TUNNELMALLINEN OPASKIRJA VIRON UPEISIIN LUONTOKOHTEISIIN Viro on luontoretkeilijän aarreaitta: komeita kansallispuistoja, sykähdyttävää saaristoluontoa, vaellusreittejä ja lintuvesiä. Luonnossa liikkuja kohtaa siellä kasveja, eläimiä, lintuja ja maisemia, joita Suomesta ei löydy. Myös kaupunkilomalta käsin pääsee helposti piipahtamaan kauniisiin luontokohteisiin. Kirja kattaa koko Viron alueen, ja 30 retkikohteen perustietojen lisäksi mukana on tunnelmallisia retkimuistoja, käytännön vinkkejä sekä tietoa Viron historiasta ja kulttuurista. Virolainen taiteilija Nestor Ljutjuk vastaa kirjan piirroskuvituksesta.

Luontoretkelle Viroon

'We all have our secrets...'Renowned therapist Clarissa Virtanen is not afraid to look at the darkest side of humanity. Haunted by the death of a young patient, she will do whatever it takes to save the most vulnerable.But when Ida - angry, damaged and seemingly suicidal - walks into her office, Clarissa may have met her match. For Ida has secrets. Murderous secrets, which mark her like a bloodstain. Secrets which drive her to kill. And kill again.Somehow, Clarissa must find the key to unlock her past. So she makes a bargain with Ida - six months to try and stop her taking her own life. But what if she has entered a game more deadly, and more evil, than she could ever imagine?

Follow the Butterfly

Vastustamaton trilleri Yksi meistä valehtelee -kirjan tekijältä! Salaisuuksia. Valheita. Perintö. Vastustamattomien trillereiden mestarin uutuus vie mukanaan syrjäiseen luksuslomaparatiisiin. Milly, Aubrey ja Jonah Story ovat serkuksia, mutta tuskin tuntevat toisiaan. He eivät ole koskaan tavanneet isoäitiään, joka rikkoi välit sukuun ja teki lapsensa perinnöttömiksi jo ennen nuorten syntymää. Nyt rikas ja erakkomainen matriarkka tarjoaa serkuksille kesätöitä lomasaarellaan. Kesä on täynnä yllätyksiä, salaisuuksia ja valheita. Mikä synkkä salaisuus hajottikin perheen vuosia sitten, se pitää suvun edelleen otteessaan ja on uhkaavampi kuin koskaan. ”Jälleen uusi McManus, jonka takia kannattaa jättää yöunet väliin.” - Kirkus Review ”Mestarillinen juonikuvio täynnä McManusille tyypillisiä koukkuja.” – Bookseller Kirjailija Karen M. McManus asuu Yhdysvaltain itärannikolla. Hänen kaikki neljä YA-trilleriään ovat nousseet kansainvälisiksi myyntimenestyksiksi.

Kolme pahan perii

Ruusuja ja salaisuuksia 	Xander Langston on poliitikko, jonka ura on lupaavassa nousukiidossa. Eikä ihme, onhan hän aina tehnyt parhaansa auttaakseen ihmisiä – ja pitääkseen kaappinsa tyhjänä luurangoista! Paitsi kerran, hyvin kauan sitten... 	Juuri siksi Xander joutuu palaamaan kasvatuskotiinsa Edenin joulukuusifarmille Cornwalliin: saattaakseen asiat kuntoon voidakseen taas jatkaa elämäänsä Yhdysvaltain politiikan pelikentillä. Cornwallissa hän tietää kohtaavansa myös nuoruuden rakkautensa Rosen... Eriverinen rakkaus 	Ben Boltonin elämä heittää kuperkeikkaa, kun sähäkkä intiaaninainen Josey White Plume marssii sisään hänen toimistoonsa – ja elämäänsä – molempia hyödyttävä ehdotus mielessään. Vaikka Ben aluksi kieltäytyykin, hän tuntee hormoniensa lähtevän laukkaan vain ajatellessaan Joseya. Eikä aikaakaan, kun Ben käsittää olevansa syvissä vesissä ja haparoivansa kahden kulttuurin välissä...

Viettelys

Ruusuja ja salaisuuksia / Eriverinen rakkaus

Riipivä kuvaus yhdestä avioliitosta, sen rakkaudesta ja karikoista. Torkild oli vasta lapsi, kun hänen perheensä hajosi. Sisarukset lähetettiin kuka minnekin sukulaisten hoiviin. Vanhempien avioliitto oli onneton, ja äiti oli riippuvainen morfiinista. Nyt Torkild on aikuinen ja löytänyt rakkauden Rose-nimisen naisen kanssa. Mutta lapsuus ja sen kokemukset vainoavat Torkildia ja heittävät varjon myös Rosen ja Torkildin rakkauden ylle. Kun Rosea ja Torkildia kohtaa suuri onnettomuus, suhde joutuu todella koetukselle. Voivatko he ikinä päästä suuresta surusta – ja Torkildin taustasta – yli? Kevät on koskettava romaani norjalaiselta Sigrid Undsetilta. Sigrid Undset (1882–1949) oli norjalainen kirjailija, joka voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1928. Undset työskenteli sihteerinä ennen kirjailijanuraansa. Hän julkaisi vuosien saatossa yli kaksikymmentä kaunokirjallista teosta. Undsetin kuuluisin teos on keskiajalle sijoittuva trilogia Kristiina Lauritsantytär.

Kevät

Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi. Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan ongelman Sallan elämästä? Valtakirja on Esa Sariolan vaikuttava psykologinen romaani. Esa Sariola (s. 1951) on taustaltaan psykologi. Hän on julkaissut sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Sariola voitti Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986 teoksella Rakas ystävä.

Valtakirja

Kauniisti kuvitettu lasten tietokirja kuljettaa lukijan sadun keinoin keskelle perhosten ihmeellistä maailmaa. Ihan pikkuruisiksi kutistuneet Nelli, Niilo ja mummi pääsevät perhosten itsensä opastamina tutustumaan näiden upeiden hyönteisten jännittävään elämään. Keväästä syksyyn kestävän seikkailun aikana selviää, miten nokkospuskan pienistä munista kehittyy aikuisia perhosia. Lisäksi kerrotaan esimerkiksi perhosten aisteista, talvenvietosta, keskinäisestä viestittelystä, saalistajien hämäämisestä, tuhansien kilometrien vaellusmatkoista sekä siitä, miksi perhoset ovat paitsi kauniita, myös hurjan tärkeitä hyönteisiä. Lapsen oma perhoskirja esittelee havainnollisesti yli 70 Suomessa elävää perhoslajia. Anne Hakulinen on espoolainen biologi ja vapaa toimittaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teos Lapsen oma ötökkäkirja. Laila Nevakivi on helsinkiläinen palkittu kuvittaja, joka tunnetaan luonto- ja satukuvistaan. Hän on kuvittanut mm. kirjat Satu puusta, joka halusi muuttaa maalle, Miksi leppäkertulla on pilkut?, Lapsen oma luontokirja, Lapsen oma vesikirja, Lapsen oma talvikirja, Lapsen oma petokirja, Lapsen oma lintukirja, Lapsen oma luontoretki Lapsen oma väriseikkailu sekä Lapsen oma ötökkäkirja.

