Suosittu Terapiassa-trilleri saa jatkoa. Mikään ei ole sitä, miltä näyttää On kulunut viisi vuotta siitä, kun parikymppinen Ira Haaleajärvi todisti julkkisterapeuttiaan Clarissa Virtasta ja tämän pedofiiliaviomiestä Paskapäätä vastaan oikeudessa. Ira työskentelee raitistuneen isänsä Arton kanssa Helsingin Aviisin rikostoimituksessa, kun hän alkaa epäillä, että Helsingissä liikkuu sarjamurhaaja. Murhia tutkii myös eläkepäiviä odottava Helsingin poliisin murharyhmää johtava rikosylikomisario Kerttu Leppänen. Selvittämättömät tapaukset vainoavat Kerttua eikä hän pysty antamaan niitä itselleen anteeksi. Menneisyys saa kiinni heistä jokaisen, jos se on heitä koskaan otteestaan päästänytkään. Martta Kaukonen (s. 1976 Kuopiossa) on helsinkiläinen elokuvakriitikko ja kirjailija. Hänen esikoisteoksensa, psykologinen trilleri Terapiassa (WSOY 2021), ihastutti lukijat ja kriitikot, ja sen käännösoikeudet on myyty 12 maahan, muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Terapiassa

Hengissä

Hyväntuuliset lastenlorut rytmittävät päivän puuhia ja riemastuttavat vauvasta leikki-ikäiseen. Elina Pullin lempilorujen tahtiin voi pukea, kylpeä, pottailla ja vaikkapa tanssahdella. Loruihin kätkeytyy leikkejä ja vinkkejä lapsen ja vanhemman yhteisiin hellittely- ja jumppahetkiin. Ja kun on levon aika, lorut rauhoittavat uneen. Tutuiksi tulevat riimit ja rytmit tuovat iloa ja hyvää oloa arjen touhujen lomaan. Elina Pulli on kirjailija, kouluttaja, ammattikasvattaja ja lavarunoilija. Lavoilla, blogissa ja somessa hänet tunnetaan myös Pulina Ellinä. Pulli on innokas kulttuurin ja lasten liikkumisen edistäjä. Hänen lorujensa tahdissa on leikitty ja liikuttu jo yli parin vuosikymmenen ajan sekä kodeissa että päiväkodeissa.

Lempiloruja vauhtivarpaille

Sadun lumousta ja joulun taikaa: 24 joulusatua, joista jokainen tuo joulun lähemmäksi. Istuukohan sinunkin pihallasi joulutonttu, juuri nyt? Mitä toivoisit, jos haltijakummi juuri nyt lentäisi luoksesi kuin tulikärpänen? Millaista olisi olla aivan pikkuruisen pieni ja päästä tontun salaiseen kotiin? Tai saada lahjaksi aivan oikea, mutta näkymätön norsu ... Joulusatuja on 24 sadun kokoelma, jossa on satu jokaiselle joulukuun päivälle jouluaattoon asti. Sadut kertoo näyttelijä Eija Ahvo.

Joulusatuja

”Mutta joka tapauksessa elämä on fantastinen ilmiö.” Naisen päiväkirja on avoin kuvaus keski-ikäistyvän kirjailijan elämästä keväästä syksyyn, kirjoittamisesta, luovuuden ja alakulon kuluttavasta vaihtelusta. Naisen päiväkirja julkaistiin vuonna 1978. Sitä ei kirjoitettu julkaistavaksi, vaan se syntyi kirjailijan keskustelusta oman sisimpänsä kanssa, vastoinkäymisistä arjessa, työssä ja ihmissuhteissa. Ajatus henkilökohtaisen kirjoittamisen merkityksellisyydestä on päiväkirjassa keskeinen. Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville päiväkirjamerkinnöissä, jotka heijastelevat äitiyden monimutkaisuutta, rakkauden ja läheisen ihmisen kaipuuta, yksinäisyyttä. Naisen päiväkirja kysyy, mistä minuutemme muodostuu ja mikä toisten ihmisten merkitys sille on. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Naisen päiväkirja

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta. Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan. ”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!” Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa. Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Punainen muistikirja

Katja Ketun huikaiseva romaani kieppuu aikojen lävitse ja antautuu villille luonnolle ja perillistä ikävöivän veren kutsulle. Kirjailija saa keskenmenon ja menettää kykynsä puhua ja kirjoittaa. Paikalle lähetetään Taivaiden Tutkimustoimistosta Etsivä, mutta jokin menee pieleen, ja tuvan nurkkaan ilmestyykin Kissa, joka käy tutkimaan vintin lattialuukusta löytynyttä Isoisoäidin päiväkirjaa. Kun uusi elämä on menetetty, kääntää Kirjailija katseensa menneisyyteen ja ikiaikaisiin syntysanoihin. Niiden taitajalla, Isoisoäidillä, on suomen kielen väessä ja voimassa parantajien mahti. Voiko menneestä löytää lohdun ja tarkoituksen elämälle, kun tulevaisuutta ei ole?

Erään kissan tutkimuksia

Minä kerroin totuuden. Sinä et pyytänyt anteeksi. Naisten ahdistelusta ei saa enää vaieta, julistaa pieni aktivistiryhmä. Mutta mikä hinta on oikeuden toteutumisella? Taidehistorioitsija Annen luona kokoontuu ryhmä, joka suunnittelee #metoo-henkistä performanssia. Tunnettu näyttelijä Minna on kertonut julkisesti kokemastaan raiskauksesta, entinen kympin tyttö Suvi on eristäytynyt kotiinsa ja performanssitaiteilija Roni tahtoo viedä feminisminsä sanoista tekoihin. Voivatko ryhmäläiset luottaa toisiinsa? Ajaako heitä oikeudenmukaisuuden jano vai kostonhimo? Martta Kaukonen (s. 1976) on helsinkiläinen elokuvakriitikko ja kirjailija. Hänen esikoisteoksensa, psykologinen trilleri Terapiassa (WSOY 2021) ihastutti lukijat ja kriitikot, ja sen käännösoikeudet on myyty kahteentoista maahan, muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Sinun varjossasi

Maailman myydyin iltasatu tainnuttaa kaikki iltakukkujat! Kani joka tahtoi nukahtaa on ruotsalaisen käyttäytymistieteilijän Carl-Johan Forssen Ehrlinin kirjoittama meditatiivinen satu, joka nukuttaa niin lapsen kuin aikuisen.

Kani joka tahtoi nukahtaa

Kannattaako totuus kaivaa esiin? On vuosi 1995. Rikosylikomisario Kerttu Leppänen ja hänen puolisonsa komisario Esko Koivuvyö saavat tutkittavakseen keski-ikäisen naisen murhan. Murhapaikalta löytyy kuitenkin arvoitus, joka sekoittaa rikoksen tutkinnan: ruumiin vieressä tyynyllä on verinen puukko, vaikka se ei voi olla murha-ase. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Ira haluaa tietää totuuden vanhempiensa avioliitosta. Miksi hänen äitinsä Marja pelkäsi hänen isäänsä Artoa? Ja miksi Arto ei suostu vastaamaan Iran kysymyksiin? Kerttu ja Ira saavat eri vuosikymmenillä huomata jotakin hyvin samankaltaista: jos kaivaa esiin totuuden, on oltava valmis kestämään sen seuraukset. ”Terapiassa on loistava kissa ja hiiri -leikki kirjailijan ja lukijan välillä. Riippumatta siitä, kenen kertojan ääneen uskot, tämän psykologisen trillerin osat loksahtavat lopulta yhteen kuin palapelissä.” – The Times, Martta Kaukonen (s. 1976) on helsinkiläinen kirjailija. Hänen esikoisteoksensa, psykologinen trilleri Terapiassa (WSOY 2021) ihastutti lukijat ja kriitikot, ja sen käännösoikeudet on myyty lukuisiin maihin, muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Poissa

Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut. He kiertävät poron etäältä. Se pysähtyy hetkeksi ja katselee heitä tuskaisin silmin, mutta laskeutuu sitten maahan ja koettaa pyöriä kutiavien jalkojensa päällä. Lainasta näyttää kuin se tanssisi yksin vääristynyttä, pelottavaa tanssia, jota se ei saa taukoamaan. Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen kolme lastaan tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Marja pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuvia yhteisestä menneisyydestään, kukin omanlaisiaan. Martti tekee kunnalla auraustöitä ja asuu yhä poikamiehenä kotikylällään, Eevalla ja Marjalla on etelässä vilkkaat elämänsä. Martti toivoisi siskojen yöpyvän hänen luonaan, kun nyt kerrankin ovat pohjoiseen asti tulleet, mutta heillä on muita suunnitelmia. Vaikka sisaruksilla on aina ollut hyvät välit, on Martti kokenut olevansa kuin ylimääräinen, jakojäännös. Lainan tarinassa Tommi Kinnunen kuljettaa lukijaansa 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. Partisaanien hyökkäys kesällä 1944 muutti Lainan elämän peruuttamattomasti. Hän on kieltäytynyt muistamasta tapahtuneita ja samalla vienyt muistamisen ja toipumisen mahdollisuuden myös lapsiltaan. ”Vain miesten sodasta saa puhua, sillä naisten sota on äänetön ja kielletty.” Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä? Kaarna on tiheätunnelmainen ja vangitsevasti kirjoitettu romaani naisten sodasta, luopumisen vaikeudesta ja siitä, kuinka kuoleman läheisyys muuttaa ihmistä. Tommi Kinnunen (s. 1973) on taitava ihmiskuvaaja ja yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista. Hänen edelliset romaaninsa Neljäntienristeys, Lopotti, Pintti, Ei kertonut katuvansa ja Pimeät kuut ovat olleet arvostelu- ja myyntimenestyksiä. Kinnusen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.

Kaarna

Hurmaava 1930-luvun alkuun sijoittuva romaani jatkaa Kesytön saari -sarjan tunteikasta ja jännittävää tarinaa. Karunkauniin skotlantilaisen St. Kildan saaren ystävyksistä juuri Flora MacQueenin tulevaisuus on näyttänyt selkeältä ja valoisalta. Rakkaus varakkaaseen liikemieheen ja tutkimusmatkailijaan James Callaghaniin on varmalla pohjalla. Sitten äkillinen tragedia pakottaa Floran etsimään uutta suuntaa elämälleen. Nuori kaunotar päätyy karulta kotisaareltaan Pariisiin ja alkaa saavuttaa suosiota laulajana. Pian hän joutuu kuitenkin kysymään, kenen unelmaa hän oikeastaan elää – ja onko menestyksen hinta aivan liian kallis? Tapahtumien tiivistyessä ystävyys osoittaa jälleen arvonsa.

Kesytön saari

Kadotettu rakkaus

Eeva Kilven esikoisrunokokoelma Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja. Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus, taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys. Raskas ja keveä, arkinen ja ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä: Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Laulu rakkaudesta

Mimmi Lehmä lähtee Liisan kanssa kaupunkiin uimahalliin. Siellä voi suorittaa uimamerkin ja liukua putkessa alas. Variksen mielestä Mimmi on järjiltään. Eiväthän lehmät ui tai laske putkessa. Nehän voivat jäädä jumiin! Ja kaiken lisäksi ne kastuvat... Valloittava tarina omalaatuisista ystävyksistä hurmaa isot ja pienet kuuntelijat!

Mimmi Lehmä

Mimmi Lehmä uimahallissa

Varis on vähän kärttyisä, koska sen pesässä on talvella niin kylmää ja pimeää. Se lennähtää Mimmi Lehmän luo lämpimään ja valoisaan navettaan ja saa kuulla, että seuraavana päivänä on jouluaatto. Varikselle tulee kiire paketoida iso läjä lahjoja - itselleen. ”En minä muuten saa yhtään pakettia”, se selittää. Mimmi Lehmä on kuitenkin kanojen avustuksella valmistellut Varikselle ihanan joululahjan, joka tuo valoa ja lämpöä sen kotipesään. Rakastetun Mimmi Lehmä -sarjan joulutarina kertoo antamisen ilosta.

