”Jotku tekee musiikkii, jotku tekee rikoksii, jotku käy kouluu tai töis.” Poikkeuksellisen tarkkanäköinen tietokirja katujengi-ilmiöstä ja yhteiskuntamme sokeista pisteistä. Vuonna 2021 Suomessa käynnistyi keskustelu katujengeistä. Niiden välisen väkivallan pelättiin eskaloituvan reviirikiistoiksi pääkaupunkiseudulla. Poliisi varustautui, media rummutti, ja keskusteluissa varoiteltiin ”Ruotsin tiestä”. Kuin veljet kertoo, mitä Suomessa todella tapahtui tuolloin. Mitä nuorten miesten väkivallan takana on? Mistä näyttämisen halu kumpuaa? Kirjaan on haastateltu pariakymmentä poliisin katujengiläiseksi määrittelemää nuorta miestä. Heidän tarinansa piirtävät kuvan Suomesta, joka ei näyttäydy kaikille saavutettavana. Ääneen pääsevät myös heidän läheisensä, viranomaiset ja muut asiantuntijat. Anne Kantola on Helsingin Sanomien rikostoimittaja. Jecaterina Mantsinen on Suuren Journalistipalkinnon saanut STT:n rikos- ja oikeustoimittaja. Omos ”Opa” Okoh on entinen rikollinen ja huumekauppias, joka on nykyään monipuolinen luovan työn ammattilainen.

Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä

Näemme uusin silmin, kuulemme uusin korvin. Se on taiteen voima. KATJA KIURU tuli tutuksi koko kansalle 90-luvulla Ruusun aika -tv-sarjasta. Turkan teatterikoulutuksen koulima nuori näyttelijä lähti tähteyden kynnyksellä ahdistavaksi käyneestä kotimaasta oppiin maailmalle. Tie vei niin Kuubaan naamioteatterin pariin ja Lontooseen opiskelemaan näyttelijäntyötä kuin lopulta syvälle itseen, omien pelkojen ja toiveiden äärelle. Palasina ja kokonaisena on kirja omistautumisesta, tahdosta ja näyttelijäntyöstä. Se kertoo rakkaudesta teatteriin, takaiskuista, kasvusta ja loppumattomasta opinjanosta. Se kertoo myös siitä, miten elämä voi viedä harrastajasta ammattilaiseksi ja takaisin. Katja Kiuru on helsinkiläinen näyttelijä. Hän on esiintynyt kotimaisissa televisiosarjoissa, elokuvissa ja näytelmissä. Kiuru on toteuttanut myös toisen työuran psykoterapeuttina.

Palasina ja kokonaisena

Työn luonne on muuttunut pysyvästi. Sekä yksilöiden että organisaatioiden on osattava hankkia tietoa, arvioida sitä yhdessä, soveltaa ja panna toimeksi. On opittava tekemällä ja korjattava lennossa yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin sosiaalisten verkostojen nähden. On uskallettava jakaa keskeneräisiä ajatuksia, jotta ne voivat jalostua. Työyhteisö on parhaimmillaan globaali asiantuntijoiden verkosto, jossa vain osalla on sama työnantaja. Kilpailevan yrityksen työntekijä voi olla paras sparraaja ja apu omassa työssä. Sidosryhmät arvioivat onnistumisia ja virheitä julkisesti ja säälimättömästi. Työ on henkisesti kuormittavampaa kuin koskaan. Työ voi olla myös hauskempaa ja palkitsevampaa kuin koskaan. Kuinka olla avoin -kirjassa kerrotaan, miksi ja miten työntekijät voivat kehittää tieto- ja viestintätekniikkataitojaan ja ryhtyä toimimaan avoimissa globaaleissa digitaalisissa verkostoissa. Lukuisiin haastatteluihin perustuva kirja tarjoaa runsaasti käytännön esimerkkejä ja ohjeita omien työskentelytapojen muuttamiseksi ja organisaation kahleiden murtamiseksi.

Kuinka olla avoin

Mitä tapahtuu, kun suomalaisprofessori yrittää oikaista maahanmuuttoviranomaisten virheen? Keväällä 2009 erikoinen sattuma muutti Ashraf Sahilin elämän. Nuori afganistanilaismies odotti turkulaisessa vastaanottokeskuksessa käännytystä, kun maailmaa kiertänyt kiireellinen avunpyyntö saavutti tamperelaisen professorin: voisiko joku auttaa Ashrafia? Juha Suoranta tarjosi turvapaikan ventovieraalle, vieraassa tilanteessa olevalle pojalle. Piilottajan päiväkirjassa Suoranta kertoo kohtaamisestaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kanssa: moraalista, toivosta, voitoista ja tappioista nyky-Suomessa. Kirja itkettää ja naurattaa - ja on selvän tosi.

Piilottajan päiväkirja

Pelkoa ja inhoa eduskunnassa. Millaisiin sanankäänteisiin institutionalisoitunut muukalaiskammo kätketään? Hallan vaara tarttuu maahanmuuttopuheeseen konkreettisten esimerkkien avulla. Kokoomuksen Ben Zyskowicz esitti "ankkurilapsiongelmaan" eduskunnassa oman ratkaisunsa 17.11.2009: perheet pitäisi yhdistää "sinne Somaliaan" lähettämällä lapset takaisin. Keskustan Antti Rantakangas lausui samassa paikassa kuukautta myöhemmin: "Kun turvapaikanhakijoita on nelinkertaisesti, Suomi on liian vetovoimainen. Järjestelmä ei toimi."Kokoomuksen Tuulikki Ukkola puolestaan totesi, että "rasismin lisääntyminen osoittaa selkeästi, että maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosikausia epäonnistunutta." Edustajat olettavat, että suomalaisten enemmistö pelkää maahanmuuttajia eivätkä halua näiden "tulvivan" maahan. Kilpaillakseen "kansan" huomiosta maahanmuuton vastustajien kanssa he koventavat kielenkäyttöään ja sanovat sen, mitä todella ajattelevat. Tuloksena, että mediajulkisuuden asenteet kärjistyvät. Hallan vaara -pamfletin ydin on tämän epäkeskustelun noidankehä. Pelko uhkakuvien toteutumisesta on johtanut vainoharhaiseen lietsontaan, ja samalla politiikka on kadottanut kykynsä käsitellä maahanmuuton kysymyksiä asiallisesti. "Järjestelmä" toimii, jos ulkomaalaiset pysyvät ulkomailla, eikä silloin, jos he haluavat asettua Suomeen. Siksi turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun reagoidaan politiikan foorumeilla aggressiivisesti ja torjuvasti.

Hallan vaara

Afganistan on Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitusmaa, joissa kokeillaan eri aseita eläviin kohteisiin. Suomi on tukenut tätä sotaa jo noin miljardilla eurolla. Suomen ilmavoimat on saamassa Horneteille kyvyn pommituksiin pitkän kantaman risteilyohjuksilla. Mihin uusia välineitä halutaan käyttää, koska Suomen puolustukseen uudet ohjukset eivät oikein sovellu? Yhdysvaltain ilmavoimilla on pula pommituslentäjistä, joita uupuu noin 1000. Siksi Yhdysvallat tarvitsee pommitusapua muista maista. Miksi kenraalimme näkevät, että kansakunnan varallisuutta olisi pantava yhä huikeampia määriä ilma-aseisiin?

