Lakanasiivet

Moni kritisoi unimaailman ja mielikuvituksen ajatusten kuvauksia, mielestäni sopivat kirjaan todella hyvin. Sota-aikana ihmisten mielissä varmasti kulki monenlaisia ajatuksia, toiveita ja kuvitelmia. Kirjasarjaan ja ihmisten kohtaloiden kuvauksiin tuli uudenlaista näkökulmaa, kun kerronta muuttui.

Kirja, kuten edellisetkin osat oli mukaansatempaava, kiinnostava ja koskettava. Kielikuvat kiinnostavia ja savon murteen kuunteleminen twki todella hyvää! 😊

Pommit putoavat yhtenä päivänä Kuopioon. Kähkönen kuljettaa henkilöitään -jo alusta lehtien- tutuiksi tulleita ja uusia tuttavuuksia eteenpäin. Sodan vaarantamasta kaupungista lähetetään lapsia ja vanhuksia maaseudulle turvaan. Mutta jäähän moni kaupunkiinkin: Anna, Hilda, evakko Helvi, puuliikemies Mertanen ynnä muita. Juho-pojan, sotakasvatin, mielikuvitus lentää, leikit jatkuvat päiväkausia. Tyttönen Charlotta saa Juhosta ritarinsa. Poliisi Heiskanen saa ihmeen kaupalla uuden perheen evakosta ja hänen tytöstään Marista. Laivoja seilaa aina vaan kohti Kuopiota. Sodasta uskotaan pikaista loppua, ovathan saksalaisvahvisteiset Suomen joukot ryntäämässä ottamaan Karjalan takaisin ja marssimassa Aunuksen asti.

Sota alkanu. Kuopiota pommitetaan. Naiset ovat epätietoisia miesten kohtalosta ja kantavat vastuuta huolehtien tosistaan. Lasten näkökulma selviytyminsestä kaiken keskellä on joustavaa ja kekseliästä . Sota tuo aina mukanaan tuhoa, epävarmuutta, pelkoa, halun elää nauttienkin elämästä , kun mahdollista. Sota tuo yksinäisyyttä ja levottomuutta. Kirja ei ole ehkä niin kiinnostava kuin edelliset. Kertoo kuitenkin siviilien näkökulman.