Tyynellämerellä on kaupan ihan oikea saari! Kun miljonääri William Kolderup ostaa saaren, hänen nuori siskonpoikansa Godfrey Morgan saa ainutkertaisen mahdollisuuden päästä toteuttamaan unelmiaan. Morgan on nimittäin haaveillut matkustamisesta maapallon ympäri. Morgan jättää kihlattunsa Phinan kotiin odottamaan ja lähtee matkaan enonsa varustamalla höyrylaivalla. Kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin Morgan oli suunnitellut – ja niin Morgan joutuu lopulta todelliseen Robinson Crusoe -kouluun. Jules Verne (1828–1905) oli ranskalainen kirjailija, jonka tunnetuimpia romaaneja ovat "Matka maailman ympäri 80 päivässä" sekä "Matka maan keskipisteeseen". Verne oli myös yksi ensimmäisistä science fiction -kirjailijoista. Hän kirjoitti sukellusveneistä ja lentokoneista ennen kuin niitä oli edes keksitty. Jules Vernen kirjoja on käännetty toiseksi eniten maailmassa – Vernen edelle yltää ainoastaan Agatha Christie. Vernen kirjoittamat seikkailut ovat säilyttäneet suosionsa, ja ne riemastuttavat lukijoita yhä tänä päivänä.

Robinson-koulu

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Yli metsän koitti jo päivän koi Onnen apila Hatara sydän Kulkijapoika Näkinkengät ne rannalla karskui Soita somer, helkä hiekka! Ma oon kuin aaloilla pursi Mikä on laulu lainehilla Kaks joutsenta virralla vierekkään Katsokaamme kauvan näin Me kuljemme kaikki kuin sumussa täällä Syyslaulu neidolleni Miks tuli mun äkkiä kylmä nyt Sa kuuletko laulua kummaa Kullan luota Petetty neito Sukkamieli Kun neitoni läks En tiedä, miks sua pelkään Huolissaan huokaileva Minä uskoni, toivoni hukkasin Tai en itkis ollenkaan Kuin musta ja valkea Seita Vellamon neiet Kun omena on kypsä, se putoaa Oi poimikaamme Jo loppuvi öljy

Kauneimpia runoja, osa 5 "Kaks joutsenta virralla vierekkään"

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Kevätmyrskujä Haaksirikossa Kiire kotiin Isän kuollessa Kaksi omistusta Kirkonkellot (Omistettu suomenkielen kirkkaimmalle käyttäjälle Kaarle Halmeelle) Kirkossa Temppeli Linnulle kirkkomaalla Hyvästi, kotini! Kevät kuitenkin tulevi

Kauneimpia runoja, osa 11 "Kevät kuitenkin tulevi"

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Aleksis Kivi Don Pomiranza, eräs kirjuritarina Pontius Pilatus Kun yksi rehkii ja yksi raataa Vaalinpappi, R. S:lle omistettu Tuska Työrauha Muoti Pohjolan maisema Iloniemi Kädenlyönti Pekka Haloselle, 60-vuotiaalle Hirvi lähteellä, Jean Sibeliukselle Kurjet Kunnia Syystunnelma Joulun neiet Vuorilla kulkevat suuret tuulet

Kauneimpia runoja, osa 14 "Syystunnelma"

"Ihmiset, rinnassani paisuu. Lieska, sauhu, palaneen lihan katku: se on sota. Sodasta olen tullut – kaaoksesta noussut – olen elementti – raamatun vaeltava henki – apokalypsi." Kauniit itsepuhelun muotoon kirjoitetut runot kuvaavat nuoren naisen mielenmaisemaa. Södergranin runojen nuori nainen on kuitenkin vallan muuta kuin herkkä ja särkyvä. Hän matkaa itsenäisesti niin Friedrich Nietzschen haudalle kuin raamatullisiin tapahtumiinkin. Kokoelman runot julistavat itsenäistä ajattelua, väkevää tunne-elämää ja oivalluksia. Edith Södergran (1892–1923) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista runoilijoista. Södergran uudisti kotimaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat runoilijan tuotannossa. Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana.

Syyskuun lyyra

"Minun alaston sieluni kohoo läpi avaruuksien kuin sokea, huikaistunut lintu. Tähdet keinuvat ympärilläni kuin äärettömät kukat yötuulessa." Ihmisyys on hetkellistä ja elämä vain ohikiitävää. Ruumiimme on lopullinen, erityisesti meitä ympäröivää avaruutta vasten. Ihmiselämä on täynnä luopumista, jota seuraa kivulias kaipuu. Näitä aiheita Katri Vala käsittelee kolmannessa runokokoelmassaan. Kolmiosainen kokoelma vie lukijansa synkempiin aiheisiin kuin kaksi edeltäjäänsä, Kaukainen puutarha (1924) ja Sininen ovi (1926). Katri Valan vapaamittaiset runot saavat lukijansa pohdiskelemaan elämäänsä ja arvostamaan nykyhetkeä. Katri Vala (1901–1944) tunnetaan modernin ja vapaamittaisen runon kehittäjänä. Eksoottisuus, värit, elämisen hurma ja aistit pääsevät taiteilijan runoissa valloilleen. Julkaisuaikanaan Valan runot keräsivät sekä ihailua että kritiikkiä. Vala kuoli tuberkulosiin vain 42-vuotiaana.

Maan laiturilla

Juhani Aho (1861-1921) kirjoittu teoksen Esimerkin vuoksi ja se ilmestyi vuonna 1920. Teos kertoo maisterista - nuoresta papista - joka kuului raittiusseuraan ja aikoo toimia kaikin voimin sen hyväksi – kunhan nyt ensin saisi itse tehtyä tupakkalakon . . Ahon leikittelevää tyyliä. Lukija Ritva-Liisa Elivuo

Esimerkin vuoksi

Kaarlo Sarkia (1902-1945), alkujaan Kaarlo Teodor Sulin oli arvostettu suomalainen runoilija jo elinaikanaan. Häntä on nimitetty myös suomalaiseksi Apolloksi. Sarkia opiskeli sekä Turun että Helsingin yliopistoissa ja käänsi paljon ulkomaista runoutta – erityisesti italialaista ja ranskalaista – josta sai paljon myönteistä huomiota. Ulkomaan matkoilla Sveitsiin ja Italiaan oli hänen tuotannolleen suuri merkitys. Sarkian tyyliä pidetään sekä rytmin että riimin osilta mestarillisina – ja kun runot ovat tietyllä tavalla soivia, niitä on sävelletty myös lauluiksi. Sarkialle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto 1931 ja 1943, Aleksis Kiven rahaston palkinto 1938 sekä SKS:n palkinto 1939 ja 1945. Sarkialta ilmestyi neljä runokokoelmaa: Kahlittu (1929), Velka elämälle (1931), Unen kaivo (1936) ja Kohtalon vaaka (1943). Runokokoelma Velka elämälle sisältää 31 runoa.

Velka elämälle

J.H Erkko (1849-1906) (Juhana Heikki Erkko) ,oli tunnettu suomalainen kulttuurivaikuttaja, kirjailija ja runoilija, joka oli ammatiltaan opettaja. Hän teki matkoja ulkomaille: Englantiin, Saksaan, Itävaltaan, Italiaan, Monacoon, Ranskaan, Tanskaan, Sveitsiin, sekä kävi myös Egyptissä ja Palestiinassa. Erkko oli vankka suomalaisuusaatteen kannattaja, ja tuki mm. nuoriso- ja raittiusseurojen toimintaa. Hän rakennutti Tuusulaan Pekka Halosen suunnitteleman Erkkola-taiteilijakodin itselleen vuonna 1902. Erkko tuki myös suomenkielisten koulujen perustamista, koska hänestä oli tärkeää suomen kielen aseman parantaminen ja sitä kautta sivistyksen kehittäminen. Hän lahjoitti Tuusulan kirjastolle merkittävän kirjakokoelman. Erkko on tehnyt runot useisiin tunnettuihin lauluihin, kuten joululauluun "No onkos tullut kesä" , "Olet maamme armahin suomenmaa", Hämäläisten laulu, Oskar Merikannon sävellykset Muistellessa, Merelle ja Laula tyttö. Hän sai kirjailijaeläkkeen, josta ei kuitenkaan ehtinyt nauttia. Tälle äänikirjalle on valittu kolme "kotoista tarinaa", kokoelmasta Kotoisia tarinoita. Nuo tarinat ovat: 1. Kuinka syys muuttui kevääksi 2. Wiipurin rinkeli 3. Jättiläisen sydän.

3 Kotoista tarinaa

Teuvo Pakkala (1862-1925), alkujaan Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus luetaan realistiksi, ja erityisen taitavaksi lasten kuvaajaksi. Hän opiskeli Oulussa ja sai siellä innostuksen kirjallisuuteen – erityisesti norjalaiseen. Hän opiskeli myös Helsingin yliopistossa lääketiedettä, kieliä ja historiaa. Tätä seurasi lehtimiehen työ, ja hän kirjoittelikin oululaiseen Kaiku-lehteen jatkokertomuksia, jonka jälkeen siirtyi Jyväskylään Keski-Suomi -lehden päätoimittajaksi ja muutti myös nimensä Pakkalaksi. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon 1895 ja matkusti Pariisiin. Hän sai kirjallisuuspalkinnot myös vuosina 1901 ja 1903. Pakkalalla ei ole kovin suuri tuotanto ja asioita ilmennetään usein lapsen maailmasta käsin, joka saattoi olla myös syynä siihen, ettei hän kuitenkaan saanut aikanaan kovin suurta arvostusta, vaikka Juhani Aho häntä kiittelikin. Nykyään häntä pidetään jo klassikkona. Hän kirjoitti myös romaaneja ja näytelmiä, joista kenties suosituin on Tukkijoella, josta on tehty elokuviakin. Sen lisäksi mm. Lapsuuteni muistoja (1885), Vaaralla (1891), Elsa (1894), novellikokoelma Lapsia (1895), sekä Pikku Ihmisiä (1913), Lapsia-kokoelman jatko-osa, joka oli hänen viimeinen merkittävä teoksensa. Vaikka lapset olivat yleensä hänen kuvauksensa keskipisteenä, niin teokset eivät kuitenkaan ole suunnattu lapsille. Tällä äänikirjalla oleva novelli, Veli, on muista Pakkalan lapsinoveleista poiketen paljon laajempi ja ainut, joka kirjoitettiin 1890-luvun jälkeen, kuvaten säätyläiskotia. Juoni keskittyy Laura-tytön nukkeihin, jotka alkavat muuttaa koko perheen elämää. Tarinaa luonnehditaan psykodraamaksi, jossa kuvittelu muuttuu ihmeellisesti todellisuudeksi. Teosta pidetään Suomalaisten novellien kärkituotteena. Tällä äänikirjalla on Teuvo Pakkalan novellikokoelmasta Pikku ihmisiä, osa 1, ja sisältää novellin: Veli

Pikku ihmisiä, osa 1

Tuomo-sedän tupa on tarina keski-ikäisestä orjasta Tuomosta, jonka tämän isäntä aikoo myydä maksaakseen velkansa. Tuomo joutuu eroon vaimostaan ja lapsestaan, kun hänet myydään orjamarkkinoilla ja lähetetään pois. Tuomo matkaa jokilautalla pitkin suurta Mississippi-jokea ja päätyy dramaattisen matkansa päätteeksi pahantahtoisen maanomistajan Simon Legreen palvelukseen. Tuomolle matkasta muodostuu sisäinen, hengellinen matka. Lukukokemuksena tarina on väistämättömän sydäntäsärkevä. Tämä äänikirja on lyhennelmä alkuperäisestä teoksesta. Harriet Beecher Stowe (1811–1896) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän on tullut tunnetuksi erityisesti orjuutta vastustavasta romaanistaan "Setä Tuomon tupa". Beecher Stowe osallistui voimakkaasti ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän julkaisi niin romaaneja, runoja kuin matkakertomuksia.

Tuomo-sedän tupa

Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka sai voimakkaita vaikutteita kirjailija Leo Tolstoilta, jonka myös tapasi, sekä koki nuo tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että luopui juristin urastaan, ryhtyen maanviljelijäksi Lohjan Virkkalaan. Tolstoilaisten aatteiden mukaisesti maatyö toi hänet lähelle kansaa, ja oli siten yksi arvokkaimmista töistä hänen elämänfilosofian näkökulmastaan. Hän tunnusti nousevansa yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Suurimmat syyt kurjuuteen ihmisten välisissä suhteissa tulivat hänen mielestään yhdenvertaisuuden ja demokratian puutteesta. Järnefeltin mielestä yhteiskunnallisista epäkohdista kenties suurin oli maanomistuksen epätasainen jakautuminen. Tähän aihepiiriin hän puutuu myös romaanissaan, yhdessä pääteoksessaan Maaemon lapsia (1905).

