot olivat vihollisen selustassa oman onnensa seppiä, venäläisten silmissä suoranaisia henkipattoja. Sisseistä luvattiin palkkio, elävänä tai kuolleena. Vangiksi saadusta sissistä palkkio tuli kaksinkertaisena. Komentopaikoilla miehille järjestettiin koulutusta. Usein se liittyi seuraavan retken suunnitteluun ja toteutukseen. Retken jälkeen odotti kuitenkin sauna viinapulloineen, sitten nukuttiin pois matkan rasitus ja lähdettiin palkintolomalle. Sotien jälkeen monen entisen kaukopartiomiehen oli poistuttava maasta. Mikko Pöllä lähti Venezuelaan myymään pyhäinkuvia, Olavi Alakulppi pakeni Yhdysvaltoihin ja kohosi siellä USA:n armeijan everstiluutnantiksi, ja Paavo Suorannan CIA halusi palkkalistoilleen. Ylipäällikkö palkitsi 19 sissiä omaa nimeään kantavalla kunniamerkillä - Mannerheim-ristillä.

Tositarinoita sodista

Mannerheimin sissit

Pauli Hanhiniemi muistelee kerran elettyjä tuokioita lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan. Kolmannesta naisesta, Perunateatteristaan ja vaikkapa Hehkumosta tuttu lauluntekijä kaihoaa elettyjä hetkiä, näkee, hyväksyy oman ja matkatovereittensa hilpeän keskenkasvuisuuden. Kerran elettyä on mainio nippu katkelmia rakastetun laulajan ja biisinikkarin matkalta. Aikalaistarinoita Suomesta ja maailmalta. Kirjaa värittää Jiri Halttusen näyttävä kuvitus. ”...Sovimme tuona harmaana lauantai-iltana, minä Lapuan Latosaaren tanssipaikan pihassa, koleassa bussissa konekopan päällä istuen ja Leena lankapuhelimessa Ähtärin mökillään, että laulaisin Leenan hautajaisissa. Hän ei kertonut sairaudestaan, mutta kärtti minulta lupausta hoitaa homma. Lupasin, mutta en koskaan lunastanut lupaustani, sillä vuosia myöhemmin sain yht'äkkiä kuulla, että Leena oli kuollut ja hautajaiset jo pidetty. Löysin aikanaan Leenan haudan kauniisti männyn katveesta Alavuden hautausmaalla. Olin jo iso poika ja aloin ymmärtää, elämän jatkossa olevan paljolti luopumista...”

Pauli Hanhiniemi

Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta kuolinvuoteellaan vuonna 1976.

Paavo Talvelan elämä

Kutkuttavan jännittävä rikosromaani Hämeenlinnan alamaailmasta. Kovan onnen soturit Jarkka ja Leksa lyöttäytyvät yhteen uutta keikkaa varten, joka vaikuttaa etukäteen helpolta. Ennusmerkit tosin viestivät toista, mutta kukapa akkojen puheita kuuntelisi. Pian he kuitenkin sotkeutuvat rikosvyyhteen, jossa armoa ei tunneta. Onneksi Leksalla on apuna vaimonsa Niina, joka ei vähästä hätkähdä. Paha kuu on toinen osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Paha kuu

Toiminnantäyteinen rikossarja Hämeenlinnan alamaailmasta jatkuu. Joku kuljettaa rautaa rajan takaa Hämeenlinnaan ja myy sitä polkuhintaan. Poliisi epäilee asekauppias Leksa Miettistä, vaikka Leksalla on kerrankin puhtaat jauhot pussissa. Jarkka Nurminen puolestaan saa pahaenteisen vieraan Turusta: Pastori on taas vapaalla jalalla ja kaipaa vanhan keikkakuskinsa apua. Rikospoliisit Nikkinen ja Pohjanen selvittävät kollegansa murhaa, ja pintaan pulpahtaa vanha rikos, josta on tuomittu syytön mies. Leila Pohjanen pelastaa vahingossa tiedottajansa Allu Nygrenin hengen, mikä saa Allun omistautumaan tehtävälleen aivan uudella tarmolla. Mutta joutuuko Allu pettämään uuden rakkauden tähden vanhan kaverinsa Jarkan? Kohtalon tähti on kolmas osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Kohtalon tähti

