Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen

Kohti parempaa maailmaa

Miten suojella maapalloa tuholta? Miten lisätä maailman turvallisuutta? Miten jakaa hyvinvointi tasa-arvoisemmin? Entä miten voin itse vaikuttaa?

Yhdistyneiden kansakuntien kunnianhimoinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä parantaa maailman rauhaa, turvallisuutta, hyvinvointia ja ekologista tasapainoa. Työkaluna on seitsemäntoista kohdan Kestävän kehityksen ohjelma, johon kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.Presidentti Tarja Haloselle kestävän kehityksen periaatteet ovat aina olleet tärkeitä, ja tämä käsikirjakin on syntynyt hänen aloitteestaan. Se selventää paitsi kestävän kehityksen historiaa ja filosofiaa myös sen käytännön haasteita – niin globaalissa taloudessa ja politiikassa kuin suomalaisessa arjessa. Maailmanlaajuisesti on kyse esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, naisten aseman ja koulutuksen parantamisesta – kaikki ne vähentävät köyhyyttä ja alttiutta kriiseihin. Ilmaston muuttumiseen taas vaikuttavat energiaratkaisut, teollisuuden kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu.Mutta myös yksilön valinnoilla on merkitystä. Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen haluaa avata ajattelun ovia, näyttää, miten yhteisessä maailmassa elämme, ja neuvoa, miten kuka tahansa voi ohjata kulutustottumuksiaan vastuullisempaan suuntaan.Kirjoittajina on sisä- ja ulkopolitiikan veteraaneja sekä talouden ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijoita mm. YK-liitosta, ympäristöjärjestöistä ja ajatushautomo Demos Helsingistä, Tarja Halosen lisäksi mm. kansanedustaja Erkki Tuomioja, taloustieteilijä Sixten Korkman sekä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Kirjan toimittaa Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja, FT Suvi Ahola."Kestävä kehitys on välttämätöntä sekä ihmiskunnan itsensä että planeettamme kannalta. Tämä merkitsee ajattelemattoman kulutuksen ja ahneuden loppua. Tai ainakin sen pitäisi merkitä, jos tunnemme yhteistä vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta." – Presidentti Tarja Halonen

Erkki Tuomioja on valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti. Kansanedustajana hän on ollut vuosina 1970–1979 ja uudelleen vuodesta 1991 alkaen. Hän on toiminut lukuisissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kirjoittanut useita ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia. Suomen ulkoministerinä hän on toiminut vuosina 2000–2007 ja jälleen vuodesta 2011 alkaen. www.tuomioja.org Henkilötiedot Perustiedot: Syntynyt 1.7. 1946 Helsingissä, vanhemmat suurlähettiläs Sakari Tuomioja ja Vappu Wuolijoki; naimisissa 1978 alkaen tal.tiet. kand. Marja-Helena Rajalan kanssa, ei lapsia. Opinnot: Käynyt koulua Helsingissä, Lontoossa ja Genevessä, ylioppilas Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1965 Valtiotieteen kandidaatti Helsingin yliopisto 1971, lisensiaatti 1980, tohtori 1996; ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulu 1973 Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, ranska ja saksa Työkokemus: Rautaruukki oyn talous- ja markkinatutkija 1975-77 Helsingin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja 1979-91, Poliittisen historian dosentti Helsingin yliopisto 1997- Valtioneuvosto: Ulkoministeri 25.2.2000-18.4.2007 Kauppa-ja teollisuusministeri 1999-25.2.2000 Eduskunta: kansanedustaja 1970-79 ja 1991- alkaen; ulkoasianvaliokunnan jäsen 1970-79, 1991-99, Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1971-79, 1991-96, varajäsen 1996-99 Suuren valiokunnan puheenjohtaja 1995-1999, 2007-2011 Ollut eri aikoina myös toisen laki-, pankki-, sivistys- ja talousvaliokunnan jäsen. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja 1991-96, puheenjohtaja 1996-99 Kunnallinen kokemus: Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1969-79, lastensuojelulautakunnan pj 1969-72 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV hallituksen jäsen 1981-96; puheenjohtaja 1992-96 Helsingin seutukaavaliiton hallituksen jäsen 1981-85, varapuheenjohtaja 1985-91 Toimittajana: vapaa televisiotoimittaja 1965-69 (mm koulut-tv, tv-uutiset, Vedenjakalla) Ydin-lehden päätoimittaja 1977-91 Demarin, Tanotorven, Kunta ja Me-lehden sekä Seuran kolumnisti Muu toiminta: presidentin valitsijamies 1982 (Koivisto) SDPn puoluevaltuuston jäsen 1987-93, puoluekokousedustaja 1969, 1975, 1978, 1981, 1984, 1987, 1990, 1993 ja 1996; SDPn Helsingin piirihallituksen jäsen 1973-79, varapuheenjohtaja 1977-78 Presidentti-2000-yhdistyksen (Ahtisaaren vaalikomitea) puheenjohtaja 1993-94 Työväen urheiluliiton liittotoimikunnan jäsen 1971-79; Comité Sportive International du Travail (kv. työläisurheilukomitea) hallituksen jäsen 1972-78; TULn yleisurheilun tuen puheenjohtaja 1980-90; Olympiakomitean hallituksen jäsen 1980-1992 Neste Oyn hallintoneuvoston jäsen 1976-98; Fortum Oyn hallintoneuvoston jäsen 1998-99; Finnfundin hallintoneuvoston jäsen 1978-99 Osuusliike Elannon edustajiston jäsen 1975-04, HOK-Elannon edustajistön jäsen 2004-, hallintoneuvoston jäsen 1976-99, puheenjohtaja 1983-96 Helsingin puhelinyhdistyksen edustajiston jäsen 1974-99 Suomen YK-liiton hallituksen jäsen 1966-69 Suomen Teiniliiton varapuheenjohtaja 1967-68 Sadankomitean hallituksen jäsen 1963-65, 1968-69, 1978-93, puheenjohtaja 1988-92 Eurooppatoimikunnan puheenjohtaja 1987-, International Confederation for Disarmament and Peace varapresidentti 1981-84 Helsingin ylipiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen 1967-69, 1973-74; Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajiston jäsen 1972-73 Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtaja 1988-94 Paasikivi-seuran varapuheenjohtaja 1995- II parlamentaarisen puolustuskomitean jäsen 1974-75; kehitysyhteistyökomitean varapuheenjohtaja 1977-78, seutuhallintokomitean puheenjohtaja 1986-87 Suvi Ahola (s. 1959) on filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän on toimittanut useita kirjallisuusantologioita ja julkaissut niin omaelämäkerrallista proosaa, esseitä ja runoja kuin keittokirjojakin. Ahola on tutkinut suomalaista naiskirjallisuutta sekä lukupiirejä, joita käsitellyt väitöskirja ilmestyi 2013. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 1984 ja ollut aktiivisesti mukana erilaisissa journalismin, kirjallisuuden ja kulttuurin yhdistyksissä ja luottamustoimissa. Vuosina 1984–1994 hän oli J. H. Erkon kirjallisuuspalkintoraadin jäsen ja on sen jälkeen etsinyt parhaita esikoisteoksia Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoraadissa.