Arabikevään jälkeen

Arabikevät järisytti mannerlaattoja, Euroopassa jälkijäristykset ovat vasta alkamassa.

Tunisia, Egypti, Libya, Syyria... Vallankumouksia, poliittista väkivaltaa, terrorismia, sotaa. 2010-luku on ollut pysyvän levottomuuden aikaa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Mistä arabikeväässä oli kysymys, ja muuttuiko mikään?

Arabikevät oli mannerlaattojen järistys, jonka seuraukset tuntuvat tänään suomalaisessakin arjessa. Miljoonat ihmiset ovat lähteneet liikkeelle sodan ja vainojen keskeltä.Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ihmisten arkinen kamppailu vapaudesta, leivästä ja ihmisarvoisesta elämästä jatkuu. Toisissa maissa sodan ja apokalypsin keskellä, toisissa hitaan poliittisen siirtymän keskellä.Arabikevät ei täyttänyt odotuksia demokratisaatiosta. Se oli vain alku pitkälle prosessille, jossa vastakkainasettelu perinteisen vallankäytön ja uuden sukupolven vaatimusten välillä ei ole vielä ratkennut.

Lilly Korpiola on tietokirjailija sekä viestinnän, median ja Lähi-idän asiantuntija. Hänen teoksiaan ovat Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa, Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2012 ollut Arabikevät (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) sekä kansainvälistä adoptiota käsittelevä Pitkä tie äidiksi. Korpiola on asunut ja opiskellut Lähi-idässä.

Sanna Raita-aho on Turkissa asuva ulkomaantoimittaja, joka työskentelee Ylen avustajana. Hän on työskennellyt myös STT:n ulkomaantoimittajana ja kiertänyt laajasti toimittajana eri puolilla Lähi-itää. Raita-aho ollut tekemässä Björn Wahlroosin epävirallista elämäkertaa, joka oli tutkivan journalismin Lumilapio-palkintoehdokkaana.