Kansa itsenäisyyden kynnyksellä. Miltä Suomen itsenäistymisvuosi näytti tuon ajan ihmisten silmissä? Miten he sen kokivat? Maamme johtavien historioitsijoiden upeasti kuvitettu katsaus Suomen itsenäistymisvuoteen 1917. Vuosi 1917 oli täynnä tapahtumia ja toimintaa suomalaisen politiikan kulisseissa. Oli emämaa Venäjän vallankumoukset ja niiden kirvoittama kiivas keskustelu siitä, kenelle korkein valta Suomessa itsenäisyyden koittaessa kuuluisi ja miten itsenäisyys ylipäätään saavutettaisiin. Mutta miltä ovat vuoden 1917 historialliset pyörteet ja tavallinen arki mahtaneet näyttää? Kiehtovasti kirjoitettu 1917 sukeltaa kadunmiehen, talouden voimahahmojen ja kulttuurin merkkihenkilöiden kautta syvälle itsenäistyvään Suomeen ja tuo näkyviin myös itsenäistymistä seuranneeseen sisällissotaan johtaneet juonteet. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Hän on kirjoittanut myös maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1917

Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi. Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918. Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin? Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917. Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1918

Suomen kohtalonvuosi. Suomen parhaat historiankirjoittajat Teemu Keskisarja, Markku Kuisma ja Kai Häggman tuovat eteemme näkymän kohtalokkaaseen vuoteen 1939 ja sitä seuranneeseen talvisotaan. Harvinaiset valokuvat täydentävät pysähdyttävän lukukokemuksen. Vuonna 1939 tummat pilvet kerääntyivät Euroopan taivaalle. Suomessa tuon vuoden kesä on jäänyt muistiin viimeisenä aurinkoisena, onnellisena kesänä, mutta kyllä täälläkin sodan kasvava uhka tunnettiin luissa ja ytimissä. Elettiin kuin viimeistä kesää. Millainen kansakunta talvisotaan astui? Miltä Suomi näytti tavallisen kansan, talouselämän vaikuttajien ja kulttuuriväen silmin? Entä millainen järkytys sodan syttyminen oli ja miten talvisodasta selvittiin? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen Suomen etevimpien historiankirjoittajien kynästä. Vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämäntyöstä palkittu erikoistutkija Jukka Kukkonen on löytänyt teokseen ison joukon harvinaisia, vaikuttavia kuvia, jotka pysäyttävät lukijan ihmiskohtaloiden äärelle. Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta, perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden syntyyn. Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian emeritusprofessori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.

1939

Suomen talouselämää nälkävuosista EU-aikaan Suomi sai ensimmäisen liikepankkinsa ennen kuin sillä oli omaa rahaa tai edes viljaa ruokkia kerjäläisensä. Rothschildin mahtisuku luotti takametsään, joka ajan myötä ansaitsi luottamuksen. Kiihkeät nousukaudet ja musertavat lamat vuorottelivat. Kuplat pullistuivat ja puhkesivat. Suuryhtiöitä syntyi ja sortui. Pankit rahoittivat rautateiden rakentamista, kommunismin torjuntaa tai kasinon kahahduksia. Keskenään kilpaillessaan Kansallispankki ja Yhdyspankki kävivät satavuotisen sodan. Aina taustalla juonivat erehtymättömät ja inhimillisesti erehtyväiset pankkimiehet. Keinottelu, globaalit kriisit, nurkanvaltaukset tai johdon kannustimet eivät ole uusia ilmiöitä. Liikemiesten vaatteet muuttuvat, mutta pohjalla pilkottava ihmisen perusluonne ei muutu. Teos perustuu ainutlaatuisiin, osin salaisiin dokumentteihin ja haastatteluihin.

Erehtymättömät

Hyvä johtaja onnistuu hukkaamaan miljoonan, mutta huippujohtaja hukkaa miljardin.'Talvivaara, Olkiluoto, Sonera, Nokia, Stora Enso, Fortumin optiot... miksi kaikki ei suju niin kuin valtakunnan terävimmät aivot kuvittelivat? Miksi hienot strategiat osoittautuvat aina uudelleen toiveajatteluksi ja haihatteluksi? Miksi yritysten toimintaa ohjaa enemmän muoti kuin järki? Miksi toisten virheistä on yhtä vaikea oppia kuin omista? Entä onko valtio hyvä isäntä vai huono renki? Talouden johtavat toisinajattelijat Markku Kuisma ja Pekka Seppänen analysoivat kirjassaan Suomen suurimpia bisnesmokia kriittisesti, mutta yrittäen ymmärtää. Tapansa mukaisesti - eli hyväntuulisen humoristisesti. Kirja sisältää tapauskertomukset muun muassa Sonerasta, Stora Ensosta, Fortumista, Talvivaarasta, Outokummusta ja monesta muusta kohtuuttomasti tai huolettomasti kohtaloonsa suhtautuneesta yrityksestä.

Suomen pahimmat bisnesmokat

Markku Kuisman uusi teos kertoo valtiollisten suuryritysten synnystä, noususta ja tuhosta. Tarkastelun kohteena on miljardien eurojen rahakasan vaihtelevat kohtalot ja komea joukko isoimpia pörssifirmojamme, sellaisia kuin Fortum, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Neste, Valmet, Metso, SSAB-Rautaruukki ja Outotec. Kaikilla näillä yhtiöillä on värikäs menneisyys, jota jotkut häpeävät, ja kiistelty tulevaisuus, joka on osa Suomen nousua tai tuhoa. Tarina alkaa norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeitin kansallistamisesta itsenäisyyden alkuhämärässä ja jatkuu nykypäivään. Valtio osti 1918 osake-enemmistön pörssiyhtiöstä, joka omisti puolen miljoonan hehtaarin verran metsäomaisuutta ja runsaasti vesivoimaa. Sittemmin muodostettu Enso-Gutzeit Oy on nykyisen metsäjätti Stora Enson edeltäjä. Gutzeitin muodonmuutos oli sekava vyyhti ison rahan liikkeitä, spekulaatiota, pankkikilpailua, valtataistelua, suurvaltapolitiikkaa ja väkeviä intohimoja. Samat perusvoimat jylläsivät myöhemmin Outokummun, Nesteen ja muiden valtion suurten firmojen läpimurrossa.

Valtion yhtiöt

Professori Markku Kuisman kirjassa hahmottuu Suomen nousu Euroopan köyhästä reunamaasta yhdeksi maailman vauraimmista valtioista. Se osoittaa suomalaisten kiinteän yhteyden ja riippuvuussuhteen maailmantalouteen syntyneen jo 1000-luvun ensi vuosisadoista lähtien. Talouselämä on osa kulttuuria ja sosiaalisia valtasuhteita, joita se samalla synnyttää ja suuntaa. Talous hallitsee vahvemmin kuin koskaan julkisuutta, ajatteluamme ja ilmaisutapojamme. Liikeyrityksille ominaiset perustelut ja markkinalogiikka ovat levittäytyneet muuhun yhteiskuntaan, valtionhallinnosta kouluihin ja yliopistoista päiväkoteihin. Tästä nousee kirjan kantava idea, poliittinen taloushistoria. Toinen perusidea on tarkastella suomalaisten taloushistoriaa historiallisen ajan alusta alkaen, kiinteänä osana Euroopan ja maailman taloudellista ja poliittista järjestelmää. Vauhdikkain esimerkein Kuisma kuvaa mm. kuinka 1300-luvulla lähes koko Suomi oli palkkasoturin ottaman luoton panttina keskieurooppalaisessa pankkiiriliikkeessä. Ja kuinka suomalainen terva hallitsi Euroopan markkinoita ja mahdollisti johtavien merivaltojen maailmanvalloituksen. Kuisma pohtii myös mitä yhteistä on keskiajan piispa-kaupparuhtinaalla, teollistumisen alkuaikojen metsäpatruunoilla ja nykyisten jättiyhtiöiden valtiailla. Hän osoittaa kuinka pohjoiset metsävarat olivat luomassa perusteita modernin lehdistön, kirjallisuuden ja koululaitoksen läpimurrolle. Filosofian tohtori Markku Kuisma on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori. Hän on kirjoittanut useita kirjoja teollisuus- ja yrityshistoriasta, mm. palkitun pankkihistorian Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995 (2004) sekä teokset Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948-1979 (1997), Teollisuuden vuosisata 1890-1990 (1990) ja Outokumpu 1910-1985 (1985).

Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000

Itsenäisyytemme ensi askeleet. Elävää historiaa ensimmäisestä maailmansodasta Tarton rauhaan. Sodasta syntynyt on kirja niistä ratkaisevista vuosista, joiden aikana Suomesta tuli itsenäinen valtio. Kesän 1914 Sarajevon laukauksista syttynyt maailmansota loi tilanteen, joka mahdollisti Suomen irtautumisen sortuvasta Venäjän imperiumista. Tarton rauhansopimuksessa nuori tasavalta sopi rajoistaan ja muista suhteistaan Neuvostoliiton kanssa. Professori Markku Kuisma valaisee rauhansopimukseen johtanutta tietä eräänlaiseen totaalihistoriaan pyrkien: poliittisten tapahtumien kehitystä seurataan myös talous-, yhteiskunta- ja kulttuurihistorian taustaa vasten, henkilöiden toimintaan keskittyen. Erityisesti yritys- ja talouselämän johtajista avautuu monelle tuntemattomia puolia. Markku Kuisma on kiitetty historioitsija ja filosofian tohtori, joka toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina.

Sodasta syntynyt

Markku Kuisman uusi teos kertoo valtiollisten suuryritysten synnystä, noususta ja tuhosta. Tarkastelun kohteena on miljardien eurojen rahakasan vaihtelevat kohtalot ja komea joukko isoimpia pörssifirmojamme, sellaisia kuin Fortum, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Neste, Valmet, Metso, SSAB-Rautaruukki ja Outotec. Kaikilla näillä yhtiöillä on värikäs menneisyys, jota jotkut häpeävät, ja kiistelty tulevaisuus, joka on osa Suomen nousua tai tuhoa. Tarina alkaa norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeitin kansallistamisesta itsenäisyyden alkuhämärässä ja jatkuu nykypäivään. Valtio osti 1918 osake-enemmistön pörssiyhtiöstä, joka omisti puolen miljoonan hehtaarin verran metsäomaisuutta ja runsaasti vesivoimaa. Sittemmin muodostettu Enso-Gutzeit Oy on nykyisen metsäjätti Stora Enson edeltäjä. Gutzeitin muodonmuutos oli sekava vyyhti ison rahan liikkeitä, spekulaatiota, pankkikilpailua, valtataistelua, suurvaltapolitiikkaa ja väkeviä intohimoja. Samat perusvoimat jylläsivät myöhemmin Outokummun, Nesteen ja muiden valtion suurten firmojen läpimurrossa.

Kapitalismi on hyrissyt kehityksen moottorina ainakin viimeiset puoli vuosituhatta. Tunnemme nykyajan globaalin itsestäänselvyyden synnyn 1400-luvun Italian kukoistavissa kaupungeissa, samoin kuin varhaismodernin kauppakapitalismin Eurooppa-vetoisen maailmanvalloituksen seuraavina vuosisatoina. Amsterdamin ja Lontoon roolin varhaisen globalisaation johtavina metropoleina tiedämme, samoin kauppakomppanioiden, mauste- ja orjakaupan ja siirtomaiden keskeisen merkityksen. Mutta entä miltä maailma, maailmantalous ja kansainvälisen kaupan keskukset näyttivät reunalta katsoen, sellaiselta reunalta, joka silti oli osa Eurooppaa? Itämeren perimmäiset rannat olivat Euroopan pohjoista reunaa, harvan asutuksen, piskuisten kaupunkien ja metsäerämaiden Ultima Thulea, mutta resurssinsa ja roolinsa reunoillakin on. Teoksen johtoajatus avautuu tästä asetelmasta kysymällä millaisin keinoin, välityksin ja verkostoin Euroopan pohjoiset periferiat kytkeytyivät ja kytkettiin oman maanosansa kaupallisiin ja teollisiin keskuksiin, jotka hallitsivat kansainvälisiä hankintaketjuja ja kohta koko maailmaa.

Kansallinen voitto ja kapitalismin henki

relevance|desc

publishdate|desc

publishdate|asc

rating|desc

title|asc

author_lastname|asc

BookBeat gir deg tilgang til tusenvis av lydbøker rett på mobilen. Finn din neste favoritt ved å bla gjennom våre kuraterte topplister og kategorier.

Liker du å lese bøker? Oppdag tusenvis av e-bøker hos BookBeat. Velg og vrak mellom forskjellige sjangre, som bestselgere, krim, romantikk og mye mer!

Få tilgang til tusenvis av e-bøker på telefonen. Bla gjennom og finn din neste favorittbok i dag!

På vår bokhylle - Lydbøker

BookBeat lar deg nyte over 1 million lyd- og e-bøker på mobilen eller nettbrettet. Prøv gratis!

BookBeat - Lydbøker og e-bøker direkte på mobilen. Prøv gratis!

Med mindre du er ute på eventyr, er det bedre å registrere deg på nettstedet til {country}.

Du kan bla gjennom og finne de mest populære forfatterne og bøkene i BookBeat-appen her. Vi har et stort utvalg av ulike forfattere og sjangre, denne listen vil definitivt inspirere deg til en flott leseopplevelse i appen!

{AuthorName} -bøker – BookBeat

{NarratorName} som innleser – BookBeat

Er du på jakt etter din nye favorittinnleser, eller har du en favoritt du vil høre enda mer på? Da har vi noe for deg! Vi har samlet alle de mest populære innleserne og bøkene de har lest inn her.

Søk - BookBeat

Tittel

Person som tar oppvask og hører på BookBeat.

Forfatter

Markku Kuisma

Kom i gang med BookBeat i dag

Om oss

Følg oss

Hjelp og kontakt

Informasjon

BookBeat

Last ned BookBeat