”Pannaan ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule." Juha Sipilä Sote-uudistus. Valtataistelu ay-liikkeen kanssa. Pakolaiskriisi. Ilmastonmuutos. Sipilän hallituksen kiivaat vuodet pääministerin omasta näkökulmasta kerrottuna. Juha Sipilän kausi pääministerinä on myrskyisin sitten Esko Ahon lamahallituksen 1990-luvun alkupuoliskolla. Sipilä muodosti rohkeasti porvarihallituksen, otti siihen Perussuomalaiset ja jätti SDP:n oppositioon, vaikka tiesi, että Suomen talouden suunnan korjaamisesta tulee poliittisesti raskas urakka. Hänen aikanaan talous on kääntynyt nousuun, työllisyys lisääntynyt ja velkaantuminen hidastunut. Tämän kaiken hinta on ollut kova, ja politiikan ulkopuolelta tullut Sipilä on välillä törmäillyt politiikanteon käytäntöjen kanssa. Risto Uimonen käy kirjassaan läpi Juha Sipilän pääministerikauden keskeisiä tapahtumia ja paljastaa, mitä kulisseissa on tapahtunut. Sipilä on antanut haastatteluja kirjaan pitkin matkaa, ja hallituksen toiminnasta kertoo myös joukko muita politiikan avainhenkilöitä. Risto Uimonen (s. 1947) on työskennellyt viimeksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana, Kalevan päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Hän on julkaissut kaksi kirjaa Sauli Niinistöstä ja kirjat muun muassa Iiro Viinasesta, Esko Ahosta sekä Per-Erik Lundhista.

Tulos tai ulos

Paratiisi, Valot, Tähdet tähdet, Fiilaten ja höyläten, Ja rokki soi, Nuori rakkaus, Laivat, Ikkunaprinsessa ja monet muut Rauli Badding Somerjoen (1947-87) levytykset ovat kuuluneet jo vuosikymmeniä suomalaisten suosikkisävelmiin. Baddingin voi hyvällä syyllä sanoa kuuluvan kevyen musiikkimme raskassarjalaisiin. Vaatimattomissa oloissa Somerolla kasvanut taiteilija tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen Jyväskylän kesän 1966 kulttuuriskandaalin yhteydessä. Hän oli merkittävässä roolissa Suomen Talvisota 1939-1940 -yhtyeen julkaisemalla Underground-rock-levyllä ja kohosi vuonna 1973 ennen näkemättömäksi listasuosikiksi Fiilaten ja höyläten -klassikollaan. Yleisistä trendeistä ja henkilökohtaisista ongelmistaan johtuen Badding katosi 1970-luvun puolivälissä julkisuudesta lähes yhtä nopeasti kuin oli sinne ilmestynytkin, mutta palasi ihailijoidensa iloksi seuraavalla vuosikymmenellä listoille ja lavoille Agents-yhtyeen solistina. Kaita polku kertoo Baddingin tarinan siten kuin hänen läheisensä, ystävänsä, faninsa ja yhteistyökumppaninsa sen näkivät ja kokivat. Merkittävässä roolissa kirjassa on myös Rauli itse - hänestä tehtyjen lukuisten radio-, lehti- ja tv-haastatteluiden kautta. Oman lisänsä teokseen antavat musiikin ammattilaisten analyysit Baddingin suosituimmista lauluista sekä taiteilijan täydellinen diskografia. Teoksen kuvamaailma on peräisin yksityiskokoelmista sekä levy-yhtiöiden ja ammattikuvaajien arkistoista.

Kaita polku - Rauli Badding Somerjoen tarina

Onko Suomen suuntana talouden ulkomuseo? Painava puheenvuoro talouden suunnanmuutoksen välttämättömyydestä. Tulevaisuutemme näyttää Pohjolan surkeimmalta ja talouspolitiikkamme on epäonnistunut, mutta suunta voidaan vielä muuttaa. Luovutko mieluummin hyvinvointivaltiosta vai kääritäänkö hihat? Taloustieteen asiantuntija Aki Kangasharjun suuhun on laitettu lausahduksia ’köyhille ei saa antaa rahaa’, ’pääministeri on tullut hulluksi’ ja ’palkalla ei tarvitse tulla toimeen’. Mutta mitä Kangasharju todella sanoikaan? Inflaatioshokki ja korona tulivat ja menivät – olemme silti pulassa. Meitä uhkaavat ongelmat, joita päättäjämme eivät näytä pystyvän ratkaisemaan. Kirjassa kerrotaan mitä uhkat ovat, miksi politiikka epäonnistuu ja miten kaikesta voidaan vielä selvitä. Mitkä ovat velkaantumisen ja nollakasvun syyt, entä mihin väestön vanheneminen vaikuttaa? Ja onko maahanmuutosta oikeasti hyötyä? Kirja kertoo, kuinka nopeampi talouskasvu mahdollistaa vihreän siirtymän ja miksi poliitikoiden flirtti modernin rahateorian kanssa on pelottavaa. Lukijalle selviää myös, miksi verotusta ei kannata kiristää ja mikä on maailman toiseksi vanhin ammatti. Yleistajuinen teos on tarkoitettu kaikille Suomen talouskysymyksistä kiinnostuneille. Aki Kangasharju on taloustieteen tohtori ja dosentti. Ennen Etlan toimitusjohtajuutta hän toimi Nordean pääekonomistina.

Talouden ilmestyskirja

Ujon pojan nousu suomalaisen rockmaailman huipulle. Parikymppinen Alpo “Teddy” Hakala niitti 70-luvun lopulla huikeaa suosiota Suomen ykkösbändi Teddy & The Tigersin kanssa. Mitä sitten tapahtui? Entä sitä ennen? Alpo oli hiljainen putkimiehen poika Keravalta, joka nousi rocktähteyteen Teddy & The Tigersin johtohahmona. Tigersin jälkeen hänestä tuli Aikka ja uudesta bändistä Bad Sign. Rockabilly vaihtui rhythm’n’bluesiin mutta keikkoja riitti. Väliin Alpo kokeili muita töitä, raittiutta ja perhe-elämää. Alpo kertoo oman tarinansa, jota perhe, ystävät, bändikaverit, roudarit sekä keikkamyyjät täydentävät. Myös managerit, fanit ja levytuottajat saavat sanansijan. Tapani Bagge on pitkän linjan kirjailija, joka tunnetaan etenkin dekkareista ja historiallisista romaaneista. Jari Eklund on valokuvataiteilija, joka on kirjoittanut kirjat Syntyneet rokkaamaan ja Tiger Twist. Yhdessä he ovat tehneet kirjan Prosenttimies – Bikerin tarina. Kumpikin on kotoisin Keravalta.

Teddy, Aikka ja Alpo

Nyrkki voi tehdä ihmisestä ikonin. Robert Heleniuksen tarina Porvoosta Brooklyniin. Nyrkki on valtaa. Nyrkki takoo vastustajan nenän halki, sisäelimet vaihtoon ja omat olkapäät murusiksi. Nyrkki tuo miljoonan ja vie miljoonan. Oma nyrkki voi olla omistajansa suurin vihollinen. Vastustajan nyrkki on este matkalla tavoitteeseen. Maailmanmestaruuteen. Robert Heleniukselle nyrkki on ollut ainoa ja tärkein työväline kahden vuosikymmenen ajan. Se on kuljettanut häntä ympäri maailmaa, voittoihin, tappioihin. Kurjille saleille Itä-Euroopassa, venäläisen oligarkin kartanoon Moskovan liepeille, pahimman vastustajan harjoitusleirille Alabamaan. Kirkkaisiin valoihin Las Vegasiin ja New Yorkin Brooklyniin. Tuomas Kyrö perehtyi nyrkkeilijän mielenmaisemaan ja karuun ammattiin niin Ahvenanmaan harjoitussalilla kuin Brooklynin Barclays Centerissä. He puhuivat urasta ja arjesta, tavoitteista ja valinnoista, unelmista ja niiden hinnasta. Syntyi kirja, jossa nähdään sekä porvoolaislähtöinen Robbe että The Nordic Nightmare. Tuomas Kyrö on kirjailija, jonka teoksissa ja elämässä urheilu on aina läsnä. Kun Kyrö kirjoitti Urheilukirjassa (2011) nyrkkeilystä, että ”Robert Helenius saattaa astua vielä suuremman askeleen”, kipinä jäi kytemään. Syntyi kirja peräänantamattoman urheilijan pitkästä matkasta.