Lapsen oma perhoskirja

Paavo Rintalan satiirinen eläintarina kertoo Järvien tasavallasta, jossa elää monenlaista eläintä aina piisameista rottiin, rastaisiin ja kaikenlaisiin poliittisiin eläimiin. Valtaan on vastikään astunut Kaljupää Saukko, jonka edeltäjä T. S. Mäyrä johti tasavaltaa todella kauan. Saukko on innostunut rauhan ajatusmaailmasta. Myyrätohtori, rauhanliikkeen pitkäaikainen kannattaja, tahtoo kirjoittaa aiheesta. Liike alkaa muotoutua pienessä Järvien tasavallassa, joka elää kahden suuremman valtakunnan keskellä. Toisella puolen on KTPT, Kaikkein Tasavaltalaisimpien Puusikojen Tasavalta, toisella puolen taas Svenssonia, pullahiirten kuningaskunta. Terävä satiiri pureutuu siihen, mitä eläinten rauhanliikkeen taustalla oikeasti on. Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Eläinten rauhanliike

Saduissa paha saa palkkansa ja kärsimyksistä palkitaan. Tosielämässä palkkio tulee usein vasta henkilön kuoltua. Tämän osoittavat Andersenin välähdyksenomaiset tuokiokuvat historian suurista keksijöistä, ajattelijoista ja hallitsijoista. Näille merkkihenkilöille on yhteistä se, että heidän viisauttaan ei osata arvostaa aikalaisten keskuudessa. Päinvastoin, useat joutuvat kohtaamaan pilkkaa ja ivaa, suoranaista vihamielisyyttäkin. Suurmiesten ja -naisten orjantappurainen tie palkitaan vasta heidän kuoltuaan. Kunnian orjantappuratie on H. C. Andersenin kuvaus historian merkkihenkilöistä ja heidän kohtaloistaan. Tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin (1805‒1875) tuotantoon kuuluu romaaneja, näytelmiä, oopperoita, runoja, matkakertomuksia ja omaelämäkertoja. Andersen on maailmanlaajuisesti tunnettu saduistaan, joita on käännetty lukuisille eri kielille.

Kunnian orjantappuratie

Antiikin Roomaan sijoittuva tiivistunnelmainen dekkari! Entinen pankrationin olympiavoittaja Marcus Sertorius Merula on köyhä kuin kirkonrotta törmätessään majatalossa erikoiseen kuolemantapaukseen. Isäntä palkkaa Merulan selvittämään kauppiaan mystistä kuolemaa puhdistaakseen talon maineen, ja erikoiset johtolangat johtavat Merulaa pitkin Rooman kujia. Mutta mihin kauppiaan viimeinen sana "lupus" viittaa? Aikamatka kiehtovaan Rooman valtakuntaan vuoteen 22 eaa! Etsivä Merulan tutkimukset johtavat erikoisen kultin jäljille, ja miehen tiukka kunto sekä äly joutuvat koetukselle tässä hengästyttävän jännittävässä historiallisessa dekkarissa. Jussi Katajala on palkittu kirjailija, joka on julkaissut novellejaan laajasti niin omissa kokoelmissaan kuin lehdissä ja antologioissakin. Monet Katajalan teksteistä edustavat spekulatiivista tai historiallista fiktiota. Kirjailija voitti arvostetun Atorox-novellikilpailun vuonna 2014.

Romuluksen pojat

Kannattaako rakastetulleen valehdella – edes vähäpätöisistä asioista? Nuori kauppias Viljo on kihlautunut ihanan Marin kanssa. Mari valittaa Viljolle setänsä suutari Blomin nuuskaamisesta, sillä hän ei voi sietää tuota iljettävää tapaa. Viljo ei omien sanojensa mukaan nuuskaa, eikä ole nuuskannut aikaisemminkaan – mikä saa suutari Blomin hymyilemään merkitsevästi. "Mestarin nuuskarasia" on Karl Johan Robert Kiljanderin hersyvä komediallinen näytelmä vuodelta 1887. Karl Johan Robert Kiljander (1848–1924) oli suomalainen näytelmäkirjailija ja postimestari. Hän kirjoitti ensimmäiset näytelmänsä ruotsiksi, mutta vaihtoi pian kirjoittamaan suomeksi. Kiljanderin humoristisia näytelmiä esitettiin Kansallisteatterissa.

Mestarin nuuskarasia

Voiko lintua vangita? Vahva nuortenkirja täynnä symboliikkaa. Kun 13-vuotias Max lähtee isänsä kanssa saaristoon lomailemaan, tapahtuu jotain odottamatonta. Haukka ja kaksi varista taistelevat taivaalla, ja pian haukka syöksyy vahingossa kohti teräsvaieria. Max ei epäröi, vaan juoksee haavoittuneen linnun luokse. Se on alku Maxin ja linnun erityislaatuiselle ystävyydelle – Max aikoo kuntouttaa linnun lentokykyiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan katso haukan kouluttamista hyvällä. Maxille lintu on kaikki kaikessa, varsinkin oman perheen ongelmien takia. Vaan pystyykö Max luopumaan haukasta, kun sen aika on käsillä? Villihaukka on Ben Kallandin valloittava nuortenkirja. Kirjailija Ben Kalland (s. 1959) on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on romaaneissaan käsitellyt erityisesti lestadiolaisuutta, josta hänellä on omakohtaista kokemusta.

Villihaukka

Näemme uusin silmin, kuulemme uusin korvin. Se on taiteen voima. KATJA KIURU tuli tutuksi koko kansalle 90-luvulla Ruusun aika -tv-sarjasta. Turkan teatterikoulutuksen koulima nuori näyttelijä lähti tähteyden kynnyksellä ahdistavaksi käyneestä kotimaasta oppiin maailmalle. Tie vei niin Kuubaan naamioteatterin pariin ja Lontooseen opiskelemaan näyttelijäntyötä kuin lopulta syvälle itseen, omien pelkojen ja toiveiden äärelle. Palasina ja kokonaisena on kirja omistautumisesta, tahdosta ja näyttelijäntyöstä. Se kertoo rakkaudesta teatteriin, takaiskuista, kasvusta ja loppumattomasta opinjanosta. Se kertoo myös siitä, miten elämä voi viedä harrastajasta ammattilaiseksi ja takaisin. Katja Kiuru on helsinkiläinen näyttelijä. Hän on esiintynyt kotimaisissa televisiosarjoissa, elokuvissa ja näytelmissä. Kiuru on toteuttanut myös toisen työuran psykoterapeuttina.