Varjoihin kadonneen murhaajan metsästys. Kun oman isän kahden vuosikymmenen takainen selvittämätön murha nousee yllättäen tapetille, on yksityisetsivä Kit Karisman palattava Helsingistä teinivuosiensa rauhattomille kaduille Miamiin. Johtolankakerä alkaa purkautua, mutta tuntematon murhaaja ei aio seurata tilannetta toimettomana. Helsinkiin saapunut tappaja pakottaa Kit Karisman tarttumaan mysteeriin, joka kytkeytyy hänen menneisyyteensä Miamissa. Tuolloin hän ja kaksi muuta aikuisuuden kynnyksellä ollutta nuorukaista joutuivat mukaan ammattirikollisten julmaan peliin, jossa viikatemies niitti surullista satoa. Saadakseen lopullisesti selville tapahtumien kulun joutuu Karisma vaaralliseen kilpajuoksuun kuoleman kanssa ja menneisyyden varjot pakottavat hänet kohtaamaan traagiset tapahtumat. Kuoleman pitkät jäljet on itsenäinen osa dekkarisarjaa, jossa yksityisetsivä Kit Karisma ratkoo ongelmia amerikkalaisten kovaksikeitettyjen rikosromaanien hengessä. Ari Wahlsten on helsinkiläinen kirjailija, jonka rikosromaanien tyyliä ja sanankäyttöä ovat sekä lukijat että arvostelijat verranneet itsensä kovaksikeitetyn dekkarin mestarin Raymond Chandlerin ilmaisutapaan.

Kuoleman pitkät jäljet

Helsinkiläisiin ravintolamiljöisiin sijoittuva letkeä dekkari. Kruunuhaassa tapahtuu kaksi näennäisesti irrallista murhaa, joiden selvittämiseen tarvitaan muutama tuopillinen olutta ja rikostarkastaja Kononen. Kononen on pettämätön vainukoira, Ahtisaaren näköinen mies, jonka vain tyly luonne erottaa kansansuosiota niittävästä kaksoisolennostaan.

Kononen

Kunnes tuli Kononen

Rempseän vauhdikas rikossarja Hämeenlinnan alamaailmasta saa jatkoa. Poliisi Leila Pohjasen kummisetä Veikko on räjähtänyt oudosti huussinsa mukana taivaan tuuliin. Kummisetä testamenttaa mökkinsä Leilalle, mutta perinnemaisemassa ei huoju enää maitohorsma vaan naapurin kannabisviljelmät. Leila alkaa epäillä, että naapurin epämääräisillä viljelyksillä on jotain tekemistä hänen setänsä kuoleman kanssa. Ex-rikollinen Allu Nygren on luvannut Leila-puolisolleen pysyä kaidalla tiellä, mutta rikollispomo Hurme tarvitsee Allun apua. Hämeenlinnan rikollispiireissä pulpahtavat vanhat kaunat pintaan eikä ruumiilta vältytä. Kummisedän hautajaiset on kuudes osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Kummisedän hautajaiset

Hykerryttävän jännittävä romaani rikollisten alamaailmasta. Hämeenlinna hytisee sydäntalven kourissa. Allu Nygrenillä on kuitenkin kuumat paikat, sillä Mustien enkelien johtaja Ozzy Mähönen janoaa kostoa Allu tähtäimessään. Vanhempi rikoskonstaapeli Leila Pohjanen puolestaan odottaa lasta. Isä on tiedossa, mutta se vain lisää tuskaa. Peli Mustien enkelien kanssa on julmaa, ja pian yhä useampi löytää kohtalonsa järven syvyydestä. Julma maa on neljäs osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Julma maa