Nyrkki – Kehässä Robert Helenius

Kepulia peliä yhteisillä rahoilla. Kertomus siitä, kuinka keskustapuolueen nuorisojärjestön ”kristillis-siveelliseltä pohjalta ja rikollisuuden torjumiseksi“ perustama säätiö päätyi itse tuomiolle. 60-luvun rakennemuutos synnytti tarpeen rakentaa nuorille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja mutta se johti poliittisiin skandaaleihin, korruptioon, rikoshyötyyn ja vankeustuomioihin. Säätiötä ovat johtaneet muun muassa ministereiksi nousseet Matti Vanhanen ja Antti Kaikkonen sekä etsintäkuulutettuna maailmalla piileksinyt Perttu Nousiainen. Suhteet suurten rakennusliikkeiden kanssa loivat verkoston, jossa toimintaa edistettiin erilaisin ”lautakasoin”, alennuksin ja laskuttomin remontein. Säätiön johto hyödynsi varoja oman vaalimenestyksensä rahoittamiseen sekä yksityisen omaisuutensa kartuttamiseen. Loistonsa päivistä Nuorisosäätiö on kutistunut puoleen, yleishyödyllinen status on mennyt, halpakorkoiset valtion lainat on irtisanottu ja asuminen edullisissa säätiön asunnoissa on enää muisto vain. Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö on – lauta- ynnä muine rytökasoineen – ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys viime vuosien rikosuutisten vakioaiheista: kepulaisesta rahasta, ahneudesta ja omanvoitonpyynnistä. Jäljellä on vielä pesänsiivous rikoksista ja niiden aiheuttamista miljoonatappioista. Ari Korvola (s. 1953) tuli tunnetuksi ärhäkkänä ja uudenlaisia kerrontakeinoja käyttävänä ajankohtaistoimittajana ja tutkivana journalistina.

Tuppeen sahattu Nuorisosäätiö

Jälkisuomettuneisuuden ilmentymät hämmästyttävät. Pääset lukijana tekemään moraalisia, ehkä juridisiakin johtopäätöksiä kärkipoliitikoistamme. Suomi käytti Nato-optionsa viimeisellä hetkellä. Vielä viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan osa eturivin politikoistamme myötäili Venäjää entiseen tapaansa. Teos pureutuu yksityiskohtaisesti tähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan myöntyväisyyslinjaan. Erityisesti Vladimir Putinin aikakautta on leimannut maassamme Venäjän myötäily, suomettumisen ajan sisäpoliittisten valtarakenteiden säilyminen sekä sinisilmäinen usko globaalin keskinäisriippuvuuden autuuteen. Tätä kaasuputkilobbarit, idänkaupan konsultit ja ajastaan jääneet rauhanaktivistit käyttivät vuosia häikäilemättä hyväkseen. Jälkisuomettumisen ruumiinavaus on vaikuttavaa luettavaa kaikille maamme turvallisuudesta ja vallankäytön vinoutumista kiinnostuneille. Pekka Virkki on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja, joka on käsitellyt lukuisissa artikkeleissaan Suomen poliittista ja tiedusteluhistoriaa sekä hybridivaikuttamista. Hänellä on maisterintutkinto kansainvälisen politiikan sekä aluetutkimuksen alalta Tarton yliopistosta ja hän opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa Euroopan ja Pohjoismaiden tutkimusta.

Jälkisuomettumisen ruumiinavaus

Talousvaikuttajan taival Taka-Hikiältä eurotalouden ytimeen. Sirkka Hämäläisestä (s. 1939) tuli talouden voimahahmo, kun hän nousi Suomen Pankin pääjohtajaksi laman pahimmalla hetkellä keväällä 1992. Edessä oli vaikeita päätöksiä, joiden jälkeen Hämäläinen pääsi luotsaamaan kriisistä toipuneen Suomen euroon. Hämäläinen oli ensimmäinen nainen monissa vastuutehtävissä. Hän kamppaili odotusten ja itsensä kanssa, mutta päätti uskaltaa. Tienraivaajan osa ei ollut helppo, vaikka ura huipentui uudessa Euroopan keskuspankissa. Kirjassa kuvataan Hämäläisen huikea taival maalaistytöstä keskeiseksi päätöksentekijäksi, joka pyrki kriisienkin keskellä näkemään pitkälle ja tavoittelemaan vakautta.

Pakko uskaltaa

Presidentit lähikuvassa. Laaja ja ainutlaatuinen kokonaisesitys suomalaisista presidenteistä. Suomen tasavallan presidentit 1919–2023 on kattava kokonaisesitys maamme kahdestatoista presidentistä. Heidän valtakausiensa kautta hahmottuu kiehtova ja monisyinen kuva yhteiskuntamme kipupisteistä ja poliittisten kamppailujen kiivaudesta mutta myös presidentin roolin ja aseman muutoksista. Juhani Suomen teos tallentaa merkittävän osan Suomen valtion historiaa ja piirtää samalla kustakin presidentistä inhimillisen ja monitahoisen kuvan.Kahdentoista presidentin valtakausien kautta piirtyy kiinnostava ja monisyinen kuva suomalaisten yhteiskunnan kipupisteistä, poliittisten kamppailujen kiivaudesta mutta myös presidentin roolin ja aseman muutoksista. Professori Juhani Suomen asiantunteva teos tallentaa merkittävän osan Suomen valtion historiaa tuoden sen konkreettisesti lukijan ulottuville. Professori, ulkoasiainneuvos Juhani Suomi on käsitellyt laajassa kirjallisessa tuotannossaan maamme poliittista lähihistoriaa ja varsinkin itsenäisyyden ajan ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Parhaiten hänet tunnetaan presidenttien Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto elämäntyötä ja aikaa käsittelevistä teossarjoistaan.

Suomen tasavallan presidentit 1919-2023

”Sinun on kerrottava, miten kaikki oikeasti meni ja mitä mun elämä todellisuudessa oli.” Intiimi elämäkerta paljastaa Kikasta puolen, joka jäi julkisuudelta piiloon. Pikkusisko Kati kertoo sisarensa koko tarinan rehellisesti ja avoimesti. Kikka ponkaisi aikansa pop-taivaalle kuin tyhjästä. Pikkutuhmat sanoitukset ja avoimen flirttaileva esiintyminen viihdyttivät ja kiihdyttivät lama-ajan Suomea ennennäkemättömällä tavalla. Nuori nainen nousi tähdeksi, jota yhtä aikaa sekä ihailtiin että väheksyttiin. Lähes pari vuosikymmentä yllättävän kuolemansa jälkeen Kikka on edelleen yksi eniten levyjä myyneistä kotimaisista artisteista. Pikkusisko Kati Lahti kertoo kuinka Kirsi Viilonen loi Kikasta fantasiahahmon mediaa ja viihdeteollisuutta valheellisesti ruokkien. Tuhon kierre alkoi, kun tähti itse alkoi paeta liian syvälle luomansa hahmon kuvitteelliseen todellisuuteen. Kirja avaa lukijalle sisarusten lapsuuden karut lähtökohdat, seksuaalisen hyväksikäytön, itsetuhoisuuden, kamppailun mielensisäisten demonien kanssa sekä Kirsin syvän rakkauden ja hyväksynnän kaipuun. Kati Lahti jakaa teoksessa siskonsa tarinan tavalla, josta huokuu rehellisyyden ohella lämpö ja syvä kaipaus. Samalla hän täyttää siskolleen antamansa lupauksen: ”Kati, kun minusta aika jättää, sinun on kerrottava, miten kaikki oikeasti meni ja mitä mun elämä todellisuudessa oli.” Kai Kortelainen on ohjelmajohtaja, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt toimittajana muun muassa Ylen Tampereen Radiossa, Radio Pirkassa, Satakunnan Kansassa ja Salon Seudun Sanomissa. Aiemmin Kai Kortelainen on kirjoittanut Meri-Tuuli Elorinteen elämäkertateoksen Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä.