Minne Suomi pommittaa?

Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jonka oli itse vaatimattomuuttaan nimennyt ”x-säteilyksi”. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Kuinka voitetaan Nobelin palkinto sukeltaa Nobelin tiedepalkintojen historiaan niiden voittajien matkassa. Albert Einsteinin, James Watsonin ja Marie Curien tarinoiden lisäksi tutustutaan kaikkien aikojen nuorimpaan ja vanhimpaan nobelistiin sekä moniin tyypillisiin ja epätyypillisiin voittajiin. Osansa saavat myös tuntemattomammiksi jääneet palkinnonsaajat. Kirja tarjoilee lukuisia herkullisia yksityiskohtia kuvatessaan palkittuja ja Nobel-seremonian kulkua. Mihin voittajat ovat palkintopottinsa käyttäneet? Kuinka kammiossaan uurastavasta tutkijasta kuoriutuu säkenöivä seurapiirijulkkis? Teoksen näkökulma on vahvasti tieteessä, sen arvossa ja merkityksessä yhteiskunnalle. Massimiano Bucchi on professori Trenton yliopistossa Italiassa. Hänen alansa on tieteen, teknologian ja yhteiskunnan suhde. Hän on myös toiminut vierailevana professorina monissa yliopistoissa Aasiassa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Hän on kirjoittanut useita tiedettä popularisoivia kirjoja, kuten teoksen Newtonin kana. Tiede keittiössä (Gaudeamus, 2014). Suomentanut Laura Lahdensuu.

Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Tulevaisuutta tarkastellaan usein innovaation näkökulmasta: millaiset yritykset, millainen talouspolitiikka ja millaiset yhteiskuntaolot tulevat tuottamaan eniten innovaatioita ja hyvinvointia. Tässä kirjassa tarkastellaan innovaation ja evoluution näkökulmasta menneisyyttä. Mikä oli tiedon ja työn merkitys ihmisen evoluutiossa? Millaiset yhteiskuntaolot ja instituutiot ovat historian aikana edistäneet innovaatioiden syntymistä?

Työ, tieto ja tasa-arvo

Innostusta, huimia lupauksia, alistamista ja pakkotoimia Suomi miehitti Itä-Karjalan syksyllä 1941. ”Orjuutetun Karjalan maan” asukkaista alettiin heti kasvattaa kunnon kantasuomalaisia valistustoiminnaksi kutsutulla propagandalla. Suomalaiset miehittäjät perustivat Itä-Karjalaan kymmeniä kouluja, lukuisia kyläkirjastoja ja opintokerhoja. Kahden kirkkokunnan papit kastoivat kilpaa karjalaislapsia, sanomalehti Vapaa Karjala vakuutti että elämä Suomessa oli kaikin tavoin rikkaampaa ja onnellisempaa, ja paikalliset valistusupseerit kiersivät pitäjiä toistamassa vapautuksen ilosanomaa. Onnesta osansa saadakseen itäkarjalaisten tulisi vain suostua alueen suomalaistamiseen. Itä-Karjalan kansa ei lupauksista vakuuttunut, varsinkaan kun heitä ei aina kohdeltu täysivaltaisina ihmisinä. Kirja tuo esiin Suomen sotilashallinnon varjoon jääneet toimet Suur-Suomi-ideologian kyllästäminä vuosina, ja kertoo myös valistajien omista, tähän asti vaietuista kokemuksista. FT Helena Pilke on tietokirjailija ja propagandan sekä sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija.

Propagandaa Itä-Karjalaan

Kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kamppailevat työpaikoista ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Pitäisikö ihmisten laittaa kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli? Kilpailuvaltion kyydissä tarkastelee Suomen hyvinvointimallin muutoksia 1960-luvulta nykypäivään. Siinä kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja mistä syistä alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla valtion roolia hyvinvoinnin turvaajana on vähennetty. Kun kaikki eivät pääse peliin mukaan, eriarvoisuus lisääntyy. Näin hukataan inhimillisiä resursseja ja sorrutaan tehottomuuteen. Teoksessa esitetään keinoja nykyistä oikeudenmukaisemman hyvinvointimallin luomiseksi. Hyvinvointiin kannattaa panostaa, ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan ensisijaisesti poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten aloitteellisuuteen ja ideointikykyyn.

Kilpailuvaltion kyydissä

Sirpa Ahola-Laurila liittyi Oulun perussuomalaisiin ja tapasi värikästä porukkaa: yksi miehistä puhui aina B-vitamiinista ja verikokeista, ja toisen mielestä EU oli syyllinen kaikkeen. Hän ei suostunut sanomaan hintoja euroina eikä siirtänyt kelloaan kesä- ja talviaikaan. Soinin kupla ei ole kirja julkkispoliitikoista vaan tosielämän paikallispolitiikasta ja uutterasta talkootyöstä, jossa epäpätevyys, riitely ja sisäpiirin kähmintä rehottavat. Lakia ei tunneta ja säännöistä ei perusteta, kun puheenjohtajan nuija heiluu. Miten Perussuomalaisten pitäisi muuttua, jotta se voi olla aito vaihtoehto muiden puolueiden epäselvälle hymistelylle?

Soinin kupla

Ilmastonmuutos on tosiasia. Ihmiskunta on kuitenkin tehnyt jo paljon haittojen vähentämiseksi. Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen pohtii kirjassaan, millainen tulevaisuus ihmiskunnalla ja luonnolla on, ja tulee siihen lopputulokseen, että tulevaisuutemme on ainakin kohtuullinen. Ihminen itse voi paremmin kuin koskaan aiemmin. Väestön määrä lähestyy tasapainoa, ja olemme matkalla uusiutuvan energian maailmaan. Metsien pinta-ala on jälleen alkanut kasvaa, maatalouden ympäristöhaittoja on vähennetty, ja luonto on palaamassa asutuksen keskelle. Kaupungistuminen on muuttuvan planeetan keskeinen myönteinen muutos ihmisten ja luonnon kannalta. Sen ansiosta jäljellä olevalla luonnolla on elintilaa. Luonto ihmisen aikakaudella sisältää viisaita pohdintoja luonnon ja ihmisen vivahteikkaasta suhteesta.

Luonto ihmisen aikakaudella

Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Yksittäisille sairauksille jaetaan rahaa, mutta kehitysmaiden peruspalvelujen tueksi sitä ei tahdo riittää. Onko maailma valmis jättämään terveyspolitiikan Gates-säätiön kaltaisille hyväntekeväisyyskapitalisteille? Pamfletti erittelee, miten terveydestä on tullut markkinatavaraa, miksi kauppa- ja investointisopimuksia tulee terveyspolitiikan kannalta arvioida kriittisesti, ja miten kansainvälisen terveyspolitiikan suuntaa voidaan muuttaa. Terveysuhat eivät kunnioita valtioiden rajoja, minkä viime vuosien influenssapandemiat ovat konkreettisesti osoittaneet. Huono terveydenhuolto maapallon toisella laidalla voi uhata suomalaisten perusturvaa, joten kansainvälistä terveyssolidaarisuutta voi perustella myös itsekkäillä syillä. Kyse on meidän kaikkien yhteisestä edusta. Pamfletti on toteutettu yhteistyössä Kepan kanssa.