Tragikoominen seikkailu rikollisjengien maailmasta. Ruotsissa rikollisporukka ryöstää rahankuljetusautosta säkkikaupalla rahaa. Saalis kuitenkin haihtuu kirjaimellisesti taivaan tuuliin, kun trombi yllättää autoa vaihtamassa olevat rosvot. Ryöstökoplaan kuulunut Erno tajuaa, ettei rikollisliigan johtaja usko tarinaa pyörremyrskystä hetkeäkään. Alkaa Ernon pakomatka synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan perässään sekä Ruotsin poliisi että rikollisliigan konnat. Johtajaa ei lepytellä muulla kuin rahalla, joten Erno suunnittelee yhdessä paikallisten rikollisten kanssa rahakkaan keikan. Mukaan lähtee myös Allu Nygren, vaikka hänen poliisiheilansa Leila on jo viimeisillään raskaana. Avuksi saadaan myös Hämeenlinnan ase- ja räjähde-ekspertti Paukku-Arska, jonka asearsenaali vie keikan Hämeenlinnan mittakaavassa aivan uudelle, kansainvälisestikin hätkähdyttävälle tasolle. Musta taivas on viides osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Musta taivas

Vauhdikas ja tragikoominen rikosromaani Hämeenlinnan alamaailmasta. Häkkisen veljekset Jamppa ja Make päättävät siepata pankkiiri Rasmus Sjöroosin tyttären ja vaatia miljoonalunnaat. Vanha tuttu Allu Nygren houkutellaan mukaan, vaikka tämä on jälleen kerran vannonut poliisipuolisolleen Leilalle pysyvänsä erossa rikoksista. Keikkaan sekaantuvat myös narkolepsiasta kärsivä perintämies Hoss, hautausurakoitsija Juuli Keppilä, Jampan avovaimo Pike sekä rikollisliiga Mustien enkelien tehokaksikko Tikka & Masala. Samaan aikaan Ranskan Rivieralla menestyneellä huumegangsteri Jean Pironilla on omat suunnitelmansa miljonääri Sjöroosin varalle. Havannan kuu on seitsemäs osa Hämeenlinna noir -sarjassa, jota värittää Tapani Baggelle tyypillinen letkeä kerronta ja musta huumori.

Havannan kuu

Elisenvaaran asemalla 20.6.1944 kohtaavat kolmen nuoren ihmisen tiet. Tapio on Päämajan radiotiedustelija, jonka hankkimia tietoja sotilasjohto kiittelee. Kalervo on punaorpo ja joutunut vasemmistoyhteyksiensä vuoksi Karjalan rintamalle vangeista kootussa Erillinen pataljoona 21:ssä. Elisenvaaran pommituksessa Kalervo yrittää pelastaa Tapion kihlatun, mutta tämä haavoittuu vakavasti. Tapiolle ja Kalervolle käsky käy kohti Viipuria... Kaksi tietä Kannakselle kuvaa verevästi kahden erilaisen miehen ja heidän kihlattujensa kokemuksia maailmansodan myllerryksessä. Kaikki romaanin merkittävät sotatapahtumat ovat dokumentoitua sotahistoriaa ja perustuvat osittain rintamaveteraanien kokemuksiin.

Kaksi tietä Kannakselle

Keitä olivat Mannerheim-ristillä palkitut suomalaiset sotasankarit? Talvisodan aikana ylipäällikkö Mannerheim päätti kunniamerkistä, jota ei annettu sotilasarvon vaan pelkästään tekojen perusteella. Toisen maailmansodan aikana Mannerheim-ristin sai kaikkiaan 191 suomalaissotilasta joko erinomaisesta urheudesta, poikkeuksellisista tuloksista tai ansiokkaasta johtamisesta. Kirjailija Antti Tuuri on kirjoittanut jokaisen Mannerheim-ristin saaneen sotilaan pienoiselämänkerran. Hän esittelee myös taistelutilanteen, josta ritarin arvo annettiin.

Mannerheim-ristin ritarit

Murhaaja iskee kiikarikiväärillä eri puolilla Suomea. Uhreille ei tunnu löytyvän mitään yhteistä. Rikostarkastaja Martti Kononen pohtii murhien motiivia, ja pian murhamies haastaa todellisuudesta vieraantuneen valtakunnan lainsäädäntökoneiston ottamaan järjen käteen. Kononen ja kiväärimurhaaja käsittelee omilla nimillään esiintyvien yhteiskunnan vaikuttajien roolia ja vastuuta kirjan fiktiivisissä tapahtumissa.