Kikka

Kun meiltä kysytään maailman tilasta, vastaamme aina väärin. Jopa niin väärin, että satunnaisesti vastaava simpanssi päihittää opettajat, toimittajat, investointipankkiirit ja Nobel-palkitut. Kansainvälisen terveydenhuollon professori ja rakastettu luennoitsija Hans Rosling - yhdessä Ola Roslingin ja Anna Rosling Rönnlundin kanssa - esittelee 10 vaistoa, jotka vääristävät maailmankuvamme. Vaikka meillä on kaikki tieto saatavillamme, meitä ohjaavat muun muassa pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve. Faktojen maailma on inspiroiva ja hämmästyttävä tietokirja täynnä koskettavia tarinoita. Rosling jakaa tietonsa globaalin terveyden voittokulusta oivaltavasti, selkeästi ja viihdyttävästi.

Faktojen maailma

"Ethän sä noin voi sanoa!" Purevaa yhteiskuntakritiikkiä. Tiedä, kuka on väärässä, miten ja miksi. Suomessa taloudesta ja yhteiskunnasta puhuvat ovat aika usein väärässä. Olette kaikki väärässä on kirja suomalaisesta julkisesta väärässäolosta. Se kertoo, kuka on väärässä, miten ja miksi. Mukaan on päässyt olemalla väärässä jollakin kiinnostavalla ja epäilmeisellä tavalla. Tavalla, joka pakottaa väittämään vastaan, keskeyttämään ja puhumaan päälle. Kirjassa ovat väärässä niin oikeistolaiset, vasemmistolaiset, poliitikot, intellektuellit, bloggaajat, tviittaajat, aktivistit, kirjailijat kuin tutkijat. Joukkoon mahtuu suomalaisen julkisen keskustelun kärkinimiä Antti Nylénistä Sixten Korkmaniin. Olette kaikki väärässä keskustelee yhtä kiihkeästi taloustieteestä kuin ravintolan vessajonoistakin. Se on kuin kiivaan kapakkakeskustelun puheenvuoro, joka kovaäänisyydestään huolimatta pyrkii aitoon vuoropuheluun hyvässä seurassa. Heikki Pursiainen tunnetaan ärhäkkäänä yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän on media-alan yrittäjä ja journalisti verkkomedia MustReadissa, jonne hän siirtyi ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajan tehtävästä. Olette kaikki väärässä jatkaa hänen edellisen teoksensa Paska Suomi purevaa yhteiskuntakritiikkiä.

Olette kaikki väärässä

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni. Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille. Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan. Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli – erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Tuttujen kesken Vesku

Monikasvoisen taiteilijan hulvaton ja kirpeän koskettava elämäkerta lumoaa hurjilla tarinoilla. Sakari Kuosmasen muhkea ääni olisi riittänyt oopperalavoillekin, mutta estradiviihde imaisi mukaansa jo varhain. Koko kansan suosikiksi hän nousi Juice Leskisen, Sleepy Sleepersin ja Leningrad Cowboysin riveissä muusikkona ja yleisenä hämmennyksen herättäjänä. Hänet muistetaan myös juurevana sooloartistina sekä Aki Kaurismäen elokuvien luottonäyttelijänä. Kulttuuriväen kantapöydistä Kuosmanen loikkaa Lapin jätkien kalareissuille, ellei häärää patojen äärellä ravintoloissaan. Hän on kiihkeä hurjapää ja lupsakka savolainen, joka osaa jo muistella vauhdikkaita vuosia ymmärtävä pilke silmäkulmassa.

Sakari Kuosmanen

”Mitä tapahtui Sanna Marinille?” Palkitun toimittajan kirja paljastaa, millainen johtaja Sanna Marin oli. Joulukuussa 2019 dramaattinen hallituskriisi teki Sanna Marinista Suomen historian nuorimman pääministerin. Siitä alkoivat myrskyisät vuodet, joiden jälkeen Suomi ja maailma eivät olleet entisellään. Eikä entisellään ollut myöskään Sanna Marin, joka jätti kotimaan politiikan nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Muutos kriisiajan vakavailmeisestä pääministeristä jetset-julkkikseksi oli valtava. Tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski haastatteli lukuisia politiikan sisäpiiriläisiä ja Marinia läheltä seuranneita henkilöitä. Poikkeuksellinen pääministeri on tarina naisesta, joka muutti instituutiota – ja jota instituutio muutti. Kirja kertoo dramaattisesta lähihistoriasta ja ristiriitaisesta poliitikosta, joka syöksyi kansainväliseen tähteyteen syvän yhteiskunnallisen kahtiajaon aikana. Salla Vuorikoski (s. 1977) on pitkän linjan toimittaja, joka työskentelee Helsingin Sanomien tutkivan ryhmän esihenkilönä. Kokenut vaativien aiheiden journalisti on aiemmin työskennellyt MTV:llä, Ylellä ja Suomen Kuvalehdessä. Vuorikoski on palkittu sekä Suurella journalistipalkinnolla että tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnolla.

Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri

Purevat toimittajat paljastavat oman ammattikuntansa synkän puolen. Media todella on ”vallan vahtikoira”. Se vahtii, ettei kukaan pääse horjuttamaan valtaa. Kuten muutkin työläiset, myös toimittajat pelkäävät työpaikkojensa ja asuntolainojensa puolesta. He päästävät ääneen poliitikot ja niin sanotut asiantuntijat, mutta esimerkiksi työttömät ja siirtolaiset esitetään huolestuneen keskustelun ja kurinpidon kohteina. Lähiöitä ja ”syrjäseutuja” kauhistellaan, mutta samalla keskiluokkaiset toimittajat hakevat näiltä pahamaineisiksi leimaamiltaan alueilta rosoa ja väriä. Miten media käyttää luokkavaltaa? Kenen näkemykset nostetaan esiin ja millä tavalla? Miten yhteiskunnan hierarkiat määrittävät julkista keskustelua? Mitkä ovat journalismin sokeat pisteet?

Luokkavallan vahtikoirat

Aktivistin muistelmat jännityskirjailijan ottein Kirjailija Risto Isomäki on toiminut lähes läpi elämänsä aktivismin ytimessä. Maailmanparantajan muistelmissa hän kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosikymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat. Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Hän osallistui itse lukuisiin kansalaiskampanjoihin ja on onnistunut säilyttämään niitä koskevia arkistoja. Suomessa vuodet 1979–2004 olivat kansalaisjärjestöille erityisen vaikuttavaa aikaa: tiivis yhteistyö Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansanliikkeiden kanssa pelasti lukemattomia ihmishenkiä, ja sillä oli suuri merkitys väestöräjähdyksen pysäyttämisessä ja syvän köyhyyden vähenemisessä. Kansainvälisesti Suomi pystyi näyttelemään huikeasti kokoaan suurempaa roolia, ja kotimaassa mobilisoitiin kaikkien aikojen laajimpia vetoomuksia, mielenosoituksia ja kansalaiskampanjoita. Millaista oli toimia väsymättä kaaoksen masinoimassa maailmassa, ja miten se vaikutti Isomäen näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksista parantaa maailmaa? Ketkä kaikki olivat mukana luomassa näitä menestystarinoita?

Maailmanparantajan muistelmat

Sanoittajalegenda poikansa silmin. Isäni Vexi on kirja isästä, Vexi Salmesta. Kertojana on sanoittajalegendan poika Topi Salmi. Kirja on tarina kipeästäkin isäsuhteesta, jossa kollegiaalinen yhteistyö vaihtelee lapsuuden pettymyksen tunteisiin. Topi Salmen syntymä ajoittuu Vexin uran alun kiihkeisiin menestysvuosiin. Taiteilijaelämä Irwinin kanssa teki myös hittisanoittajasta koko kansan julkkiksen. Se heijastui Salmien kotielämäänkin, Vexi oli paljon poissa arjesta ja liitto päättyi avioeroon. Topi jäi asumaan äitinsä luo ja suhde isään etääntyi. Vaikea aika jätti pysyvät jälkensä Topiin, joka kuitenkin seurasi isäänsä musiikkialalle ainoana lapsista. Kun Vexi otti poikansa töihin levy-yhtiöönsä, tarjoutui isän ja pojan väliseen suhteeseen yllättäen uusi alku. Vuosia myöhemmin, kun Topista oli isänsä jalanjälkiä seuraten kasvanut levy-yhtiönsä kautta täysiverinen ammattilainen, rakentui suhde jo eri pohjalle. Vexin loppuvuosina keskustelijoina olivat tasavertaiset miehet ja kollegat. Topi Salmi kertoo kirjassaan myös, millaiselta Vexin elämä näytti pikku pojan silmin. Irwinin lauluissa ironiaksi ja parodiaksi tarkoitettu rentturomantiikka muuttui todellisuudeksi välillä myös Vexin arjessa. Toisaalta Vexi osasi halutessaan olla myös hyvä perheenisä, joka oli keskusteleva ja läsnä – silloin kun oli läsnä. Topi Salmi (s. 1972) on isänsä polkuja kulkeva sanoittaja ja musiikkialan yrittäjä. Hän pyörittää alalla arvostusta nauttivaa levy-yhtiö Emsalö Musicia ja on julkaissut pari sataa levyä. Julkaistuja sanoituksia on muutama sata niitäkin – hyvin isänsä näköinen ura siis. Tommi E. Virtanen on journalisti, joka on tunnettu musiikkiaiheisista dokumenteistaan ja tietokirjoistaan.