Mimmi Lehmän ja Variksen joulu

Timo Tuovinen Suomalainen työväenlaulu: kisällilaulajien aikakausi Timo ”Tipi” Tuovisen kirja kertoo kisälli- ja kuplettilaulujen historiasta. Vuonna 2016 Tuovinen käynnisti sotienjälkeisten kisällilaulujen keruun. Keräyksessä saatiin taltioitua lähes viisituhatta laulua ja runsaasti uutta taustatietoa. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Kisällilaulu oli aikanaan merkittävimpiä nuorisomusiikin lajeja, mutta se on aiemmin jäänyt tutkimatta ja esittelemättä. Tässä kirjassa kerrotaan kisällilaulun satavuotinen tarina. Kirja avaa lukemattoman lehden poliittiseen historiaan – työväenliikkeen järjestösotiin, salaisen poliisin operaatioihin ja kommunistien maanalaiseen toimintaan. Teos sisältää runsaasti nuotteja ja sanoituksia, jotka on koottu Tuovisen käynnistämän kisällilaulujen keräyksen sadosta. Tipi Tuovinen käyttää ammattinimikettä ”musiikin sekakäyttäjä”. 45 vuotta kestänyt työura pitää sisällään soittamista, sovittamista, säveltämistä, äänittämistä, miksaamista, alan opetustoimintaa ja ennen kaikkea musiikin tuotantoa äänilevyille ja elokuviin. Äänikirjan lukijana Eija Ahvo ja muusikkoina Veera Railio ja Merja Ikkelä.

Suomalainen työväenlaulu

Ulpu Iivari kertoo demaripoliitikon rakettimaisesta noususta yhteiskunnan ja talouselämän eliittiin, mutta myös uran tuhoutumisesta ja vaikeuksien selättämisestä. Ulf Sundqvistin nimi tuo yhä monen mieleen 1990-luvun pankkikriisin ja laman. Ystävien, työtoverien ja poliittisten vastustajien haastattelut avaavat oven suomalaisen politiikan kamareihin ja saavat myös pohtimaan 2000-luvun talouskriisiä.

Lähikuvassa-sarja

Lähikuvassa Ulf Sundqvist

Vuonna 1938 natsit valtasivat Itävallan ja liittivät sen Saksaan. Maassa alkoivat juutalaisvainot. Wienissä asuva Sigmund Freud, maailmankuulu psykoanalyytikko, sai suhteillaan järjestettyä poistumisviisumit itselleen ja muutamille muille. Siskojaan Freud ei kuitenkaan ottanut mukaan turvaan, vaan rauhoitteli heitä, että kaikki vielä järjestyisi. Muutaman vuoden kuluttua siskot vangittiin ja kuljetettiin keskitysleirille kuolemaan. Smilevskin romaani on tosiasioihin pohjaava fiktio, jossa yksi Freudin sisarista, Adolfina, kertoo oman tarinansa, kun edessä on enää astuminen kaasukammioon. Romaani kuvaa veljen ja siskon suhdetta, heidän varttumistaan ja niitä ratkaisuja, joiden seurauksena heidän elämänsä kulkivat eri suuntiin.

Freudin sisar

Hurmaava Mullvaldsin murhat -sarja vie kohtalokkaalle hevosvaellukselleGotlantiin. Anki Karlssonin elämässä puhaltavat muutoksen tuulet. Hänen ystävänsä Tryggve on matkustanut uuden naistuttavan luo. Anki uskottelee itselleen, ettei Tryggven tekemisillä ole väliä ja keskittyy valmistelemaan pitkää ratsastusretkeä ystävilleen. Retken alkaessa käy selväksi, etteivät kaikki viihdy joukossa. Kun yksi retkeläinen löydetään kuolleena ja toinen katoaa, Anki ja Tryggve joutuvat jättämään yksityiselämänsä syrjään ja aloittamaan tutkimukset. Ovatko kaikki osallistujat olleet täysin rehellisiä? Onko Tryggven tapailema nainen todella se, joka väittää olevansa? Ja kuka on murhaaja?

Mullvaldsin murhat

Äänetön on aamunkoi

Kaunein muisto liittyy kävelyretkeen Belaja Rozan puistossa Belaja Roza, vauras kartano Inkerinmaalla, ja suuri puutarha tulvillaan valkoisia ruusuja. Siellä aatelisperheen tytär, ruhtinatar Sonja Orbeliani elää huoletonta lapsuuttaan. Siellä vierailee myös Mihail-veljen suomalainen ystävä, vapaaherra Gustaf Mannerheim, jonka kanssa nuori Sonja tuntee ensi tapaamisesta lähtien selittämätöntä yhteyttä. Palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, sodan ja vallankumouksen myrskyjä. Laila Hirvisaaren Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia.

Sonja-sarja

Sonja

Keitä olivat sisällissotamme tuntemattomat naiset? Talvella 1918 vallankumoukseen ryhtyneiden punakaartien toimintaan osallistui aseettomina paljon naisia, etenkin sairaanhoidossa ja huollossa. Tässä kirjassa annetaan ääni näille tavallisille työläisnaisille ja heidän kohtaloilleen. Keitä he olivat, mitä he tekivät ja mitä heille tapahtui sodan jälkeen? Kirjassa luodaan ryhmäkuva punaisista naisista, jotka joutuivat oikeuteen syytettynä valtiopetoksellisesta toiminnasta. Ensimmäistä kertaa on selvitetty, mitä ihmisille tapahtui sisällissodan ja rangaistustoimenpiteiden jälkeen. Millaiseksi punaiseksi leimattujen henkilöiden arki muodostui sodan jälkeen? Entä millaisen perinnön naiset jättivät lapsilleen kaikesta kokemastaan?

Punaisten naisten tiet

Hurmaava Mullvaldsin murhat -sarja vie nyt talvisen Gotlannin idylliin. Anki valmistautuu pojantyttärensä kanssa sukulaisten Gotlannin-vierailuun. Eläkeläispoliisi Tryggve on puolestaan keskittynyt rauhalliseen viikonloppuun rottweilerinsa Putten kanssa. Yllättäen paikalle ilmestyvät Tomas ja Nils, tuttu pariskunta Ankin ja Tryggven yhteiseltä matkalta. Tomas haluaa selvittää, mitä hänen isotädilleen tapahtui, kun tämä palasi lähetystyöstä Gotlantiin 1950-luvulla. Mitä enemmän Tomas löytää tietoja katoamisesta, sitä katalammin keinoin joku haluaa salata totuuden. Ja kun amatöörietsivä Anki toimii ensin ja ajattelee vasta sitten, tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi.