Palasina ja kokonaisena

Maailma on kirja. Ne jotka eivät matkusta, lukevat siitä vain yhden sivun, tiesi jo Augustinus. Ihmettelyn taitoa ja avointa mieltä on syytä vaalia, ja matkustaminen, jos mikä, on ihmetteleväisten tehotreeniä. Risto Lindstedtin teos kuljettaa lukijan matkalle kotikulmilta Westminster Abbeyn ja roomalaisen kattoterassin kautta Afrikkaan ja takaisin. Jos karttunut elämänkokemus hidastaakin tahtia hieman, verkalleen kulkiessa malttaa pysähtyä katsomaan sellaista, mitä muuten ei näkisi. Jaettu ihmetys on kaksinkertainen ilo, kun mukana reissussa on myös hyväksi havaittua häikäistymisseuraa. Risto Lindstedt on Suomen Kuvalehdestä eläkkeelle jäänyt vapaa kirjoittaja. Hän on lukuisten artikkeliensa lisäksi kirjoittanut mm. teokset Moottoripyörä ja miehen mieli (2008) ja 1918 - Matkoja muistin rintamilla (2017, yhdessä Eero Ojasen kanssa).

Pallon henki

”Olo oli kuten aina kauden aloituksessa, hätäisen malttamaton. Kalastamaan olisi pitänyt päästä nyt eikä heti. Alkukesäinen ilta ja virranpyörteinen joki olivat juuri sitä mitä olin hakemassa. Marssin mutkaista rantapolkua eteenpäin, kohta jo puolijuoksua. Olin kuulevinani jotakin. Käänsin päätäni siihen suuntaan. Rantapajukossa seisoi karhu, sen turvasta norusi vesivana. Karhu pärskähti aivan kuin olisi vetänyt vettä kuonoonsa ja jähmettyi tuijottamaan minua.” Kalastaja kohtaa nälkäisen karhun. Yölliselle rakotulelle eksyy Venäjän rajan ylittänyt turvapaikanhakija. Kannaksen evakko opettaa isäntäväelleen uuden tavan pyydystää teeriä. Viisikymppinen mies lähtee vielä kerran tunturivaellukselle elämän murjoman lapsuudenkaverinsa kanssa. Markku Hirvosen yllättävissä ja vahvatunnelmaisissa tarinoissa eränkäynnin ympärille kietoutuu elämän koko kirjo. Teerenpelit on omaperäisenä eräkirjailijana tunnetun Hirvosen kolmas erätarinakokoelma.

Teerenpelit

Reino on töissä enonsa eläinkaupassa, sillä hän pitää kovin eläimistä. Hän on jo aikamies, kun äiti kuolee, mutta hän ei kuitenkaan ihan pärjää yksin, ja hänen kaverikseen muuttaa serkku Matti, joka kipuilee avioeronsa kourissa. Enolta Reino saa nipun äidin kirjoittamia kirjeitä, joissa tämä tilittää elämäänsä - ja toivoo samalla, että hänen elämänsä tärkeille paikoille käytäisiin sytyttämässä muistokynttilä. Reino, eno ja Matti lähtevät matkailuautolla reissuun, aina Ruotsiin asti - tuolle puolen pallomeren - eikä matka suju täysin vailla yllätyksiä... Jukka-Pekka Palviaisen Reino on ison miehen mittainen lapsi: hieman naiivi ja rasittavan rehellinen mutta samalla myös hellyttävän viaton ja aito. Sukulaismiesten lahjomattomana omatuntona hän elää, kokee ja kommentoi matkaa ainutlaatuisesta persoonallisesta näkökulmastaan.

Minä, eno ja Matti

Kun valkoisesta riekonhöyhenestä sidottu luottoperho katoaa, kalastaja suuntaa riekkojahtiin - mutta kaikki ei olekaan kuin neljännesvuosisata sitten... Keski-ikäistyneen kaveriporukan kalastusreissu saa ikävän käänteen, kun helikopterilla tunturiin lennätettyjen varusteiden joukossa on kyllä viiniä ja kirkkaita, mutta ei vapakassia. Kesämökin perinyt mies löytää luomukaupasta yllättävän ratkaisun hiiriongelmaan. Omaperäisenä eräkirjailijana tunnettu Markku Hirvonen kehittelee tarinoita niin että mielikuvituksen rajat natisevat - mutta noinkin asiat voisivat oikeasti tapahtua. Hirvosen neljännen erätarinakokoelman Riekkoperhon 13 novellissa näyttäytyy ihmisen monisävyinen suhde luontoon. Markku Hirvonen on harrastanut metsästyksen ohella perhokalastusta jo parinkymmenen vuoden ajan. Uusi aluevaltaus luonnossa liikkumisessa ovat olleet tunturivaellukset, jotka ovat suuntautuneet Ruotsin pohjoisosien tuntureille tai Suomessa Pohjois-Lapin maisemiin.

Riekkoperho

Korpimaan kutsun 14 novellia kertovat nostalgisen lempeästi elämästä jokivarsien syrjäkylillä ja korpimailla nyt ja menneinä vuosikymmeninä. Saaliillakaan ei ole aina niin väliä, jos jahdin jälkeen pääsee savusaunomaan armoitetun tarinaniskijän, kummisetä Kaalepin kanssa. Joskus voi olla verkkojenlaskussa tärkeintä tehdä naapurille vähän jäynää. Ei se silti tarkoita, etteikö naapurista voisi tulla hyvä ystävä - parissakymmenessä vuodessa. Nuoren miehen metsästyksiä saattaa ikävästi häiritä koulunkäynti, vieläpä kun vanhempien näkemys asiasta on päinvastainen...

Korpimaan kutsu

Ysiluokkalainen Linnea vastaa lukijoiden kysymyksiin Linnean laiskanlinna -palstalla: Voiko jännitykseen kuolla? Jos ei keksi mitään puhumista, mitä silloin voi sanoa? Voiko uusi suhde onnistua heti eron jälkeen? Aiheet heijastelevat Linnean omaa elämää, ja yhtäkkiä parisuhdesotkut valtaavat hänenkin arkensa: Sini jättää petollisen Eetun, Jalmarilla on tunteita sekä Linneaa että Siniä kohtaan, Linnea tapaa ensimmäistä kertaa livenä muunsukupuolisen Ruskan ja Linnean äiti puolestaan on löytänyt uuden rakkauden. Kotipuolen ongelmat jäävät kuitenkin tauolle, kun Linnea ja Sini lentävät kielikurssille aurinkoiselle Maltalle. Aurinkoa, Linnea! taklaa arjen kommellukset sekä vakavat teemat, kuten sukupuolivähemmistöt ja syömishäiriöt, ymmärtävällä ja tuoreella otteella.