Isäni Vexi

Suurin suomalainen lähikuvassa Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867−1951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Neliosaisen Mannerheim-sarjan päätösosa on itsenäinen jatko teoksille Mannerheim − Tsaarin upseeri 1867–1914, Mannerheim − Valkoinen kenraali 1914–1918 ja Mannerheim – Sotamarsalkka 1918−1940. Mannerheim jatkoi talvisodan jälkeen Suomen armeijan ylipäällikkönä. Euroopassa jatkui suursota, Neuvostoliitto painosti Suomea uusiin myönnytyksiin. Jatkosotaan Suomi lähti Saksan rinnalla, koska muita vaihtoehtoja itsenäisyyden säilyttämiseksi ei ollut. Joukot hyökkäsivät vuonna 1941 Mannerheimin johdolla Pietarin porteille, Syvärille, Petroskoihin, Rukajärvelle ja kauas Vienan korpeen. Pietaria ja Muurmannin rataa Mannerheim ei kuitenkaan suostunut valtaamaan. Kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan, Suomi päätti ryhtyä rauhantunnusteluihin. Presidentti Risto Ryti oli sitoutunut Saksaan ja hänet korvattiin vuoden 1944 kesällä Mannerheimilla. Torjuntavoiton jälkeen Suomi solmi rauhan ja joutui ajamaan saksalaiset joukot maasta sekä maksamaan raskaat sotakorvaukset. Mannerheim vetäytyi Sveitsiin kirjoittamaan muistelmiaan. Tässä häntä auttoivat Karjalan armeijan komentaja Erik Heinrichs sekä tiedustelupäällikkö Aladàr Paasonen. Mannerheim kuoli Sveitsissä vuoden 1951 alussa. Laajat kansanjoukot saattoivat Suomen sotalipulla verhotun arkun marsalkan viimeiseen lepopaikkaan Hietaniemen hautausmaalle. Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.

Mannerheim – Ylipäällikkö ja presidentti 1940–1951

Politikkaa 2000-luvulla järisyttänyt mies muistelee päivänpolitiikan jättänyt Timo Soini tarkastelee muistelmissaan pitkän uransa vaiheita ja käänteitä. Hän kuvaa perussuomalaisten syntyä SMP:n raunioille ja nousua politiikan raskaaseen sarjaan. Soini kertoo oman versionsa niin Juha Sipilän hallituksen jännitteisestä taipaleesta kuin perussuomalaisten hajoamisesta. Luvassa on rujoja tarinoita ja opettavaista kerrontaa. Erityisen merkittävällä sijalla muistelmissa on Soinin toiminta ulkoministerinä 2015-2019. Tuolloin lännen ja Venäjän suhteet jäätyivät ja neuvottomuus valtasi alaa Euroopassa. Soini tuntee läpikotaisin suomalaisen politiikan tekijät ja toimijat. ”Jokainen saa kirjassa ansionsa mukaan ja jotkut vähän enemmän”, Soini lupaa.

Yhden miehen enemmistö

Mitä on menestyneen miehen takana? Perinteisesti menestyneen miehen mittana on pidetty rahaa ja valtaa, mainettakin. Mutta mitä on olla menestynyt mies nykypäivänä? Tarinansa kertovat Samu Haber, Mikko Kuoppala eli Pyhimys, Jyrki Sukula, Valtteri Lindholm, Ville Leino, Antti Rintanen, Siamäk Naghian, Kim Väisänen, Jukka Lepikkö, Nikolai Alho ja Riku Rantala. Kirjassa Vaurastu kuin nainen 12 naista avasivat menestysreseptinsä ja sijoitussalkkunsa. Kirjan myötä moni lukija uskalsi aloittaa sijoittamisen. Nyt on miesten vuoro kertoa tarinansa. Kirjassa miehet kertovat miten he ovat niittäneet menestystä, mainetta ja mammonaa ja millainen vaikutus ja merkitys niillä on ollut heidän elämäänsä. He kertovat uransa eri vaiheista, elämänsä valinnoista sekä voitoista ja vastoinkäymisistä. Samalla henkilötarinoiden kautta kirja maalaa laajempaa kuvaa suomalaisesta sijoitus- ja rahakulttuurista. Jokaisen menestyneen miehen takaa paljastuu poika, jolla on unelma. He ovat suorasanaisia, ristiriitaisia, rikkinäisiä, luovia, tuntevia, pohtivia ja elämää nähneitä artisteja, yrittäjiä, sijoittajia, johtajia, maailmanvalloittajia ja urheilijoita. "Miehet eivät lähtökohtaisesti joudu tilanteeseen, jossa pitäisi valita ura tai perhe. Mutta jos olisi pitänyt valita, olisin valinnut aina perheen." -Mikko "Pyhimys" Kuoppala

Menesty kuin mies

Rooli, joka lopulta vei koko miehen. “Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle. Hätkähdän, kun kotiin tulee virallinen kuori, jonka päällä lukee Antti Hammarberg. Nimi on minulle pelottavan vieras.” Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Todellinen ihminen Irwinin takana on sen sijaan jäänyt hämärän peittoon. Läpi elämän kestäneet ongelmat ja yhteiskuntavastaisuus kumpusivat rikkonaisesta lapsuudenperheestä, viinasta sekä kovapäisyydestä. Antin leski Riitta Hammarberg valottaa kirjassa, miten tapasi miehensä, millainen hän oli kotona ja miten keikkaelämän ongelmat varjostivat perheen elämää. Samoin kansantaiteilijasta kertovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Riitta antoi käyttöön uskomattoman laajan arkiston, joka sisältää muun muassa Antin vanhempien, Antin omia ja Vexi Salmen kirjeitä sekä Ryysyrannan baarikaapin täyttökuitin. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia kuvia lapsuudesta viimeisiin hetkiin asti. Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka tietokirjoissaan on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Yhdet vielä, Irwin

Tunnelma oli epätodellinen, ja pelkäsin jalkojeni murtavan terassin hiiltyneet laudoitukset. Kestivät ne painoani jonkin aikaa, kunnes seuraavalla askeleella tunsin, miten jokin meni rikki jalkani alla. Rutina kuulosti siltä kuin näkkileipä olisi musertunut. Katsoin alas. Hetken aikaa tunsin, että pyörtyisin juuri siihen paikkaan. Hetken aikaa mieleni ei pystynyt käsittelemään sitä näkyä, jonka näin jalkojeni juuressa. Et sinä (vielä) kuole näyttää rikospaikat ensihoitajan silmin ja kuljettaa sinut Lahdesta Tukholman synkkiin ghettoihin. Työtehtävät vievät palaneen talon luokse ja keskelle perhetragediaa, puukolla riehuvan itsetuhoisen potilaan kanssa ambulanssiin ja teinien huumesotkuihin. Puuttuvat sidostarpeet loihditaan vaikka omasta t-paidasta. Naurua pidätellään silloin, kun maallikko yrittää elvyttää elävää ihmistä samalla pullaa syöden. Tiesittekö muuten, että Tukholman ambulansseissa ei ole luotiliivejä ja ensihoitajat putsaavat itse veriset autonsa? Kirjan kirjoittaja Kari Hautamäki on työskennellyt ensihoitajana ambulanssissa Suomessa ja Ruotsissa. Hän on kerännyt tähän teokseen uransa mieleenpainuvimpia keikkoja kahden vuosikymmenen ajalta.