Viimeisen laulun kaiku

Menestyskirjailijan rosoisen romanttinen historiallinen sarja alkaa kaukaiselta Skotlannin saarelta. Taitava kiipeilijä ja lintujen tuntija Effie Gillies asuu pienessä yhteisössä karunkauniilla St Kildan saarella ja kamppailee naisena paikastaan miesten maailmassa. Kesällä 1930 saarelaisten elämä mullistuu, kun heidät siirretään Skotlannin mantereen puolelle turvallisempiin oloihin. Effien sydän ei kuitenkaan ole turvassa. Kielletyt tunteet yli luokkarajojen heräsivät jo komean lordi Sholton vieraillessa saarella, ja yllättäen he kohtaavat uudelleen uusissa oloissa. Voiko rohkean naisen rakkaus voittaa ylivoimaisetkin esteet? Ihastuttava romaani Suon villi laulu -teoksen ystäville.

Kun seikkailun makuun pääsee, se on kuin suklaapirtelöä – sitä haluaisi vaikka kuinka paljon. Viljan rosvokummitäti Kaija on menossa naimisiin. Aivan kuin häiden valmisteluissa ei olisi jännitystä kylliksi, Vilja ja rosvokumppanit jahtaavat vihonviimeistä vaakunatavua, joka ratkaisisi Iso-Hemmin rosvousoppaan arvoituksen. Soppaa hämmentävät muutkin rosvosuvut, ja pian uhattuna on koko maantierosvomaailman rauha. Siri Kolun suosittua Me Rosvolat -sarjaa julkaistaan 17 kielellä.

Me Rosvolat

Me Rosvolat ja ryöväriliitto

Koskettava historiallinen romaani erilleen revitystä perheestä toisen maailmansodan myllerryksessä Wien vuonna 1938. Utelias ja peloton 13-vuotias Ingria on matkustanut vanhempiensa kanssa Viipurista viettämään isosiskon Magdan ja itävaltalaisen Januckin häitä. Kultturelli suomalaisperhe viihtyy Januckin perheen luona ja Ingria saa Januckin siskosta Magdasta uuden ystävän. Taiteellisesti lahjakas Ingria pääsee Magdan kanssa piirustustunneille. Kun Ingrian Hitler-muotokuva saa kehuja, hän signeeraa työnsä saksalaisella nimellä – varmuuden vuoksi. Eräänä päivänä kukaan ei tule hakemaan tyttöjä piirustustunnilta, ja alkaa tapahtumien sarja, joka päättää lapsuuden viattomuuden nopeasti. Kohtuuttomista menetyksistä ja taiteen korjaavasta voimasta kertova romaani seuraa Ingrian ja tämän perheenjäsenten elämänvaiheita vuoden 1938 Wienistä 2000-luvun New Yorkiin. Kirjailija Meritta Koiviston elokuvallinen kerronta ja elävät henkilöhahmot tempaavat mukaansa tarinaan, jota ei voi laskea käsistään. Sovinto on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2017 kirjailijanimellä Meritta Veilleux. "Sovinto on monella tapaa puhutteleva teos. – – nautittava lukukokemus rankasta aiheestaan huolimatta." – Kirjaluotsi "[T]eksti on sujuvaa lukea ja se on kaunista." – Kirjavinkit

Sovinto

Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Päiväkirja täyttyy vanhenemisen ja yksinäisyyden riipaisuista mutta myös kiitollisuuden tunteista ja ilon läikähdyksistä. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun. Kuolinsiivous - vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri - on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.

Kuolinsiivous

Kani joka tahtoi nukahtaa -menestyskirjailijan äänikirja aikuisille, jotka tahtovat nukahtaa. Tartu unen päästä kiinni erilaisen äänikirjan avulla. Nukahtamisen helpottamiseksi tehdyssä teoksessa on mindfulness-harjoituksia, jotka auttavat tyhjentämään mielen ja rauhoittumaan. Käytännölliset harjoitukset on suunniteltu lievittämään unettomuutta ja edistämään mielen hyvinvointia. Äänikirjan musiikki ja äänimaailma on yhdistetty binauraalisiin lyönteihin syvän rentoutumisen aikaansaamiseksi ja unen laadun parantamiseksi. Levollinen teos tarjoaa työkaluja hyvään yöuneen ja toiveena on, että kuulija nukahtaa ennen kuin kirja loppuu.

Haluan nukahtaa

Sairaalan jännittävään maailmaan sijoittuva tarina ystävyydestä, joka ei katso aikaa eikä paikkaa. 11-vuotias Lilja joutuu joulun alla sairaalaan. Taitoluistelutreenit, pianotunnit ja harrastuskaverit jäävät hetkeksi sivuun. Sen sijaan Lilja tutustuu sairaalassa huonetoveriinsa, reippaaseen somalityttöön Asiaan sekä Samiin ja Roopeen, joista on tullut erottamattomat kaverukset aiempien sairaalajaksojen aikana. Aina seikkailuihin valmis huuliveikko Roope houkuttelee ystävänsäkin mukaan yltiöpäisille ja enemmän tai vähemmän kielletyille retkille sairaalan sokkeloihin. Kun Lilja pääsee jouluksi kotiin, hänen koko tulevaisuutensa tuntuu muuttuneen.

Osaston tähti

Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia Tapahtumat käynnistyvät Sveitsistä Genevenjärven rannalta, jonne eläkepäiviään viettävälle marsalkka Mannerheimille tuodaan salaperäiset muistelmat. Muistelmissa venäläinen aatelisnainen Sonja Orbeliani kertoo elämäntarinansa, joka liittyy läheisesti marsalkan nuoruus- ja miehuusvuosiin Venäjällä. Laila Hirvisaari kuvaa romaaneissaan palatsien satumaista loistoa tanssiaisineen, mutta myös keisarillisen Venäjän synkkiä salaisuuksia ja sodan ja vallankumouksen myrskyjä.