Kononen ja kiväärimurhaaja

Kononen vaihtaa kapakkaa seuraa jälleen rikostarkastaja Konosen edesottamuksia. Keskusrikospoliisin päämaja on muuttanut Helsingin keskustasta Kehä III:n taakse Vantaalle. Rikostarkastaja Martti Kononen on paennut putkiremonttia Kruununhaasta lapsuuden maisemiin, Taka-Töölöön. Kononen törmää ravintola Töölössä vanhaan tuttavaansa, menestyvän ATK-firman johtajaan, joka kertoo joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Kononen auttaa kaveria, mutta pian johtajan poika ammutaan firmassa tietokoneen ääreen. Tarvitaan kuitenkin vielä toinen murha, ennen kuin rikosten taustahahmo apureineen paljastuu.

Kononen vaihtaa kapakkaa

Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan. Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoilleen! Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta. Linna kertoo ensimmäisen kerran lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan - lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta. Muistelmat ovat aitoa ja kaihtelematonta tilitystä, koska niitä ei ole tarkoitettu julkisuuteen. Ne sisältävät huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousun Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen Romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön. Ponnistukset käyvät yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön. Linna kertoo kouriin tuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Paljon uutta ja ennen tuntematonta tulee esiin kiihkeän itseoppineen kirjailijan elämästä. Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin. Muistot johdattavat yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat arvokkaita viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. Linna oli äärimmäisen ankara itselleen; hänen kutsumustietoutensa ja tinkimätön taistelunsa olkoon kannustavana esikuvana jälkeen tuleville. Väinö Linnan suuri tehtävä, sotien tilitys ja suomalaisen yhteiskunnan kuvaus, uusi historian tulkinta, toivat hänelle lopulta tieteen akateemikon arvon. Kirjailijan 100-vuotispäivänä joulukuussa 2020 päivä on todellakin tehnyt kierroksensa.

Päivä on tehnyt kierroksensa

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat tarjoaa pääsyn tuhansiin äänikirjoihin suoraan matkapuhelimellasi. Löydä seuraava suosikkisi selaamalla top-luetteloitamme ja -kategorioitamme.

Pidätkö kirjojen lukemisesta? Löydä tuhansia e-kirjoja BookBeatista. Valitse eri tyylilajeista, kuten bestsellerit, rikos, romantiikka, tietokirjallisuus ja paljon muuta!

Pääset puhelimellasi käsiksi tuhansiin e-kirjoihin. Selaa ja löydä seuraava suosikkikirjasi jo tänään!

Kirjahyllyssämme - Äänikirjat

BookBeatin avulla voit nauttia yli miljoonasta e- ja äänikirjasta matkapuhelimella sekä tabletilla. Kokeile maksutta!

Kokeile BookBeatin äänikirjoja ja e-kirjoja maksutta!

Ellet ole seikkailulla, on parempi rekisteröityä {countryLanguage} verkkosivustolla.

Voit selata ja löytää suosituimpia kirjailijoita ja kirjoja BookBeat-sovelluksessa tällä sivulla. Meillä on loistava valikoima erilaisia kirjailijoita ja genrejä. Tämä lista innostaa sinua varmasti moneen kuuntelu- ja lukuhetkeen sovelluksessa.

{AuthorName} kirjat - BookBeat

{NarratorName} kertojana - BookBeat

Oletko etsimässä uutta suosikkilukijaasi vai onko sinulla jo suosikki, jota haluat kuunnella vielä enemmän? Nyt se on helppoa! Olemme koonneet kaikki suosituimmat lukijat ja heidän lukemansa kirjat tänne.

Haku - BookBeat

Kirjan nimi

Henkilö tiskaamassa ja kuuntelemassa BookBeatia kuulokkeilla.

Lukija

Pertti Koivula

Aloita BookBeat-tilaus jo tänään

Tietoa meistä

Seuraa meitä

Apua ja yhteystiedot

Tiedot

BookBeat

Lataa BookBeat