Met BookBeat geniet je van meer dan 1 miljoen luisterboeken en e-books. Luister naar bestsellers, thrillers, romans en meer. Probeer gratis!

BookBeat - luisterboeken en e-books voor jou. Probeer gratis!

Tenzij je op avontuur gaat, kun je je beter aanmelden op de website van {country}.

{SerieName} - Boekenserie - BookBeat

Taistelu rajajoen saarista oli saada vuonna 1969 yllättävän suuret mittasuhteet. Kiinan ja Neuvostoliiton välillä oli jo pidempään ollut kiistaa Ussurijoen saarten hallinnasta. Tilanne eskaloitui, kun Kiina hyökkäsi Damanskin saarella neuvostoliittolaisten rajapoliisien kimppuun. Tästä seurasi kostoiskujen sarja, joka uhkasi kärjistyä aina ydinaseiden käyttöön saakka. "Ussurin rajavälikohtaus" perehtyy kiistan taustoihin ja seurauksiin. Oliko kyse vain yksittäisestä rajariidasta, vai oliko taustalla muutakin? Oliko kylmän sodan kommunistinen rintama niin yhtenäinen kuin ulospäin haluttiin uskotella? HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Historia

Ussurin rajavälikohtaus

Sota mielletään usein konfliktiksi, jossa on selkeät osapuolet ja rintamalinjat. Kylmä sota erosi kuitenkin perinteisestä sotakäsityksestä merkittävästi. Sen keinot olivat vähemmän suoria, ja yhteenotot tapahtuivat eri puolilla maapalloa. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton keinovalikoimiin kuuluivat muun muassa vakoilu ja propaganda sekä järeämmät otteet kuten ydinasevarustelu. Ydinaseiden pelko johti kekseliäsiin ratkaisuihin. Osapuolet soluttautuivat muiden maiden sisällissotiin ja pystyivät näin ottamaan yhteen muiden konfliktien varjolla. Myös esimerkiksi talouspakotteilla ja taloudellisella sabotaasilla oli vaikutuksensa kriisin kehittymiseen. "Miten kylmä sota käytiin" tarjoaa kattavan ja mielenkiintoisen katsauksen kylmän sodan erityispiirteisiin. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Miten kylmä sota käytiin

Miksi Saksan hallintokoneisto jatkoi tehokasta toimintaansa vielä viimeisinä tunteina ennen toisen maailmansodan päättymistä? Lukuisat ihmiset menettivät henkensä natsihallinnon toimien takia, vaikka Saksa oli selvästi jo romahduksen partaalla. "Miksi natsit taistelivat kuolemaan asti" esittelee kattavasti motiiveja, jotka saivat saksalaiset pysymään aatteelleen uskollisina – sodan loppumetreilläkin natsit syyllistyivät järjettömiltä tuntuviin tekoihin, jotka koituivat heidän itsensä tai muiden kohtaloksi. Mikä vaikutus saksalaisten ratkaisuille oli pelolla, tottumuksella ja Hitlerin persoonallisuudella? HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo yhteistyössä BBC:n kanssa.

Miksi natsit taistelivat kuolemaan asti

Pian toisen maailmansodan jälkeen idän ja lännen välit kiristyivät – ja johtivat lopulta kylmän sodan alkamiseen. Pitkään jatkuneet jännitteet vaikuttivat maailmanpolitiikkaan ainutlaatuisella tavalla. Ympäri maapalloa puhkesi lukuisia selkkauksia aina Korean sodasta Suezin kriisiin. "Ensimmäiset yhteenotot" valottaa ja taustoittaa kylmän sodan alkupuolen konflikteja. Jokaisella kriisillä oli omat erityispiirteensä, mutta kaikkia yhdisti kilpailuasema kahden maailmanmahdin välillä. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Ensimmäiset yhteenotot