Viktoria

Kuinka voimme pitää kiinni toivosta maailmassa, joka näyttää olevan valtavissa vaikeuksissa? Antti Immosen kääntämässä ajankohtaisessa teoksessa maailman tunnetuin elossa oleva luonnontutkija Jane Goodall ja kansainvälisesti menestynyt kirjailija Douglas Abrams pohdiskelevat ihmisluonnon kaivattua ja heikoimmin ymmärrettyä osaa – toivoa. Paheneva ilmastokriisi, maailmanlaajuinen pandemia, biodiversiteetin hupeneminen, poliittiset mullistukset – näiden musertavien uhkien edessä meidän voi olla vaikeaa asennoitua optimistisesti. Toivo on sitä, mitä nyt kipeimmin kaipaamme. Kirja toivosta on myös kuvaus erityislaatuisen naisen tunteista ja ajatuksista – naisen, joka on mullistanut tapamme tarkastella maailmaa, ja joka on omistanut elämänsä taistelulle tulevaisuutemme puolesta. ”Yksi koko maailman vaikuttavimmista ja tärkeimmistä suunnannäyttäjistä. Jane on lähes joka päivä levittämässä optimismia ja tietoisuutta eri puolilla maailmaa. Hänen viestinsä kuuluu: Meidän on suojeltava jokaisen elollisen olennon oikeuksia, tarjottava toivoa tuleville sukupolville ja vastustettava kaikkien aikojen suurinta uhkaa – ilmastonmuutosta.” – LEONARDO DICAPRIO

Kirja toivosta

Eeva Kilven novellikokoelmassa hengittää Suomen ihana kesä, ja sen keskushenkilönä on keski-ikäinen, eronnut, yksinäinen nainen. Niminovellissa ”Kesä ja keski-ikäinen nainen” Id-Mari viettää kesää yksin mökillä, huonokuntoisessa talossa, jonka hän on ostanut pihapiireineen. Id-Marin luona vierailee eroprosessiaan kipuileva mies ja myöhemmin hänen nuorin nuorin poikansa. Yksinäisyydessä, luonnon helmassa Id-Mari saavuttaa jonkinlaisen seesteisyyden. "Minä haluan tietää miten ihminen voi elää yksin. Onko se kenties jopa luonnollista, perusyksinäisyys. Vai onko se luonnotonta ja tämä kärsimys luonnollista. Olenko kenties terve juuri siksi että sairastan tätä? Ja te kaikki yritätte parantaa minut siitä. Mutta minä kieltäydyn. Minulla on oikeus tähän tuskaan. Minulla on oikeus jokaiseen ihmiseen nimeltä minä. Edes tähän." Novellikokoelma ilmestyi vuonna 1970, mutta se on ajatonta, ikivihreää proosaa. Eeva Kilven (s. 1928) runsaasti käännettyyn tuotantoon kuuluu romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Kilpi on käsitelly tuotannossaan evakkoutta ja on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Kilpi on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Kesä ja keski-ikäinen nainen

Kertomus lapsuudesta "Varhaisimmat muistot, ne aistimukset ja mielikuvat jotka ovat säilyneet kauimmin, läpi elämän, herättävät myös kunnioitusta. Niihin tuntuu sisältyvän jotain ratkaisevaa ja vaikkeivät ne koskaan täysin selitykään, niiden kokoonkerimisellä tuntuu olevan erityistä merkitystä vanhana." Muistelmaromaanissaan Eeva Kilpi seuraa lapsuuttaan Hiitolan Raivattalan kylässä talvisotaan saakka, jolloin hän oli 11-vuotias. Muistot ulottuvat hänen elämäänsä halkovan rajan ylikin epilogiksi 60 vuotta myöhemmin. Mennyt maailma aukeaa eläväksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, josta paikoin näkee pienimmätkin yksityiskohdat. Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Rajattomuuden aika

Muutama viikko Berliinin muurin murtumisen jälkeen marraskuussa 1989 Liettuan sosialistisessa neuvostotasavallassa julkaistiin kirjallinen pommi: elämää rautaesiripun toisella puolella valottava ja järjestelmää avoimesti kritisoiva romaani Vilnan pokeri. Ričardas Gavelisin teos rikkoi kaikki vakiintuneet liettualaisen kirjallisuuden kriteerit ja standardit. Vilnan pokeri on postmoderni, älyllinen, psykedeelinen fantasmagoria neuvostoparanoiasta ja sukupolvien identiteettitraumoista, järjestelmän hulluudesta, rinnakkaistodellisuudesta ja epätoivosta. Kirja kuvaa päähenkilö Vytautas Vargalysin elämää ja rakkautta 1970-luvun Neuvosto Liettuassa, vankileirillä vietettyjä vuosia sekä ikuista Vilnaa, kaunista mutta haavoittunutta legendojen kaupunkia. Romaanin suuri metafora kiteyttää sorto- ja pakkovaltajärjestelmän alla homo lithuanicusin kohtalon: ”Meidän elämämme on loputon Vilnan pokeri, jonka kortteja kuolema sekoittaa ja jakaa pilkallisesti virnistellen.”

