Tulppaaneja kuninkaalle

Irlantilaistytön myrskyisä matka haaremiorjattareksi!

Aistillinen romaani Caitlín-tytöstä, jota elämä heittelee. Kaksiosaisen sarjan aloitus Tulppaaneja kuninkaalle vie hänet merirosvojen kynsistä haaremin käärmeenpesään.

Eletään vuotta 1675. Kymmenvuotias Caitlín-tyttö on perheineen matkalla Länsi-Intiaan, kun merirosvot kaappaavat laivan. Pian Caitlínin ja hänen äitinsä vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Haaremissa, satojen orjattarien ja yöntummien eunukkien hornankattilassa on oltava jatkuvasti varuillaan, koskaan ei voi tietää kuka puukottaa selkään. Pako houkuttaa, mutta miten sellainen voisi onnistua?

Romaani perustuu historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämään. Siinä oli rajuja käänteitä kuin sadussa konsaan. Tulppaaneja kuninkaalle on kaksiosaisen sarjan aloitus.

Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on ainekset romaaniin, miksei vaikka kahteen. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja itsenäisyydestään, joka heille kuuluu.