Aurinkoa, Linnea!

Työn luonne on muuttunut pysyvästi. Sekä yksilöiden että organisaatioiden on osattava hankkia tietoa, arvioida sitä yhdessä, soveltaa ja panna toimeksi. On opittava tekemällä ja korjattava lennossa yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin sosiaalisten verkostojen nähden. On uskallettava jakaa keskeneräisiä ajatuksia, jotta ne voivat jalostua. Työyhteisö on parhaimmillaan globaali asiantuntijoiden verkosto, jossa vain osalla on sama työnantaja. Kilpailevan yrityksen työntekijä voi olla paras sparraaja ja apu omassa työssä. Sidosryhmät arvioivat onnistumisia ja virheitä julkisesti ja säälimättömästi. Työ on henkisesti kuormittavampaa kuin koskaan. Työ voi olla myös hauskempaa ja palkitsevampaa kuin koskaan. Kuinka olla avoin -kirjassa kerrotaan, miksi ja miten työntekijät voivat kehittää tieto- ja viestintätekniikkataitojaan ja ryhtyä toimimaan avoimissa globaaleissa digitaalisissa verkostoissa. Lukuisiin haastatteluihin perustuva kirja tarjoaa runsaasti käytännön esimerkkejä ja ohjeita omien työskentelytapojen muuttamiseksi ja organisaation kahleiden murtamiseksi.

Kuinka olla avoin

Vuosi 106 jKr. Rooma hallitsee rautaisella kädellä ja kansaa viihdytetään verisillä areenataisteluilla. Nuori germaani Ramnulf ja afrikkalainen berberileijona Leo joutuvat siepatuiksi kotikonnuiltaan ja päätyvät ansaitsemaan omistajilleen rahaa otteluissa, joista vain voittaja poistuu elävänä. Kun keisari Trajanuksen kunniaksi järjestetään ennennäkemättömän upeat, yli satapäiväiset kisat, Ramnulfin ja Leon tie käy valtakunnan arvostetuimmalle areenalle, Flaviusten amfiteatteriin. Germaani ja leijona on vauhdikas seikkailuromaani, jossa areenan hiekka pöllyää ja eläintaistelijoiden henki on taitavan keihääniskun varassa. Jukka M. Heikkilä herättää antiikin maailman upeasti eloon.

Germaani ja leijona

Ystävykset Sinna ja Tuisku elävät peruskoulun jälkeistä kesää. He odottavat tietoja jatko-opiskelupaikoista, ja Tuisku pääseekin haluamaansa lukioon. Sinna pääsee vain hätäpäissään valittuun kolmosvaihtoehtoon. Hän on pettynyt ja hukassa eikä saa kerrottua epäonnistumisestaan isälleen. Sinna päätyy koiraa ulkoiluttaessaan kaupungin reunamille rappiohuviloihin, joissa toimii Aurinkopiirinä tunnettu yhteisö. Pihalla Sinna tutustuu Samueliin, joka alkaa houkutella Sinnaa piirin tilaisuuksiin. Lämmin yhteisöllisyys vetää Sinnaa vastustamattomasti puoleensa. Samaan aikaan Tuisku käy läpi kuolleen äitinsä tavaroita ja kiinnostuu äidin menneisyydestä Aurinkopiirissä. Hän tutustuu Petrukseen, jonka perhe on menettänyt yhteisön takia lähes kaiken. Tuisku ja Petrus päättävät paljastaa lahkon synkät salaisuudet. Hienovireinen ja jännittävä nuortenromaani kuvaa nuoruuden etsikkoaikaa: oman itse ja oikean alan etsimistä, harhapolkuja, jotka voivatkin viedä kohti uusia mahdollisuuksia. Maria Autio tunnetaan herkkänä kertojana, jonka tarinoissa äänen saavat usein hiljaiset, syrjäänvetäytyvät tai paikkaansa hakevat nuoret.

Lohikäärmekesä

Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden välttämättömänä edellytyksenä pidettiin kanssaihmisten vapautta. Sosialismin tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut liiaksi talouden ja tuotannon alueelle. Sosialismin idea tutkii sosialismin historiallista perintöä paikantaakseen syitä vasemmiston nykyiseen poliittiseen ja aatteelliseen lamaannukseen. Teoksessa pohditaan, mikä sosialismin käsitteessä on säilyttämisen arvoista ja miten sitä pitäisi muuttaa, jotta se pystyisi vastaamaan niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin vaatimuksiin. Sosialismin olisi löyhennettävä sidosta syntyajankohdastaan eli teollistumisen aikakaudelta kumpuaviin ennakko-oletuksiin, jotta uudet vapautta havittelevat ihmisryhmät voisivat löytää siitä aatteellisen kotinsa. Uudistetun ja ajanmukaisen sosialismin päämääränä tulisi olla demokraattinen elämänmuoto, jossa sosiaalinen vapaus toteutuu talouden ohella myös politiikan ja henkilökohtaisten suhteiden piirissä. Axel Honneth (s. 1949) lukeutuu tärkeimpiin saksalaisiin nykyfilosofeihin ja on toiminut vuodesta 2001 lähtien maineikkaan Sosiaalitutkimuksen instituutin (Institut für Sozialforschung) johtajana. Hänellä on lisäksi professuurit Yhdysvalloissa (Columbia University, New York) ja Saksassa (Goethe- Universität, Frankfurt). Honneth tunnetaan etenkin ”tunnustuksen” (Anerkennung) käsitteen ympärille rakentuvasta teoreettisesta työstään.

Sosialismin idea

Mitä tapahtuu, kun suomalaisprofessori yrittää oikaista maahanmuuttoviranomaisten virheen? Keväällä 2009 erikoinen sattuma muutti Ashraf Sahilin elämän. Nuori afganistanilaismies odotti turkulaisessa vastaanottokeskuksessa käännytystä, kun maailmaa kiertänyt kiireellinen avunpyyntö saavutti tamperelaisen professorin: voisiko joku auttaa Ashrafia? Juha Suoranta tarjosi turvapaikan ventovieraalle, vieraassa tilanteessa olevalle pojalle. Piilottajan päiväkirjassa Suoranta kertoo kohtaamisestaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kanssa: moraalista, toivosta, voitoista ja tappioista nyky-Suomessa. Kirja itkettää ja naurattaa - ja on selvän tosi.