Terveys kaupan

Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Tarkastellessaan kunkin presidentin yksilöllistä suhdetta kirkkoon teos käy läpi kirkon ja valtion suhteiden kehitystä itsenäisessä Suomessa. Taustalla kulkevat Suomen poliittisen historian suuret käänteet.

Myrskyä ja mystiikkaa

"Heikko sotahuuto taistelun alkaessa kertoi vastustajaa kohtaan koetusta pelosta, mutta voimakas karjunta kertoi pelottomuudesta ja armottomuudesta, jota vastustajan oli syytä kavahtaa.” Keitä olivat Lähi-idän mystiset assassiinit? Kärsivätkö temppeliherrat post-traumaattisesta stressistä? Miksi matkamiehen tuli varoa kauhistuttavia tugeeni-kuristajia yöpyessään vanhan Intian valtateillä? Historialliset soturiryhmät ja soturisankarit ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Suuri osa kauan sitten kadonneista soturiyhteisöistä elää yhä kirjoissa, elokuvissa ja peleissä - jokin näissä väkivallan ammattilaisissa kiehtoo. Soturit - assassiineista samuraihin esittelee mystisiä soturikulttuureita ympäri maailman. Se kertoo, miten myytteihin ja rituaaleihin kietoutuneet soturiheimot syntyivät, ja millaista oli elämä historian pelätyimpien taistelijoiden joukossa. Soturikulttuureita tutkinut Karolina Kouvola on myös kääntänyt islantilaisia viikinkisaagoja. Hän valmistelee väitöskirjaansa suomalais-kalevalaisesta loitsurunoudesta Helsingin yliopistossa.

Soturit

Maailma on tukalassa jamassa. Miljoonat näkevät nälkää. Olemme jopa tuhatkertaistaneet sukupuuttotahdin. Ihmisiä kidutetaan 150 maassa. Ja sitten on ilmastokriisi. Pieni maailmanpelastusopas käy läpi maailman suurimmat ongelmat sodista huumeisiin ja ylikulutuksesta väestönkasvuun. Kirja ei pelkää visaisampiakaan pulmia vaan antaa niille kymmenen ratkaisua. Kaiken kukkuraksi teos tarjoaa lukijalle myös helppoja ja vähän vaativampiakin tekoja, joilla jokainen voi pelastaa maailman - edes ihan pikkaisen.

Pieni maailmanpelastusopas

Vuodesta 2015 asti TV:n katsojia ilahduttanut viihdeohjelma nyt myös kirjana.Villi kortti -kirja iskee hampaansa suomalaisten pyhimpään: penkkiurheiluun ja pureutuu urheiluilmiöihin televisiosta tutulla humoristisella tavalla.

Villi Kortti

Rooman kansallisrunoilijan Publius Vergilius Maron (70-19 eKr.) runoelma Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaan alkuperäisessä heksametrimuodossa suomen kielellä. Georgican avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon; menestyvä maanviljelys oli hänen mukaansa Italian ja Roo¬man kasvun edellytys. Teoksen ensimmäinen kirja keskittyy roomalaisten peruselinkeinoon maanviljelykseen, toinen käsittelee metsänhoitoa ja viininviljelyä, kolmas on omistettu karjankasvatukselle ja neljäs tarkastelee mehiläistenhoitoa. Runoelma huipentuu tunnettuun Orfeus-myyttiin. Teos ylistää luontoa ja korostaa nöyrää asennetta sitä kohtaan, ja Georgicaa voidaan monesta syystä pitää Vergiliuksen ajankohtaisimpana teoksena. Uuteen laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto.

Georgica

Mikä on työn henkinen merkitys? Voiko kaikki työ olla taidetta, ihmisen sisäisimpien tunteiden ja ajatusten ilmaisua? Miltä näyttää yhteiskunta, jossa asioiden arvoa ei mitata rahassa - jossa työ on samanaikaisesti niin ruumiillisen kuin henkisen hyvinvoinnin lähde? Ja mikä on vialla yhteiskunnassa, jossa suuri enemmistö on pakotettu elämään markkinoiden armoilla, elättämään itsensä työnteolla, joka vie kaiken heidän aikansa antamatta vastalahjaksi sielullista ravintoa? Englantilainen John Ruskin (1819-1900) oli viktoriaanisen ajan tärkein taidekriitikko, henkinen suunnannäyttäjä ja uusien virtauksien puolestapuhuja, josta uransa keskivaiheilla kehkeytyi myös aikansa kiistellyin ja vaikutusvaltaisin yhteiskunnallinen keskustelija. Kirjassa ja esseessä toisensa jälkeen hän hyökkäsi rikkaita suosivaa talousjärjestelmää vastaan ja asettui poljettujen puolelle - niiden, jotka ahersivat kansakunnan vaurauden eteen saamatta nauttia työnsä hedelmistä. Tavoitteenaan Ruskin piti yhteiskunnan moraalista ja henkistä kääntymystä, kokonaisvaltaista uudistumista, jossa kaiken keskipisteenä olisi elävä, tunteva ja itseään ilmaisemaan pyrkivä ihminen. Leppymätön ponnistelu riitti muuttamaan maailmaa: hyvinvointiin pyrkivät sosiaaliset uudistukset, joita englantilaisessa yhteiskunnassa seuraavalla vuosisadalla tehtiin, saivat häneltä runsaasti innoitusta, niin kuin sai myös intialainen lakimies Mohandas Gandhi, joka sovelsi Ruskinin oppeja kamppailussaan itsenäisen ja demokraattisen Intian luomiseksi. Tähän kirjaan on suomennettu kaksi Ruskinin tärkeimpiin lukeutuvaa tekstiä, goottilaista arkkitehtuuria käsittelevä The Nature of Gothic (”Gotiikan olemus”) sekä kansantaloustieteen ihmiskuvaa kriittisesti ruotiva Unto This Last (”Viimeiset tulevat ensimmäisiksi”), joissa Ruskinin näkemykset työn henkisestä merkityksestä ja oikeudenmukaisesta talousjärjestelmästä saavat väkevimmän ja innostavimman ilmaisunsa. Niitä silloittaa luentoteksti The Work of Iron (”Ruosteen ylistys”), jossa The Nature of Gothicin rakennustaiteellisesta kehyksestä siirrytään luontevasti Unto This Lastin suorasanaiseen mutta kaunopuheiseen yhteiskuntakritiikkiin. Työllä on aina tekijänsä. Yhteiskunta, joka alistaa työn markkinataloudelle, alentaa tekijän koneiston osaseksi ja heikentää hänen kykyään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Siksi työ on vapautettava ja palautettava ihmisen omiin käsiin hänen itseilmaisunsa ja luomisvoimansa välineeksi. Omana aikanamme, jossa elämän pieninkin osa-alue on muuttunut markkinavoimien leikkikentäksi, Ruskinin viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Työ, talous ja sielu

Mitä tapahtuu, kun sisko katoaa uudenvuoden yönä, ja miten siitä selvitään? Tarja Tuomisen Hetki, joka muutti kaiken kuvaa henkilökohtaista tragediaa ja mystistä isosiskon katoamista. Nuori Pinja pyrkii pärjäämään parhaansa mukaan, mutta omat ongelmat pitää vaieta kuoliaaksi vielä siskon löytymisen jälkeenkin. Innon ja Suplan järjestämän kirjoituskilpailun finaaliin yltänyt kirja on selviytymistarina ja kertomus oman äänen ja selviytymiskeinojen löytämisestä lähes mahdottomassa tilanteessa. Tarja Tuominen (s. 1965) on opiskellut Turun yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä ja käynyt työn ohella useita kirjoituskursseja. Tuominen on toiminut erikoissairaanhoitajana niin Suomessa kuin Englannissakin. Viimeiset työvuotensa hän on toiminut lääke-esittelijänä. Työuransa jälkeen Tuominen on jälleen löytänyt rakkauden kirjoihin ja kirjoittamiseen.

Hetki, joka muutti kaiken

Solidaarisuus-järjestö on vuonna 1970 syntynyt kehitysyhteistyöhankkeita toteuttava kansalaisjärjestö, jonka esikuvia ovat Amilcar Cabral, Eduardo Mondlane ja Olof Palme. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön työ on vuosi vuodelta ammattimaistunut ja itsenäistynyt. Yksittäiset avustuslähetykset muuttuivat ensin lastenruokaloiksi, talonrakennushankkeiksi ja monivuotisiksi pienviljelijöiden tukiohjelmiksi. Lopulta toiminnan keskiöön nousivat naiset ja tytöt. Solidaarisuus-järjestön matkaan mahtuu kannattelevaa solidaarisuushurmosta, innostavia menestystarinoita ja suuria pettymyksiä. Yhden järjestön työn kautta avautuu näkökulma myö koko suomalaisen kehityspolitiikan muutokseen - ja aktiivisten kansalaisten rooliin köyhän etelän esitaistelijoina. Järjestön taivalta ja suomalaisen kehitysmaaliikkeen vaiheita arvioivat kirjassa sekä alkuvaiheiden aikalaiset että nykyiset ammattilaiset.

Horisontissa reilumpi maailma

Vapauden huumaa, unohtumattomia kohtaamisia, uhkaavia tilanteita... Liftausmuistoja vie lukijan matkalle liftauksen kulta-aikaan ympäri Suomea ja Eurooppaa. Entisten ja nykyisten liftareiden muistot konkretisoivat maailman muuttumista elävällä tavalla: monelle nuorelle tavallinen liikkumismuoto vaati luottamaan tuntemattomaan aikana ennen nettiä ja matkapuhelimia. Oliko maailma turvallisempi, vai oliko matkassa vain roppakaupalla onnea?

Liftausmuistoja

Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa - jota on toisaalta kutsuttu myös kartellien luvatuksi maaksi. Kilpailua rajoittaneet kartellit ovat huonosta maineestaan huolimatta olleet kiinteä osa Suomen taloutta ja kulkeneet käsi kädessä teollisen kehityksen kanssa. Yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu on usein haitallista, ja myös valtio pitkään kannusti yrityksiä yhteistyöhön tai jopa edellytti sitä. Kartellien maa kuvaa Suomen liike-elämän kartellisoitumista kartellien syntyvaiheista 1800-luvun jälkipuolelta niiden kieltämiseen 1990-luvun alussa. Ensimmäiset kartellit muodostettiin vientiteollisuudessa, mutta sittemmin niitä ilmaantui myös kotimarkkinoille. Ajan saatossa koordinoituja kilpailunrajoituksia esiintyi kymmenillä aloilla elintarvike- ja tekstiilituotannosta kaapeleiden ja kauneustuotteiden valmistukseen. Kartellit kiellettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta laittomia yritysyhteistyön muotoja paljastuu edelleen säännöllisin väliajoin.

Kartellien maa

Arjen huojuvat tukipilarit - Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet Luoteis-Venäjällä kirjassa sukelletaan tavallisten venäläisten arkeen. Huomion kohteena ovat sosiaaliset oikeudet ja erityisesti marginaalissa elävät ihmiset. Teos on kirjoitettu pääosin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022. Ihmisten elämänkulkua valotetaan vauvasta vaariin, mutta kohteena ovat erityisesti tukea saavat tai sitä kaipaavat. Yleisellä tasolla tarkastellaan yhteiskuntaa, väestöä, hallintoa, epävirallisia verkostoja sekä koulutusta, mutta ennen kaikkea sosiaaliturvaa. Mukaan mahtuu niin asumisen monimuotoisuus kuin kodittomuuden riesatkin. Markkinatalous ja valtion ohjaus vaikuttavat ihmisten arkeen, kuten myös sosialismin ajan käytännöt. Vaikka taloudellisten etuuksien taso on matala, julkisia palveluja on kehitetty asukkaille sekä yhteisöille paremmin sopiviksi. Liikkuvat palvelut kiertävät harvaan asutuilla seuduilla ja verkkoasiointia edistetään. Näiden ohella kansalaisjärjestöt huomioivat väliinputoajia, joiden asemaa vahvistetaan asianajolla ja ohjauksella. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja paikallisten yritysten kanssa on kunnostettu urheilu- ja leikkipuistoja. Kirjailija Katja Ihamäki on koulutukseltaan valtiotieteen tohtori ja hän työskentelee ammattikorkeakoulussa yhteiskuntatieteen lehtorina.

Arjen huojuvat tukipilarit

Rakkaudesta harmonikkaan kertoo muusikko Sirkka Kelopuron elämästä harmonikan soittajana. Hän rakastui harmonikkaan yhdeksänvuotiaana ja on elänyt suomalaisen harmonikan historiaa siitä lähtien. Astuminen miesten hallitsemaan maailmaan vaati rohkeutta ja sitkeyttä. Kelopuro avaa muusikon elämää ja esteitä, joita rajoja rikkova artisti kohtasi. Kirjassaan Kelopuro muistelee opiskeluaikojaan Saksassa, esiintymisiä TV-ohjelmissa ja konserteissa sekä levytyksiä ja radionauhoituksia. Hän avaa nuoren muusikon matkaa unelmien ja pettymysten kautta arvostetuksi ammattilaiseksi. Kelopuro pohtii myös harmonikan suosion muuttumista Suomessa sota-ajasta tähän päivään. Sirkka Kelopuro on voittanut Suomen mestaruuden ja yltänyt neljään kakkossijaan kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Kelopuro äänitti Yleisradiolle ja äänilevyille taidemusiikkia ja koulutti soitonopettajia Helsingin Konservatoriossa ja Helsingin ammattikorkeakoulussa 25 vuotta. Lisäksi hän on laatinut kolme harmonikkaoppikirjaa.

Rakkaudesta harmonikkaan

Fredrika Runeberg oli käytännön ihminen. Hän ompeli kokeeksi Topeliusten vinoraitalippumallin, ja kirjoitti sitten Topeliukselle: "Nimittäkää sitä sitten vaikka 'naisten juoneksi', 'räätälinviisaudeksi' tai miten Herra Professori vain haluaa, mutta minun on kuitenkin sanottava, että mieleeni nousi epäily, olisiko tuo kaunis lippu oikein käytännöllinen. Reunat tulevat viistoon, ommeltaessa sitä on vaikeaa päärmätä, ja langat vetävät vinoon." Kirjeeseen Fredrika Runeberg liitti mukaan malliompeleensa. Siniristilippu liehuu saloissa useana päivänä vuodessa. Lipunnoston arvoiset päivät tekevät näkyväksi kansallista historiaamme ja kulttuuriamme. Liehuessaan lippu muistuttaa meitä lukemattomista erilaisista tarinoista, iloista ja suruista. Lippumme ei ole vain historiaa vaan myös tätä päivää. Pekka Haavisto pohtii, millainen oikeastaan on liputuspäivien Suomi. Ketä ja mitä lipunnostolla halutaan muistaa, ja mitä nuo päivät kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista? Lipunnosto vie lukijan Dag Hammarskjöldin koneen hylylle, Lucinda Hagmanin naisvoimaa uhkuvaan puhetilaisuuteen ja Snellmanin Saima-lehden toimitukseen. Teos kuljettaa lukijaa historiassa ja nykyajassa. Liputuspäivien takaa esiin piirtyy moni-ilmeinen Suomi.

Lipunnosto

Maskusta Euraan muuttaneen veljessarjan rikollinen toiminta alkoi Maskussa omenavarkauksista. Isä ei ohjannut ja äiti salli varastamisen nälän torjumiseksi. Poikien isän mielenterveys järkkyi ja syveni vähitellen jo 1970-luvulla poikien ollessa vielä puolustuskyvyttömiä lapsia. Isä kielsi koulunkäynnin lapsiltaan uskonnollisin perustein. Äiti oli alistettu ja vailla omaa tahtoa, hänkin uskonnollisin perustein. Uskonto salli isän juopottelun ja vieraat naiset Turun hotelleissa. Isän huvituksiin meni perheen ja lasten rahat, jopa poikien omat pienet tienestit. Poikien henkinen kehittyminen jäi sattuman varaan. Isän jyrkät määräykset ja yhteiskunnanvastaisuus tekivät perheestä viranomaisten kannalta vaikean. Pohjolan poliisi kertoo -sarja sisältää laajan valikoiman todellisia rikostapauksia Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Islannista. Henkeäsalpaavissa tarinoissa uppoudutaan Pohjolan poliisien jännittävimpiin tapauksiin, ja rikoksista kertovat poliisit ovat itse olleet mukana niiden selvittämisessä. Sarjassa lukija pääsee kokoamaan mutkikasta palapeliä syyllisten löytämiseksi. Pohjolan poliisi kertoo -sarja on historiallinen teos. Sarja ilmentää aikaa, jona se on kirjoitettu ja sen sisältö voi olla osittain vanhentunutta tai kiistanalaista. Mahdollisesti häiritsevä sisältö ei kuvasta kustantamon kantaa tai näkemystä. rn

Pohjolan poliisi kertoo

Ruokahalu kasvaa syödessä

Elokuvamaailman näennäinen viattomuus koki kolauksen syyskuussa 1979, kun Pariisin syrjäkadulle pysäköidystä Renaultista löydettiin mädäntynyt ruumis. Kyseessä oli näyttelijätär Jean Seberg, jonka kohtalo - murha vai itsemurha? - on edelleen mysteeri. Seberg (1938-1979) vaihtoi Iowan maissipellot modernin Euroopan glamouriin ja dekadenssiin. Hän oli Ranskan uuden aallon, muodin ja sukupolvensa idealismin ikoni ja samalla yksi sen traagisimmista uhreista. Pariisin juhlituimman amerikkalaistytön nopeasti laskuun kääntyneen uran myöhempiä vaiheita varjostivat FBI:n vainokampanjat ja median salaliitot, tökeröt aviomiehet, kohua herättäneet seksisuhteet Mustiin panttereihin, päihteet ja mielenterveyden horjuminen. Nykyajan tyyli-ikoninakin tunnetun Sebergin lyhyeksi jäänyt elämä muodostuu eräänlaiseksi kuolemantanssiksi ja aavekertomukseksi. Lauri Timonen on elokuviin keskittynyt tietokirjailija, ohjaaja ja Filmihullu-lehden päätoimittaja. Hän työskentelee myös Sodankylän elokuvajuhlien festivaalikatalogin päätoimittajana ja kuuluu elokuvakerho Arkadinin perustajajäseniin.

Jean Seberg

Vuonna 2003 kaksi nuorta työtöntä australialaista geologia lensi Pohjois-Ruotsiin. Siitä alkoi seikkailu. Nyt parivaljakon nimissä on kaksi Euroopan lupaavinta kaivoshanketta, toinen niistä kultaesiintymä Suomen Lapissa. Suomen ja Ruotsin kallioperä on vanha, vakaa ja rikas. 2000-luvun alussa maaperän aarteet oli unohdettu ja kaivostoiminta hiipunut, kun metallien hinnat olivat laskeneet. Tarinan sankarit saapuivat Pohjoismaihin juuri, kun kaivostoiminta oli heräämässä henkiin. 2000-luvun kaivosbuumin seurauksia on raportoitu huolellisesti, mutta tarinan alku on kertomatta. Mistä ulkomaiset yhtiöt ilmestyivät? Millaisia miehiä uudet malminetsijät ovat? Malminetsintä on maailman riskipitoisimpia sijoituskohteita, ja alkuvaiheen kaivosyhtiön johtajan täytyy olla vähintään yhtä hyvä myyntimies kuin geologi. Malminetsijät kertoo hiukan kivien nakuttelusta ja hyttysiä inisevistä kuusikoista sekä paljon malminetsintäyhtiöistä ja kokolattiamatoilla katetuista messuhalleista. Kirja kuvaa resurssitalouden ravintoketjua, jossa malminetsijät ovat tärkeä linkki riskisijoittamista harrastavien amerikkalaisten eläkeläisten ja valtavia metallimääriä ostavien kiinalaisten rakennusyhtiöiden välillä. Grundström kirjoittaa koukuttavasti ja tarkasti. Hän auttaa pohtimaan, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella ja miten seuraava kaivosbuumi olisi Suomen kannalta kestävämpi, ja tartuttaa kaivoskuumeen myös lukijaan.

Malminetsijät

Näkyvä ja näkymätön johtajuus ratkaisevat ihmisten ja maapallon tulevaisuuden. Ekonomi ja liikkeenjohdon konsultti (LJK ry) Karl-Magnus Spiik tarkastelee kirjassaan johtajuutta henkisyyden näkökulmasta. Tosielämän esimerkit havainnollistavat johtamisen ja vallankäytön onnistumisia mutta myös epäonnistumisia. Kirjoittaja haastaa kaikki valveutuneet ihmiset pohtimaan elämän todellisuutta. Erityisesti hän kutsuu tähän tehtävään rohkeita nuoria, jotka kyseenalaistavat perinteisiä uskomuksia ja johtamiskulttuureja. Jotka haluavat ymmärtää ihmisenä olemisen syvemmällä tasolla. Kirjoittaja pohtii uushenkisyyttä yhdistämällä tieteen ja uskontojen lähestymistapoja. Hän tekee teräviä ja kriittisiä huomioita elämästä ja johtamisesta. Lisäksi ääneen pääsevät monet eri aikoina eläneet asiantuntijat, jotka hekin ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vallitsevia käsityksiä ja uskomuksia. Kirjoittaja avautuu myös omasta muutosmatkastaan ja henkisestä heräämisestään. 5-vuotias Karl-Magnus lupasi isoisänsä kuolinvuoteella hoitaa hommat. Mahdottoman lupauksen lunastajasta kehittyi liian suuren vastuun kantaja ja pakonomainen suorittaja. Vasta oman tyttären kuolema sai hänet kohtaamaan sisäisen tuskansa ja kulkemaan kohti sydämen viisautta. ”En usko sattumiin. Kun katson tietäni taaksepäin, näen, miten eri tapahtumat ja ihmiset ovat vaikuttaneet kulkuuni, miten jokin tiedostamaton tarkoitus tai voima on vaikuttanut valintoihini.”

En usko sattumiin

Misesin visionäärinen ja inspiroiva kuvaus käy läpi ihmiskunnan mullistavaa muutosta parempaan, terveempään ja vauraampaan elämään. Hän muistuttaa yhteiskunnan perusasioista, jotka vaikuttavat sukupolvien päähän. Ludwig von Mises (1881-1973) oli itävaltalainen taloustieteilijä, historioitsija, filosofi ja kirjailija. Hän oli vaikutusvaltainen klassinen liberaali ja itävaltalaisen taloustieteen keskeisiä vaikuttajia. von Misesin pääteos on Human Action.

Vapaus ja omaisuus

"Raskaimman sarjan vaikuttajan puheenvuoro Suomen asemasta maailmanpolitiikan pyörteissä." Pohjoismaat ovat olleet vuosikymmenet Euroopan vakaimpia alueita. Vakaus vain lisääntyi kun Baltian maat, Puola ja Saksan itäosat tulivat Naton turvallisuustakuiden piiriin. Ukrainan aseellisen kriisin ja Krimin valloituksen jälkeen turvallisuuden tunne on järkkynyt pohjolassakin. Sekä Baltiassa että Puolassa vallitsee suuri levottomuus, joka on saanut Naton todistamaan solidaarisuuttaan jäsenilleen sijoittamalla Itämeren alueelle sotilaallista voimaa. Venäjällä se nähdään provosoivana toimena. Euroopan tilanteen levottomuus on ajanut Suomen ja Ruotsin entistä lähempään puolustukselliseen yhteistyöhön. Puolustusliittoon se ei ole johtanut, mutta tiiviiseen käytännön yhteistyöhön, joka on sekä poliittinen signaali että puolustuskykyä kohottava muutos. On todennäköistä, että jos Itämeren alueella syntyisi aseellinen kriisi, se vaikuttaisi kaikkien alueen maiden turvallisuuteen. Itämeren merkitys Suomen ulkomaankaupan valtaväylänä on aivan ratkaiseva. Jos Itämeren liikenneyhteydet vaarantuisivat, vaikutukset Suomeen olisivat välittömät. Toinen olennainen joskin hidas muutos on pohjoisten merialueiden merkityksen kasvu. Koillisväylän avautuminen ilmastomuutoksen myötä puolittaa matkan Euroopasta Aasiaan. Pohjoisten merialueiden suuret luonnonvarat, ennen muuta kaasu ja öljy eivät vielä ole taloudellisesti hyödynnettävissä, mutta muiden lähteiden ehtyessä niiden aika koittaa. Se lisää näiden alueiden strategista merkitystä, joka jo nyt on sotilaallisista syistä suuri. Tapahtumassa oleva muutos luo uusia mahdollisuuksia, jos rauha ja yhteistoiminta säilyvät. Tässä kirjassa tarkastellaan näiden muutosten – välittömien ja tulevien – vaikutuksia Suomeen ja sen lähinaapureihin. ”Kirja on kattava analyysi Suomen turvallisuusuhkista ja niistä keinoista, joilla näitä uhkia voidaan torjua.” - Helsingin Sanomat "Turvallisuuspoliittinen katekismus" Hufvudstadsbladet 4.10.2015

Maantieteelle emme mahda mitään

Kylmä sota oli paitsi sotilaallista ja taloudellista kilpavarustelua myös taistelua ihmisten mielikuvista. Suurvallat sijoittivat valtavia rahasummia todistaakseen paremmuutensa sanojen ja kuvien voimin. Johtavilla länsimailla - Britannialla ja Yhdysvalloilla - oli osin salaisia propaganda- ja kulttuuridiplomatiaoperaatioita myös Suomessa. Nämä soft power -keinot nousivat merkittäviksi, koska poliittiset ja sotilaalliset keinot Suomen tukemiseksi olivat rajalliset. Lännestä tuulee kertoo kiehtovasti siitä, miten länsimahtien tuki Suomen itsenäisyydelle ja länsimielisyydelle olikin paljon voimakkaampaa kuin on aiemmin esitetty. Kirja pohjautuu amerikkalaisten, brittiläisten, suomalaisten ja ruotsalaisten arkistojen ennen tutkimattomiin asiakirjoihin. Marek Fields on suomalais-englantilainen historiantutkija, joka on väitellyt Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi Britannian ja Yhdysvaltojen propagandasta ja kulttuuridiplomatiasta Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä.

Lännestä tuulee

Sanomalehdet perustettiin jakamaan uutta tietoa, levittämään sivistystä ja puolustamaan demokratiaa. Some-aikakaudella uutismedia on ahtaalla. Poliitikot, yritysjohtajat ja mainostajat pyrkivät keskustelemaan suoraan yleisön kanssa ja vaientamaan arvostelun. Uutisten muodossa jaetaan mielipiteitä, mainoksia ja suoranaisia valheita. Sosiaalisen median sisällöistä kukaan ei kanna vastuuta. Kannattaako kustantajien tuottaa asiatietoa vai keskittyä peukutusten keräämiseen? Valtaako Suomen tiedonvälityksen verovaroilla ylläpidetty ja poliitikkojen valvoma Yle ja kotimaaton Google? Mitä tämä merkitsee suomalaisten oikeudelle saada riippumatonta tietoa ja viime kädessä demokratialle? Uutisissa valheita, valheista uutisia keskittyy median hämärään tulevaisuuteen ja vastaa kysymykseen, selviääkö suomalainen media. Päätoimittaja A.-P. Pietilä on toiminut yli 40 vuotta uutis- ja taloustoimittajana, kolumnistina ja tulosvastuullisena mediajohtajana tv-uutisissa, aikakaus- ja sanomalehdissä. Hän on median sisäpiiriläinen, joka tuntee tiedonhankinnan keinot ja hallitsee kontaktit yritysjohtajiin, mainostajiin ja poliitikkoihin.

Uutisissa valheita, valheista uutisia

Miten suomalaisissa koulukirjoissa lapsiimme juurrutetaan usko siihen, että on olemassa länsi, joka on vapaa, demokraattinen, sekulaari, rationaalinen ja itsekriittinen? Mitä yhteistä on antiikin Kreikalla ja Natolla? Entä miten Kalevala, Sibelius ja vuoden 1934 Miss Eurooppa Ester Toivonen liittyvät toisiinsa? Lännestä puhuminen on ajankohtaista. Se on läsnä Ukrainan konfliktissa ja Charlie Hebdo -lehden pilapiirtäjien murhiin liittyvässä sananvapauskeskustelussa. Mitäs me länsimaalaiset! -kirja vastaa syviin kysymyksiin suomalaisesta identiteetistä ja maailmanpolitiikasta. Teoksessa osoitetaan pelottavalla ja joskus hauskallakin tavalla se, miten lännen käsitteen käyttäminen vaikuttaa ympäröivän maailman hahmottamiseen.

Mitäs me länsimaalaiset!

Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti ohi? Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 10 vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin? Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina auvoista. Näistä asioista kertoo työnantaja- ja palkansaajapuolella arvostetun kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen Etelärannan mahtivuodet, johon hän on haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia ja käyttänyt vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa. Kirjaa varten on haastateltu muun muassa Antti Herliniä, Lauri Ihalaista, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderia, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.

Etelärannan mahtivuodet

Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan päätösosassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä koko yhteiskuntaa määrittävänä omalakisena järjestelmänä vaan olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme. Talous ja yhteiskuntateoria III ottaa vauhtia 1800-luvulta muun muassa Karl Marxin ja Gabriel Tarden tuotannosta. Frankfurtin koulukunnan ja historiallisen materialismin uudelleenarvioista kuljetaan Martin Heideggerin ja Georges Bataillen kautta spektaakkeliyhteiskunnan ja symbolisen vaihdon teorioihin. Käsittelyn kohteeksi pääsevät myös mannermaisen ajattelun uudemmat kärkihahmot Michel Foucault'sta Jacques Derridaan. Lopuksi luodaan katsaus uuteen digitaaliseen talouteen ja sen kykyyn muuttaa inhimillisen yhteiselämän pelisääntöjä. Teoksessa avautuu näkökulmia, joiden avulla talous voidaan saattaa palvelemaan meitä - sen sijaan, että me palvelisimme taloutta.

Talous ja yhteiskuntateoria III

Venäjän historiaa on kirjoitettu paljolti suurmiesten näkökulmasta, mutta kuka tuntee naisten historiaa? Miten naiset ovat vaikuttaneet Venäjällä 1700-luvulta nykypäivään? Teos valottaa Venäjän historiaa lokakuun vallankumouksesta Pussy Riotiin, Katariina Suuren valtakaudesta Venäjän uusrikkaisiin liikenaisiin sekä kirjallisuussalongeista ja babuskojen mökeistä Kremlin kabinetteihin. Se esittelee taiteen, tieteen, uskonnon, talouselämän ja politiikan naisvaikuttajia ja kysyy, miten he ovat kulloinkin hakeneet omaa paikkaansa yhteiskunnassa ja mikä heidän kokemuksiaan yhdistää ja erottaa eri aikoina. Yksittäisten naisten elämäntarinat sijoittuvat keskeisiä historiallisia tapahtumia vasten. Näin teos rakentaa monimuotoisen kuvan historiankirjoituksessa usein näkymättömäksi jääneistä ihmisistä ja ilmiöistä sekä samalla auttaa ymmärtämään venäläistä yhteiskuntaa ja mielenmaisemaa. Teos on suunnattu Venäjän historiasta ja naishistoriasta kiinnostuneille, mutta se soveltuu lukemiseksi myös kulttuurihistoriaan, sukupuolentutkimukseen, yhteiskuntatieteisiin ja Venäjän tutkimukseen.

Naisia Venäjän kulttuurihistoriassa

Suomessa kuohui 1800-1900-lukujen vaihteessa, ja myös naiset heräsivät vaatimaan oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja henkiseen työhön. Mutta keitä olivat nämä edelläkävijät, ensimmäiset oppineet naiset? Millaisia polkuja he kulkivat, ja mitä heistä tuli? Naisten aika esittelee joukon varhaisia suomalaisia vaikuttajanaisia. Mukana on ensimmäisiä naisylioppilaita, kansainvälisiä hahmoja ja muita oman tiensä kulkijoita - esimerkiksi unohdettu tohtori Sesemann, autoileva ”Eskis” Eskelin, yksinäinen lääkäri Heikel, vapaaherratar Gripenberg verkostoineen ja ruustinna Pöyhönen puutarhoineen. Kaikkia yhdisti intohimo tietoon, rakkaus kirjoihin ja rohkeus uhmata vallitsevia normeja.

Naisten aika

Kun popmusiikki 1970-luvulla eriytyi diskoon, souliin, hard rockiin, poppiin, folkiin ja muihin genreihin, Elton John omaksui ne kaikki osaksi omaa ilmaisuaan. Hänen ainutlaatuinen musiikillinen tyylinsä ja kykynsä siirtyä tunteellisista balladeista roisiin rockiin ja mahtipontiseen poppiin on tehnyt hänestä musiikkitaivaan kiintotähden. Elton John levyttää yhä ahkerasti, ja monta kertaa Suomessakin käyneen prameilevan tähden esiintymislavana on koko maailma. Kirja Elton John - Mestari käy läpi muusikon tuotannon. Mukana ovat myös skandaalit, addiktiot, rakkaussuhteet ja kiukunpuuskat, jotka ovat määrittäneet tämän yhden maailman aidoimman ja lahjakkaimman musiikkiartistin julkista ja yksityistä kuvaa. Rock-kirjailija Tenho Immonen luo kirjassaan yksityiskohtaisen kuvan suosikkiartistista lapsuudesta lontoolaisessa lähiössä nykypäivään koko maailman tuntemana julkkiksena. Kirjassa saa tasapuolisen käsittelyn koko Eltonin laaja laulutuotanto uusimpaan albumiin Wonderful Crazy Night asti.

Elton John

Miten pysyä perässä kun maailma muuttuu? Tietenkin tiedotusvälineiden avulla. Mutta miten pysyä perässä kun tiedotusvälineet muuttuvat? Se onkin jo hankalampi kysymys. Toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, mistä journalismin ja tiedonvälityksen muutoksessa on kyse. Onko journalismi kriisissä? Miten perinteinen media voi vastata sähköistyneen ja verkottuneen maailman esittämiin haasteisiin? Millainen on uuden median suhde demokratiaan? Ja mitä laatujournalismi voi nykyaikana oikein tarkoittaa? Vehkoo ei ole huolissaan sanomalehtien tulevaisuudesta, sillä journalismi ei ole vain mustetta paperilla. Sen sijaan meidän tulee pohtia laatujournalismin tulevaisuutta. Laadukkaan sisällön elintila kapenee koko ajan, kun mediaorganisaatiot syövät itseään sisältäpäin. Perinteisen median uumenista ei juuri kuulu ääniä, jotka vaatisivat muutosta. Samaan aikaan digitaalinen journalismi löytää uusia väyliä vanhasta kaartista välittämättä. Robotit korvaavat urheilutoimittajat ja joukkoäly auttaa tutkivaa toimittajaa. Painokoneet seis! perustuu Vehkoon tutkimuksiin ja kokemuksiin toimittajantyössä. Se on tärkeä puheenvuoro aikana, jolloin journalismin yhteiskunnallisesta roolista on syytä huolestua maassa, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten toimittajia koko maailmassa.

Painokoneet seis!

Kaikki tietävät, miltä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansi näyttää. Harva kuitenkaan muistaa Martti Mykkästä, miestä ikonisen siluettikannen takana. Kirjan kasvot kuvaa Mykkäsen ja kymmenien muiden unohdettujen kuvittajien ja suunnittelijoiden tuotantoa. Samalla ensimmäinen suomalaisista kirjankansista kertova yleisteos käy läpi suomalaisen kirjan historiasta toisenlaisen tarinan. Jokaiselta Suomen valtion itsenäisyyden vuodelta on valittu yksi aikaa ja sen virtauksia kuvaava teos: Yrjö Kokon Pessistä ja Illusiasta Laura Lindstedtin Oneironiin, Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuusta Hannu Salaman Juhannustansseihin. Sadan vuoden tarinat näyttävät historiaa sellaisena kuin se on: mosaiikkimaisena, erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin ilmiöiden ja toisiinsa kytkeytyvien tarinoiden verkostona. Ville Hänninen (s. 1976) on tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut kirjankansista eri lehtiin toistakymmentä vuotta. Hänen aiempia teoksiaan ovat muun muassa Keskipäivän miehiä - kuvia Suomen historiasta (2016) ja Sarjatulta! - sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat (2014).

Kirjan kasvot

Ymmärsikö koulu sinua? Ihmiset oppivat eri tavalla, mutta koulu pusertaa lapsia samaan muottiin. Kaikki eivät ime tietoa hiljaa pulpetissa nököttäen. On käsillä tekijöitä, erityisherkkiä, supernopeita. Miten käy elämässä niiden, joille koulu on painajainen? Maarit Korhonen on vuoden luokanopettaja 2016 ja huippusuosittujen pamflettien kirjoittaja: Koulun vika (2012) ja Herää, koulu! (2014).

Kun koulu ei tajua

Kaarle XI kieltää hallitustoimiensa arvostelun! Suomi liian harvaan asuttu maa - televisiotoiminta kannattamatonta? Huumoriyhtye Sleepy Sleepers vaarantaa ulkopoliittiset suhteet! Sananvapautta - samoin kuin julkisen keskustelun rajoja - määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä. Sananvapauden historia Suomessa kuljettaa lukijan vuosisatojen ja erilaisten kiistojen läpi nykypäivään valeuutisineen ja sosiaalisine medioineen. Sananvapautta tarkastellaan teoksessa erityisesti oikeudellisena käsitteenä. Yhteiskunnallisten muutosten lisäksi kirja lisää ymmärrystä aatteista sekä kulttuurin, tieteen, talouden ja politiikan monimutkaisista kytköksistä.

Sananvapauden historia Suomessa

Miltä Suomen koulutus- ja palvelujärjestelmät näyttävät maahan muuttaneiden nuorten näkökulmasta? Minkälaisiin esteisiin jotkut heistä törmäävät tavoitellessaan hyvää elämää Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla? Miten edistää konkreettisesti pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten nuorten kotoutumista, sen sijaan että vain toistetaan mantroja kielen ja kulttuurin omaksumisesta? Kiertoteitä vastaa näihin kysymyksiin nuorten tarinoiden, sosiaalialan ammattilaisten näkökulmien ja tutkijan tulkintojen kautta. Ajankohtaisen kirjan taustalla on Suomen Pakolaisavun Kurvi-hanke, joka tukee maahan muuttaneita nuoria aikuisia löytämään työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

Kiertoteitä

Työntekijät nousivat puolustamaan tehdasta ja perustivat Massaliikkeen, kun syksyllä 2007 Stora Enso ilmoitti sulkevansa kannattavan Kemijärven sellutehtaan. Teollisuuden alaa runtelee raju rakennemuutos, selluntuotanto muuttaa halvan raaka-aineen äärelle. Massaliikkeen ”kapinakenraali” Juha Pikkarainen työskenteli yli 30 vuotta Kemijärven tehtaassa. Hänen kynänsä ei säästele päätöksentekijöitä vaan dokumentoi kuukausi kuukaudelta karua tapahtumasarjaa. Globalisaation hiljaiseksi jyränneen sellutehtaan varjosta nousee kritiikin ja sisunpurkausten ainutlaatuinen ääni.

Kapinakenraalin päiväkirja

Sveitsi on Suomen kokoinen maa, jotakuinkin samassa maailmankolkassa. Siellä suuri osa ihmisistä käy kerran kuukaudessa äänestämässä, joka vuosi. Sveitsissä ovat käytössä sitovat kansanäänestykset ja kansalaisryhmät voivat tehdä aloitteita laeiksi. Siellä myös edustuksellinen demokratia voi hyvin. Suorasta demokratiasta on kyse, kun säädettävä laki alistetaan kansalaisten hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Sekin on suoraa demokratiaa, kun kansalaisryhmä laatii lakialoitteen, jonka kohtalosta päätetään kansanäänestyksessä. Silloin kansan mielipide ei ainoastaan opasta vallankäyttäjiä vaan tarpeen tullen ohittaa heidät. Mutta mitä sveitsiläiset ajattelevat toistuvista kansanäänestyksistä? Muuttaako äänestysvastuu kansalaisten suhtautumista politiikkaan? Millaisia suoran demokratian välineitä on olemassa, ja miten niiden käytöllä on muutettu maailmaa? Opas suoraan demokratiaan tarttuu aiheeseensa käytännönläheisesti. Sveitsin järjestelmän tarkastelu riisuu mystiikkaa aiheen ympäriltä: kansanäänestykset eivät ole tulleet erityisen kalliiksi, johtaneet järjettömiin päätöksiin tai jarruttaneet yhteiskunnan kehitystä. Suomea käsittelevissä teksteissä taas tutustutaan suomalaisiin suoran demokratian muotoihin ja mietitään paikkoja, joissa kansalaisten äänen tulisi kuulua nykyistä voimakkaammin.

Opas suoraan demokratiaan

Millainen on asiakkaan mielestä onnistunut valmennuskokemus? Mitä tulee ottaa huomioon personal traineria palkatessa? Kirja niin kuntoilijoille kuin liikunta-alan ammattilaisille.

Valmennuksella voittoon

Koronapandemian myötä tuntematon ja epävarma vyöryivät elämäämme. Tuttu arki katkesi, ja tuntui, että kaikki on poikkeuksellista. Käynti lähikaupassakin oli yhtäkkiä vaarallista. Korona on ollut pakkopysähdys, mutta poikkeusjaksona se on tarjonnut myös peilin sille, mitä pidämme elämässämme normaalina. Mitä korona-aika kertoo meille itsestämme, maailmasta tai käsityksistämme hyvästä, mielekkäästä elämästä? Voiko arki joskus jatkua kuin mitään ei olisi tapahtunut? Onko sen syytäkään jatkua kuin mitään ei olisi tapahtunut? Antropologi Miia Halme-Tuomisaaren Kaikki kotona on tarkkanäköisen tutkijan, havainnoijan ja kanssakokijan teos elämästämme maailmassa, jota korona järisytti. Miia Halme-Tuomisaari on Lundin yliopiston ihmisoikeustutkimuksen lehtori sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti.

Kaikki kotona

Talleilla käyminen on niin tärkeä osa monen tytön elämää, että tallista on monelle tullut lähes toinen koti. Tyttöjen talleilla toimimisen kautta avautuu mielenkiintoisia näkökulmia joihinkin tytöksi tulemisen prosesseihin ja käytäntöihin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tallityttöjen haastatteluihin pohjautuva tutkimus selvittää, millaista tyttökulttuuri talleilla on, miten hoitajayhteisöt järjestyvät, mitä talleilla käyminen tytöille merkitsee ja millaista tyttöyttä talleilla rakennetaan. Suomalaistyttöjen kautta voidaan tarkastella myös keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä muutoksesta, tasa-arvosta, toimijuudesta ja ihanteista.

Tyttöjen toinen koti

rank|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

audioduration|desc

audioduration|asc

Tieto

BookBeat lets you enjoy over 1 million audiobooks and e-books on your mobile or tablet. Try for free!

BookBeat - Audiobooks and e-books directly in the mobile. Try for free!

Unless you're out on an adventure, it's better to sign up at the website of {country}.

Tieto

About us

Follow us

Help and contact

Information

BookBeat

Download BookBeat