Ensihoitajan tositarinoita ambulanssista

Et sinä (vielä)kuole

Työelämä muuttuu kovaa vauhtia ja lisää muutoksia on taatusti tiedossa. Pitkä ura yhden ja saman työnantajan palveluksessa ei ole enää realismia, ja yhä useampi tulee työuransa aikana toimimaan monissa erilaisissa tehtävissä ja ammateissa. Pia Lindroos ja Päivi Lipponen avaavat teoksessaan työelämän myllerrystä ja sitä, miten yksilö voi muutoksen keskellä toimia. Kirjassa joukko työelämää monelta kantilta kokeneita naisia kertoo oman työuransa tarinan. Vaikka muutos olisikin aluksi kavahduttanut, sen mukana elämään on tullut paljon uutta. Valmistautunut mieli löytää vaihtoehtoja, ja omaan työuraan voi ja kannattaa vaikuttaa aktiivisesti.

Naisen 9 työelämää

Tampereen Hervantaan sijoittuva Naapurusto kertoo, miten siellä asuvat ihmiset elävät keskenään. Mistä he puhuvat ja miten he tervehtivät toisiaan? Entä miten he ratkaisevat erimielisyyksiään tai millaisista asioista he neuvottelevat keskenään? Naapuruston parissa lukija pääsee pohtimaan omaa suhtautumistaan muun muassa rasismiin, päihdeongelmiin, köyhyyteen ja monikulttuurisuuteen. Kirja on yhteiskunnasta, yhteiselosta ja naapuruudesta kiinnostuneille osoitettu kutsu ajatella yhteiskunnan nykytilaa ja sen tulevaisuutta. Kirjan tekstit yhdistyvät ja limittyvät lisätyn todellisuuden elementteihin ja kuvakertomuksiin.

Naapurusto

Olenko riittävän hyvä tällaisenaan on kirja, joka ei jää kiinni kerättyihin kiloihin, tai kyseenalaista kenenkään ihmisarvoa. Tämä kirja toimii suunnannäyttäjänä sinun tulevaisuudellesi, sillä menneisyyden muokkaamaan kehoon tai mieleen emme voi enää vaikuttaa. 

Olenko riittävän hyvä tällaisena?

Markku Kuisman uusi teos kertoo valtiollisten suuryritysten synnystä, noususta ja tuhosta. Tarkastelun kohteena on miljardien eurojen rahakasan vaihtelevat kohtalot ja komea joukko isoimpia pörssifirmojamme, sellaisia kuin Fortum, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Neste, Valmet, Metso, SSAB-Rautaruukki ja Outotec. Kaikilla näillä yhtiöillä on värikäs menneisyys, jota jotkut häpeävät, ja kiistelty tulevaisuus, joka on osa Suomen nousua tai tuhoa. Tarina alkaa norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeitin kansallistamisesta itsenäisyyden alkuhämärässä ja jatkuu nykypäivään. Valtio osti 1918 osake-enemmistön pörssiyhtiöstä, joka omisti puolen miljoonan hehtaarin verran metsäomaisuutta ja runsaasti vesivoimaa. Sittemmin muodostettu Enso-Gutzeit Oy on nykyisen metsäjätti Stora Enson edeltäjä. Gutzeitin muodonmuutos oli sekava vyyhti ison rahan liikkeitä, spekulaatiota, pankkikilpailua, valtataistelua, suurvaltapolitiikkaa ja väkeviä intohimoja. Samat perusvoimat jylläsivät myöhemmin Outokummun, Nesteen ja muiden valtion suurten firmojen läpimurrossa.

Valtion yhtiöt

Suomi on maa, jossa korruptio voi hyvin Kurkistus suomalaiseen maan tapaan, hienostuneeseen korruptioon, jossa Hyvä Veli -järjestelmä hoitaa käytännön. Kirja kuin tulitikku, joka raapaisee valon ja sytyttää hallitsemattoman palon: tämän jälkeen paluuta entiseen ei enää ole. Suomalainen korruptio on onnellisesti piilossa ja piilotettu, koska kukaan ei halua tutkia sitä. Meille on opetettu, että jokaisella suomalaisella on hinta ja kassakaapit ja nuotio ovat salaisuuksien säilyttämistä varten. Talon asioista ei huudella kylillä.Suomessa korruptio lymyää siellä, missä on valtaa ja rahaa; politiikan kaikilla tasoilla, eduskunnassa, valtioneuvostossa, puolueissa ja kunta- ja maakuntapolitiikassa. Talouselämä ostaa poliittisen vallan, jota se ei kansalta suoraan saa. Harmaa talous ja sen pyörittäminen on suomalainen harrastus siinä missä kännissä ajaminen tai heikoille jäille meneminenkin, ja korruptio on osa myös poliisin, oikeuslaitoksen ja median jokapäiväistä elämää. Jarmo Korhonen on kirjoittanut kaksi Suomen poliittista lähihistoriaa käsittelevää tietokirjaa, Väyrysen valtakunta (2014) ja Valtataistelu (ilmestyy huhtikuussa 2015). Hän on toiminut keskustan puoluesihteerinä 2006–2010 ja Etelä-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtajana 1994–2006 ja ollut keskustan ja sen ehdokkaiden vaalikampanjoissa mukana 1980-luvulta alkaen. Korhonen on tutkinut maalaisliitto-keskustan ja sen johdon salaisia arkistoja vuosilta 1958–2014 ja saanut tutustua keskustan ja sen presidenttiehdokkaiden Johannes Virolaisen, Paavo Väyrysen, Esko Ahon ja Matti Vanhasen vaalikampanjoiden salaisimpiin papereihin.

Maan tapa

Natosta käyty keskustelu Suomessa on edennyt kuin narulla työntäen. Asia on leimattu epäajankohtaiseksi. Asiallisia puheenvuoroja on väheksytty ja vääristelty. Tässä kirjassa puhutaan Natosta, alkaen historiasta, rakenteista, päätöksenteosta ja käsitteistä. Kirjassa käsitellään esimerkein Naton operaatioita ja sen kehitystä viimeisimpien kriisien perustalta. Salomaa ottaa suorasukaisesti ja perustellusti kantaa käytyyn Natokeskusteluun ja liputtaa Suomen sotilaallisen liittoutumisen puolesta. Markku Salomaa kaataa myyttejä, kuten vanhojen vasemmistolaisten uskomuksen siitä, että Nato olisikin se varsinainen uhka ja että Suomen etujen mukaista olisi toimia Kremliä myötäillen. Salomaa kumoaa käsityksen, että Suomella olisi automaattinen Nato-optio tai että olisimme yksin kyvykkäitä puolustautumaan Venäjää vastaan. Kirja on tarkoitettu kaikille Suomen turvallisuudesta kiinnostuneille kansalaisille.

Puhutaan Natosta

Ari Tolppanen on tehnyt elämässään isoja asioita. Hän on tullut miljonääriksi 31-vuotiaana, johtanut uraauurtavaa pääomasijoitusyhtiö CapMania menestyksekkäästi, taivutellut konservatiiviset sijoittajat uusiin toimintatapoihin ja rakentanut Suomeen luksushotellien ketjun. Hänet tunnetaan myös suomalaisen elokuvan ja tv-sarjatuotannon mahdollistajana, taiteen rakastajana ja Helsingin kehittäjänä. Perhe ja rakkauskin ovat elämään mahtuneet. Millainen ihminen tähän kaikkeen pystyy? Pohjimmiltaan kysymys on väärä. Salaisuus ei ole yhden ihmisen erityiskyvyissä, vaan metodeissa ja tavassa kohdata maailma. Tämä kirja avaa toimintatavat ja työkalut, joilla Ari Tolppanen on menestynyt. Kirjan lukuisat kohtaukset tosielämästä ja kuvaukset neuvotteluista linkittävät periaatteet arkipäivän tilanteisiin. Tulisielun pelikirjan opeilla jokaisen on mahdollista innostua muuttamaan maailmaa, oli toimintakenttä mikä tahansa.