Maaemon lapsia

Jules Verne: (1828-1905) Kavaltajan loppu -teos on jatkoa Tsaarin kuriirille ja siinä selviää, kuinka kuriirille oikeasti kävi, saiko hän tehtävänsä suoritettua. Jännitystä on enemmän, kuin voisi kuvitella. Kuriirin äiti ei paljasta poikaansa, vangiksi jouduttuaan, mutta poika joutuu sen tekemään, vaikka oli vannonut, ettei. Siitä seuraa suuria haasteita – matkalla Irkutskiin. Teoksen on suomentanut Valfrid Hedman (1872-1939), ja se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomeksi 1928.

Kavaltajan loppu

Perheen isä Jope on hieman eriskummallinen mies. Hän on vakuuttunut, että hänen omistamassaan härässä asuu lumottu henki. Myös perheen tytär Liisa saa osansa isänsä taikauskosta. Jope on varma, ettei Liisa ei ole ihan tavallinen tyttö, vaan suruntuoja. Olihan Liisan synnyinyönä kova ukkosilma ja myrsky, ja tyttö on muutenkin vähän outo. Pian Liisa kuitenkin katoaa, ja Jope löytää itsensä eriskummallisesta maailmasta. Siellä hän etsii Liisaa peikkojen keskeltä – vaan mikä onkaan totta ja mikä kuvitelmaa? Ja miten lumottu härkä liittyy tarinaan? "Musta härkä" on Maria Jotunin jännittävä ja taiantäyteinen kertomus lapsille. Kirjailija Maria Jotuni (1880–1943) on yksi mestarillisimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on onnetonta avioliittoa kuvaava romaani "Huojuva talo", joka julkaistiin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja taidehistoriaa opiskellut Jotuni julkaisi myös näytelmiä ja novellikokoelmia. Hän käsitteli teoksissaan usein naisten asemaa ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Jotunin tarkkanäköiset ihmiskuvaukset ihastuttavat myös 2000-luvulla.

Musta härkä

Nainen istuu sairaan miehensä vuoteen vieressä ja miettii, onko koskaan rakastanut miestään. Olisiko rakkauden pitänyt tuntua jotenkin toisenlaiselta? Mikä on se sanoittamaton tunne, joka jäytää hänen sisällään ja sanoo, ettei elämän kuulunut olla ihan tällaista? Mestarillinen Maria Jotuni kuljettaa novellikokoelmansa näyttämölle vuoronperään Ainan, Margaretan, Anitan, Oliivian, Bertan ja Annastiinan. Novellit analysoivat miesten ja naisten välisiä suhteita ja naisen asemaa 1900-luvun alun Suomessa – ja saavat lukijan hämmästelemään Jotunin psykologista tarkkanäköisyyttä. Kirjailija Maria Jotuni (1880–1943) on yksi mestarillisimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on onnetonta avioliittoa kuvaava romaani "Huojuva talo", joka julkaistiin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja taidehistoriaa opiskellut Jotuni julkaisi myös näytelmiä ja novellikokoelmia. Hän käsitteli teoksissaan usein naisten asemaa ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Jotunin tarkkanäköiset ihmiskuvaukset ihastuttavat myös 2000-luvulla.

Suhteita

Pikku-Heikki tekee itselleen kaarnalaivan ja laskee sen vesille. Samassa hänen eteensä ilmestyy aaltojen kuningas Ahti, joka vie Heikin vesien syvyyksiin salaperäiseen Ahtolan kartanoon. Entä millainen seikkailu odottaa Kalevalan maassa asuvaa Pellervoa, kun Tuulen tytär antaa hänelle siivet? Minna Canthin kertomuskokoelma sisältää kertomukset "Pikku Heikin merkillinen matka" ja "Pellervoinen", jotka ilmestyivät alun perin sanomalehdissä jatkokertomuksina. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Naisten asemaa hän edisti tukemalla tyttöjen koulutusta, ja hän olikin suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Vanhan taaton tarinoita

Miten on mahdollista, että Tiuran Santerille lukeminen on kuin leikkiä vaan, kun puolestansa Starkin Aukusti ei opi lukemaan niin millään? Aukusti päättää lahjoa Santerin pannukakulla, jotta saa tietoonsa Santerin salaisuuden – vaan tietääkö Santeri itsekään, miten lukemaan oikein opitaan? "Piispantikku" on Pakkalan mestarillinen novelli, joka käsittelee muun muassa oppimisvaikeuksia. Äänikirja sisältää lisäksi novellit "Arka kohta" sekä "Iikka-raukka". Kaikki novellit ovat Pakkalan "Pikkuihmisiä"-novellikokoelmasta, jonka tarinat käsittelevät lapsia. Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Pikku ihmisiä, osa 2

Maija ja Iikka päättävät lähteä ulos leikkimään; onhan kotona jostain syystä vähän ahdistava ja hiljainen tunnelma. Kodin murheet unohtuvat, kun Maija päättää osallistua kulmakunnan poikien juoksukilpailuun. Poikien suut loksahtavat auki, kun Maija juoksee yhtä kovaa kuin voittamaton Ville. Pian Maija saa arvoisan kunnianimen: stiiknafuulia! Ja niin myös Maija tuntee olonsa voittamattomaksi. Vaan onko stiiknafuulian nimestä hyötyä, kun kotiin palaa vaatteet yltä päällä lumessa? "Mahtisanan" lisäksi äänikirja sisältää Teuvo Pakkalan novellit "Häiritty jouluilo", "Valehtelijoita" sekä "Mari varkaissa". Kaikki novellit ovat Pakkalan "Lapsia" -kokoelmasta. Kirjailija Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Valittuja novelleja, osa 1

"Oi minun satulinnani, sortukaa, sortukaa kultaiseksi soraksi. Rakastan teitä liian paljon – kuolkaa. Rakennan teidät jälleen vavisten surmatakseni teidät – liian ihanat." Edith Södergranin runot vievät lukijat unenomaiseen mielentilaan, jossa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Kohtalokkaat runot julistavat symboliikan avulla väkeviä tunteita. Kokoelman kantavia teemoja ovat naiset, heidän välisensä sisaruus ja elämän läpi kantava ystävyys. Edith Södergran (1892–1923) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista runoilijoista. Södergran uudisti kotimaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat runoilijan tuotannossa. Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana.