Piilottajan päiväkirja

Pelkoa ja inhoa eduskunnassa. Millaisiin sanankäänteisiin institutionalisoitunut muukalaiskammo kätketään? Hallan vaara tarttuu maahanmuuttopuheeseen konkreettisten esimerkkien avulla. Kokoomuksen Ben Zyskowicz esitti "ankkurilapsiongelmaan" eduskunnassa oman ratkaisunsa 17.11.2009: perheet pitäisi yhdistää "sinne Somaliaan" lähettämällä lapset takaisin. Keskustan Antti Rantakangas lausui samassa paikassa kuukautta myöhemmin: "Kun turvapaikanhakijoita on nelinkertaisesti, Suomi on liian vetovoimainen. Järjestelmä ei toimi."Kokoomuksen Tuulikki Ukkola puolestaan totesi, että "rasismin lisääntyminen osoittaa selkeästi, että maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosikausia epäonnistunutta." Edustajat olettavat, että suomalaisten enemmistö pelkää maahanmuuttajia eivätkä halua näiden "tulvivan" maahan. Kilpaillakseen "kansan" huomiosta maahanmuuton vastustajien kanssa he koventavat kielenkäyttöään ja sanovat sen, mitä todella ajattelevat. Tuloksena, että mediajulkisuuden asenteet kärjistyvät. Hallan vaara -pamfletin ydin on tämän epäkeskustelun noidankehä. Pelko uhkakuvien toteutumisesta on johtanut vainoharhaiseen lietsontaan, ja samalla politiikka on kadottanut kykynsä käsitellä maahanmuuton kysymyksiä asiallisesti. "Järjestelmä" toimii, jos ulkomaalaiset pysyvät ulkomailla, eikä silloin, jos he haluavat asettua Suomeen. Siksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun reagoidaan politiikan foorumeilla aggressiivisesti ja torjuvasti.

Hallan vaara

Opaskirja johdattaa lukijan e-kirjojen maailmaan ja tarjoaa keinoja tuottaa hyviä e-kirjatiedostoja, mahdollisimman luettavia ja toimivia. Huomiota kiinnitetään myös huolitellun graafisen ulkoasun toteuttamiseen. Vain sähkökirjana!

Epinen

Afganistan on Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitusmaa, joissa kokeillaan eri aseita eläviin kohteisiin. Suomi on tukenut tätä sotaa jo noin miljardilla eurolla. Suomen ilmavoimat on saamassa Horneteille kyvyn pommituksiin pitkän kantaman risteilyohjuksilla. Mihin uusia välineitä halutaan käyttää, koska Suomen puolustukseen uudet ohjukset eivät oikein sovellu? Yhdysvaltain ilmavoimilla on pula pommituslentäjistä, joita uupuu noin 1000. Siksi Yhdysvallat tarvitsee pommitusapua muista maista. Miksi kenraalimme näkevät, että kansakunnan varallisuutta olisi pantava yhä huikeampia määriä ilma-aseisiin?

Minne Suomi pommittaa?

Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jonka oli itse vaatimattomuuttaan nimennyt ”x-säteilyksi”. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Kuinka voitetaan Nobelin palkinto sukeltaa Nobelin tiedepalkintojen historiaan niiden voittajien matkassa. Albert Einsteinin, James Watsonin ja Marie Curien tarinoiden lisäksi tutustutaan kaikkien aikojen nuorimpaan ja vanhimpaan nobelistiin sekä moniin tyypillisiin ja epätyypillisiin voittajiin. Osansa saavat myös tuntemattomammiksi jääneet palkinnonsaajat. Kirja tarjoilee lukuisia herkullisia yksityiskohtia kuvatessaan palkittuja ja Nobel-seremonian kulkua. Mihin voittajat ovat palkintopottinsa käyttäneet? Kuinka kammiossaan uurastavasta tutkijasta kuoriutuu säkenöivä seurapiirijulkkis? Teoksen näkökulma on vahvasti tieteessä, sen arvossa ja merkityksessä yhteiskunnalle. Massimiano Bucchi on professori Trenton yliopistossa Italiassa. Hänen alansa on tieteen, teknologian ja yhteiskunnan suhde. Hän on myös toiminut vierailevana professorina monissa yliopistoissa Aasiassa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Hän on kirjoittanut useita tiedettä popularisoivia kirjoja, kuten teoksen Newtonin kana. Tiede keittiössä (Gaudeamus, 2014). Suomentanut Laura Lahdensuu.

Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Tulevaisuutta tarkastellaan usein innovaation näkökulmasta: millaiset yritykset, millainen talouspolitiikka ja millaiset yhteiskuntaolot tulevat tuottamaan eniten innovaatioita ja hyvinvointia. Tässä kirjassa tarkastellaan innovaation ja evoluution näkökulmasta menneisyyttä. Mikä oli tiedon ja työn merkitys ihmisen evoluutiossa? Millaiset yhteiskuntaolot ja instituutiot ovat historian aikana edistäneet innovaatioiden syntymistä?

Työ, tieto ja tasa-arvo

Innostusta, huimia lupauksia, alistamista ja pakkotoimia Suomi miehitti Itä-Karjalan syksyllä 1941. ”Orjuutetun Karjalan maan” asukkaista alettiin heti kasvattaa kunnon kantasuomalaisia valistustoiminnaksi kutsutulla propagandalla. Suomalaiset miehittäjät perustivat Itä-Karjalaan kymmeniä kouluja, lukuisia kyläkirjastoja ja opintokerhoja. Kahden kirkkokunnan papit kastoivat kilpaa karjalaislapsia, sanomalehti Vapaa Karjala vakuutti että elämä Suomessa oli kaikin tavoin rikkaampaa ja onnellisempaa, ja paikalliset valistusupseerit kiersivät pitäjiä toistamassa vapautuksen ilosanomaa. Onnesta osansa saadakseen itäkarjalaisten tulisi vain suostua alueen suomalaistamiseen. Itä-Karjalan kansa ei lupauksista vakuuttunut, varsinkaan kun heitä ei aina kohdeltu täysivaltaisina ihmisinä. Kirja tuo esiin Suomen sotilashallinnon varjoon jääneet toimet Suur-Suomi-ideologian kyllästäminä vuosina, ja kertoo myös valistajien omista, tähän asti vaietuista kokemuksista. FT Helena Pilke on tietokirjailija ja propagandan sekä sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija.

Propagandaa Itä-Karjalaan

Kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kamppailevat työpaikoista ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Pitäisikö ihmisten laittaa kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli? Kilpailuvaltion kyydissä tarkastelee Suomen hyvinvointimallin muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Siinä kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja mistä syistä alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana on vähennetty. Kun kaikki eivät pääse peliin mukaan, eriarvoisuus lisääntyy. Näin hukataan inhimillisiä resursseja ja sorrutaan tehottomuuteen. Teoksessa esitetään keinoja nykyistä oikeudenmukaisemman hyvinvointimallin luomiseksi. Hyvinvointiin kannattaa panostaa, ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten aloitteellisuuteen ja ideointikykyyn.

Kilpailuvaltion kyydissä

Torninosturit, taloelementit, työmaat Martinlaaksossa, Myyrmäessä, Koivukylässä; 1970-luvulla Vantaa on monilta osin metsää tai suurten teiden halkomaa, rakennuselementtien kirjomaa maata. Kaksi vantaanpuistolaista poikaa, Leo ja Timo, seuraavat Keimolan ajojen harjoituksia. Yleisössä istuu lähiörakentajia, kauppiaita, nimismiehiä ja konstaapeleja. Koko joukkoa puhuttaa myös Dahlforsin vedestä löytynyt ruumis. Vuonna 2010 Timosta on tullut poliisi, joka on jälleen keskellä lapsuuden Vantaata: eräältä purkualueelta, talon perustusten alta löytyy nuoren naisen ruumis. Mihin hintaan kaupunkia on rakennettu?

Vantaa

Sinisiipi

Sirpa Ahola-Laurila liittyi Oulun perussuomalaisiin ja tapasi värikästä porukkaa: yksi miehistä puhui aina B-vitamiinista ja verikokeista, ja toisen mielestä EU oli syyllinen kaikkeen. Hän ei suostunut sanomaan hintoja euroina eikä siirtänyt kelloaan kesä- ja talviaikaan. Soinin kupla ei ole kirja julkkispoliitikoista vaan tosielämän paikallispolitiikasta ja uutterasta talkootyöstä, jossa epäpätevyys, riitely ja sisäpiirin kähmintä rehottavat. Lakia ei tunneta ja säännöistä ei perusteta, kun puheenjohtajan nuija heiluu. Miten Perussuomalaisten pitäisi muuttua, jotta se voi olla aito vaihtoehto muiden puolueiden epäselvälle hymistelylle?

Soinin kupla

Ilmastonmuutos on tosiasia. Ihmiskunta on kuitenkin tehnyt jo paljon haittojen vähentämiseksi. Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen pohtii kirjassaan, millainen tulevaisuus ihmiskunnalla ja luonnolla on, ja tulee siihen lopputulokseen, että tulevaisuutemme on ainakin kohtuullinen. Ihminen itse voi paremmin kuin koskaan aiemmin. Väestön määrä lähestyy tasapainoa, ja olemme matkalla uusiutuvan energian maailmaan. Metsien pinta-ala on jälleen alkanut kasvaa, maatalouden ympäristöhaittoja on vähennetty, ja luonto on palaamassa asutuksen keskelle. Kaupungistuminen on muuttuvan planeetan keskeinen myönteinen muutos ihmisten ja luonnon kannalta. Sen ansiosta jäljellä olevalla luonnolla on elintilaa. Luonto ihmisen aikakaudella sisältää viisaita pohdintoja luonnon ja ihmisen vivahteikkaasta suhteesta.

Luonto ihmisen aikakaudella

Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Yksittäisille sairauksille jaetaan rahaa, mutta kehitysmaiden peruspalvelujen tueksi sitä ei tahdo riittää. Onko maailma valmis jättämään terveyspolitiikan Gates-säätiön kaltaisille hyväntekeväisyyskapitalisteille? Pamfletti erittelee, miten terveydestä on tullut markkinatavaraa, miksi kauppa- ja investointisopimuksia tulee terveyspolitiikan kannalta arvioida kriittisesti, ja miten kansainvälisen terveyspolitiikan suuntaa voidaan muuttaa. Terveysuhat eivät kunnioita valtioiden rajoja, minkä viime vuosien influenssapandemiat ovat konkreettisesti osoittaneet. Huono terveydenhuolto maapallon toisella laidalla voi uhata suomalaisten perusturvaa, joten kansainvälistä terveyssolidaarisuutta voi perustella myös itsekkäillä syillä. Kyse on meidän kaikkien yhteisestä edusta. Pamfletti on toteutettu yhteistyössä Kepan kanssa.

Terveys kaupan

Venäläisen kirjallisuuden historia on kiehtova sukellus venäläisen kirjallisuuden tuhatvuotiseen historiaan. Siitä löytyvät perustiedot tärkeimmistä venäläisistä kirjailijoista ja klassikkoteoksista, tyylikausista sekä kirjallisuuden lajien kehityksestä. Esillä ovat myös populaarikirjallisuus ja lastenkirjallisuus, ja teoksessa nostetaan esille vähäiselle huomiolle jääneitä naiskirjailijoita. Lisäksi tarkastellaan kirjailijan ammatin vakiintumista ja kehitystä sekä lukijakulttuurin muutoksia. Venäläistä kirjallisuushistoriaa tarkastellaan yhteydessä aikaan ja paikkaan. Samalla teos avaa näkökulmia myös nyky-Venäjän yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Runsas kuvitus ja selkeät tietolaatikot elävöittävät kirjallisuushistoriallista kertomusta. Runsas kuvitus ja selkeät tietolaatikot elävöittävät kirjallisuushistoriallista kertomusta ja helpottavat asioiden jäsentämistä. Teos sopii sekä yleiseksi hakuteokseksi että oppikirjaksi.

Venäläisen kirjallisuuden historia

Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Tarkastellessaan kunkin presidentin yksilöllistä suhdetta kirkkoon teos käy läpi kirkon ja valtion suhteiden kehitystä itsenäisessä Suomessa. Taustalla kulkevat Suomen poliittisen historian suuret käänteet.

Myrskyä ja mystiikkaa

"Heikko sotahuuto taistelun alkaessa kertoi vastustajaa kohtaan koetusta pelosta, mutta voimakas karjunta kertoi pelottomuudesta ja armottomuudesta, jota vastustajan oli syytä kavahtaa.” Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Kärsivätkö temppeliherrat post-traumaattisesta stressistä? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia yöpyessään vanhan Intian valtateillä? Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Suuri osa kauan sitten kadonneista soturiyhteisöistä elää yhä kirjoissa, elokuvissa ja peleissä - jokin näissä väkivallan ammattilaisissa kiehtoo. Soturit - assassiineista samuraihin esittelee mystisiä soturikulttuureita ympäri maailman. Se kertoo, miten myytteihin ja rituaaleihin kietoutuneet soturiheimot syntyivät, ja millaista oli elämä historian pelätyimpien taistelijoiden joukossa. Soturikulttuureita tutkinut Karolina Kouvola on myös kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Hän valmistelee väitöskirjaansa suomalais-kalevalaisesta loitsurunoudesta Helsingin yliopistossa.

Soturit

Maailma on tukalassa jamassa. Miljoonat näkevät nälkää. Olemme jopa tuhatkertaistaneet sukupuuttotahdin. Ihmisiä kidutetaan 150 maassa. Ja sitten on ilmastokriisi. Pieni maailmanpelastusopas käy läpi maailman suurimmat ongelmat sodista huumeisiin ja ylikulutuksesta väestönkasvuun. Kirja ei pelkää visaisampiakaan pulmia vaan antaa niille kymmenen ratkaisua. Kaiken kukkuraksi teos tarjoaa lukijalle myös helppoja ja vähän vaativampiakin tekoja, joilla jokainen voi pelastaa maailman - edes ihan pikkaisen.