Tulisielun pelikirja

Onko anoppivitsien anoppia olemassa? Tiesitkö, että Arnheminmaalla elää kansa, jonka miehet eivät saa edes katsoa anoppiaan, saati puhua hänelle? Anoppikirja kerää yhteen suomalaisten hirveimmät, hauskimmat ja herkimmät anoppitarinat. Se ottaa maailman kiistellyimmästä naisesta kokovartalokuvan myös historian, taiteen, evoluution ja antropologian näkökulmasta. Ja hänelle, joka kokee tulleensa anoppina syrjityksi tai miniänä ahdistetuksi, kirja tarjoaa tukevan olkapään. Yksi kirja, kaikki anopista. "Anoppini on huumorintajuinen ja mukava. Hän kertoilee mielellään kaskuja edesmenneen äitinsä piheydestä. Miten tämä pimitti munkkeja ja sokeria bingosta, tankkautti autonsa vävyllä ja vei roskat salaa sukulaisten jäteastioihin. Viime jouluna sain anopilta lahjaksi muovitaskun." - Mies, 34 v. Helsinki

Anoppikirja

Suomalaisen elokuvan tarina Jussi-palkinnon silmin. Sota-aikana syntynyt palkinto on ollut useasti uhattuna, mutta aina se on noussut takaisin juhlistamaan suomalaista elokuvaa ja sen tähtiä Regina Linnanheimosta Krista Kososeen ja Matti Kassilasta Aki Kaurismäkeen. Jussi-palkinto syntyi halusta juhlia, kun maailma ympärillä paloi. Vuoden 1944 prameiden juhlallisuuksien jälkeen Jussi-gaala on peilannut suomalaista elokuvaa. Palkintoja on jaettu juhlasaleissa ja teattereissa mutta myös työväenopistossa ja auditoriossa. Suomalaisen elokuvan historiaan mahtuu huippuvuosia ja totaalista alakuloa, pidäkkeetöntä iloa ja repiviä riitoja. Jusseja on pokattu smokeissa ja farkuissa. Gaalassa on laulettu ja ryypätty, käsitelty metoo-ilmiötä ja juhlittu tyttöenergiaa. Surkeimmillaan palkintoja on jätetty jakamatta, koska tarjonta on ollut niin heikkoa. Sitkeä Jussi – 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan uutta kultakauttaan elävän kotimaisen elokuvan historiaan. Anton Vanha-Majamaa (s. 1988) on helsinkiläinen journalisti, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut kolme tietokirjaa ja istuu Filmiaura ry:n hallituksessa. Matti Rämö (s. 1979) on Suomen Kuvalehden toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on erikoistunut tutkivaan journalismiin ja elokuvaan.

Sitkeä Jussi

Sähkökitaristien kuninkaallisiin eittämättä lukeutuvaEric Clapton(s. 1945) on kulkenut pitkän tien eteläenglantilaisesta pikkukaupungin pojasta Yardbirdsin, John Mayallin ja Lontoon bluesklubien kautta Cream-yhtyeeseen ja sieltä edelleen yhä jatkuvalle soolouralle. Bluesin ja rockin ystävät tuntevat Claptonin musiikin, mutta moniko todella tuntee ihmisen nimeltä Eric Clapton? Beatleseista ja Rolling Stonesista sekä kummankin keskeisistä hahmoista erikseen ansiokkaat elämäkerrat kirjoittanutPhilip Normanvalottaa tuoreessa kirjassaan perinpohjaisesti Claptonin ajatusmaailmaa ja ihmissuhteita sekä myös juhlitun muusikon uran valoja ja varjoja, hänen ylä- ja alamäkiään. Philip Normanin teoksia aiemminkin menestyksekkäästi suomentanutJussi Niemitekee tässä tuoreessa suomennoksessaan jälleen hienoa jälkeä. Hän osoittaa taas kerran todeksi sen, että toisessa kulttuurissa kasvaneen muusikon mielenmaailmasta osaa kertoa äidinkielellään luontevimmin sellainen ihminen, joka on itse nuoresta alkaen kokenut olevansa osa rakastamansa musiikin kansainvälistä veljeskuntaa.

Slowhand - Eric Claptonin tarina

Matti Wuori oli 1900-luvun lopun merkittävin suomalainen ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin keskittynyt asianajaja. Päätyönsä ohella hän toimi muun muassa kansainvälisen Greenpeacen puheenjohtajana ja sitoutumattomana europarlamentaarikkona vihreiden ryhmässä. Asianajajana hän päätyi lukuisia kertoja julkisuuteen tapauksissa, joissa oli yleensä kyse nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksista. Wuoren pitkäaikainen ystävä Kaarlo Tuori on kirjoittanut Wuoren ajamista jutuista kirjan, jossa hän taustoittaa ja erittelee suurellekin yleisölle tuttuja oikeustapauksia, esimerkiksi Sikamessiasta, šaahimielenosoituksia, Mikkelin pamausta ja Kessiä. Kirjan punaisena lankana kulkee yhteiskuntamme muutos 1960-luvulta uuden vuosituhannen alkuun. Erityisesti se selvittää kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien murtautumista oikeuskulttuuriimme ja niiden yhteentörmäystä perinnäisen yhtenäiskulttuurin kanssa. Keskeisiä teemoja ovat myös ympäristöarvojen nousu, kansalaistottelemattomuus ja julkisuus. Kirjassa on myös Wuorta esittelevä elämäkerrallinen osio. Yleistajuinen kirja tempaa mukaansa muutkin maamme lähihistoriasta kiinnostuneet kuin oikeustieteilijät ja asianajajat.

Matti Wuori

Elämä laulujen taustalla Suuret sanat -kirjassa tunnetut lauluntekijät kertovat klassikkosanoitustensa syntytarinan. Jokainen kuulija ymmärtää laulun sanat omalla tavallaan. Mutta mitä sanoitusten tekijä mahtoikaan ajatella niitä tehdessään? Tässä kirjassa tunnetut lauluntekijät muistelevat kuuluisien kappaleidensa syntyä ja kertovat sanoitusten taustasta. Mukana ovat Anssi Kela, Ilkka Alanko, Jussi Hakulinen, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Pelle Miljoona, Heikki Salo, Tero Vaara, Jarkko Martikainen, Knipi, Jussu Pöyhönen, Otto Grundström, Kauko Röyhkä, Tommi Läntinen, Sari Peltoniemi, Samuli Putro, Jore Marjaranta, Pate Mustajärvi, Kalle Ahola, Juha Lehti ja Jukka Takalo. Jotkin biiseistä ovat saattaneet syntyä yhdessä tuokiossa, toiset kuukausien kehittelyjen tuloksena. Joka tapauksessa ne ovat onnistuneet tavoittamaan jotain, mikä on ikuistanut ne suomalaisen populaarimusiikin historiaan. Janita Virtanen (s. 1988) on maskulainen freelance-toimittaja ja tietokirjailija. Hänen aiempia teoksiaan ovat Sydän oikealla puolella (2019) ja Strereotypia-ansa (2020).

Suuret sanat

Kääpiöistä kolosseihin kokoaa yhteen kummajaisina esiintyneiden kiehtovia elämantarinoita Suomessa. Yleisön eteen tuotiin 1800-luvulta 1900-luvulle asti ihmisiä, joilla oli erilaisia fyysisiä erikoisuuksia tai sairauksia lyhytkasvuisuudesta raajarikkouteen ja liikalihavuudesta ylettömään karvankasvuun. Myös eksoottisina pidettyjen kansojen edustajia esiteltiin kummajaisten lailla. Kirja käsittelee ensimmäistä kertaa kattavasti näiden ihmisten vaiheita ja näytösten kulttuurista kehystä markkinoilta museoihin, salongeista tivoleihin. Olivatko kummajaiset viihde-elämän tähtiä vai huvimaailman orjia? Miten heitä mainostettiin? Miksi suomalaiset olivat niin kiinnostuneita ulkoisesti poikkeavista ihmisistä? Teos perustuu laajaan alkuperäislähdeaineistoon ja aihetta taustoitetaan kurkistuksella Euroopan kummajaisnäytösten ja amerikkalaisen friikkisirkuksen historiaan.