Ruusualttari

"Elää, elää, elää! Elää raivokkaasti elämän korkea hetki, terälehdet äärimmilleen auenneina, elää ihanasti kukkien, tuoksustansa, auringosta hourien – huumaavasti, täyteläästi elää!" Jumala, luonto, vuodenajat, kaipuu ja fantasia kietoutuvat Katri Valan esikoisrunokokoelmassa kiehtovaksi, mieleen jääväksi kokonaisuudeksi. Viiteen osaan jaettu kokoelma luo kontrasteja omien runojensa välillä, mutta samaistuttavat kokemukset ihmisen elämän eri vaiheista ovat läsnä läpi teoksen. Katri Valan vapaamittainen tyyli nostattaa voimakkaita tunteita sortumatta ylidramaattisuuteen. Katri Vala (1901–1944) tunnetaan modernin ja vapaamittaisen runon kehittäjänä. Eksoottisuus, värit, elämisen hurma ja aistit pääsevät taiteilijan runoissa valloilleen. Julkaisuaikanaan Valan runot keräsivät sekä ihailua että kritiikkiä. Vala kuoli tuberkulosiin vain 42-vuotiaana.

Kaukainen puutarha

Katri Vala (1901-1944) (alkujaan Karin, Alice, Heikel Wadenström) oli arvostettu suomalainen runoilija. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi ja kuului Tulenkantajat-ryhmään. Valan ensimmäinen runokokoelma ilmestyi 1924. Hän oli myös perustamassa taiteilijaryhmä Kiilaa. Ilomantsissa on Katri Vala –kulttuurikeskus, joka sijaitsee entisessä kirkonkylän kansakoulussa, jossa Vala opetti vuosina 1925-1929. Vala asui Espoon Lintuvaarassa, jossa on hänen nimensä mukaisesti nimettyjä katujen nimiä. Hänestä on myös oma postimerkki. Katri Valalta ilmestyi viisi runokokoelmaa: - Kaukainen puutarha (1924) - Sininen ovi (1926) - Maan laiturilla (1930) - Paluu (1934) - Pesäpuu palaa (1942) Tällä äänikirjalla on runokokoelma "Kaukainen puutarha", joka sisältää 41 runoa.

Virkku on vanha ja harvinaisen vihainen koira. Muut ovat kyllästyneet Virkun ärisemiseen ja ulvontaan, mutta isäntä ei ole vielä valmis eroamaan koirastaan. Mutta mikä sitten on tehnyt Virkusta niin äkäisen? Entä mikä tekisi vanhan koiran onnelliseksi? Tämän äänikirjan novellit ovat Arvid Järnefeltin klassikosta Elämän meri vuodelta 1904. Se sisältää tarinat "Virkku", "Valon ja onnen lapsi" sekä "Viimeinen ateria" Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija. Erityisesti Järnefelt vaikuttui kirjailija Leo Tolstoin ajatuksista. Järnefelt koki tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että hän luopui juristin urastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat "Veneh'ojalaiset" ja "Isänmaa".

Elämän meri, osa 1

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Mirjamin laulu Näin unta kesästä kerran Juhannus Paista päivä Hän kulkevi kuin yli kukkien Tuijotin tulehen kauvan Hymni tulelle Tuli tuoksuvat illat ja tyynet veet Yölaulu Yökehrääjä Kuu kalpea kulkevi kulkuaan Meri kuutamolla Viiman viemä, tuulen tuoma Toinen-toinen Kahdet silmät Syy Erotessa Ikävoi ihminen Hyljätyn valitus Venematka Virta venhettä vie Eräs muisto; Tähti, Säde ja Kide, Joutsenjärvi

Kauneimpia runoja, osa 2 "Meri kuutamolla"

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Laulu Päijänteeltä Edith Joutsenkaula Hanhipaimen Lapsi Kesä Mehiläinen Omenankukat Lintu Kolme valtijasta Lemmen Voima Loukatut Kosto ja anteeksianto Mä hellyin Siitä se on Pohjan kansalle Luonnossa luminen ilta Eräs joulu-ilta kodissani Joululaulu lapsille Uunna vuonna

Kauneimpia runoja, osa 13 "Luonnossa luminen ilta"

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Pieni tarina Olin nuori Laulu onnesta Minä luulin sun elosi onneksi Laulajan laulu Oi, muistatko vielä sen virren Hangen lapsia Sydämeni talvi Yksin hiihtäjä Rauhattoman rukous Hyvä on hiihtäjän hiihdellä Niin kauas kuin silmä kantaa Talvipäivän painuessa Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks Oi, varjele Herra mun järkeäin Hautalaulu Rauha

Kauneimpia runoja, osa 1 "Talvipäivän painuessa"

Tyttö ruusutarhassa eli Kuoleva sisar -novellin päähenkilöt ovat elämässään pettynyt Hedvig ja hänen nimettömäksi jätetty sisarensa. Sisar on juonitellut Hedvigin rakastetun Konradin aviomiehekseen ja saanut naisten vanhan kotitalon omakseen. Nöyrtynyt Hedvig haluaa tavata sisarensa vuosien välirikon jälkeen. Köyhtyneen ja katkeroituneen Hedvigin kuolinvuoteen äärelle saapuu ahne ja elämässä tiukasti kiinni oleva sisar. Ruusu tuoksuineen on novellissa toistuva elämän ja kuoleman vertauskuva. Maria Gustaava Jotuni (9.4.1880 Kuopio – 30.9.1934 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka käsitteli teoksissaan erityisesti naisia ja naisten asemaa. Maria Jotuni kuuluu maailmanlaajuisesti harvinaiseen lajiin: nainen ja näytelmäkirjailija. Jotuni kuuluu mestareiden joukkoon, eivätkä hänen harvat romaaninsakaan kalpene muiden joukossa. Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja.

Suomalaisia klassikoita

Tyttö ruusutarhassa

Juhani Aho (1861-1921) kuvasi lastujaan näin: "Puusta asetta vuoleksiessa lennähtelee puusepältä lastuja hänen työhuoneensa permannolle. Yksi ne lakaisee ovesta ulos, toinen nakkaa lieteen palamaan, kolmas heittää lapsille leikkikaluiksi. Tämmöiset kirjaniekan kynäelmät ovat lastuja nekin. Kun ei niitä aina henno tuleenkaan työntää, niin jättää ne niiden poimittaviksi, jotka siitä kenties ovat huvitetut. Nämä "lastuni" tässä tarjotaan sen näköisinä, jommoisiksi ne itsestään, kirjoituspöydältä pudotessaan, ovat siihen paikkaansa kähertyneet." Lastuista on otettu lukuisia painoksia, mutta tämä julkaisu perustuu vuoden 1912 ensipainokseen. Lastuja 6 -teoksen lisänimi on "Tyven meri", joka sisältää seuraavat 25 "lastua": Tyven meri, Elämäni ehkä onnellisin päivä, Arkituuli — pyhäpouta, Säveltäjän muistikirjasta, Salaperäisin, Näky, Muistojen maisema, Kirkko ja pappila, Kaski, Kuolinvuoden enne, Uveavanto, Hirvi ja voimavaunu, Pökkelö, Muistojenkätköistä, Joulu-ilta talonpojan tuvassa, Jäi jälelle lauluinen lehto, Uskon varmaan, Pyhäperjantai, Joulumietteitä, Euroopan yleinen mielipide, Vanhan vuosisadan haudalla, Vanha Saddukeus, »Minä kiitän sinua. Herra», Vanha Kauko ja Sininen tyttö, Kukitettu.

Lastuja 6 "Tyven meri"

Juhani Aho (1861-1921) kirjoitti apsille suunnatun novellikokoelman Eläinlastuja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, sarjassa suomalaista kirjallisuutta kouluille. Eläinlastuihin sisältyy myös metsästyksen kuvauksia, joka oli aihepiirinä Aholle itselleen läheistä. Kokoelma sisältää 9 kertomusta: - Ilkityö - Hula - Hektor II - Mullikka - Varikset - Ystävä, joka petti - Laululintuja - Kukitettu - Kaukana ja korkealla Kertojana toimii Ritva-Liisa Elivuo

Eläinlastuja

Juhani Aho (1861-1921) kirjoitti viimeisen teoksensa, Muistatko? neljäkymmenvuotisen kirjailijauransa päätteeksi. Tästä kirjastaan hän kertoo:"minä päätin muistella vain kaikkea onnellista, iloista, hyvää ja kaunista. Niin toimii luonto, se pakottaaa unohtamaan. Jollei sitä tee, uupuu, nääntyy." Tässä teoksessaan Aholla on 38 muistelmaa, joissa on lapsuuden ajan onnea aina aikuisuuteen asti. Aho koskettelee myös tietyllä tavalla elämän arkojakin asioita, joista ei yleensä paljon puhuta ja omaa suhtautumistaan niihin - mutta kuten hän mainitsi itse - hän näkee kuitenkin kaiken jotenkin onnellisina ja kauniina muistoina - myöskin rakkauden ja rakkaastaan luopumisen - sekä uskon siihen, että he vielä kerran tapaavat toisensa, kun hän saa nämä tuhannen ja yhden päivän tarinat päätökseen.

Muistatko?

Liisa leikkii mieluummin poikien kuin tyttöjen kanssa, eikä hän myöskään epäröi tapella tarpeen vaatiessa. Jokin on kuitenkin Liisan elämässä toisin kuin poikien – siinä missä pojat pääsevät kepposistaan pälkähästä, Liisa saa käytöksestään aina piiskaa. Naapurin emäntä jopa epäilee, että paha henki on saanut Liisasta vallan. Täytyykö Liisan vain oppia erilaiseksi ja alkaa leikkiä tyttöjen leikkejä? Poikatytön elämä ei ollut 1800-luvun taitteessa helppoa, ja kiltin tytön rooli oli varsin kapea. Teuvo Pakkala kuvaa 1800-luvun lopun lasten elämää tarkkanäköisesti ja lempeydellä. Äänikirja sisältää "Poikatytön" lisäksi novellit "Ihme ja kumma" sekä "Vanha koti". Kirjailija Teuvo Pakkala (1862–1925) tunnetaan erityisesti lasten elämää kuvaavista novelleista. Hänen tyylinsä luokitellaan yleensä joko realistiseksi tai naturalistiseksi. Pakkala julkaisi myös romaaneja, näytelmiä ja muistelmia. Pakkala aloitti lääketieteen, historian ja kielten opinnot Helsingin yliopistossa, mutta opinnot jäivät kesken. Hän siirtyi työskentelemään lehtimiehenä, minkä myötä kirjoittamisesta tuli hänelle yhä merkityksellisempää. Esikoisteos "Lapsuuteni muistoja" julkaistiin vuonna 1885. Myöhemmin Pakkala työskenteli myös kustannustoimittajana Otavalla.

Valittuja novelleja, osa 2

Juhani Aho (1861-1921) kirjoitti teoksen Hellmannin herra, joka on laajamuotoinen novelli ja ilmestyi ensimmäisen kerran jatkokertomuksena Keski-Suomi-lehdessä vuonna 1886. Se on tyyliltään erilainen kuin Ahon muut teokset. Novellissa herra Hellmann tulee Pohjanmaalta ja on varakkaimpia koko kylässä - varsin itsetietoinen asemastaan, mutta kun pitäjän taksoituslautakunta mietti sopivia veroja itse kullekin, niin herra Hellmannia ei tuo oikein miellytä, ja hän lähtee kertomaan lautakunnan edustajille, mitä ajattelee asiasta ja heistä yleensäkin. Tästähän tietenkin seuraa se, että asiat mutkistuvat ja Aho osaa ottaa aiheesta kaiken irti, josta ei puutu huumoriakaan. Teos tuo esille maaseudun sosiaalisen vastakohtaisuuden ongelmat, ja teos luokitellaankin naturalistiseksi kuvaukseksi. Aho muokkasi teosta uudelleen v. 1904, johon tämä julkaisukin perustuu. Hellmannin herra on hieno ihmiskuvaus myös nykyajan ihmiselle.

Hellmannin herra

Agnes Werther saapuu vanhoille kotikonnuilleen Kuopioon. Hän on elänyt Pietarissa muutaman vuoden, ja onpa hänen rakastajansa ostanut hänelle kodin Pariisistakin. Suomeen Agnes on palannut vieraillakseen lapsuudenystävänsä Liisin luona. Liisi elää perinteistä 1800-luvun naisen elämää. Hänellä on aviomies ja kolme pientä lasta. Liisin vaatteet ovat vaatimattomat, kun taas Agnes on käärinyt itsensä mitä upeimpiin pukineisiin. Agnesin saapuminen sävähdyttää koko pitäjää. Niin naiset ja poikamiehetkin kiinnittävät tähän värikkääseen naiseen huomiota. Tunnelma Liisin kotonakin tuntuu kiristyvän Agnesin vaikutuksesta. Miten kaksi samoissa oloissa kasvanutta naista voivat olla nyt niin eri tilanteissa elämässään? Ja onko erilainen elämä aina onnellisempaa? Minna Canthin novelli Agnes tarttuu yhä ajankohtaisiin kysymyksiin naisen oikeuksista ja valinnanvapaudesta. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän kirjoitti näytelmiä, pienoisromaaneja ja novelleja. Canth oli ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Naisten asemaa hän edisti tukemalla tyttöjen koulutusta, ja hän olikin suomenkielisen koulutuksen uranuurtajia.

Agnes

Minna Canthin novelli elämän ehtoopuolesta. Kauppias Roller on kunniallinen ja luotettava mies. Kauppa käy kuin itsestään, ja uusi rouva on vieraanvarainen ja muodikkaasti puettu. Kaikki on niin kuin pitääkin olla. Silti Kauppias ei tunne itseään onnelliseksi. Hän alkaa olla jo vanha, ja olo on henkisesti tyhjä. Mitä hän tekisi päästäkseen tuosta vetelyydestä? Voimistelisiko? Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tunnetaan suomalaisen realismin pioneerina. Canthin teosten ajaton yhteiskunnallinen kritiikki on puhutellut lukijoita läpi sukupolvien. Canth edisti merkittävästi naisten, tyttöjen ja vähävaraisten asemaa Suomessa.

Kauppias Roller

Miten toimii fiksu jänis, kun haukka hyökkää sen kimppuun? Entä miten käy, kun pähkinäpuu ja tammi alkavat kilpailla saman kasvupaikan omistajuudesta? Leo Tolstoin "Kertomuksia lapsille" sisältää oivaltavia tarinoita perheen pienimmille. Tarinoissa seikkailevat niin karhut, sudet, jänikset kuin hevoset. Symbolistiset, opettavaiset tarinat käsittelevät muun muassa ihmisen ja luonnon suhdetta, eivätkä ne ole menettäneet viehätystään vuosien saatossa. Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoille tärkeää oli köyhien auttaminen

Kertomus lapsille

Kasimir Leino (1866-1919), alunperin Kasimir Agathon Lönnbohm, oli Eino Leinon isoveli, ja myöskin kirjailija. Hän opiskeli itsensä ylioppilaaksi ja sitten filosofian kandidaatiksi, lisensiaatiksi, ja väitteli filosofian tohtoriksi. Tämän jälkeen hänellä oli paljon sanomalehtimiehen töitä, kun hän työskenteli Hämeen Sanomissa, Valvojassa ja Suomen Kuvalehdessä, sekä teki tutkimuksia mm. Minna Canthista näytelmäkirjailijana. Sitten hän teki matkoja ulkomaille: Ranskaan, Saksaan, Itävaltaan, tutustuen kyseisten maiden kirjallisuuteen. Matkalla ja sen jälkeen häneltä ilmestyi suhteellisen paljon kirjallista tuotantoa, kuten novelleja ja runoja. Häneltä on myös näytelmä Jaakko Ilkka. Vuonna 1886 ilmestyi ensimmäisten teosten joukossa tällä äänikirjalla oleva Emmalan Elli. Novelli kertoo Elli-tytöstä, joka muuttaa taloon asumaan äitinsä kanssa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mistä he tulevat ja mikä on heidän taustansa. Naapurit alkavat olla uteiliaita, kunnes taustoja alkaa hieman selvitä. Ellin äiti kuolee, ja Elli joutuu Mattilan taloon kasvatettavaksi. Se ei ole helppoa, mutta siitä selvitään. Elli saa hyvän työpaikan kaupungista, mutta sitten hänen elämässä alkaa tapahtua erikoisia käänteitä.

Emmalan Elli

Juha tekee työtä tilalla, mutta hänen vaimonsa Marja kaipaa muualle. Taloon poikkeaa kauppias ja naistenmies Shemeikka. Kun Juhan äiti saapuu taloon, Marja päättää lähteä Shemeikan mukaan Venäjälle. Shemeikan luona Marja on kuitenkin vain yksi tämän lukuisista naisista. Talo on täynnä Shemeikan entisiä rakastettuja, jotka raatavat nyt piikoina, käytännössä orjina. Marja synnyttää pojan Sheimeikalle, mutta ei taivu kilvoittelemaan Shemeikan suosiosta. Marja onnistuu palaamaan takaisin Suomeen. Kotona Juha on uskonut, ettei Marja lähtenyt vapaaehtoisesti ja etsinyt Marjaa tuloksetta. Marjan palattua pariskunta lähtee yhdessä hakemaan Marjan lasta. Juha pahoinpitelee Shemeikan, joka onnistuu kuitenkin kertomaan Marjan innokkuudesta lähteä pois Juhan luota. Leevit Madetoja ja Oskari Merikanto sävelsivät Juhan pohjalta oopperan. Lisäksi siitä on tehty useita elokuvia sekä tanssiteatteriesitys. Juhani Aho (11. syyskuuta 1861 Lapinlahti - 8.elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Häntä on pidetty leimallisesti kansallisena kirjailijana ja modernin kirjasuomen kehittäjänä. Ahon varhaistuotanto ilmensi realismia, mutta hän toi siihen myös uutta ilmettä käsittelemällä uuden ja vanhan ristiriitaa (esimerkiksi esikoisromaani Rautatie. Hänen pääteoksekseen luetaan Rautatie, kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka ensi kertaa kuulevat rautatiestä ja haluavat lopulta päästä sitä katsomaan. Kirjailijan myöhäiskauden huomattavimmasta teoksesta Juhasta on tehty kaksi oopperaa ja neljä elokuvaa. Aho on tunnettu myös kehittämästään novellityypistä, suosituista lyhyistä kertomuksistaan eli lastuista, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Vaikka lastut ovat saavuttaneet suurta suosiota lukijoiden keskuudessa, kirjailija ei itse niistä juuri perustanut, vaan pikemminkin kuvasi niitä muun luomistyön ohessa lenteleviksi kappaleiksi. Vuosina 1891–1921 lastuja ilmestyi kahdeksan kokoelmaa.

Juha

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Elämän koreus Ratsumies Vaalin valta Lapin kesä Metsähän oli mun mieli Lapinkävijä Olen tahtonut tutkia taivaan ja maan Kuutamolla Tähtitarha Talven taika Oudot Mennyt Kadonnut sävel Laulajan lohdutus Tuhka tummuu Päätös

Kauneimpia runoja, osa 7 "Lapin kesä"

"Tulen kuoleman varjon maasta. Tulen iltaan vaaleaan. Näen mykkänä: vihreä huntu on tullut ja kietonut maan. Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa, ja linnunlaulua soi, – kun omassa rinnassani sydän kuoleva vaikeroi." Saima Harmajan herkkä esikoisrunokokoelma "Huhtikuu" julkaistiiin runoilijan ollessa vain 19-vuotias. Harmajan kuvaukset nuoruuden maailmantuskasta, rakkaudesta sekä kuolemasta puhuttelevat yhä uusia lukijapolvia. Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna. Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

Huhtikuu

Ruhtinas myöntää tyttärelleen Riinalle luvan lähteä kansanjuhlaan – kunhan tytär lupaa pysyä etäällä kansasta. Riina ei isänsä toiveita kuuntele. Hän haluaa kansan joukkoon, sillä sieltä saisi myös lahjoja ja arpalippuja. Pian kansanjuhlassa syntyy tungos, ja Riina joutuu ihmisten runtelemaksi. Kuka pelastaa Riinan? Entä mitä nuori sankari vastaa, kun Riina haluaisi palkita hänet? "Kansanjuhla"-novellin on suomentanut Tolstoin jälkeenjääneistä muistiinpanoista Arvid Järnefelt, joka myös tunsi Tolstoin henkilökohtaisesti. Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Sota ja rauha" sekä "Anna Karenina". Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija, ja hän kuului kreivilliseen sukuun. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoi halusi auttaa köyhiä, ja hän perustikin kylänsä lapsille koulun.

Kansanjuhla

Leo Tolstoin "Johdatus äidin historiaan" on vahva novelli äitiydestä, epätavallisista suhteista ja rakkaudesta. Tarinan äiti on merkillinen nainen, joka monessa mielessä vastaa hyvän vaimon ja äidin ihannetta – vaikka hänellä on avioliiton ulkopuolinen suhde lastensa opettajaan! Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee, että aviomies on antanut suhteelle siunauksensa. Novellin kertoja saa käsiinsä äidin muistiinpanot ja alkaa keriä auki tarinaa erikoisen naisen takana. Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Sota ja rauha" sekä "Anna Karenina". Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija, ja hän kuului kreivilliseen sukuun. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoi halusi auttaa köyhiä, ja hän perustikin kylänsä lapsille koulun.

Johdatus äidin historiaan

Talon ainoalla pojalla on elämä pedattuna. Hän käy maanviljelysopiston ja ottaa vanhempiensa tilalla johdon. Poika uudistaa maatilaa ja vanhoja viljelystapoja. Muut ihastelevat nuoren miehen työtä, mutta jokin kalvaa hänen sisintään – hän on rakastunut toisen vaimoon. Mitä tehdä kun ei voi lakata ajattelemasta sitä, jota ei voi saada omakseen? Tämän äänikirjan novellit ovat Arvid Järnefeltin klassikosta Elämän meri vuodelta 1904. Se sisältää tarinat "Sokeakuuron kertomus", "Hän ja minä" sekä "Elämän meri". Arvid Järnefelt (1861-1932) oli huomattava suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen ajattelija. Erityisesti Järnefelt vaikuttui kirjailija Leo Tolstoin ajatuksista. Järnefelt koki tolstoilaiset uskonnolliset näkemykset niin voimakkaiksi, että hän luopui juristin urastaan ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat "Veneh'ojalaiset" ja "Isänmaa".

Elämän meri, osa 2

Sigmaringenin kalastuskilpailun voittaa tuntematon mies, joka lupaa matkustaa ruuhellaan Tonavaa pitkin aina Mustalle merelle saakka. Tonavan luotsiin liittyy kuitenkin jotain kovin arvoituksellista – jostain syystä hänellä on perässään useita vihamiehiä. Jokimatkasta kehkeytyy vaarallinen seikkailu, josta selvitäkseen luotsin on hyödynnettävä kaikki neuvokkuutensa. Mutta kuka on tuo Tonavan luotsi, joka esiintyy salanimellä ja peittää silmänsä aurinkolaseilla? Entä miksi hän ei paljasta päämääräänsä, johon hänellä selvästikin on kiire? Onko hän rikollinen vai isänmaanystävä, ja miksi myös viranomaiset seuraavat häntä? Jules Verne (1828–1905) oli ranskalainen kirjailija, jonka tunnetuimpia romaaneja ovat "Matka maailman ympäri 80 päivässä" sekä "Matka maan keskipisteeseen". Verne oli myös yksi ensimmäisistä science fiction -kirjailijoista. Hän kirjoitti sukellusveneistä ja lentokoneista ennen kuin niitä oli varsinaisesti edes keksitty. Jules Vernen kirjoja on käännetty toiseksi eniten maailmassa – Vernen edelle yltää ainoastaan Agatha Christie. Vernen kirjoittamat seikkailut ovat säilyttäneet suosionsa, ja ne riemastuttavat lukijoita yhä tänä päivänä.

Tonavan luotsi

Aljosha-poika on pantu kauppiaalle töihin. Vaikka Aljosha työskentelee kaupassa pyyteettömästi, kaikki tuntuvat käyttävän häntä hyväkseen. Kaiken lisäksi Aljosha ihastuu kauppiaan kyökkipiikaan ja aikoo naida hänet. Kauppias ei kuitenkaan sitä hyväksy ja saa nopeasti Aljoshan isän samalle kannalle... "Aljosha Garshok" on alun perin julkaistu teoksessa "Leo Tolstoin jälkeenjättämät teokset", ja sen on käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoille tärkeää oli köyhien auttaminen.

Aljosha Garshok

"Keinun polviasi hyväillen, maa, ylläni lintujen kirkuna, auringon nauru. Keinun pimeissä syvyyksissäni syntymättömiä saaria kantain. Keinun ajattomassa rytmissä, jumalten hymyilevässä hekumassa." Tämä suurimmaksi osaksi ennen Suomen sotia kirjoitettu runokokoelma on Katri Valan teoksista kantaaottavin. Vala kuvaa sotaa ja sodan aiheuttamia menetyksiä riipaisevalla otteella. Sodanvastainen kokoelma on tunnelmaltaan synkkä. Runot käsittelevät totisia aiheita kunnioituksella, ilman melodramatiikkaa. Katri Vala (1901–1944) tunnetaan modernin ja vapaamittaisen runon kehittäjänä. Eksoottisuus, värit, elämisen hurma ja aistit pääsevät taiteilijan runoissa valloilleen. Julkaisuaikanaan Valan runot keräsivät sekä ihailua että kritiikkiä. Vala kuoli tuberkulosiin vain 42-vuotiaana.

Pesäpuu palaa

Alvar-poika tekee velkaa ja aiheuttaa perheelle ongelmia. Isä joutuu hyvittelemään poikansa tekosia ja velkaantuu samalla itse. Tulot eivät enää riitä perheen elättämiseen, mutta kulisseja on pidettävä yllä keinolla millä hyvänsä. Ainoa ratkaisu on naittaa perheen tytär. Se ei kuitenkaan osoittaudu aivan ongelmattomaksi, koska valittu sulhanen seurustelee myös Alvarin vaimon kanssa... Kirjailija Maria Jotuni (1880–1943) on yksi mestarillisimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on onnetonta avioliittoa kuvaava romaani "Huojuva talo", joka julkaistiin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja taidehistoriaa opiskellut Jotuni julkaisi myös näytelmiä ja novellikokoelmia. Hän käsitteli teoksissaan usein naisten asemaa ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Jotunin tarkkanäköiset ihmiskuvaukset ihastuttavat myös 2000-luvulla.

Martinin rikos

"Sinun sininen ovesi on minulle tie kaikkeen, mitä ei ole, mikä vain uneksitaan." Kokoelman nimikkoruno Sininen ovi johdattaa lukijansa Valan runojen polveilevaan maailmaan. Kolmiosaisen kokoelman runot kertovat nuoruuden kiitävistä hetkistä, intohimosta ja satumaisista kohtaamisista. Kauniit kuvaukset luonnosta – niin ihmisluonnosta kuin ihmistä ympäröivästäkin – toistuvat runojen teemoissa. Melankolia ja toivo yhdistyvät yhtä aikaa unenomaiseksi ja samaistuttavaksi kokonaisuudeksi. Sininen ovi on Katri Valan toinen runokokoelma. Katri Vala (1901–1944) tunnetaan modernin ja vapaamittaisen runon kehittäjänä. Eksoottisuus, värit, elämisen hurma ja aistit pääsevät taiteilijan runoissa valloilleen. Julkaisuaikanaan Valan runot keräsivät sekä ihailua että kritiikkiä. Vala kuoli tuberkulosiin vain 42-vuotiaana.

Sininen ovi

Pekka Housunkuluttaja haluaisi itselleen samanlaisen taikalampun kuin Aladdinilla. Sen avulla Pekka voisi toteuttaa omia toiveitaan. Isä lupaa hankkia pojalleen taikalampun, mutta se ei olekaan aivan sellainen kuin Pekka oli kuvitellut... Uuno Kailas (1901–1933) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Silmästä silmään" (1926) sekä "Paljain jaloin" (1928), jotka molemmat voittivat valtion kirjallisuuspalkinnon. Kailas kuoli vain 31-vuotiaana tuberkuloosiin. Hänen elämänsä oli ollut vaikeaa myös skitsofrenian ja tukahdetun homoseksuaalisuuden vuoksi. Kailas saavutti lyhyen elämänsä aikana arvostetun aseman suomalaisen kirjallisuuden kentällä, ja hänen muistojulkaisuunsa kirjoittivat esimerkiksi Katri Vala ja Mika Waltari.

Aladdin, lampun prinssi. Tarina Pekka Housunkuluttajasta

"Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme, näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu, elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme, tuhannet askelet, joita emme kykene astumaan." Edith Södergranin esikoisrunokokoelma rikkoi rajoja niin yhteiskunnassa kuin runoudessakin. Runot kuten Ihmeellinen meri ja Sureva puutarha kietovat ihmisen tunne-elämän luonnon kauneuteen. Vahva naiskertoja symbolisissa runoissa koskettaa lukijoita tänäkin päivänä. Edith Södergran (1892–1923) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista runoilijoista. Södergran uudisti kotimaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat usein Södergranin runoissa. Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana.

Runoja

Minna Canthin klassikkoteoksessa avioliitto suistuu raiteiltaan. Alma Karellin elämä näyttää päällisin puolin hyvältä ja menestyksekkäältä. Hän on rehtorin vaimo ja neljän lapsen äiti. Kotona Alma tuntee olonsa kuitenkin yksinäiseksi. Kun hän tutustuu aviomiehensä ystävään, maisteri Nymarkiin, jokin Alman sisällä herää. Häntä ravistelevat miehen sanat: ”Rakkaudessa nainen on orja, mies herra vaikka pitäisi olla päinvastoin.” Alma ei voi vastustaa Nymarkin huomionosoituksia, mutta kehittyvän suhteen seuraukset ovat Almalle ja Nymarkille hyvin erilaiset. Salakari on väkevä tarina huomion kaipuusta sekä sukupuolten erilaisista rooleista ja mahdollisuuksista 1800-luvulla. Teoksessa voi nähdä vaikutteita aikakautensa klassikoista, Gustave Flaubertin Rouva Bovarysta sekä Henrik Ibsenin Nukkekodista. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tunnetaan suomalaisen realismin pioneerina. Canthin teosten ajaton yhteiskunnallinen kritiikki on puhutellut lukijoita läpi sukupolvien. Canth edisti merkittävästi naisten, tyttöjen ja vähävaraisten asemaa Suomessa.

Salakari

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa. Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja. Tällä äänitteellä olevat runot: Kun muistelen Oli mullakin pikku ylpeytein Jaa, jaa Laulajapoika Sinä teit minun eloni lauluksi Niin sinua katsoin neiti Leikkiä Mua suutele kerran ja suutele kaks Naisen hyvyys Sua lemmin Illalla Yö Alppiruusu Hyvä peto Se oliko kieli jok' katkesi? Yksin Raskaalla hetkellä Armain kuoleman ajatus Oi uni, jumalten lahja Laulun lapsi

Kauneimpia runoja, osa 6 "Alppiruusu"

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat geeft je toegang tot duizenden luisterboeken, direct op je mobiele telefoon of tablet. Vind je volgende favoriete boek door te bladeren in onze toplijsten en alle categorieën.

Lees je graag boeken? Ontdek duizenden e-books bij BookBeat. Kies uit verschillende genres, zoals bestsellers, misdaad, romantiek, non-fictie en nog veel meer!

Krijg toegang tot duizenden e-books op je telefoon. Zoek en vind vandaag nog je volgende favoriete boek!

Op onze boekenplank - Luisterboeken

Met BookBeat geniet je van meer dan 1 miljoen luisterboeken en e-books. Luister naar bestsellers, thrillers, romans en meer. Probeer gratis!

BookBeat - luisterboeken en e-books voor jou. Probeer gratis!

Tenzij je op avontuur gaat, kun je je beter aanmelden op de website van {country}.

Je vindt hier de populairste auteurs en boeken die je kan vinden in de BookBeat-app. We hebben een geweldige selectie van verschillende auteurs en genres. Deze lijst zal je inspireren om te genieten van de beste boeken in de app!

{AuthorName} boeken - BookBeat

{NarratorName} als voorlezer - BookBeat

Ben je op zoek naar je nieuwe favoriete verteller, of heb je een favoriet waar je nog meer naar wilt luisteren? Wij hebben het voor je geregeld! Hier hebben we alle populaire vertellers en de boeken die ze hebben ingesproken verzameld.

Zoeken - BookBeat

Titel

Persoon die de afwas doet en naar BookBeat luistert.

Voorlezer

Ritva-Liisa Elivuo

Start vandaag nog met BookBeat

Over ons

Volg ons

Hulp en contact

Informatie

BookBeat

Download BookBeat