Vuonna 1943 käyty Prohorovkan taistelu oli ainoa laatuaan – vastaavaa panssarivaunujen kohtaamista ei ole sen koommin nähty. Tämä reportaasi pohjautuu laajoihin silminnäkijöiden haastatteluihin, ja ne piirtävät elävän kuvan taistelun etenemisestä. Tapahtumat inhimillisine yksityiskohtineen tempaavat mukaansa välittömästi. Savun, pölyn ja pirstoutuvan metallin keskeltä nousevat esiin yksittäisten ihmisten kokemukset, jotka ovat jääneet kokijoidensa mieliin vuosikymmeniksi. Taidot eivät taanneet selviytymistä, vaan myös onnella oli suuri merkitys ihmisten kohtaloille. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Prohorovka: maailman suurin panssaritaistelu

Saksalainen kenraalimajuri Henning von Tresckow suunnitteli Adolf Hitlerin murhaa peräti viisi kertaa. Hän oli kauhistunut natsien hallinnosta ja Hitlerin suuruudenhulluudesta. Miksi von Tresckowin suunnitelmat epäonnistuivat? "Hitlerin salamurhaaja" on hyytävä kuvaus von Tresckowin yrityksistä tappaa yksi maailman vihatuimmista diktaattoreista – sekä siitä, mitä von Tresckowin oli tehtävä murhien epäonnistuttua. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo yhteistyössä BBC:n kanssa.

Hitlerin salamurhaaja

Ukrainan Tšernobylin ydinvoimala aloitti toimintansa vuonna 1977. Seitsemän vuotta myöhemmin kaikki ydinvoimalan neljä reaktoria olivat vihdoin käytössä. Neuvostoliitto halusi kuitenkin laajentaa ydinvoimalaa, ja Tšernobyliin ryhdyttiin rakentamaan vielä kahta uutta reaktoria. Näitä reaktoreita ei kuitenkaan ikinä otettu käyttöön, sillä tapahtui yksi historian vakavimmista onnettomuuksista – yksi käytössä olleista ydinreaktoreista tuhoutui 26. huhtikuuta 1986. Oli tapahtunut ydinonnettomuus, jolla oli ennennäkemättömät seuraukset. Tämä artikkeli käsittelee Tšernobylin hurjaa ydinonnettomuutta. Miksi onnettomuus tapahtui? Kuinka monen ihmisen terveyteen onnettomuus vaikutti? Kuinka moni menetti vuosien saatossa henkensä ydinsäteilylle altistumisen takia? Voisiko vastaavaa tapahtua vielä tänään? HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Tšernobyl

Kesäkuussa 1941 Harkova oli Neuvostoliiton neljänneksi suurin kaupunki. Siellä asui 833 000 ihmistä. Harkova oli myös Ukrainan teollinen keskus ja tärkeä rautatieristeysasema. Samana vuonna natsi-Saksa valtasi Harkovan – hyökkäys oli osa operaatio Barbarossaa. Ajatuksena oli vallata Neuvostoliitto. Neuvostoliitto ei kuitenkaan katsonut Harkovan valtausta hyvällä – ja edessä oli pitkä taistelu Harkovan herruudesta. Tämä artikkeli kertoo jännittävistä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista itärintamalla. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Wehrmacht iskee takaisin

"Elämä kylmän sodan varjossa" valottaa kylmän sodan uhkaa siviilien näkökulmasta. Kylmä sota erosi perinteisestä sodankäynnistä merkittävästi, sillä sen keinot olivat vähemmän suoria, ja yhteenotot tapahtuivat ripotellen eri puolilla maapalloa. Tästä johtuen kylmä sota oli myös aivan eri tavalla läsnä tavallisten ihmisten arjessa. Pelko ydintuhosta oli psyykkisesti raskas kantaa, ja asevelvolliset saattoivat joutua lähetetyksi taisteluihin toiselle puolelle maapalloa. Ideologioiden välinen taisto saattoi myös tavallisia ihmisiä vakoilun kohteeksi. Esimerkiksi mielenosoitusten osallistujien tai työnhakijoiden aatetaustaa saatettiin tutkia. Sodan uhka oli kattavasti läsnä myös populaarikulttuurissa. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Elämä kylmän sodan varjossa

Berliinin lopputaisteluun osallistui noin 3,5 miljoonaa miestä. Vaikka myös ensimmäinen maailmansota oli päättynyt Saksan antautumiseen, Reininmaan ja Saarinmaan rajajärjestelyjä ja miehitystä lukuun ottamatta Saksaa ei tuolloin vallattu. Casablancan konferenssissa vuonna 1943 ja myöhemmin Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 liittoutuneet johtajat sen sijaan sopivat, että Saksan ehdoton antautuminen oli sodan ainoa hyväksyttävä lopputulos. Vaikka maltilliset voimat olivat onnistuneet syöksemään Hitlerin ja natsijohdon vallasta, Saksan itsenäisyyden säilyttäminen ei tullut kysymykseenkään tappion jälkeen. Liittoutuneiden sopimus Saksan kohtalosta sekä natsijohtajien silmitön piittaamattomuus omaa kansaansa kohtaan johtivat veriseen lopputaisteluun, joka jatkui pitkään sen jälkeen, kun jokaiselle tervejärkiselle oli selvää, että sota oli jo ratkaistu. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Taistelu Berliinistä: kolmannen valtakunnan kuolinkamppailu

Kuuban ohjuskriisi vuonna 1962 sai koko maailman varpailleen – olivatko Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aikeissa aloittaa sodan? Onneksi ohjuskriisi lientyi, ja 1960-luvun lopulla kilpakumppanit alkoivat tutkia vähemmän vaarallisia väyliä nokitella toisiaan. "Liennytyksen suojasää" käsittelee liennytyksen ajanjaksoa (1969–1979), jolloin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton väliset kylmän sodan aikaiset jännitteet heikkenivät. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Liennytyksen suojasää

1962 maailma sai pidättää henkeään kolmentoista päivän ajan, kun kylmä sota uhkasi kärjistyä ydinaseiden käyttöön. Kriisin puhjetessa kylmää sotaa oli takana jo 20 vuotta. Kahden maailmanmahdin, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, ideologiset erot ja vaikutuspyrkimykset olivat johtaneet maailmanpoliittisen tilanteen kärjistymiseen pian toisen maailmansodan jälkeen. Kuuban kriisin taustalla vaikuttivat muun muassa Kuuban hallinnonvaihto 1959 ja sitä seuranneet tapahtumat. Yksi asia johti toiseen hyvin nopeasti. Historiallinen reportaasi seuraa vaihe vaiheelta tilanteen etenemistä kohti kulminaatiopistettään. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Kuuban ohjuskriisi: 13 kohtalon päivää

Kuinka on mahdollista, että natsit pääsivät valtaan ja tempaisivat mukaansa valtaosan Saksan väestöstä? "Hitlerin kansalaiset" pohtii, joutuivatko saksalaiset natsiaatteen pauloihin pelon ajamana vai oliko omille valinnoille sittenkin sijansa. Viime vuosikymmeninä on julkaistu tutkimuksia, joiden mukaan natsismi oli aidosti suosittu aate. Tämän tulkinnan mukaan vahvan ja keskitetyn valvonnan sijasta Saksassa vallitsi itsevalvonnan ilmapiiri. Toisaalta tutkijat ovat osoittaneet, että esimerkiksi vaaleihin on liittynyt vahvaa painostusta ja pelottelua. Myöskin Gestapon rooli kansalaisten vahtikoirana on ollut merkittävä. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo yhteistyössä BBC:n kanssa.

Hitlerin kansalaiset

Kylmä sota merkitsi ainutlaatuista aikakautta maailmanpolitiikan historiassa. 1990-lukua lähestyttäessä muutoksen tuulet olivat kuitenkin ilmassa, ja viimeistään Neuvostoliiton hajottua kylmän sodan realiteetit saivat väistyä uuden aikakauden tieltä. Mitkä seikat johtivat kylmän sodan loppumiseen ja Neuvostoliiton tuhoon? "Kylmä sota päättyy" taustoittaa kattavasti muutosten taustalla vaikuttaneita poliittisia, taloudellisia ja ideologisia vaikuttimia. Kaiken keskiössä oli kahden silloisen maailmanmahdin, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen, tasapainon heilahtaminen. Muutos tapahtui hengästyttävän nopeasti ja historiallisesti ainutkertaisella tavalla. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Kylmä sota päättyy

Aurinko porotti kirkkaansiniseltä taivaalta aavistamatta, että sen alla oleva asuurinsininen meri tulisi pian tuhoamaan lähes kaiken sen tielle tulevan. Sumatra on suosittu turistialue, jonka valkoiset hiekkarannat, pienet, perinteiset kalastajaveneet ja tuulessa huojuvat palmut toivottavat matkailijat tervetulleiksi niin keskikesällä kuin joulunakin. Turistit ja paikalliset nauttivat paratiisin antimista autuaan tietämättöminä lähestyvästä näkymättömästä jättiläisestä. Tämä on kertomus Intian valtameren tsunamikatastrofista sekä ihmisistä, joiden päättäväisyys pelasti monia ihmishenkiä ja jotka työskentelivät sen eteen, ettei saman mittakaavan luonnonkatastrofi enää koskaan toistuisi. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Intian valtameren tsunami

Kun puna-armeija oli koonnut joukkonsa vuonna 1944 hyökätäkseen Karjalankannakselle, se oli Suomeen verrattuna kooltaan ylivoimainen. Puna-armeijalla oli neljä kertaa isompi jalkaväki, viisi kertaa enemmän panssarivaunuja ja kuusi kertaa enemmän tykkejä. Suomen mahdollisuudet selvitä hyökkäyksestä vaikuttivat huonoilta – ja marsalkka Mannerheimin oli tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomeen vielä tänäkin päivänä. "On syytä vielä muistuttaa, että Suomi sai estettyä kohtalokkaan tilanteen, jossa Neuvostoliitto olisi päässyt laajentumaan länteen." Ruotsin pääministeri Göran Persson, 2002 Tämä artikkeli kertoo yksityiskohtaisesti tapahtumista Karjalan kannaksella vuonna 1944. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Karjalankannas: Mannerheim pelastaa Pohjolan kohtalon

Martin Luther King, pastori ja rauhanomaisen mielenosoituksen puolestapuhuja puhutteli Washington D.C:hin kokoontuneita satojatuhansia ihmisiä näillä sanoilla: "Olen iloinen, että saan olla kanssanne tänään tilaisuudessa, joka tullaan muistamaan maamme historian suurimpana vapauden puolesta järjestettynä mielenosoituksena." Päivä oli 28. elokuuta 1963, ja vaikka King puhui itsevarmana suuresta unelmastaan, ei kukaan aavistanut tuolloin, kuinka suuri merkitys hänellä ja hänen sanoillaan tulisi olemaan tuon unelman toteuttamisessa. Tämä artikkeli raottaa maailmaa mullistaneen puheen taustaa. Se on tarina verestä, hiestä ja kyyneleistä. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

"Minulla on unelma" – Martin Luther King Jr

Psykologian professori David Boder matkusti Yhdysvalloista Eurooppaan vuonna 1946. Hänellä oli erityinen tehtävä – hän aikoi haastatella holokaustista selviytyneitä eurooppalaisia juutalaisia. Mukanaan hänellä oli telegrafoni, jonka avulla hän nauhoitti haastattelut. Mikään ei kuitenkaan valmistellut häntä siihen koitokseen, joka hänellä oli edessään. Tämä artikkeli kertoo Boderin matkasta, holokaustista ja hänen keräämästään koskettavasta aineistosta, jonka ainutlaatuisuus hätkähdyttää vielä tänäkin päivänä. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo yhteistyössä BBC:n kanssa.

Holokaustin äänet

Kiovan taistelua syksyllä 1941 pidetään kaikkien aikojen suurimpana piiritystaisteluna. Hitlerin ja Stalinin jääräpäisyydestä alkunsa saanut taistelu on edelleen kiistanalainen, vaikka tutkijoiden kiinnostus sitä kohtaan on ollut yllättävän vähäistä sen merkitykseen ja laajuuteen nähden. Taistelu on paras esimerkki siitä, kuinka heikentyneet saksalaisjoukot pystyivät hyödyntämään Stalinin lamaannuttavaa vaikutusta alaisiaan kohtaan sodan ensimmäisten kuukausien aikana ja yltämään yhteen maailmanhistorian suurimmista taisteluvoitoista. Mutta myös Saksan voitoilla oli hintansa, joka oli usein suurempi kuin mitä Saksa kykeni pitkällä aikavälillä maksamaan. Tämä artikkeli kuvaa taistelua totuttua laajemmasta näkökulmasta. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Kiovan taistelu 1941 – Stalinin suurin tappio

Kilpajuoksussa teknisten saavutustensa esittelemiseksi Yhdysvallat ja Neuvostoliitto veivät kylmän sodan avaruuteen asti. Kilpailu kohti avaruutta alkaa Neuvostoliiton laukaistessa Sputnik 1 -satelliitin vuonna 1957. Yhdysvallat on puhunut oman satelliittinsa lähettämisestä avaruuteen vain kaksi vuotta aiemmin. Nyt USA pelkää, että Neuvostoliitto käyttää satelliittejaan hyökkäykseen. Siitä alkaa aina vuoteen 1971 jatkuva kamppailu, joka päättyy, kun Neuvostoliitto miehittää ensimmäisen avaruusaseman Saljut 1:n ja suhteet maiden välillä lientyvät. Mitä oikeastaan tapahtui vuosien 1957 ja 1971 välisenä aikana ja mitä seurauksia kilpavarustelulla oli ympäri maailmaa? "Kilpajuoksu avaruuteen" kuvaa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton jokaista askelta, heidän voittojaan ja tappioitaan kamppailussa avaruuden herruudesta. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Kilpajuoksu avaruuteen

Mikä nosti Hitlerin valta-asemaan ja sai miljoonat ihmiset toimimaan hänen tahtonsa mukaan? "Hitlerin synkkä karisma" valottaa Hitlerin persoonan ainutlaatuista karismaa sekä hänen taitoaan aistia ihmisten toiveita ja pelkoja. Nykyään vallalla olevasta näkemyksestä poiketen Hitler ei ollut vain raivoava fanaatikko. Hän oli taitava poliitikko ja vetoava hahmo, jonka ympärille muodostui vahva henkilökultti. Myös useat aikalaiskuvaukset tukevat käsitystä Hitlerin ympärillä vallinneesta karisman aurasta. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo yhteistyössä BBC:n kanssa.

Hitlerin synkkä karisma

Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan muodostivat poikkeuksellisen lämpimän suhteen kylmän sodan viimeisenä aikakautena (1979–1991). Heidän ystävyytensä oli osaltaan vaikuttamassa kylmän sodan päättymiseen. Reagan ja Thatcher tapasivat toisensa vuonna 1975, kun Reagan oli vielä Kalifornian kuvernööri. Reagan ja Thatcher oivalsivat nopeasti, että heillä oli paljon yhteistä – heidän ajatuksensa taloudesta, hallinnosta sekä siitä, millaista osaa hallitusten tulisi esittää ihmisten elämässä, kävivät lähes yksi yhteen. Tämä artikkeli kertoo yksityiskohtaisesti Thatcherin ja Reaganin poliittisesta ystävyydestä ja sen vaikutuksesta kylmään sotaan ja maailmanpolitiikkaan. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Thatcher & Reagan: poliittinen rakkaustarina

Toinen maailmansota kokosi varsin erilaiset valtiot yhteiseen rintamaan natsi-Saksaa vastaan. Idän ja lännen välillä vallinneet ideologiset erot haudattiin hetkeksi yhteisen vihollisen voittamiseksi. Pinnan alla kytevä epäluottamus ei kuitenkaan hävinnyt minnekään. Sodan loputtua voittoisa liittouma hajosi nopeasti, ja ideologioiden välinen konflikti kärjistyi kylmäksi sodaksi. Artikkeli valottaa toimia, joihin sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat ryhtyivät kylmän sodan aikana toistensa vaikutusvallan minimoimiseksi. HISTORIA-sarja käsittelee kiinnostavia historiallisia tapahtumia ja ihmisiä. Lyhyet artikkelit ja reportaasit tarjoavat asiantuntevan katsauksen historian puhutuimpiin ilmiöihin. Artikkelin on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Historia

Over ons

Volg ons

Hulp en contact

Informatie

BookBeat

Download BookBeat