Kääpiöistä kolosseihin

Onko islam sotaisa uskonto? Käskeekö Koraani muslimeja valloittamaan maailman? Miksi juuri islam on saanut nykymaailmassa kyseenalaisen kunnian edustaa väkivaltaista kulttuuria - unohdammeko idän konflikteja tarkastellessamme oman historiamme? Arabivallan nopea leviäminen kristillisen kulttuuripiirin alueille synnytti aikoinaan länsimaissa uhkakuvan sotaisista saraseeneista, jotka käyvät pyhää sotaa koko muuta maailmaa vastaan. Islamilaisessa maailmassa puolestaan ristiretket ja kolonialismi on nähty lännen jatkuvana aggressiona, ja niiden katsotaan jatkuvan nykypäivänä Yhdysvaltojen sotilaallisena toimintana. Lännen ja idän välisissä sodissa kumpikin on vuorollaan toiminut hyökkääjänä - ne ovat olleet toistensa suurimpia kilpailijoita. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan vaikuttava teos asettaa muslimien käymät sodat oikeisiin kehyksiinsä ja tarjoaa syvällisen analyysin islamilaisen ja läntisen maailman suhteesta ennen ja nyt.

Islamin miekka

Mikä tekee legendan? Mikä teki Börje Salmingista sen pelaajan, joka hänestä tuli?Pelottomasta pelityylistään tunnettu Börje Salming oli yksi NHL:n sisukkaimmista puolustajista. Ruotsin syrjäisestä Salmin kylästä kotoisin oleva Börje kasvoi ankarissa olosuhteissa, jotka vaativat sinnikkyyttä. Olipa kyse Torniojärven petollisen jään ylittämisestä tai laukauksen peittämisestä kaukalossa, hän teki riskeistä huolimatta aina sen, mikä oli tehtävä.Kun Börje liittyi Toronto Maple Leafsiin vuonna 1973, hän toi mukanaan saman periksiantamattomuuden. Aikakaudella, jolloin eurooppalaiset pelaajat olivat harvinaisia NHL:ssä, Börje osoitti nopeasti kykynsä, määritteli puolustajan roolin uudelleen ja ansaitsi sekä fanien että pelaajien kunnioituksen. Hänen menestyksensä avasi ovia lukemattomille eurooppalaisille pelaajille ja muutti pysyvästi kanadalaista jääkiekkoa.Börje ei unohtanut uhraustensa fyysistä hintaa vielä uransa jälkeenkään. Mies, joka kerran uskaltautui Torniojärven hyiseen veteen, ei enää myöhemmin ottanut samanlaisia riskejä. Mutta silloin, kun kiekko piti pysäyttää, se pysäytettiin.Kirjan yksinoikeudella julkaistuissa jälkisanoissa Börjen veli Stig Salming jakaa ajatuksiaan Börjen viimeisistä päivistä.

Legenda : Börje Salming

Jim Pembroken tie suomalaisen rockin legendaksi. Jim Pembroken (1946-2021) omaelämäkerta kertoo englantilaispojasta, joka muutti svengaavasta Lontoosta pohjoissavolaiseen pikkukaupunkiin 60-luvulla. Pembrokesta leivottiin lähes yhdessä yössä poptähti, kun musiikkialan ammattilaiset saivat vihiä Suomeen asettuneesta brittilaulajasta. Hänen uransa jatkui Wigwamissa, joka oli yksi suomalaisen rockhistorian keskeisimmistä yhtyeistä ja nousi kansainvälisen menestyksen kynnykselle. Wigwamin aktiivikausi päättyi vuonna 1979, mutta ainutlaatuinen yhtye ehti palata lavoille useaan otteeseen, viimeisen kerran 2018. Pembroke työskenteli myös mm. Hurriganesin, Riki Sorsan ja Kojon kanssa.

Just My Situation

Kirja avaa ainutlaatuisen näkymän häikäilemättömän natsijohtajan kunnianhimoon, brutaaliin toimintaan ja ylelliseen yksityiselämään. Samalla se on vahva kuvaus Kolmannen valtakunnan noususta ja tuhosta. Kattava elämäkertateos perustuu amerikkalaisiin ja saksalaisiin arkistolähteisiin sekä Göringin perheenjäsenten, hänen alaisinaan palvelleiden ja muiden hänet tunteneiden haastatteluihin. Ensimmäisessä maailmansodassa ansioitunut taistelulentäjä Göring nousi nopeasti valta-asemaan Kolmannen valtakunnan poliittisella kartalla. Hänestä tuli Luftwaffen ylipäällikkö ja Hitlerin oikea käsi, yksi natsi-Saksan pelätyimmistä miehistä. Göringin aloitteesta perustettiin Gestapo ja laadittiin suunnitelmat juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun läpiviemiseksi. Göring kokosi itselleen suuren omaisuuden ja rohmusi mm. sotasaaliiksi saatuja taideaarteita omiin kokoelmiinsa. Hänet tultiin tuntemaan mukavuudenhaluisena nautiskelijana. Lopulta Hitler sulki Göringin sisäpiirinsä ulkopuolelle, vaikka tästä oli aiemmin kaavailtu hänen seuraajaansa. Nürnbergissä Göring tuomittiin kuolemaan rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Ennen kuin hirttotuomio ehdittiin panna täytäntöön, Göring teki itsemurhan vankilaan salakuljetetulla syanidikapselilla.

Hermann Göring

Legendaarisen rumpalin virallinen elämäkerta. Maailman tunnetuimman ja arvostetuimman rumpalin elämäkerta avaa, millainen peruskallio Charlie Watts oli Mick Jaggerin ja Keith Richardsin isännöimässä rocksirkuksessa. Elettiin vuotta 1962, kun vasta perustettuun Rolling Stonesiin etsittiin rumpalia. Tehtävään löydettiin Lontoon klubeilta tunnettu jazzmuusikko Charlie Watts. Charlie löi tahtia läpi svengaavan 60-luvun, kun Stones saavutti supertähteyden, sekä irstailun täyttämän 70-luvun, jota kuvaa ikoninen albumi Exile on Main Street. 1980-luvulla Charlie paini omien demoniensa kanssa, lopulta voitokkaasti. Hän vakiinnutti maineensa huomaavaisena ja sivistyneenä vastakohtana rellestäville bändikavereilleen. Charlie oli Rolling Stonesin peruskivi lähes 60 vuoden ajan – läpi kaikkien riitojen, menetysten ja muutosten. Hän oli vastakohta rokkitähden arkkityypille: hyvin yksityinen mies, joka arvosti perhettään yli kaiken. Charlie Wattsin elämäkerta perustuu hänen perheensä, ystäviensä ja entisten bänditovereiden – mukaan lukien Mick Jaggerin ja Keith Richardsin – tuoreisiin haastatteluihin. Se on merkittävä kertomus miehestä ja rumpalista, joka teki juuri sen, mikä hänen piti. Tämä auktorisoitu elämäkerta on varustettu Mick Jaggerin ja Keith Richardsin esipuheilla. Paul Sexton on englantilainen musiikkitoimittaja ja -kirjailija, joka sanoo ryhtyneensä kirjoittamaan musiikista välttääkseen oikeita töitä 70-luvun lopulla.

Charlie Watts

Puolustaudu! Taistele! Voita! Noitanaisen ilosanoma kertoo Lenita Airiston kokemuksista ja näkemyksistä maailmasta, joka ei aina ole naisille reilu. Puolustaudu! Taistele! Voita! Näin noitanaiseksikin kutsuttu Lenita Airisto neuvoo suomalaisia naisia yli kahdeksan vuosikymmenen elämänkokemuksensa perusteella. Noitanaisen ilosanoma -teoksessa Airisto kertoo oman elämänsä taisteluista ja voitoista. Ne toimivat esimerkkinä naisille, jotka tavoittelevat tasavertaista elämää omassa ympäristössään ilman irvailua, vähättelyä, mitätöintiä ja valheita. Airisto kertoo myös niistä naisista Suomesta ja ulkomailta, jotka ovat inspiroineet häntä hänen elämänsä aikana. Noitanaisen ilosanomassa tiivistyy Lenita Airiston elämänkokemus siitä, millaista on toimia naisena yhteiskunnan eri aloilla ja hänen viestinsä niille naisille, jotka vielä etsivät paikkaansa maailmassa. Muutos on raivattava rohkeasti itse. Lenita Airisto on tietokirjailija ja luennoitsija, joka kolmenkymmenen vuoden aikana on julkaissut lukuisia tietokirjoja ja luennoinut sekä Suomessa että ulkomailla. Airiston kirjojen ydinviesteinä ovat yrittäjyys, naisten oikeudet, väestön ikärakenteiden muutokset ja globaalitalouden hyödyntäminen. Airisto aloitti työuransa tv-journalistina ja toimi ajankohtaisohjelmissa eri tv-kanavilla. Suomen vientiteollisuuden nousun myötä hänen oma tuotantoyhtiönsä tuotti, suunnitteli ja toteutti vientiin suunnattuja promootioita sekä yksittäisille yritykselle että vientiteollisuudelle. Kampanjat kasvoivat maailmankiertueiksi kuten Suomi luo ja Vie ja Success Story Finland.

Noitanaisen ilosanoma

Elämme nostalgian kultaaikaa. Sadat miljoonat ihmiset länsimaissa uskovat, että elämä oli parempaa 50 vuotta sitten. Tutkijat ovat kirjoittaneet peräti ”globaalista nostalgiaepidemiasta”, joka kutsuu vastustamaan koettua poliittista alamäkeä ja kulttuurista rappiota sekä palaamaan menneeseen elämäntapaan.

Nostalgia

Kun Ikaros harhaili loppumattomassa labyrintissa, hän löysi tien ulos yllättävää kautta. Hän sai selkäänsä siivet, ja oikotie ulos labyrintista oli valmis. Terapeutti Pekka Hämäläinen kehottaa arkisissa haasteissa eläviä ihmisiä löytämään sisäisen Ikaroksensa – kuinka osata katsoa sinne, josta ei alun perin uskonut löytyvän vastausta? "Rohkeuden voima – Ikaroksen kutsu innostuksen siiville" tarjoilee lukijalle käytännöllisiä neuvoja siitä, miten päästä pois ahdistavasta elämäntilanteesta. Kuinka ajatella myönteisesti, jos haasteet seuraavat toisiaan? Miten oppia olemaan rehellinen itselleen? Mistä saada rohkeutta elää juuri sellaista elämää kuin itse haluaa? Pekka Hämäläinen on Lappeenrannassa syntynyt kirjailija ja terapeutti, joka on julkaissut 21 mentaalivalmennusta käsittelevää self help -kirjaa. Koulutukseltaan Hämäläinen on teologian maisteri, mutta lisäksi hän on opiskellut muun muassa seksuaali- ja perheterapeutiksi.

Rohkeuden voima

Kiitollisuus on yksi voimakkaimmista onnellisuuden lisääjistä, koska siitä tulee hyvä olo kehoon ja mieleen samantien – ei vasta sitku. Kuuntele kiitollisuusmeditaatiota päivittäin – esimerkiksi iltaisin – ja lisää hyvää oloa itsellesi tässä ja nyt. Ohjaus: Pequ Nieminen

Hidasta elämää lapsille

Kiitollisuusmeditaatio 15 min

Alzheimerin tautiin sairastuneet kertovat itse elämästään Miltä muistisairaus tuntuu ja miten sen kanssa pärjää parhaiten? Lämminhenkinen kirja avaa polkuja muistisairaan sisäiseen maailmaan. Suomessa Alzheimerin tautiin sairastuu vuosittain yli 10 000 ihmistä, ja se koskettaa myös heidän läheisiään. Varhainen diagnoosi ja lääkitys tuovat kuitenkin hyviä vuosia ja aktiivista elämää omassa kodissa. Kirjassa pääosan saavat eri-ikäiset ja sairauden eri vaiheissa olevat ja heidän omaisensa, jotka kertovat kokemuksistaan.

Muistisairaan maailma

Voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa? Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon riipaisevan kauniissa muistelmateoksessaan. Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Kuolema oli perheelle järkyttävä isku. Isä vaikeni, äidistä ei puhuttu. Vuosien saatossa muistot hiipuivat, mutta ikävä ei laantunut, ei edes iän myötä. Isän kuoleman jälkeen Eero Huovinen löytää vanhempiensa kirjeitä, kuvauksia perheen iloista ja itkuista. Edessä on aikamatka äidin luo. Kirjeitä lukiessa muistot heräävät eloon ja alkaa tutustuminen haalistuneiden muistikuvien sijasta todelliseen äitiin. Esiin nousee kysymys, voiko äidin löytää uudelleen, ja jos voi, helpottaako ikävä. * Kotimaan lukijoiden Vuoden kirja * Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944) on tullut tunnetuksi älykkäänä keskustelijana ja loistavana kirjoittajana, joka panee myös itsensä likoon. Huovisen aiempia teoksia ovat muun muassa Pappi? (2001), Lähdön aika (2011), Enkeli taivaan (2012), Saarna? (2015) ja Parhain päin (2017).

Äitiä ikävä

Mitä 25 vuoden julkinen työ on opettanut ja antanut? Jari Sarasvuo kertoo tarinoita kadotuksen ja kirkkauden välähdyksistään ja kurkottaa kaaoksesta kohti hidasta viisastumista Pimeään jääneen ihmisen kirous on monimuotoinen. Hän ei hahmota ajatuksiaan, tunteitaan, menneisyyttään eikä mahdollisuuksiaan. Hän ei ymmärrä tekojensa seuraamuksia. Hän ei aisti toisten tilannetta, tarpeita, tavoitteita tai tarkoitusta. Hänelle tulevaisuus on joko katteeton unelma tai turha painajainen. Omat pimeän välähdyksensä kokenut Jari Sarasvuo pohtii elämänsä tähänastista "totaalisummaa". Hänelle todellisia ihmeitä ovat ne hetkelliset valaistumisen kokemukset, kun ihminen nousee arvottavan ja valikoivan mielensä ulkopuolelle ja kykenee toimimaan oikein.

Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä

Rakastetun taiteilijan kuva täydentyy uusien kirjelöytöjen avulla. Kiehtova kirja piirtää kirjeiden ja arkistomateriaalien pohjalta aiempaa monisäikeisemmän kuvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) elämästä ja valottaa piiloon jääneiden henkilöiden merkitystä hänen luovaan työhönsä. Kirjeissään Schjerfbeck avautui työstään ja ajatusmaailmastaan myös taidemaailman ulkopuolisille ihmisille. Teos valaisee esimerkiksi Schjerfbeckin ja hänen lapsuudenaikaisen kotiopettajansa Lina Ingmanin ystävyyssuhdetta. Schjerfbeckin Ingmanille 1920- ja 1930-luvuilla kirjoittamissa kirjeissä on lämpöä, ja hän allekirjoitti ne rakkaalla lapsuudenaikaisella lempinimellään Ella.

Ella

Terapiapuhe on matkannut kauas yli rajojensa. Julkisuus on kiinnostunut tunteista ja mielen hyvinvoinnista. Samalla terapian kieli on hiipinyt puhetavaksi yhteyksiin, jotka aikaisemmin on mielletty toisin. Terapiasta löytyy vastaus kaikkeen. Pitääpä sitten ratkaista mielenterveyskriisi, laittaa lastensuojelu kuntoon, arvioida lähimmäisen yhteiskuntakelpoisuutta tai pysäyttää ekokatastrofi. Kaikki hoituu, kun on tunteet ja rohkeutta niiden näyttämiseen. Terapian kieli on valunut yli äyräidensä, yhteyksiin, jotka on aikaisemmin mielletty toisin. Sen ansiosta on tunteista puhuminen sallittua, tunnetaitoja kehitetään ahkerasti ja turvallista tilaa saa vaatia. Terapian kielellä käytetään kuitenkin myös poliittista ja taloudellista valtaa: syntyy itseensä käpertyneiden yksilöiden nopeaa ja pirstoutunutta ymmärrystä. Ja tämä kaikki juuri nyt, kun tarvitsisimme rakenteita ja keskinäisriippuvuuksia tunnistavaa huolellista ajattelua – ehkä enemmän kuin koskaan. Anna Kontula (s. 1977) on sosiologi, kirjailija ja kansanedustaja. Hänet tunnetaan valtavirta-ajattelua haastavana keskustelijana. Viimeisimpiä Kontulan teoksia ovat Pikkuporvarit – pohdintaa aikamme hengestä (Into 2021) Muuri – Matka maailman suurimpaan vankileiriin (2020) ja Eduskunta (2018).

Kadonneen järjen metsästys

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Tieto

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

Tieto

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat