Ylösnousemus II

Arvostettu aatelismies huomaa valamiehistössä istuessaan, että oikeudenkäynnissä tuomittavana oleva prostituoitu oli nuoruudessaan se puhtoinen nainen, jonka mies kerran vietteli. Heidän suhteensa vuoksi nainen menetti aikoinaan työnsä ja joutui jatkamaan elämäänsä huorana. Kun nainen tuomitaan syylliseksi, mies ottaa naisen teot vastuulleen ja heidät molemmat karkotetaan Siperiaan. Näin mies saa itselleen sisäisen rauhan.

Tarinallaan Tolstoi halusi esittää näkemyksensä ihmisten säätämien lakien riittämättömyydestä sekä ortodoksisen kirkon tekopyhyydestä. Vuonna 1899 ilmestyneestä "Ylösnousemuksesta" tuli viimeinen romaani, jonka Tolstoi elinaikanaan julkaisi. Kirkko vastaanotti teoksen erottamalla kirjailijan yhteisöstään pari vuotta romaanin ilmestymisen jälkeen.

Leo Tolstoi (1828–1910) syntyi aatelisperheeseen sukutilallaan Moskovan eteläpuolella. Keskeytettyään yliopisto-opintonsa hän värväytyi armeijaan ja osallistui Krimin sotaan vuonna 1854. Seuraavana vuonna Tolstoi matkusti Pietariin, missä hän teki kirjallisen läpimurtonsa jo ennen 30. ikävuottaan. Tämän jälkeen Tolstoi jätti Venäjän ja matkusti ympäri Länsi-Eurooppaa ennen asettumistaan Volga-joen varrelta perimälleen tilalle, missä hän kirjoitti suuria romaanejaan. Vuonna 1862 Tolstoi meni naimisiin itseään 16 vuotta nuoremman Sonjan eli Sofia Andrejevna Bersin (1844–1919) kanssa. Tolstoin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat "Sota ja rauha" (1869) sekä "Anna Karenina" (1877).