Vilnan pokeri

Ilman valoa ja lämpöä ei Suomen talvesta selviä. Niinpä lämmitetään kaakeliuuneja, pöydälle nostetaan öljylamppu ja pimeään lähdetään myrskylyhtyä kantaen. Samaan tapaan idealistin rinnassa palava liekki sytyttää innostuksen, jonka roihu leviää laajalle suurten kansanliikkeiden aikana 1800-luvun lopulla. Ulla-Lena Lundbergin romaanin keskiössä on Finnsinkansanopisto, jonka perustaminen on jo itsessään suuri voitto. Opistosta tulee innostavien keskustelujen näyttämö. Venäläistämiskaudella kiistaa käydään aktivismin ja lainkuuliaisuuden suhteesta. Kansanopisto on epäpoliittinen, se on tarkoitettu sivistyksen tyyssijaksi, mutta... Lundberg ei olisi Lundberg, ellei hän lähestyisi tapahtumia päähenkilöidensä kautta. Hän kuvaa kolmen pariskunnan elämää kolmen sukupolven ajan - Vaasan palosta elokuussa 1852 Krimin sodan kautta 1920-luvun lopulle - lukutaidottomuudesta tyttökoulujen ja yliopistojen kautta pakkomielteiseen koulupelkoon. Yksittäisen ihmisen elämä, epäilykset, arjen loputon raadanta ja etenkin kaikkinielevä, kuluttava rakkaus työntävät Suomen kohtalon toisinaan pitkäksikin ajaksi taka-alalle. Ulla-Lena Lundberg (s. 1947) on syntynyt Kökarissa ja asuu Porvoossa. Moninkertaisesti palkittu kirjailija on julkaissut romaaneja, runoja, matkakertomuksia ja raportteja. Finlandia-palkinnon hän voitti menestysromaanillaan Jää (Is, S&S, 2012, suom. Leena Vallisaari). Vuonna 1993 hänet nimitettiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi.

Liekinkantajat

On syksy, ja kaikki lehmät pysyvät tiiviisti navetassa. Paitsi Mimmi Lehmä, jolla on uusi harrastus: hän käy kirjastossa. Mimmi Lehmä on lumoutunut, sillä kirjoissa on aivan uskomattomia tarinoita ja kaikki maailman tieto aivan silmän ulottuvilla. Varis tuhahtelee Mimmin touhuille, mutta sitten se kiinnostuu kirjallisesta urasta... Mimmi Lehmän ja Variksen edesottamuksista syntyy herkullista huumoria, joka tavoittaa kaikenikäiset.

Mimmi Lehmä lukee

Koko kansan ihaileman Airan tarina loppuun asti kerrottuna. Tanssitaiteilija Aira Samulin joutui kohtaamaan viimeisinä elinvuosinaan useita tragedioita, kuten tyttären kuoleman, aivoinfarktin sekä koronapandemian aikaisen eristyneisyyden ja sen myötä alkaneen talousahdingon. Samulin kertoi ymmärtäneensä pandemian myötä, millaista monen vanhuksen yksinäisyys on. Vaikeuksista huolimatta hän ei koskaan antanut periksi vaan eli täysillä loppuun asti. Iloakin elämässä oli. Samulinin läheisimmät henkilöt kertovat, miten elämäniloinen ja energinen Aira piti kiinni arvoistaan ja imagostaan. Hänen henkinen perintönsä jatkuu.

Rakas Aira

Säätyrajat ylittävää ystävyyttä 1800-luvun Suomessa. Nuori Elin Schauman aloittaa vastahakoisesti uuden elämän Porvoossa, kun hänen isänsä nimitetään kaupungin piispaksi. Eloisaan kulttuurikaupunkiin kotiutumisessa auttavat kunnianarvoisan naapurin, runoilija Runebergin pojat sekä erityisesti yllättävä ystävyys kauppiaan tyttären Johanna Wickholmin kanssa. Elämä kuljettaa Eliniä ja Johannaa eri suuntiin. Rakkaus vie intohimoisen Elinin pois Suomesta, halki Venäjän keisarikunnan Ukrainaan ja Puolaan. Koti-ikävä rakkaaseen kotimaahan ja Porvooseen kaihertaa Elinin mieltä, kun hän etsii rooliaan upseerinrouvana ja äitinä. Voimakastahtoinen Johanna raivaa tiensä itsenäiseksi kauppiaaksi, rakkaudenkaipuunsa haudaten. Kestääkö naisten välinen ystävyys läpi vuosien ja välimatkojen silloinkin, kun elämä kääntyy päälaelleen? Koskettava historiallinen romaani pohjautuu todellisen Elin Schaumanin, Eugen Schaumanin äidin, elämään ja luo elävän kuvan 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnasta Venäjän vallan alla. Elisabet Aho on palkittu suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti aikuisille suunnatuista historiallisista romaaneista sekä lastenkirjoista. Aho on palkittu Sysmän kirjakyläpalkinnolla ja Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnolla.

Lyhyet hetket

Pimeä talvi tuntuu pitkältä, vaikka sitä viettäisi mukavasti navetassa. Mimmi Lehmä kaipaa piristystä ja houkuttelee Variksen kaverikseen leikkimään kesää. Yhtäkkiä jääpuikko maistuukin jäätelöltä, ja ylhäällä kiipeilypuussa kelpaa muistella kesäistä veneretkeä. Eikä talvellakaan tarkemmin ajatellen ole hullumpaa. Voihan silloin tehdä lehmäenkeleitä ja varisenkeleitä - ja laskea liukumäkeä niin että lumi pölisee! Mimmi Lehmän ja Variksen seikkailuja on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle.

Mimmi Lehmä kaipaa kesää

Villinä leimuava rakkaustarina Häikäisevä tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista. "Joskus en muista äidistäni Rosesta muuta, kuin että hän oli villi. Sellainen villi sielu, jonka ei tarvitse tehdä suuria asioita tai suorittaa karmeita seikkailuja ollakseen uskottava siinä mitä on: vapaana virtaava henki." Suomalainen Ettu herää reservaatista Minnesotasta ja huomaa, että rakas Rose on poissa. Poliisiasemalla selviää että Etulta on kadoksissa 35 vuotta. Hän muistaa vain ajan, jolloin Rose oli hänen vierellään. Mihin seudun intiaanitytöt katoavat, ja miksei tapauksia selvitetä? Rosen ja Etun tytär Lempi on puoliksi ojibwa-intiaani ja puoliksi suomalainen. Lempi ei tiedä miten päin elää, sillä hän on reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani. Lempi kokoaa omaa elämäänsä äidin lähellä olemisen muistosta, elämänkokemustensa sirpaleista ja kaukaisista sukujuuristaan Suomessa. Isovanhemmissaan, Etun isässä ja äidissä, Lempi kokee häivähdyksen tuota nostalgista maata, jota hän todellisuudessa ei ole itse koskaan nähnyt. Ennen Rose on poissa -romaania Katja Kettu on kirjoittanut mm. tietokirjan suomensukuisista intiaaneista, fintiaaneista. Hän on myös toimittanut antologian, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa seksuaalista vallankäyttöä. Näistä aihepiireistä kasvaa suuri tarina, joka on toiveikkaampi kuin todellisuus. Katja Kettu tunnetaan voimakkaista, kieleltään täysin omaleimaisista teoksistaan. Hänen läpimurtoteoksensa Kätilö (2011) sai Runeberg- ja Kalevi Jäntin palkinnon, ja on yhä monille vuosikymmenen voimakkain kaunokirjallinen elämys. Ketun viimeisimmät teokset ovat romaani Yöperhonen (2015) ja yhdessä Meeri Koutaniemen ja Maaria Seppälän kanssa tehty tietokirja Fintiaanien mailla (2016).

Rose on poissa

Lämminhenkisen hyvänmielen dekkarisarjan aloitus hurmaa! Eläkkeellä oleva Anki muuttaa Gotlantiin jäätyään leskeksi. Anki haluaa toteuttaa nuoruuden unelmansa ja elää lähellä hevosia: ratsastaa ja nauttia luonnosta. Mutta idylli säröilee, sillä joku harrastaa ilkivaltaa Mullvaldsin kylässä. Ja kun Ankin puutarhasta löytyy ruumis, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lyöttäytyä jo eläkkeellä olevan komisario Tryggven kanssa selvittämään, kuka asukkaita piinaa teoillaan. Silläkin uhalla ettei komisario itse ole alkuunkaan halukas yhteistyöhön. Suloiset ja tumman huumorin sävyttämät henkilöhahmot ja ihana Gotlanti ympäröivät mysteerijuonta, eikä kukaan pääse pakoon menneisyyden varjoja.

Varjo yössä

Aikuisen parisuhteen puolesta Millainen on terve parisuhde? Mikä onnellisesti alkaneessa suhteessa menee pieleen? Miksi valitsen kumppanini väärin? Ehkä minun onkin parempi elää yksin? Etsimme kaikki parisuhteesta hyväksyntää ja turvallisuutta. Rakkaus voi kuitenkin muuttua riippuvuudeksi, etenkin jos olemme jääneet lapsuudessa vaille vanhempiemme riittävää läsnäoloa. Tule lähelle, mene pois haastaa parisuhteessa kipuilevia matkalle menneisyyteensä, tunnistamaan omat haavansa, myöntämään tunteensa ja tarpeensa sekä oivaltamaan niiden juuret. Sisällämme oleva lapsi haluaa yhä tulla kuulluksi. Tämän myöntämisestä alkaa matka kohti aikuista parisuhdetta. Teos on kauttaaltaan uudistettu laitos vuonna 1997 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

Tule lähelle, mene pois

Sonja Orbeliani elää suurten muutosten aikaa. Hän kuuluu edelleen keisariperheen lähipiiriin, mutta hänen tehtävänsä ovat jo toisaalla. Sisarensa jälkiä seuraten hän on ryhtynyt hoitamaan Pietarin heitteille jätettyjä katulapsia. Toisenlainen maailma avautuu taiteilijapiirien salongeissa, joissa Sonja saa uusia ystäviä. Käännekohdaksi Sonjan elämässä muodostuu muutto lapsuuden maisemaan, kauniiseen Murattikartanoon. Tuuhean metsän kätkössä kartanon läheisyydessä on vuosi uinunut hylätty talo. Kun Sonja eräänä päivänä astuu sen ovesta sisään, hän astuu elämänsä ratkaisevimman askeleen...

Satakielimetsä

- Koukku? ihmetteli Mimmi. - Ei se ole mikään koukku. Se on piikki. Varis pyöritteli silmiään. Sen oli pakko käydä istumaan. - Mutta tuohan in naula! Se sanoi. - Niin, kuka sitä nyt koukkua käyttäisi, sanoi Mimmi. - Sehän on iham kamalaa. Kalat voivat jäädä siihen kiinni. Jos ruokaa panee koukkuun, niin kalat voivat nielaista koukun. Sehän on suorastaan hengenvaarallista kaloille. Niinpä niin. Käsissäsi on kaksitoista riemukasta kertomusta Mimmi Lehmästä ja sen ystävästä Variksesta. Kalaretken tapahtumien lisäksi voit esimerkiksi seurata, miten Mimmi opettelee ajamaan pyörällä, käy uimahallissa suorittamassa uimamerkin, hankkii kirjastokortin ja tanssii balettia.

Mimmi Lehmä ja Varis

Täydellinen hyvänmielendekkari kietoo lukijan syksyisen Gotlannin tummiin salaisuuksiin. Marraskuu on saapunut gotlantilaiseen Mullvaldsin pitäjään, missä valmistellaan syksyn kohokohtaa, tryffelifestivaalia. Eläkepäiviään viettävä Anki osallistuu ystävineen tryffelisafarille, jonka lopuksi nautitaan kuuden ruokalajin illallinen pitäjän ravintolassa. Mutta ihanan aterian päätteeksi yksi vieraista kaatuu kuolleena maahan. Paikallinen ex-poliisi Tryggve on vakuuttunut siitä, ettei kuolema ollut luonnollinen. Niinpä Anki ja Tryggve joutuvat jälleen keskelle murhamysteeriä, eikä värikkäiden lehtien kirjoma syksy pääty ilman lisäuhreja tai kyyneleitä.

Haudataan menneet

Rosvopäällikkö Hurja-Kaarlo saa nolon fanin ja joutuu uimakouluun. Koululaisten hauska ja vauhdikas suosikkisarja jatkuu. Rosvojen kesäpäivillä on uusi kilpailulaji, veteensyöksy. Kun Rosvolat alkavat treenata kisoihin, paljastuu, että Hurja-Kaarlo ei osaakaan uida. Rosvopäällikön on harjoiteltava uintia rosvolasten opastuksessa. Hurja-Kaarloa ahdistelee myös rosvoja fanittava paikallislehden toimittaja, joka tyttärineen alkaa seurata Rosvoloita ja julkaista näistä paljastusjuttuja. Toimittajan vuoksi poliisitkin pääsevät Rosvoloiden kintereille, kun Rosvolat kaahaavat kohti rosvojen kesäpäiviä. Onnistuisiko poliisien pysäyttäminen kelluleluin?

Me Rosvolat ja nolo fani

Klassikkokirja koskettaa – seurapiirirouvan päivän ajatuksista avautuu kokonainen maailma. Seurapiirirouva Clarissa Dalloway on uppoutunut illalla järjestettävien juhlien viimeisiin hankintoihin: mrs. Dalloway haluaa itse ostaa juhlissa tarvittavat kukat. Virginia Woolf (1882–1941) katsoo romaanissaan päähenkilön elämää yhden ainoan päivän ajan, mutta päivään mahtuu kokonainen kertomus ihmisistä ja ajasta. Taustalla Big Benin kellonlyönnit muistuttavat, että aika kulkee jokaisessa elämässä – ja vain eteenpäin. Modernin romaanin uranuurtajan taiturimainen tajunnanvirtatekniikka herättää vivahteikkaan tarinan eloon. Teos julkaistiin alun perin vuonna 1925.

Mrs. Dalloway

Kuka nyt jaksaisi jatkuvasti seistä möllöttää laitumella? Ei Mimmi Lehmä ainakaan! Se haluaa leikkiä niin kuin lapset. Se haluaa keinua! Mimmi pyöräilee metsään ystävänsä Variksen luo. Ehkä Varis voisi auttaa keinumisessa. Kuten arvata saattaa, Variksella on omat epäilyksensä, mutta Mimmi ei ole tottunut luovuttamaan. Hupsunrohkea Mimmi Lehmä ja sen siivekäs ystävä ovat valloittaneet niin lasten kuin aikuisten sydämet.

Lehmä, joka tahtoi keinua

Laila Hirvisaaren Sonja-sarja herättää eloon keisarillisen Venäjän suuruuden viimeiset hetket ja koskettaa läheltä myös meitä suomalaisia. Sonja Orbeliani on jälleen rakastamassaan Pietarissa keisarinna Aleksandran hovinaisena. Venäjän sota Japania vastaan alkaa ja kaikki muuttuu. Siellä taistelee myös mies, josta on tullut Sonjalle hyvin tärkeä. Kaiken tutun ja turvallisen murentuessa Sonjasta tulee se joka jaksaa rohkaista ja auttaa muita. Oman sydämensä salaisuuden hän joutuu kuitenkin kätkemään myös rakkaimmiltaan.

Myrskypilvet

Rakkauteen suostuminen tarkoittaa menetyksen hyväksymistä. Sininen ja Punainen muistikirja sulattivat Eeva Kilven ihailijoiden sydämet ja tavoittivat aivan uusia lukijasukupolvia. Valkoisen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä viime vuosituhannen viimeisiltä kuukausilta. Väsynyt ei jaksa rukoilla. Hän on pelkkää rukousta. Eeva Kilpi on tallentanut Valkoiseen muistikirjaan niin ilontäyteiset kuin vaikeatkin hetket. Se on syvästi tuntevan runoilijan keskittynyttä pohdintaa ihmisyydestä ja ihmisen paikasta, ajan rajallisuudesta ja ikuisuudesta. Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan, ja hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Valkoinen muistikirja

Uusi teos Eeva Kilveltä! Rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 20 vuoden ajalta. Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi. Pojantytär antaa jouluna 1999 mummolle sinisen muistikirjan, jonka hän on itse sitonut. Eeva kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan, päiväkirjamerkintöjä, aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista. Eeva Kilven (s. 1928) kirjoja rakastetaan ja luetaan yhä uudelleen. Kilpi kirjoittaa avoimesti inhimillisistä ja koskettavista aiheista ja hän on tunnettu myös luonnon ja eläinten väsymättömänä puolustajana. Myös Kilven edellinen teos Kuolinsiivous (2012) on koottu omakohtaisista päiväkirjamerkinnöistä usean vuoden ajalta.

Sininen muistikirja

”Miksi sinä seisoskelet navetassa näin kauniilla säällä?” kyselee Varis ystävältään Lehmältä. Mimmi Lehmä on liukastunut uintimatkalla ja loukannut itsensä. Nyt se on kipeä, otsassa on iso kuhmu ja maha laastarin peitossa. Ystävykset keksivät hyvät lääkkeet vaivoihin, vaikka osa rohdoista katoaakin noutomatkalla salaperäisesti. Mimmi Lehmä ja Varis naurattavat uskomattomilla jutuillaan niin vanhoja tuttujaan kuin uusia ystäviään.

Lehmä saa laastarin

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat geeft je toegang tot duizenden luisterboeken, direct op je mobiele telefoon of tablet. Vind je volgende favoriete boek door te bladeren in onze toplijsten en alle categorieën.

Lees je graag boeken? Ontdek duizenden e-books bij BookBeat. Kies uit verschillende genres, zoals bestsellers, misdaad, romantiek, non-fictie en nog veel meer!

Krijg toegang tot duizenden e-books op je telefoon. Zoek en vind vandaag nog je volgende favoriete boek!

Op onze boekenplank - Luisterboeken

Met BookBeat geniet je van meer dan 1 miljoen luisterboeken en e-books. Luister naar bestsellers, thrillers, romans en meer. Probeer gratis!

BookBeat - luisterboeken en e-books voor jou. Probeer gratis!

Tenzij je op avontuur gaat, kun je je beter aanmelden op de website van {country}.

Je vindt hier de populairste auteurs en boeken die je kan vinden in de BookBeat-app. We hebben een geweldige selectie van verschillende auteurs en genres. Deze lijst zal je inspireren om te genieten van de beste boeken in de app!

{AuthorName} boeken - BookBeat

{NarratorName} als voorlezer - BookBeat

Ben je op zoek naar je nieuwe favoriete verteller, of heb je een favoriet waar je nog meer naar wilt luisteren? Wij hebben het voor je geregeld! Hier hebben we alle populaire vertellers en de boeken die ze hebben ingesproken verzameld.

Zoeken - BookBeat

Titel

Persoon die de afwas doet en naar BookBeat luistert.

Voorlezer

Eija Ahvo

Start vandaag nog met BookBeat

Over ons

Volg ons

Hulp en contact

Informatie

BookBeat

Download BookBeat