Pieni maailmanpelastusopas

Yhteiskuntatieteissä tutkitaan sosiaalisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Kausaalinen järkeily on keskeinen osa alan tutkimusta tutkimusmenetelmistä ja -asetelmista riippumatta. Kausaalisuuden käsitettä, kausaalisuhteita, kausaalisia päätelmiä ja kausaalisia mekanismeja koskevien oletusten hahmottaminen on tärkeää alan tutkimuskäytäntöihin tutustuttaessa ja niitä kehitettäessä. Syistä selityksiin on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys kausaalisesta järkeilystä ja selittämisestä yhteiskuntatieteissä. Kirjassa tarkastellaan kausaliteetin merkitystä erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttävissä yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa. Teorioita, käsitteitä ja metodologisia näkemyksiä havainnollistetaan konkreettisilla esimerkeillä. Teos tarjoaa yhteiskuntatieteiden ja niiden filosofian opiskelijoille ja tutkijoille perustiedot kausaaliseen selittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Syistä selityksiin

Tuskin yksikään nuori nainen on vaikuttanut yhtä kauaskantoisesti eurooppalaiseen historiaan kuin alle kahdenkymmenen vanhana Rouenissa kerettiläisenä roviolla poltettu Jeanne d'Arc (1412-1431). Tämä Domremyssä syntynyt lukutaidoton tyttö nousi kuolemansa jälkeen vähitellen myyttiseen maineeseen, joka on kantanut näihin päiviin asti. 1920-luvulla Jeanne d'Arcista tehtiin pyhimys, ja hänen lujan uskonsa Ranskan voittoon ja toimintansa, joita hänen kuulemansa Äänet ohjasivat, vaikutti lopulta jopa 1453 päättyneen satavuotisen sodan kulkuun. Jeanne d'Arc on nykyään Ranskan kansallissankari, ja häntä voi pitää myös ensimmäisenä todellisena feministinä. Yli 140 kirjaa kirjoittanut Hannu Mäkelä on syventynyt Jeanne d'Arciin ja tämän aikakauteen hänelle ominaisella perusteellisuudella ja pieteetillä. Mäkelän teoksen taustalla on laaja lähteiden tutkiminen - historiallisen romaanin vaatimalla tavalla. Romaanin kertojana on Jean, Jeanne d'Arcin lapsuudentoveri ja eräänlainen kaksoisolento. Kumpi lopulta poltetaan roviolla, jää lukijan ratkaistavaksi. Romaanin loppuun Hannu Mäkelä on liittänyt laajan esseen Jeanne d'Arcin elämästä sekä yksityiskohtaisen selostuksen hänen elinvuosistaan. Kirjassa on myös kuvaliite.

Varjo

Vuodesta 2015 asti TV:n katsojia ilahduttanut viihdeohjelma nyt myös kirjana.Villi kortti -kirja iskee hampaansa suomalaisten pyhimpään: penkkiurheiluun ja pureutuu urheiluilmiöihin televisiosta tutulla humoristisella tavalla.

Villi Kortti

Tuokiokuvia ihmisen elämästä. Onko Jumalalla verkkopankkitunnuksia? Mitä tapahtuu, jos pikkupoika mantelin joulupuurosta saatuaan toivoo maailmanloppua? Löytyykö nimimerkki Rouvan onni sokkotreffeiltä? Olemisen tapaluokkia ei vastaa kysymyksiin, se kysyy vastauksia. Kirjan pienet ja vielä pienemmät tarinat käyvät läpi meidän ihmisten elämää. Arkiselta ja usein niin vähäpätöiseltä tuntuvaa elämää, joka on kuin onkin suurta seikkailua. Ei ainaista ruusuilla tanssimista, mutta sittenkin niin kaunista ja kiehtovaa. Aikakausiin tai maantieteellisiin paikkoihin sitoutumattomia tuokiokuvia voi selailla niin kuin selataan keittokirjaa. Kunhan pitää mielessä, että reseptin ohjeista huolimatta voi sattumalta onnistua valmistamaan hyvän sopan. Kirjailija Olli Sarpo: ”Juureni taitavat olla joen jäällä. Minusta västäräkki on mukava lintu. Olen taipuvainen ajattelemaan niin että tyhjäntoimittaja on arvonimi, joka pitää ansaita. Noine eväineni kirjoitan maailmaa omalta osaltani näkyväksi. Lähimmäisiä ilahduttaakseni.”

Olemisen tapaluokkia

Vuoden 2015 Joulukalenteri-kirja Lusijan tarinoita on koottu samalla periaatteella kuin edellisen vuoden kokoelma: noin kymmenen sivun minidekkari 24 eri kirjoittajalta. Teemana ovat paikat Suomessa ja maailmalla. Jokaista kirjoittajaa pyydettiin sijoittamaan tarina tiettyyn maahan tai kaupunkiin. Jotkut valitsivat oman kotiseutunsa, jotkut käyttivät muusta tuotannostaan tuttua ympäristöä ja henkilöitä, ja monet tarinoista ovat matkoja paikasta toiseen. Tuttuun tapaan kaikki kirjoittajat lahjoittavat tekijänpalkkionsa hyvään tarkoitukseen. Tänä vuonna tuetaan Tukikummit-säätiön toimintaa, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kirjoittajat: Marja-Sisko Aalto, Henry Aho, Jaana Ala-Huissi, Anja Erämaja, Petteri Hakkarainen, Kari Hanhisuanto, Harri V. Hietikko, Sinikka Huusela, Asta Ikonen, Aila Juvonen, Piia Kaikkonen, Jussi Katajala, Markku Keisala, Juha-Pekka Koskinen, Matti Laine, Harri Istvan Mäki, Juha Mäntylä, Helena Numminen, Milla Ollikainen, Jasu Rinneoja, Tarja Sipiläinen, Riku Talvitie, Pia Tervo ja Helena Väisänen.

Joulukalenteri

Tässä kirjassa Rommi, kirjasta Osasto 26 lukijalle jo tuttu mies, on jättänyt Tallinnan ja muuttanut työn perään Suomeen, esi-isien maalle. Rommi kuljettaa nyt raitiovaunulla joka päivä tonneittain sieluja ja kohtaloita ympäri kaupunkia. Vuodet ovat vierineet, mutta ihmiset ovat aina samanlaisia, ja sporakuskina Rommi tapaa kaikenlaisia kansalaisia ja saa uusia kokemuksia. Vaunussa kohtaavat yksinäiset ja syrjityt, ilo ja suru. Pieneen ratikkaan mahtuvat Eurooppa ja Afrikka. Kulttuurit kohtaavat ja ottavat yhteen. Iso kaupunki on tuonut ihmiset yhteen ja samalla erottanut heidät. Kirjassa hahmottuu kansainvälistyvän Helsingin arkihaasteiden keskellä laajempi kuva ihmisolennon paikasta maailmassa. Kirjan Rommi on kirjailija, ortodoksipappi Roland Tönissonin alter ego.

Toisella linjalla

On vuosi 2015, maailman pakolaistilanne pahenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Suomea jaetaan uudelleen. On saatu mandaatti vihata. Kehäradan avajaisten jälkeen Liina Vahtera alkaa tutkia vantaalaispoliitikon mestausmurhaa. Timo Markkula on selvinnyt kuoleman rajoilta. Yhteistyö Liinan kanssa jatkuu, mutta toisin kuin ennen. Hellekesän varjoissa liikkuvat verkkosoturit ja riidankylväjät - ja murhaaja. Valkoinen varis on kaivattua jatkoa Vantaa-sarjan avanneelle Sinisiivelle, joka kertoi kiireestä ja ahneudesta, jolla metsästä tehtiin kaupunkia. Virtuoosimaisesti etenevän dekkarisarjan itsenäisessä toisessa osassa menneisyyden päätöksillä on iso rooli. Yhdeksänkymmentäluvun lama säteilee nykyhetkeen, kun entinen kuljetusyrittäjä napataan politiikkaan ja autokauppias löytää roolinsa agitaattorina. Elementtitaloissa kytevä pelko tekee pesiä mieliin, ja oma yksinäisyys tuntuu vahvimmin väkijoukoissa. Mikä on henkilökohtaista, mikä pelkkää politiikkaa? Valkoinen varis on äärimmäisen täsmällisin sanoin piirretty kuva kaupungista, joka elää ja muuttuu. Se on väkevä kuva Suomesta.

Valkoinen Varis

Punavuoren Bukowskin työt ja päivät! Joutilas, viiniin ja väkeviin mieltynyt amerikkalaiskirjailija saattaa lastaan kouluun ja ihmettelee, miksi ihmiset koristelevat itsensä talvisin kiiltävillä ja heiluvilla koristeilla. Idean valjettua hän miettii, ovatko suomalaiset hysteerisiä vai tunnontarkkoja. Heijastin kertoo 14 synkän humoristista tarinaa ulkopuolisuudesta, työnteon mielekkyydestä, naisista ja hauskanpidosta. Vaikka Suomessa moni asia toimii moitteettomasti, kirjailija pohtii, miten elämän voisi elää rennommin. Välillä aution maan hiljaisuutta pitää paeta Viroon, missä kukoistaa jonkin aikaa menestyksekäs ovensuljinbisnes. Howard Shernoff (s. 1966) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka on asunut jo vuosia Euroopassa ja Venäjällä.

Heijastin ja 13 muuta tarinaa suomalaisilta jalkakäytäviltä

Mikä on marsujen mielestä romanttista? Miksi eläinten tappamisesta ei joudu vankilaan? Keneltä ratsastamiseen pitää kysyä lupa? Onko limasieni älykäs? Lasten ja eläinten suhteet on tarinallinen, kysymysten ympärille kietoutuva tietokirja lasten eläinsuhteista. Sen kertomukset kumpuavat viiden tutkijan ja lukuisten suomalaisten lasten ja heille tärkeiden toisten eläinten kohtaamisista. Se kertoo, miksi lapset viihtyvät lemmikin seurassa ja miten arkea jaetaan toisenlaisen eläimen kanssa. Lasten ja eläinten yhteiseloon kuuluvat hoivan ja rakkauden ohella vallankäyttö ja kuolema. Kirja tuo esiin erilaisia käytännön tilanteita, joiden kautta näitä aiheita voi käsitellä, huomioiden myös niihin sisältyvät tunteet ja toivon näkökulman. Teos pohjautuu uusimpaan ihmisten ja eläinten suhteita käsittelevään tutkimukseen, joten se soveltuu myös oppimateriaaliksi. Kirjan tekstit ja kuvat ovat helposti lähestyttäviä ja sitä voidaan lukea yhdessä lasten kanssa myös kotona. Yhteiselo lemmikkieläimen kanssa ei ole aina helppoa, vaan vaatii usein myös pinnistelyä. Kirjan kantavana ajatuksena on tutkijoiden huomio siitä, että lapset, joiden arjessa on heille tärkeitä eläimiä, pitävät lajirajat ylittävien suhteiden monimutkaisuutta ja vaikeutta kiehtovina ja suhdetta ylläpitävinä tekijöinä. Tämä edellyttää monenlaista tietämistä ja herkkyyttä sille, miten toisenlaisen eläimen kanssa jaetaan arki.

Lasten ja eläinten suhteet

Matti Mäkelän muistelmat alkavat shokilla. Kesken kirjoittamisen muistelija saa syöpädiagnoosin. Nopeasti hän kuitenkin toipuu, alkaa suunnitella suurellisia hautajaisiaan ja lusmuilee velvollisuuksistaan sairautensa varjolla. Pitelemätön kertoo lahjakkaan lapsen elontaipaleen värikkäät vaiheet Pohjanmaan nevanreunalta Helsinkiin, Kymenlaaksoon ja Niva-joen rannalle Pohjois-Karjalaan. Se kertoo Mäkelän monesta hamasta kirjailijana, kriitikkona, kolumnistina, puhujana. Miten herkästä luontoesseististä tuli radikaali konservatiivi, miten kunnia meni ja maine kasvoi. Muistelmat kertovat myös ahkerasta yhteiskunnallisesta toiminnasta Audin etupenkillä, kynttilän polttamisesta molemmista päistä. Kirjoittaja antaa käypähoitosuosituksia lääkäreille ja kertoo, mitä hän itse on elämästä oppinut. Väkevät kokemuksensa Mäkelä kertoo terävän humoristisesti - hojaantuen välillä muistoista omille hakoteilleen. Hänen uskonsa maailmanloppuun on hyvin heikko.

Pitelemätön

Rooman kansallisrunoilijan Publius Vergilius Maron (70-19 eKr.) runoelma Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaan alkuperäisessä heksametrimuodossa suomen kielellä. Georgican avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon; menestyvä maanviljelys oli hänen mukaansa Italian ja Roo¬man kasvun edellytys. Teoksen ensimmäinen kirja keskittyy roomalaisten peruselinkeinoon maanviljelykseen, toinen käsittelee metsänhoitoa ja viininviljelyä, kolmas on omistettu karjankasvatukselle ja neljäs tarkastelee mehiläistenhoitoa. Runoelma huipentuu tunnettuun Orfeus-myyttiin. Teos ylistää luontoa ja korostaa nöyrää asennetta sitä kohtaan, ja Georgicaa voidaan monesta syystä pitää Vergiliuksen ajankohtaisimpana teoksena. Uuteen laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto.

Georgica

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Suomi

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

Suomi

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat